Opettajille ja muulle henkilöstölle

Opettajille ja muulle henkilöstölle Johdanto Pietarsaaressa on seurattu koululaisten päihteiden käyttöä sekä tupakointia mm. kouluterveystutkimusten avulla. Keväällä 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan 19 % 8. ja 9. lk:n oppilaista joi itsensä reippaaseen humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Huumeita vähintään kerran oli kokeillut yläasteen oppilaista 6 % ja lukiolaisista 4 %. On tärkeää, että kaupungissamme on selvä kanta nuorten päihteiden käyttöön: alle 18-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttö ei ole hyväksyttävää missään muodossa. Koska opettajat ja muu henkilöstö ovat päivittäin tekemisissä nuorten kanssa, olette TE avainasemassa nuorten varhaisen riskikäyttäytymisen havaitsemisessa. Kun nuoren käytöksen ja mielialan muutokset huomataan varhain, voidaan päihteiden käyttöön puuttua nopeasti. Pietarsaaren huumeryhmä Peter Granholm, pj., sosiaalijohtaja puh: 786 1247 Gunilla Nybäck, terveydenhoitaja puh: 044 020 1382 Yvonne Ahlstedt, koulukuraattori puh:7851111/1349 Monica Hällund-Myntti, A-klinikka puh: 785 1506 Pia Rosengård-Andersson, kuraattori puh: 044 721 5291 Minna Joensuu, nuorisosihteeri puh: 785 1111/1567 Pekka Kojola, koulukuraattori puh: 785 1111/1310 Kaj Nyman vanhempikonstaapeli puh: 785 9432 Margot Lindberg, osastopääll., sos.osasto puh: 785 1111/1378 Lagmansgårdenin edustaja Tom Nyman puh: 781 6800 tai 7816815 Sirpa Hanhineva, siht.terv.kasvat. yht.henkilö puh: 786 1111 Tämä toimintamalli on laadittu Vaasan-mallin pohjalta (Net-ryhmä) Pietarsaaressa 3. joulukuuta 2003 Pietarsaaren huumeryhmä Sisältö Sivu

Mistä päihteiden kokeilun/käytön huomaa 3 Varhaiset oireet ja hälytysmerkit 4 Yhteydenotto vanhempiin 5 Miten käyttöä epäiltäessä menetellään 6 Kouluterveydenhuolto 7 Nuoren kohtaaminen 9 Oppilashuoltoryhmä 10 Sosiaalitoimi. Lastensuojelu 11 Hoito kodin ulkopuolella 12 Pietarsaaren-toimintamalli 13 Lainsäädäntö 16 Päihdehuollon keskeiset periaatteet 16 Ilmoitusvelvollisuus 17 Salassapitovelvollisuutta koskevat säädökset 17 Tietojen antaminen lähiomaisille 18 Tahdonvastaiset toimenpiteet 18 Alkoholin käyttö ja saatavuus 19 Poliisi 20 Liite 1 vanhempien ryhmätyö Liite 2 verkostosopimus Liite 3 tapauskuvaus Liite 4 a Pietarsaaren malli; ennaltaehkäisevätyö Liite 4 b Pietarsaaren malli, epäilystä väärinkäyttöön Liite 5 Huumetestit Liite 6 Päihdetietoutta

Tärkeitä lähtökohtia 1.Päihteiden käyttö on aina helpompi lopettaa käytön juuri alettua. 2.Kavereiden riski joutua mukaan päihteiden käyttöön on suurin juuri käytön alkuvuosina. 3.On todettu, että huumeiden käyttöä edeltää usein tupakointi ja säännöllinen alkoholin käyttö. 4.Tupakoimaton nuori ei aloita kannabiksen käyttöä yhtä herkästi kuin tupakoiva, koska polttamiseen tarvittava tekniikka vaatii harjoittelua. Mitä aiemmin nuori tottuu alkoholin käyttöön, sitä suurempi riski hänellä on kokeilla huumeita. Usein huumeita kokeillaankin humalassa ollessa. Mistä päihteiden kokeilun tai käytön huomaa On korotettava, että nuorten kanssa läheisissä tekemisissä olevien aikuisten tulee reagoida kaikkeen päihteiden käyttöön riippumatta siitä, mistä päihteestä on kyse. Jos epäilee, että nuori kokeilee tai käyttää päihteitä, tulee häneltä kysyä asiaa suoraan ja perustella epäilynsä. On parempi kysyä turhaan kuin jättää kysymättä. Vaikka epäily olisi aiheeton, on aikuinen osoittanut välittävänsä nuoresta ja puuttuvansa asiaan tarvittaessa. Kysymyksellä on siten ennaltaehkäisevä merkitys. Kokeilua tai käyttöä ei aina huomata koulussa: saattaa vaikuttaa vain siltä, että oppilas on väsynyt, hänellä on keskittymisvaikeuksia eikä hän jaksa kiinnostua mistään. Vaikka merkit olisivatkin epäselviä, on luotettava vaistoonsa, suhtauduttava asiaan vakavasti ja reagoitava siihen. Päihteidenkäytön paljastavat ennenkaikkea nuoren käytöksen muutokset sekä fyysiset tuntomerkit. On kuitenkin muistettava, että monet jäljempänä luetelluista merkeistä ovat hyvin epämääräisiä ja saattavat kuulua normaaliin murrosiän kehitykseen. Sen vuoksi on tärkeää yhdistää useita merkkejä kokonaiskuvan saamiseksi. Varhaiset oireet ja hälytysmerkit

1)koulupinnaus Koulupinnaus on tärkeä varoitusmerkki, jonka on aina johdettava toimenpiteisiin, vaikka ei olisikaan kyse päihteiden käytöstä. Pinnaus ei johdu välttämättä päihteiden käytöstä, mutta usein käyttö johtaa pinnaukseen. Riippumatta siitä, kuka opettajista on paljastanut pinnauksen, on luokanvalvojan tehtävä ottaa yhteys oppilaaseen ja hänen kotiinsa. Tämä johtaa useimmiten pinnauksen loppumiseen. Jos se kuitenkin jatkuu, keskustelee kuraattori oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa. Jos pinnaus jatkuu edelleen, vie kuraattori asian oppilashuoltoryhmään. Ellei muutosta saada aikaan, ryhdytään asiassa muihin toimenpiteisiin. 2)kiinnostus koulutyöhön katoaa Kun opettaja huomaa oppilaan muuttuneen, on syytä selvittää mistä on kyse. Kiinnostuksen väheneminen koulutyöhön ei kuitenkaan aina merkitse sitä, että nuori käyttää päihteitä. Taustalla saattaa olla myös muita syitä. 3)asenteet Hasista polttavat nuoret puolustelevat usein sen käyttöä. He saattavat puolustaa sitä esim. seuraavasti: hasis ei ole sen vaarallisempaa kuin viinakaan, on jokaisen oma asia, polttaako hasista, hasista käytetään muissakin kulttuureissa, hasiksen käyttö olisi parasta laillistaa. Tämän päivän nuorisokulttuuriin liittyy aiempaa suvaitsevaisempi asenne päihteiden käyttöön. Monet lastemme idoleista käyttävät päihteitä. Heidän elämästään kerrotaan tuomitsematta esim. nuortenlehdissä. Voit ottaa selvää siitä, mitä lehtiä nuoret lukevat ja pyrkiä tarjoamaan heille muita vaihtoehtoja kaupallisten sijaan. 4)kaveripiiri Kaveripiirin vaihtuminen tai ajan viettäminen huumeita käyttävien nuorten seurassa saattavat olla merkki huumeiden käytöstä. On hyvin luonnollista, että käyttäjät hakeutuvat toistensa seuraan. 5)valehtelu ja manipulointi

Jos huomaa nuoren valehtelevan ja yrittävän manipuloida ympäristöään, tulee tilannetta seurata. Käyttäytyminen voi liittyä päihteiden käyttöön. 6)harrastusten muuttuminen Harrastusten muuttuminen ei välttämättä ole merkittävää, mutta se on hyvä yhdistää muihin muutoksiin. Saattaa olla, että harrastukset ovat muuttuneet muista syistä. Hasiksen käytölle on kuitenkin tyypillistä, että nuoresta tulee vähitellen passiivinen, hän ei jaksa tai ei halua jatkaa entisiä harrastuksiaan. 7)lisääntynyt rahantarve Päihteiden käyttö lisää aina rahantarvetta. Sen vuoksi on kiinnitettävä huomiota lisääntyneeseen rahantarpeeseen. Päihteidenkäytön rahoittamiseksi nuori saattaa myydä omia tai perheensä tavaroita, lainata rahaa kavereilta tai jopa varastaa. 8)muita tunnusmerkkejä Väsymys, välinpitämättömyys, apaattisuus, huono muisti, voimakkaat mielialan vaihtelut ja esim. hasiksen haju saattavat olla merkkejä päihteiden käytöstä. Myös selvät käyttäytymisen muutokset ovat vakava merkki, joka antaa aikuisille aihetta puuttua tilanteeseen ja mahdollisuuden osoittaa levottomuutensa nuoren puolesta. Yhteydenotto vanhempiin Vanhemmille tulee kertoa vanhempainilloissa koulun menettelytavasta päihteiden käyttöä epäiltäessä. Vaikka asian esittäminen puhelimessa saattaa tuntua vaikealta, on välttämätöntä ottaa yhteyttä vanhempiin. On hyvä miettiä etukäteen, mitä tietoja asiasta on ja mihin puhelinkeskustelussa pyritään: halutaanko vanhemmille antaa tietoa (poissaolo, koulumenestys), pyydetäänkö heiltä apua jonkin ongelman ratkaisussa, pyydetäänkö heiltä neuvoja vai halutaanko heidän valitsevan eri ratkaisuvaihtoehtojen väliltä. Ongelmatilanteesta on kerrottava vanhemmille selvästi: mitä oppilas tekee ja mitä hän jättää tekemättä. Aina ei ole välttämätöntä selittää syitä,

koska silloin joutuu ehkä kertomaan oppilaasta tavalla, joka saa vanhemmat helposti puolustuskannalle. Kun ongelmasta keskustelee vanhempien kanssa opettajan ominaisuudessa, ei ole pakko ottaa esille sitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kerro tosiasioita niitä ei voi kyseenalaistaa yhtä helposti kuin mielipiteitä. Kaikkiin keskusteluihin tulee sisältyä lupaus jatkosta. Kun vanhempiin luvataan ottaa yhteyttä, he tuntevat että heistä välitetään, mutta heiltäkin odotetaan jotakin. Soitto vanhemmille työaikana osoittaa, että yhteyttä otetaan työn puolesta. Miten koulussa menetellään päihteiden/ huumeiden käyttöä epäiltäessä 1. Kun koulussa epäillään jonkun oppilaista aloittaneen päihteiden käytön, tulee asiaan reagoida. Aluksi epäilyistään voi jutella työtovereiden kanssa, heilläkin on ehkä samanlaisia havaintoja. Jos useampi on huomannut oppilaalla olevan ongelmia, tulee opettajan tai kouluterveydenhoitajan puhua oppilaan kanssa ja perustella epäily päihteidenkäytöstä. Joku koulun oppilashuoltoryhmän jäsenistä ottaa asian hoitaakseen. Koulun tulee osoittaa, että se ei hyväksy päihteiden käyttöä missään muodossa. Oppilasta pyydetään kertomaan vanhemmilleen, että koulussa epäillään tai tiedetään hänen käyttävän päihteitä. Selitetään myös, että koulu on velvollinen ottamaan yhteyttä vanhempiin. Sovitaan siitä, että kotiin otetaan yhteyttä muutaman päivän kuluessa. Koulussa valitaan vastuuhenkilö, joka ottaa yhteyttä muihin viranomaisiin ja oppilaan kotiin. Ei ole välttämätöntä, että kaikkii tietävät asiasta, mutta oppilasta on tarkkailtava huolellisesti. 2.Otetaan yhteys vanhempiin. Epäilyjen tulee olla perusteltuja. Usein vanhempien on vaikea uskoa ja ennenkaikkea hyväksyä, että oma lapsi on käyttänyt tai käyttää päihteitä. Vanhemmille tähdennetään, kuinka tärkeää asiaan on puuttua varhain, jotta ongelmat eivät pahenisi. 3. Vanhempien ja oppilaan kanssa sovitaan henkilökohtaisesta tapaamisesta. Vanhempien ja oppilaan kanssa keskustellaan siitä, kuinka tilanteessa olisi parasta menetellä heidän kannaltaan. Tapaamisessa on välttämätöntä korostaa koulun velvollisuutta puuttua asiaan ja ilmoittaa sosiaaliviranomaisille, jos huumeiden käyttö

