Uudenmaan tutkimus-, kehittämisja innovaatiopolitiikka (TKI) Mitä saimme aikaiseksi ja mitä odotamme jatkolta? Pirjo Marjamäki
Valmistelua tehty laajassa yhteistyössä Syyskaudella 2018 järjestettiin neljä työpajaa, joihin osallistui noin 100 henkilöä. Osallistujat edustivat Uudenmaan ja koko YTA-alueen keskeisiä TKI-toimijoita. Uusimaa2019 sisäinen projektiryhmä Markus Pauni, pj, Pirjo Ståhle, Aalto-yliopisto Pirjo Marjamäki, konserni Maarit Välikoski, konserni Christina Gestrin, konserni Timo Hakala, ICT Leena Turpeinen, sote-järjestäjä Teppo Heikkilä, sote-järjestäjä Marja-Liisa Lommi, sote-järjestäjä Kati Liukko, SLL Visa Honkanen, SLL Päivi Mäkimartti, SLL Tero Suursalmi, turvallisuus Eero Venäläinen, elinvoima TKIO-johtoryhmä Pirjo Marjamäki, pj Pirjo Ståhle, Aalto Dekaani Risto Renkonen, Dekaani Hannu Nieminen Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta Prof. Marketta Rajavaara Prof. Minna Kaila Rehtori Riitta Konkola Johtaja Torbjörn Stoor + omat hankejohtajat Eero Venäläinen, Teppo Heikkilä ja Markus Pauni, Maarit Välikoski Kirjoittamiseen osallistuivat Ydinryhmä Pirjo Ståhle, Markus Pauni, Maarit Välikoski ja Pirjo Marjamäki Lisäksi Eero Venäläinen, Heikki Kallasvaara, Saara Harjula, Tuija Hirvikoski Anne Pitkäranta, Hus Christina Gestrin ja Torbjörn Stoor Marja-Liisa Lommi ja Antti Savela Taru Syrjänen Olli-Pekka Hatanpää Liisa Hyttinen Päivi Mäkimartti ja Kati Liukko 3
TKI-politiikkaohjelmassa linjataan laajasti Uudenmaan TKI:ta Lähtökohtana oli ottaa kaikki maakunnan perustehtävät mukaan sekä pohtia, miten eri toimijoiden TKI-toimintaa saataisiin suunnattua kohti maakunnan strategisia tavoitteita Verkostomaiseen työhön lähti erilaisia toimijoita mukaan, haasteena ainoastaan yritysten mukaan saaminen TKI-toiminnan yhtenäistäminen nähtiin win-win tilanteena, josta kaikkien on mahdollista hyötyä. TKI-politiikkaohjelma kokosi yhteen linjaukset Uudenmaan maakunnan TKI:lle sekä uudistuksen valmisteluvaiheeseen että ensimmäisen maakuntavaltuuston tarkistettavaksi Maakuntaa ei syntynyt, mutta tehty työ on pitkälti hyödynnettävissä hallintorakenteista huolimatta Uudenmaan TKI-politiikkaohjelma keskittyi maakunnan tehtäviin.. turvata maakunnan palveluiden laatu ja tehokkuus taata palvelujen jatkuva ja proaktiivinen kehittäminen koordinoida ja/tai tukea TKI-toimintaa maakunnassa, yhteistyöalueella (YTA) ja kumppanuusverkostoissa luoda toimintaedellytykset alueen TKIekosysteemille arvioida ja parantaa systemaattisesti TKItoiminnan vaikuttavuutta.
TKI maakuntavalmistelussa mistä oli kyse ja mitä opittiin? Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on keino, joka mahdollistaa organisaation jatkuvan kehittymisen strategiassa osoitettuun suuntaan. Uudellamaalla on vahvojen TKI-veturien ansiosta hyvät lähtökohdat edelleen vahvistaa kumppanuuksia ja luoda kannusteita innovaatioekosysteemin jatkuvalle kehittymiselle. Uutta luova, innostuneista ihmisistä koostuva, hyvin organisoitu ja rahoitettu TKI-toiminta tunnistettiin yhdeksi maakunnan keskeisimmistä menestystekijöistä. Esivalmistelun aikana Uusimaa2019 -valmistelu tiivisti yhteistyötä olemassa olevien toimijoiden (kunnat, kuntayhtymät, yliopistot, valtion tahot) välillä ja aloitti Uudenmaan TKI-ekosysteemin kartoittamisen sekä yhteistyön tiivistämisen. Esimerkkejä valmistelun saavutuksista TKI-politiikkaohjelma Kuvaus nykyisistä TKI-resursseista eri organisaatioissa Verkostojen fasilitointi, eri toimijoiden tuominen yhteen keskustelemaan Kansallisen ruotsinkielisen TKIekosysteemin kuvaus Elinvoimaohjelma, joka olisi koonnut yhteen eri maakunnan tehtäviin liittyvät linjaukset poliittisen päätöksenteon tueksi Ohjelmajohtamisen malli TKIohjelman toteuttamiseksi Kanavia, verkostoja, yhteiskehittämisen alustoja
Uusi hallitusohjelma lupaa hyvää..
KEHITTÄ- MINEN INNOVAATIOT TUTKIMUS EKO- SYSTEEMI
Kertokaa mielipiteenne myös twiitein #tkiuusimaa #uusimaa2019
Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä