Vallankumous kampuksella Matti Apunen 16.8. 2012 / Yliopistojen hallintopäällikköpäivät
Opiskeleminen kannattaa aina Kyllä, mutta hiukan kannattaa katsoa mitä opiskelee. Kyllä, mutta hiukan kannattaa katsoa, missä opiskelee. Ja aika monet katsovatkin. Alat kilpailevat työntekijöistä. Oppilaitokset kilpailevat opiskelijoista. Mutta entä jos tämä kilpailu olisi aidosti globaalia eikä maantiede juurikaan sitä rajoittaisi?
Osa 1: Uhkaa ja tuhoa.
Vallankumous keskuudessamme Web demokratisoi kulttuuria radikaalilla ja pysyvällä tavalla. Mediassa tapahtui pako laatuun, vertailukohdat muuttuivat alueellisista ja kansallisista kansainvälisiksi. Yliopistot ovat nyt samassa tilanteessa kuin suuret mediatalot tai levy-yhtiöt 10 vuotta sitten. Eliittiyliopistot ovat avautuneet netissä. Online-toiminnot eivät ole enää pelkästään kiva lisä tarjontaan, vaan ne ovat huippukorkeakoulujen tulevaisuusstrategioitten ytimessä. I see a tsunami coming. (- John Hennessy)
Suurista tulee vielä suurempia Suurten toimijoiden allianssit: Harvard + MIT = ManU + Barcelona 60 miljoonaa yhteisen platan rakentamiseen MITx-platformi: videoluennot, sisäänrakennetut tentit, välitön palaute, opiskelijoiden rankkaamat kysymykset ja vastaukset, online-laboratoriot, studentpaced learning Coursera (Stanford+Michigan+Penn+Princeton+CalTech ym.), Yale, Carnegie Mellon
Ei virtuaalinen korvaa fyysistä EdX is designed to improve, not replace, the campus experience. (Susan Hockfield, MIT) Mitkä ovat fyysisen läsnäolon korvaamattomat ominaisuudet? Ja onko tämä korvaamattomuus vain tapa peittää vanhan järjestelmän puutteet? Kytkentä liike-elämään: toiselle ainutkertainen mahdollisuus, toiselle viattomuuden menetys.
Mikä tekee tästä vallankumouksen? Yksi sana: Arvosanat. Ollako parempi sadasta esivalitusta vai 160 000 supermotivoituneesta? Ja mihin luulette, että kehitysmaiden lahjakkaat massat suuntautuvat? Ja pitäisikö tästä periä rahaa? Varmaa on se, että kulurakenne muuttuu kertakaikkisesti. Myyttekö edelleen CD-levyjä ihmisille, joilla on MP3-soittimet? Sanalla sanoen: Oletteko valmiit?
Tervetuloa kilpailun maailmaan Professorit ensimmäistä kertaa todellisen kilpailun äärellä. Mitä tapahtuu niille jotka eivät ole tähtiä? Mitä tapahtuu niille yliopistoille, joilla ei ole tähtiä? Mitä tapahtuu niille mediataloille, jota eivät tuota tähtiä? Luennoinnin tilalle mitä? Tehokkuus, kyllä. Syvyys en tiedä. Opettamisen intohimo: Miten tunnistetaan, tuetaan ja turvataan?
Osa 2: Mitä muuta voimme tehdä kuin vaikertaa?
Mikä tekee yliopistosta kiinnostavan?
ETHZ lukuina Shanghai Ranking (ARWU) / The Times Higher Education / QS World University Ranking: ETHZ on Euroopan paras yliopisto. Maailman 7. paras teknillinen korkeakoulu. Globaalin rankingin sijoilla 23-27. 21 Nobelin palkintoa, tuorein Richard F. Heck (2010).
Opettaja ja tutkija ETH:n professoreista kaksi kolmasosaa tulee muualta kuin Sveitsistä. 63 % tohtoriopiskelijoista on ei-sveitsiläisiä. Kun professori hyväksytään yliopiston leipiin, hänellä on 3-6 vuotta ns. koeaikaa. Siihen mennessä on pystyttävä todistamaan, että on sekä huippuopettaja että huippututkija. Tämän jälkeen professuuri vakinaistetaan.
Professori: Virkamies vai yrittäjä? ETH:lla on nimitysasioissa laaja autonomia. Professorien nimityksistä vastaa ETH:n presidentti, joka pitää sitä ehkä tärkeimpänä tehtävänään ja ainoana todellisena johtamisinstrumenttina, jolla voi korkeakoulun pitkäntähtäimen kehitystä ohjata. Siksi periaate on erittäin huolellinen valinta, jonka jälkeen valitulle annetaan mahdollisimman pitkälle menevä autonomia. ETH on ikään kuin konserni, johon kuuluu nelisensataa PK-yritystä (professuuria). Professorin nimitys on iso ja pitkävaikutteinen taloudellinen investointi (keskim. 70 MCHF, 23,5 vuotta). PK-yrittäjäprofessorin autonomiaan kuuluu myös valta ja vastuu oman tiimin kokoonpanosta. Aloitusinvestointi (luokkaa 3 MCHF yhteensä 5-6 vuoden aikana) auttaa pääsemään nopeasti vauhtiin.