kaikesta huolimatta jatkuu. Ilmoitusvelvollisuus on säädetty lastensuojelulaissa. 4. Oppilashuoltoryhmässä laaditaan toimenpidesuunnitelma. Kouluterveydenhoitaja tai kuraattori ja sosiaalityöntekijä pitävät toisiinsa yhteyttä säännöllisesti. Sekä epäiltyä että todettua päihteiden käyttöä tulee tarkkaillaan. Toisinaan tarvitaan huumetesti lisätietojen saamiseksi. 5. Mikäli oppilas jatkaa päihteiden käyttöä toimenpiteistä huolimatta, siirretään asia lastensuojelun vastuulle. Lastensuojelu tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa (esim. mielenterveyskeskuksen nuorisovastaanotto ja A-klinikka). Koulu ottaa yhteyttä poliisiviranomaisiin, mikäli ilmenee epäilyksiä tai on todisteita päihteiden välityksestä tai myymisestä. Kouluterveydenhuolto Ennaltaehkäisy Terveydenhoitajat tekevät yksilöllisiä terveystarkastuksia, keskustelevat oppilaiden kanssa päihdeasioista ja pitävät Uskalla-ohjelmaan liittyviä oppitunteja. Terveydenhoitajat ovat osa koulujen oppilashuoltoryhmää. Päihteitä kokeillut nuori saattaa tulla terveydenhuollonpiiriin useaa tietä: kouluterveydenhuollon, sosiaalitoimiston tai lääkärinvastaanoton kautta, omasta aloitteestaan tai yhdessä kaverin, vanhemman tai jonkun muun aikuisen kanssa. Havaitseminen Terveydenhoitaja voi saada tiedon nuoren päihdekokeilusta tai päihteidenkäytöstä nuorelta itseltään, hänen kaveriltaan tai joltakulta muulta. Terveydenhoitaja voi huomata asian itse vastaanotolla oppilaan kanssa keskustellessaan tai oppilashuoltoryhmä on voinut antaa terveydenhoitajan tehtäväksi selvittää epäilyt oppilaan päihteiden kokeilusta/käytöstä.

Jos nuori kertoo itse, että on kokeillut päihteitä esim. uteliaisuudesta ja että kyse on ollut kertailmiöstä, ei keskustelun jälkeen välttämättä tarvita toimenpiteitä. Asiaan puuttuminen ja toimenpiteet Päihteidenkäyttöepäilyksen tai -tapauksen ilmetessä menetellään asiassa koulunmallin mukaisesti luottamuksellisesti ja nuoren parasta ajatellen. Terveydenhoitaja keskustelee nuoren kanssa. Ellei oppilas asian vakavuudesta huolimatta anna terveydenhoitajalle lupaa viedä asiaa eteenpäin ja asia on tullut esille oppilaan ja terveydenhoitajan välisissä luottamuksellisissa keskusteluissa, on terveydenhoitaja kuitenkin velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen. Tästä on syytä kertoa nuorelle. Päihteiden käyttö tulee sosiaalityöntekijän tietoon yleensä oppilashuoltoryhmän kautta. Kun käy ilmi, että oppilas on kokeillut päihteitä, menetellään seuraavasti *tilanne kartoitetaan; selvitetään, mitä on tapahtunut ja mitä koulussa tiedetään asiasta *tilanteesta keskustellaan oppilaan kanssa. Asiasta ilmoittanut tai joku, joka tulee muutoin hyvin toimeen oppilaan kanssa, esim. terveydenhoitaja, kuraattori tai opettaja, keskustelee oppilaan kanssa. Oppilasta kuullaan, ja jos on edelleen syytä epäilyihin, saa oppilas tehtäväkseen kertoa asiasta kotona ja hänelle kerrotaan, että koulusta otetaan yhteyttä kotiin. *valitaan vastuuhenkilö, joka ottaa päävastuun asiasta. *vanhempien kanssa sovitaan tapaamisesta, esim. verkostokeskustelusta, jossa käydään läpi tapahtunutta, koulun sääntöjä ja käytäntöä kyseisenlaisissa tapauksissa. Terveydenhoitaja voi valaista asiaa terveysnäkökohdista käsin ja antaa vanhemmille tietoa päihteistä. *koulun ja kodin yhteiset pelisäännöt: lapsen kotiintuloajat, läksyjenluku, koulunkäynnin säännöllisyys *seurantamenettely: keskustelut terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa, tarvittaessa huumetesti useita kertoja puolen vuoden aikana (käytetään terveyskeskuksen laboratoriolähetettä tai erikseen laadittua lähetettä, ks. myös liite 5)

Nuoren kohtaaminen Huumeidenkäytön alussa nuori on harvoin itse halukas keskustelemaan asiasta. Hänen mielestään kaikki on oikein hyvin, eikä huumeiden käyttö ole ongelma. Nuoren on vaikea nähdä muutoksia itsessään. Huumeiden käyttö vaikuttaa kuitenkin aina sekä nuoreen, läheisiin että ympäristöön. Nuoren huumeidenkäyttöön on helpompi puuttua alkuvaiheessa. Myös runsaaseen alkoholin käyttöön tulee puuttua ja suorittaa siitä aiheutuvat tarvittavat toimenpiteet. Vinkkejä nuoren kanssa käytävään keskusteluun: -luo keskustelulle sopiva ympäristö ja ilmapiiri -kerro olevasi huolissasi; perustele asiaan puuttumisesi kertomalla, mitä tiedät asiasta (esim. poissaolot koulusta, heikentynyt koulumenestys, heikentynyt keskittymiskyky) -jos voit, kerro mistä olet saanut tietosi (jos tiedot on annettu luottamuksellisesti, älä sano kuka on kertonut); puhu selvästi, suoraan ja yksiselitteisesti älä salaa mitään -kerro koulun ja yhteiskunnan asettamista rajoista -etene Pietarsaaren mallin mukaisesti (ja oman koulusi mallin mukaisesti) -kykenet olemaan vakuuttavampi, jos tiedät noudattavasi ohjelmaa, joka edellyttää puuttumista tai josta on sovittu oppilashuoltoryhmässä -kuuntele aktiivisesti, tee lisäkysymyksiä: tilanteesta on helpompi saada selkeä käsitys, jos nuori kertoo enemmän -muodosta itsellesi kokonaisvaikutelma nuoren tilanteesta -ole empaattinen ja käytä maalaisjärkeä -pidä tilanne hallinnassa; älä ryhdy väittelemään -rohkaise muutokseen; muutos ei synny hetkessä -älä lannistu Varaudu -kiukkuun tai vihaan myös itsessäsi -pettymyksen ja turhautuneisuuden tunteeseen -mahdolliseen epäonnistumiseen keskustelussa ja oppilaan kohtaamisessa Puutu asiaan, sillä se saa aikaan ainakin -totuuden kohtaamisen -ongelman käsittelyn tehostumisen

Tarvittaessa -konsultoi kollegoja, oppilashuoltoryhmää, asiantuntijoita Verkosto yhteistyöfoorumina * oppilashuoltoryhmät * sosiaalitoimi * A-klinikka * poliisi * muut yhteistyökumppanit * tarvittaessa esim. nuorisotoimisto, terveyskeskus, mielenterveyskeskus Oppilashuoltoryhmä Koulun oppilashuoltoryhmässä laaditaan suunnitelma jatkotoimia varten *tapaamiset perheen kanssa, sosiaalityöntekijä osallistuu tarvittaessa *terveydenhoitajan tai kuraattorin keskustelut oppilaan kanssa Seuranta: uusi kontrolliaika ja testi; jos käyttö jatkuu tai tilannetta ei saada hallintaan, ohjataan oppilas sosiaalitoimistoon. Sosiaalitoimisto/A-klinikka voi toimia avohoitoyksikkönä, jos katsotaan että kokeilu/käyttö on jatkunut pitkään ja koululla on riittämättömät mahdollisuudet saada tilanne hallintaan. Seuranta Seuranta järjestetään tapauskohtaisesti riittävän pitkään. Huumetestit on hyvä tuki ja seurantamenetelmä keskustelujen ohella. Kouluterveydenhoitaja voi analysoida pikatestit.

Sosiaalitoimi Lastensuojelu Avohoito Lastensuojelulain(40 ) mukaan tulee poliisin sekä terveydenhuoltoviranomaisten tehdä (alle 18-vuotiaan) nuoren päihteidenkäytöstä ilmoitus sosiaaliviranomaisille. Nuorten päihteidenkäyttöön puututaan kartoittamalla nuoren kokonaistilanne. Lapsen suotuisien kasvuolosuhteiden edistämiseksi pyritään tukemaan omaisia eri tavoin ja ajattelemaan aina lapsen parasta. Alueittaisessa sosiaalityössä pyritään puuttumaan asiaan ja löytämään apua tarvitsevat nuoret mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työmuotona on mm. sosiaalityöntekijän osallistuminen koulun oppilashuoltotyöhön. Opettajat ja muut oppilashuollon työntekijät voivat huomata muutoksia nuoren käytöksessä jo varhaisessa vaiheessa. Nuoren ympärille verkostoituminen edistää varhaista puuttumista päihteiden käyttöön. Sosiaalilautakunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat tai elleivät ne turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi tai nuori vaarantaa käytöksellään oman terveytensä tai kehityksensä. Saatuaan tiedon nuoren päihteidenkäytöstä sosiaalityöntekijä selvittää päihteidenkäytön laajuuden ja perheen mahdollisuudet tukea ja auttaa nuorta. Selvitystyöhön sisältyy huumetesti, jos nuoren epäillään käyttävän huumeita. Selvitystyön jälkeen laaditaan suunnitelma nuoren auttamiseksi. Hoitosuunnitelmaan merkitään auttamistavoitteet sekä puuttumismenetelmät. Avohoidon tukitoimenpiteitä voivat olla esim. sosiaalityö, terapia/hoito, tukihenkilö, leiri ja tukiasunto. Avohoidon toimenpiteenä nuori voidaan sijoittaa hoitoon kodin ulkopuolelle päihteiden käytön lopettamiseksi.

Hoito kodin ulkopuolella Jos nuori vaarantaa kehityksensä vakavasti käyttämällä päihteitä, eivätkä avohoidon tukitoimenpiteet ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia, ja sijoitus on nuorelle eduksi, tulee sosiaalihuollon ottaa nuori huostaan. Jos nuori tai vanhemmat vastustavat huostaanottoa, tulee sosiaalilautakunnan päätös alistaa lääninoikeudelle. Kodin ulkopuolista hoitoa annetaan perheessä, lastensuojelulaitoksessa tai muussa hoitoyksikössä.

Pietarsaaren toimintamalli - Ennaltaehkäisystä hoitoon Vaasan NET-ryhmä on kehittänyt viisivaiheisen toimintamallin, joka kattaa eri yhteistyökumppaneiden toiminnan ennalta ehkäisystä hoitoon. Malli on tarkoitettu sovellettavaksi päihteiden käytön eri vaiheissa oleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Toimintamallia on kutsuttu myös Vaasan malliksi. Pietarsaaren huumeryhmä on soveltanut mallia Pietarsaaren oloihin.(liitteet 4 a ja 4b) Ennaltaehkäisevätyö Ennaltaehkäisevätyö aloitetaan mahdollisimman varhain. On todettu, että lapsessa ja hänen ympäristössään on mahdollista havaita eri varoitusmerkkejä yllättävän varhain. Näihin puuttuminen välittömästi saattaa estää myöhemmän epäsuotuisan kehityksen. Neuvola ja päivähoito Neuvolassa ja päivähoidossa voidaan vahvistaa vanhempainroolia ja tukea rajojen asettamisesta lapselle. Jo tuossa vaiheessa voidaan riskiryhmille tarjota erityistä tukea. Peruskoulu vuosikurssit 1-6 Vuosikursseilla 5 ja 6 toteutetaan ennaltaehkäisy huumeista kertovien oppituntien avulla. Lisäksi koulun järjestämissä vanhempainilloissa käytetään puheenvuoroja ja käydään keskusteluja (mm. rajojen asettamisesta ja vuorovaikutuksesta). vuosikurssit 7-9 Seitsemänneltä luokalta aloitettu Uskalla-ohjelma käsittää 10 oppituntia lukuvuodessa. Painopiste on asenteissa ja itsetunnossa. Lisäksi käytetään puheenvuoroja, tehdään ryhmätöitä ja käydään keskusteluja sekä oppilaiden kanssa että koulun järjestämissä vanhempainilloissa. Ammattioppilaitokset, lukio Myös peruskoulun jälkeisiin opintoihin pyritään sisällyttämään eri päihdevalistushankkeita ja -luentoja. Muut kohderyhmät Ennaltaehkäisevän päihdeyön muita kohderyhmiä ovat nuoret (16-18 vuotiaat), jotka joko osallistuvat työelämään tai ovat vaarassa syrjäytyä

(ei työtä eikä opiskelupaikkaa), nuorten vanhemmat sekä nuorten parissa työskentelevä henkilöstö. Kunnallispoliittiset päätökset Ennaltaehkäisevää päihdetyötä voidaan monin tavoin edistää myös kunnallispoliittisin päätöksin: tarvitaan nuorten elämäntapoja tukevia päätöksiä, jotka liittyvät esim. asuinalueiden viihtyvyyteen, nuorten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin, nuorisotiloihin ja kaupallisiin nuorisotapahtumiin. Nuori kokeilee / epäillään kokeilleen päihteitä / huumeita Havaitseminen Nuoren päihdekokeilun saattaa huomata: koti, koulu, muut läheiset, nuorisotyöntekijä, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä tai poliisi. Puuttuminen Eri tahoilla on oma tapansa puuttua asiaan; asia otetaan esille yksityiskohtaisemmin aiemmissa luvuissa. Koulun oppilashuoltoryhmällä on keskeinen tehtävä. Sen kautta asia tulee lastensuojelun tietoon. Ryhmästä valitaan vastuuhenkilö, joka aloittaa asian selvittelyn vanhempien kanssa. Toimenpiteet Ensimmäiseksi tulee keskustella nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa ja sopia kotia, koulua ja vapaa-aikaa koskevista pelisäännöistä sekä tehdä sopimuksia, joihin eri osapuolet sitoutuvat (sovitaan mm. seurannasta ja seurauksista). Seuranta Kokeilun päätyttyä tarvitaan riittävä seuranta. Nuori käyttää päihteitä satunnaisesti Havaitseminen (kuten edellä)

Puuttuminen Tilanne tulee selvittää nopeasti. Muista mahdollisuudet tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Toimenpiteet Käytettävissä on monia eri vaihtoehtoja. Tässä vaiheessa saattaa riittää, että nuori käy muutaman kerran kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin luona. Joskus on kuitenkin parasta aloittaa avohoito esim. mielenterveyskeskuksen laatiman selvityksen avulla. Toisinaan perhe voi saada tukea myös lastensuojelun avohoidon tukitoimenpiteiden avulla. Olisi kuitenkin tärkeää, että eri osapuolet tekisivät yhteistyötä. Seuranta Käytön päätyttyä tarvitaan esim. puolen vuoden seuranta. Nuori käyttää päihteitä säännöllisesti Havaitseminen (kuten edellä) Puuttuminen Tässä vaiheessa on syytä ottaa yhteys lastensuojeluviranomaisiin (ellei siellä jo tiedetä asiasta). Lastensuojeluviranomainen on nyt keskeinen toimija. Toimenpiteet Toimenpiteenä ovat lastensuojelun avohoidon tukitoimet tai tarvittaessa hoitosuunnitelman mukainen huostaanotto. Avohoidon tukena saattavat olla edelleenkin käynnit kouluterveydenhoitajan/kuraattorin luona tai A- klinikalla. Yhteisityötä eri osapuolten välillä tarvitaan. Liite 3 (tapauskuvaus) Seuranta Käytön päätyttyä on järjestettävä riittävän pitkä seuranta. Nuorella on päihteiden ongelmakäyttöä Havaitseminen (kuten edellä)

Puuttuminen Pääasiallinen toimija on lastensuojeluviranomainen, joka laatii nuoren tilanteesta selvityksen ja hoitosuunnitelman sekä järjestää tarvittaessa verkostokokouksen tai kutsuu koolle viranomaisverkoston. Toimenpiteet Menetelmänä ovat lastensuojelutoimenpiteet, kuten hoitoon motivointi, hoitopaikan valinta (avohoito/laitoshoito) sekä perheen tukeminen (mm. Irti huumeista ry:n omaisryhmä). Jatkohoito ja seuranta Hoidon jälkeen nuoren on saatava erityistä tukea sopeutuakseen jälleen yhteiskuntaan. Tarvitaan myös riittävän pitkä seuranta, johon kuuluu tarvittaessa huumetesti. Liite 5 Lainsäädäntö Kunnan velvollisuudet päihteisiin liittyvissä asioissa määritellään raittiustyölaissa, päihdehuoltolaissa ja lastensuojelulaissa. Päävastuu on sosiaali-, terveydenhuolto- ja raittiustoimella. Elinolosuhteiden ja elämäntapojen vaikutus 1 Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. 5 (päihdehuoltolaki) Sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan on seurattava päihteiden ongelmakäyttöä kunnassa ja välitettävä tietoa ongelmakäytön syntyyn, ehkäisyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Päihdehuollon keskeiset periaatteet 8 (päihdehuoltolaki) Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen.

9 (päihdehuoltolaki) Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön. Ilmoitusvelvollisuus Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. 40 (lastensuojelulaki) Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. Ilmoitusvelvollisuus kumoaa salassapitovelvollisuuden. Salassapitovelvollisuutta koskevat säädökset 17 (laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä) Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen. 6 (laki kunnan opetustoimen hallinnosta). Kunnan palveluksessa olevat sekä kunnan hallintoelinten jäsenet eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat opetustoimeen liittyviä tehtäviään hoitaessaan saaneet tietää oppilaan tai kunnan palveluksessa olevan henkilön taikka hänen perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta. Kouluterveydenhuollon tai muun oppilashuollon henkilöstö sekä oppilaitosten viranhaltijat ja tuntiopettajat saavat sen estämättä, mitä 1 momentissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty, antaa toisilleen sekä kunnan hallintoelimille oppilaan koulukäynnin asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

Tietojen antaminen lähiomaisille 6 (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. 7 (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Tahdonvastaiset toimenpiteet Aikuisen määrääminen hoitoon tahdonvastaisesti suoritetaan päihdehuoltolain nojalla. Asiasta päättää sosiaalijohtaja, jos henkilö on vaaraksi ympäristölleen, ja johtava lääkäri, jos henkilöllä on terveysvaara. Lapsiin (alle 18-vuotiaisiin) sovelletaan yleensä lastensuojelulakia, jolloin päätös tehdään sosiaalitoimessa. Mielenterveyslaki mahdollistaa alaikäisen tahdonvastaisen hoidon eräissä tapauksissa myös vakavan mielenterveyshäiriön perusteella. Alkoholin käyttöä ja saatavuutta säädellään lailla

Alle 18-vuotias - ei ole oikeutta pitää hallussaan alkoholijuomia, ei edes keskiolutta. - hänelle ei saa antaa eikä myydä alkoholijuomia. - alkoholin välittäminen korvauksettakin on kielletty, rangaistuksena on sakkoja tai enintään 6 kk vankeutta. -alkoholin välittämisestä korvausta vastaan saa sakkoja tai enintään 2 vuotta vankeutta. Alle 20-vuotias - ei ole oikeutta pitää hallussaan väkeviä alkoholijuomia. - ei saa ostaa väkeviä alkoholijuomia. - hänelle ei saa välittää väkeviä alkoholijuomia korvauksettakaan. Alle 18-vuotiaiden kaikenlainen alkoholinkäyttö voidaan näin ollen katsoa väärinkäytöksi. Poliisi Poliisin tehtävä (Poliisilaki 1 ) Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Huumausainerikos (Rikoslain 50. luku) 1 ( 17.12.1993/1304) Huumausainerikos Joka laittomasti 1)valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumiunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena, 2)tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,

3)myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai 4)pitää hallussaan tai yrittää hankkia on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 2 (17.12.1993/1304) Törkeä huumausainerikos Jos huumausainerikoksessa 1.rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta, 2.tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, 3.rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenen, 4.aiheuttaa usealla ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai 5.levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmenenksi vuodeksi. 2 a ( 13.7.2001/654) Huumausaineen käyttörikos Joka laittomasti käyttää taikka omaan käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Huumausainerikoksen valmistelu ja edistäminen on myös rangaistavaa. Toimenpiteistä luopuminen: