Luentotiivistelmä Teemana tuki- ja liikuntaelinvaivat ja vammat sekä niihin liittyvät kivut Miten jokainen meistä voi itse ehkäistä ja hoitaa näitä sairauksia?
Luennon aiheet Yleistä tuki- ja liikuntaelimistöstä Tule-ongelmien syitä ja seurauksia Kipu ja sen hoito Nivelet Luusto Selkä, niska ja hartiat Vastaisku vaivoille Järjestöt ja yhdistykset ovat tukenasi
Yleistä tuki- ja liikuntaelimistöstä
TULE = tuki- ja liikuntaelimistö tule = tuki- ja liikuntaelin, tules = tule-sairaus tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin kipua ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus jokainen voi vaikuttaa tule-terveyteensä huoltoa tarvitaan jatkuvasti ja vammat tulee hoitaa viipymättä kantavista rakenteista (luusto, nivelet, nivelsiteet, jänteet ja lihakset) kannattaa pitää huolta kaikissa elämän vaiheissa
Tule-terveyteen vaikuttavat liikunta-aktiivisuus ja liikkumattomuus elintavat (esim. ravitsemus, uni, alkoholi, tupakka) yksipuolinen kuormitus ja toistoliikkeet stressi elinympäristö ikä ja sukupuoli yli- ja alipaino perintötekijät muut sairaudet ja niiden hoito
Tule-ongelmat elämän eri vaiheissa nuorilla yleisimpiä ovat kivut selässä, niskassa ja hartioissa Työikäisten yleisimmät ongelmat ovat lanneselän sairaudet, niska-hartia-oireyhtymä ja nivelrikko Iän myötä yleistyvät esim. polven, lonkan ja sormien nivelrikko sekä osteoporoosi
Lasten ja nuorten tule-terveys vain noin puolet lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja tytöt liikkuvat poikia vähemmän 16-vuotiaista tytöistä niska-, hartia- ja selkäkivuista on kärsinyt yli 70 prosenttia ja pojista lähes puolet viimeisen puolen vuoden aikana lasten lihavuus on lisääntynyt hälyttävästi fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen alkaa jo kolmen vuoden iässä, ja liikkumattomuuden omaksuminen on erityisen pysyvää vanhemmilla on suuri merkitys lasten ja nuorten liikunnan mahdollistajina, esimerkkeinä ja kannustajina
Ikääntyminen vaikuttaa lihasmassa vähenee, jolloin liikkumiskyky heikkenee väheneminen on voimakkainta jalkojen lihaksissa nivelten liikkuvuus vähenee ja luuston massa pienenee tasapaino ja reaktionopeus heikkenevät, jolloin kaatumisriski kasvaa paino saattaa lisääntyä aikaisempaa helpommin harjoittelun merkitys kasvaa haittoja lisäävät esim. pitkäaikaissairaudet, lihasten käyttämättömyys ja puutteellinen ravitsemus
Toiminta- ja suorituskyky vaihtelevat yksilöllisesti ja eri elämäntilanteissa tule-oireiden taustalla ei aina ole sairaus, vaan ne voivat olla seurausta esim. yksipuolisesta kuormituksesta tai vähäisestä liikkumisesta monet tule-oireet ovat ohimeneviä ajoittaisia oireita ovat esim. noidannuoli, niska- ja hartiakireys, tenniskyynärpää, akillesjänteen tai nivelsiteiden revähdykset ja hiirikäsi tule-ongelmat kehittyvät usein pitkällä aikavälillä ja niitä voi olla vaikea havaita, tunnistaa ja hoitaa keho kestää yllättävän paljon, ennen kuin toimintakyky menetetään kun oireita ilmenee, tarvitaan korjaavia toimenpiteitä
Tuleongelmien syitä ja seurauksia
Liikumme liian vähän istumme liian paljon arki- ja hyötyliikunta ovat vähentyneet istuminen ja liikkumattomuus ovat lisääntyneet vain noin yksi kymmenestä työikäisestä ja vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaisesti (sis. kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua) viidennes työikäisistä ja eläkeläisistä ei liiku juuri lainkaan istumiseen käytetyn ajan piteneminen lisää kuolleisuuden, sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen, ylipainon ja metabolisen oireyhtymän riskiä
Lihastasapaino parantaa ryhtiä kehon toiminnallista kokonaisuutta rakentaa lihastasapaino, eli lihaksiston kireyksien ja vahvuuksien/heikkouksien välinen tasapaino ns. ristikkäinen oireyhtymä on tuki- ja liikuntaelinvaivoissa hyvin tavallinen asentoa ylläpitävät lihasryhmät taipumus kireyteen liikettä aikaansaavat lihasryhmät taipumus heikkouteen
Lihasten epätasapaino ristikkäinen oireyhtymä pää työntyy liikaa eteen ja usein leuka on pystyssä hartiat ovat vetäytyneet eteen, rintalihakset ovat kireät ja hengitys on pinnallista vatsa on työntynyt liikaa eteenpäin ja selkälihakset ovat kireät seisoessa ja kävellessä lonkat ja polvet ovat koukussa tärkeää on tilanteen tunnistaminen ja harjoittelun kohdistaminen oikein apua saat fysioterapeuteilta
Istumisen ongelmat
Mitä kuvat kertovat
Liika istuminen sekä huono istumaja seisoma-asento voivat aiheuttaa niska-, hartia- ja selkäongelmia lihaskipua ja lihasväsymystä nivelkipua ja nivelrikkoa sekä nivelten liikerajoituksia keskivartaloa tukevien lihasten heikentymistä päänsärkyä ja näköhäiriöitä hengityskapasiteetin alenemista
Kipu ja sen hoito
Mitä kipu voi aiheuttaa? vaikeuttaa ja vähentää liikkumista häiritä nukahtamista ja nukkumista heikentää vastustuskykyä aiheuttaa huolta, pelkoa, masennusta, katkeruutta ja turhautumista lisätä sosiaalista eristäytymistä lisätä terveyspalveluiden käyttöä
Kipu on viesti, jota pitää kuunnella kipu suojelee ja varoittaa kehoamme äkillinen kipu tulee hoitaa nopeasti, sillä kivusta jää aivoihin jälki pitkittyneelle kivulle ei aina löydy syytä kipu voi jatkua vielä taudin tai vaivan paranemisen jälkeen kivusta kärsiminen ei tee meistä jalompia kipu ottaa helposti vallan ja alkaa hallita elämää, joten kaikki mahdolliset apukeinot kannattaa ottaa käyttöön riittävä kipulääkitys = pienin mahdollinen tehoava annos
Lääke kivun mukaan jokainen kipu on erilainen ja vaatii omanlaisensa lääkkeen liikunta on tehokasta lääkettä, mutta kipulääkitys voi olla välttämätön liikkumisen mahdollistamiseksi kivun hoito on monimutkaista, sillä kipu on aina henkilökohtainen kokemus mitä tarkemmin osaa itse kipuaan arvioida, sitä herkemmin löytyvät oikeat lääkkeet ja liikkeet pitkäaikaisesta kivusta kuntoutumiseksi tarvitaan omaa aktiivisuutta
Nivelet
Miten nivelesi jaksavat? nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, jolle ei ole löydetty parantavaa hoitoa ns. ensisijainen nivelrikko on nivelrustoa ja nivelpintoja rappeuttava sairaus, joka syntyy normaaliin niveleen ilman vammaa ns. toissijainen nivelrikko on seurausta muusta sairaudesta tai vammasta tätä esiintyy myös yllättävän nuorilla nivelrikko yleistyy iän myötä lähes kaikilla yli 75-vuotiailla on nivelrikkoa yli 65-vuotiailla naisilla on kaksi kertaa enemmän nivelrikkoa kuin miehillä
Nivelrikon hoidon tavoitteet kivun hallinta ja lieventäminen toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen sairauden pahenemisen estäminen hoidon perustana ovat itsehoito ja muut lääkkeettömät hoidot nivelrikon hoidossa on älliä Leikkaus Lääkkeet Liikehoidot Liikkumisen apuvälineet Laihdutus Liikunta ja lepo
Nivelrikko on ruston rappeumasairaus, joka vaikuttaa koko niveleen Lihas Nivelkapseli Nivelrusto Nivelkalvo Luu Terve nivel Nivelrikkoinen nivel Lihaksen koko pienenee Paksuuntunut nivelkapseli Luuonteloita Uudisluunmuodostusta nivelruston alla Nivelrustopinnan hapsuuntuminen ja ohentuminen Nivelkalvon paikallinen tulehdus Luupiikkejä
Nivelrikko ja liikunta Niveleen kohdistuvat iskut ja tärähdykset saattavat olla kivuliaita: kannattaa valita lajeja, joissa ei ole koko kehon kuormitusta, esim. vesivoimistelu tai -juoksu, uinti, pyöräily tai sauvakävely. Liikunta on nivelrustolle välttämätöntä, koska se ravitsee rustoa pitää yllä lihasvoimaa pitää yllä nivelten liikeratoja
Nivelrikko ja liikunta nivelrikkoisille hyviä jumppaohjeita löytyy oppaasta Kumppanina nivelrikko Näin tulen toimeen opasta on jaossa terveydenhuollon yksiköissä, fysioterapeuteilla ja tämän salin ulkopuolella oppaan nettiversio löytyy osoitteesta www.nivelopas.fi suomeksi ja ruotsiksi
Luusto Kuva: Luustoliitto
Luusto uusiutuu koko elämän ajan lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan perusta lujalle luustolle luun huipputiheys 20 30-vuotiaana noin 50-vuotiaaksi aikuisen luumassa pysyy tasapainossa ikääntyessä luukudosta menetetään enemmän kuin uutta muodostuu tilalle
Kuva: Ilmo Anundi Luu on elävää kudosta
Osteoporoosi luiden vähittäinen haurastuminen on osa normaalia ikääntymistä luuston tavanomaista runsaampi haurastuminen = osteoporoosi osteoporoosia sairastavan luumassa vähenee, luun rakenne heikentyy ja murtuma-alttius lisääntyy Terve luu Osteoporoottinen luu Kuvat: Ilmo Anundi
Ravitsemus ja liikunta ovat tärkeitä luustolle kalsium on luuston rakennusaine aikuisille 800 1 000 mg/vrk iän ja tilanteen mukaan, jonka saat nauttimalla päivittäin 2 dl maitoa/piimää/jogurttia, 4 dl raejuustoa, 160 g kirjolohta ja 3 4 paksuhkoa viipaletta juustoa myös esim. appelsiinissa on 80 mg kalsiumia D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään, luustoa uusiutumaan ja lihaksia rakentumaan suositellaan D-vitamiinitason mittausta verikokeella: luuston kannalta tason 75 110 nmol/l; D-vitamiinilisän määrä vaihtelee yksilöllisesti yleinen väestötason saantisuositus aikuisille 10 20 mikrogrammaa/vrk iän mukaan proteiini edistää luiden ja lihasten kasvua, D-vitamiinin toimintaa sekä kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä liikunta kestävyys- ja lihaskunto
Saatko tarpeeksi proteiinia? kuvan yhdessä annoksessa on 7 8 grammaa proteiinia suositus on 1 gramma proteiinia / painokilo yli 60-vuotiaille proteiinia suositellaan 80 grammaa päivässä Kuva: Maito ja terveys ry
Osteoporoosia sairastavan liikunta suosi lihasten voimaharjoittelua (erityisesti ryhtiä ylläpitävät liikkeet) sekä tasapaino- ja liikehallintaliikkeitä ylläpidä kestävyyskuntoa (esim. kävely tai uinti) hyödynnä ammattilaisten apua liikunnan suunnittelussa (esim. fysioterapeutti tai lääkäri) lihasvoimaa voi harjoittaa kotonakin Esimerkki: istu tuolin perällä selkä suorana ja jalat tukevasti lattiassa laita kyynärpäät koukkuun vartalon viereen paina kyynärpäitä tuolin selkänojaa vasten ja ojenna samalla selkä pitkäksi toista rauhalliseen tahtiin 10 kertaa
Selkä, niska ja hartiat
Selkävaivat ovat yleisiä kahdeksalla kymmenestä ihmisestä esiintyy selkävaivoja jossakin vaiheessa elämää läheskään kaikille selkäkivuille ei löydetä selvää syytä, mutta yleensä ne paranevat noin joka kymmenennellä selkäpotilaalla on iskiasoire, mutta onneksi vain 1 5 prosentilla heistä vaiva on vakava Syitä: vähäinen liikunta, ylipaino ja tupakointi fyysisesti kuormittava työ, johon sisältyy raskaita nostoja ja hankalia selän asentoja, voi olla erityisesti iskiasoireen syy stressi ja tyytymättömyys työhön ovat yhteydessä selkävaivoihin
Niska-hartiaseudun vaivat niskakipuja kokee kuukausittain yli kolmannes naisista ja neljännes miehistä ovat yleisiä erityisesti iäkkäillä naisilla Syitä: rakenteelliset syyt (esim. kulumat, ryhtimuutokset, välilevymuutokset, luupiikit) virheelliset asento- ja liiketottumukset yksipuolinen kuormitus heikko lihaskunto (etenkin naisilla) stressi, tupakointi, ylipaino ja tapaturmat lisäävät vaivojen riskiä
Niska-hartiaseudun vaivoissa ennuste on hyvä ja oireet usein lihasperäisiä, joten itsehoito tulee aloittaa heti vaivojen alettua kuormitusta tulee vähentää, jotta tilanne rauhoittuu akuutissa vaiheessa voi vaivoja hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavilla särkylääkkeillä ja kylmäpakkauksilla myöhemmin voi kokeilla lämpöpakkauksia kun kipu sallii, voi aloittaa kevyet jumppaliikkeet ja lisätä rasitusta pikkuhiljaa
Nikamavälilevyt iskunvaimentimina välilevyt erottavat nikamat toisistaan ja vaimentavat liikkuessa selkään kohdistuvia kuormituksia jokaisessa välilevyssä on hyytelömäinen keskusosa, ja sen ulkopuolella kiinteä säiemäinen rengas, jossa on kipuhermojen päätteitä hyytelömäinen keskusosa sallii nikamien liikkeen eri suuntiin antaen selälle joustavuutta taipua ja liikkua välilevyjen koko, muoto ja joustavuus muuttuvat päivän mittaan sen mukaan, miten ja kuinka paljon liikut
Nikamavälilevyn mukautuminen nukkuessa välilevyt täyttyvät nesteellä aamulla herätessä säiemäinen rengas joustaa huonommin kuin päivällä, joten äkilliset liikkeet voivat venähdyttää välilevyjä herkemmin aamulla päivän mittaan liikkumisen seurauksena välilevyn neste puristuu toistuvasti ulos ja sisään ja ravitsee näin välilevyä välilevy painuu päivällä hieman kasaan
Liikunta ja selkä hyvä lihaskunto ehkäisee selkäoireita, helpottaa kipua ja auttaa selviämään arjesta Harjoittelun avulla: voidaan oppia oman selän hyvä asento ja hallinta saadaan tuntemuksia omalle selälle sopivista asennoista ja liikkeistä, joiden avulla pidetään selkäkipua kurissa ja ehkäistään kivun uusiutumista
Vastaisku vaivoille
Mistä ja miten vastaiskua vaivoille? ihmiset tarvitsevat oikeaa tietoa, jotta he osaavat hoitaa itseään lääkärin, fysioterapeutin tai terveydenhoitajan vastaanotolla tehdään tarvittavat tutkimukset ja katsotaan, millainen hoito voi auttaa ammattilaisten antaman hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuutta lisää ja ylläpitää itsehoito ja oma aktiivisuus pysyvien vammojen ja toiminnanvajausten kohdalla on erityisen tärkeää, että muista kehonosista ja niiden kunnosta pidetään huolta
Mihin on kiinnitettävä huomiota? lihakset ja rakenteet tarvitsevat kunnossa pysyäkseen liikettä Liike on lääke useimpiin tilanteisiin! istumista ja liikkumattomuutta vähemmäksi kävely, istuminen ja seisominen ryhdikkäämmäksi tehdään liikuntaharjoitteet huolellisesti ja oikeilla liikeradoilla huomioidaan turvallisuus (esim. kengät ja apuvälineet) otetaan ilo irti liikkumisesta! (esim. kaverin kanssa yhdessä) henkilökohtaisia neuvoja liikkumiseen ja harjoituksiin voit kysyä fysioterapeutilta tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta
Elintapoihinsa voi vaikuttaa jokainen liikunta ja liikkumattomuus paino ravitsemus stressi uni alkoholi tupakka
Liikunnan hyödyt ovat moninaiset edistää terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäisee monia sairauksia ylläpitää lihasvoimaa ja kestävyyttä hidastaa ikääntymisen muutoksia, kuten ylläpitää tasapainoa ja ehkäisee kaatumista lieventää kipua ylläpitää liikkuvuutta, notkeutta ja nivelten hyvinvointia ylläpitää luuston vahvuutta parantaa unen laatua lisää ja tukee mielen hyvinvointia
Liikunta ja lihaskunto suojaavat monilta sairauksilta kun liikut viikossa ainakin yli 2,5 tuntia kohtalaisella kuormituksella, sinulla on merkittävästi pienempi riski sairastua sepelvaltimotautiin, rinta- ja paksusuolensyöpään ja masennukseen kuin ihmisellä, joka ei liiku liikunta vähentää jopa kolmanneksen tyypin 2 diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään sairastumisen riskiä liikuntaa harrastavilla on neljänneksen pienempi riski saada aivohalvaus kuin vähän liikkuvilla henkilöillä
Liikunta ja lihaskunto suojaavat vaivoilta harrasta sopivasti, monipuolisesti ja säännöllisesti tuki- ja liikuntaelimiä kuormittavaa liikuntaa harjoittelu vaikuttaa lihasten suorituskykyyn ja voimaan harjoittelulla voidaan vaikuttaa luiden ja nivelsiteiden kestävyyteen sekä nivelruston paksuuden lisääntymiseen harjoittelulla voidaan parantaa tasapainoa, ja siten vähentää kaatumisia jopa puoleen
Milloin liikun tarpeeksi? Terveysliikunnan suositus 18 64-vuotiaille Kuvat: UKK-instituutti, www.ukkinstituutti.fi
Terveysliikunnan suositus yli 65- vuotiaille
Vähennä istumisen haittoja tauota istumista: nouse pois tuolilta vähintään kerran 45 minuutissa vaihtele istuma-asentoa tee asioita enemmän jalkeilla jos teet toimistotyötä, niin hanki sähköllä säädettävä pöytä ja vaihtele työskentelykorkeutta joka päivä yllättävän paljon voit tehdä myös seisten ota tavaksi jaloitella aina puhelimeen puhuessasi
Hyötyliikunta on hyväksi kävele tai pyöräile esim. töihin ja kauppaan käytä portaita hissin sijaan siivous on hyvää hyötyliikuntaa esim. työssään vähän energiaa kuluttava henkilö tarvitsee keskimäärin noin tunnin reipasta kävelyä vastaavaa liikuntaa päivässä vähittäisen lihomisen ehkäisyyn. (Terve tuki- ja liikuntaelimistö. Opas tule-sairauksien hoitoon. THL 2010.)
Huolehdi painostasi ylipaino rasittaa elimistöä ja tekee liikkumisen vaivalloiseksi ylipainolla on vahva yhteys polven, lonkan ja käden nivelrikon riskiin, selän rappeutumismuutoksille ja selkäkivuille alipaino altistaa osteoporoosille kiinnitä huomiota ruokailutottumuksiisi ja säännöllisiin ruokailuaikoihin huolehdi, että saat tarpeeksi kalsiumia ja D-vitamiinia seuraa vyötärönympärystäsi vaikka mittanauhalla
Terveyttä ruoasta! syö runsaasti kasviksia, kotimaisia juureksia, kotimaisia marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljaa nestemäiset maitotuotteet, kuten viili, jogurtti ja maito kannattaa valita vähärasvaisina tai rasvattomina kalaa kannattaa syödä pääateriana 2 3 kertaa viikossa, sillä kalasta saat koko elimistön kannalta tärkeitä ja hyviä rasvoja kiinnitä rasvan laatuun huomiota: suosi kasvipohjaisia rasvoja, kuten rypsiöljyä ja margariineja pähkinät ja siemenet ovat terveellisiä hyvien rasvojen lähteitä syö vähemmän punaista lihaa, makkaroita, suolaa ja sokeria (lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014)
Ravintokolmio opastaa Ravintokolmio opastaa terveelliseen ravitsemukseen Valitse runsaasti pohjalta ja maltilla huipulta Kuva: VRN, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014
Selätä stressi positiivinen stressi saa yrittämään ja ponnistelemaan vahingoittava stressi väsyttää, uuvuttaa, kuluttaa ja voi lisätä tule-oireita puhuminen voi vähentää stressiä ja tarvittaessa kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen (esim. psykologi) rentoutumista on hyvä opetella lepuuta välillä selkääsi sopivassa asennossa (kuvassa selän lepo-asento, psoas)
Uni huoltaa ja palauttaa nukkuessamme elimistön toimintakyky palautuu ja fyysinen väsymys poistuu unihäiriöt nostavat tule-oireiden, kuten selkävaivojen riskiä univelka ja väsymys saattavat altistaa ylipainolle ja tapaturmille on hyvä pyrkiä säännölliseen unirytmiin patjan ja tyynyn tulee tukea nukkumaasentoa vatsalla pitkäaikaisesti nukkumista ei suositella
Alkoholi liiallinen alkoholin käyttö lisää ylipainoriskiä lisää tapaturmariskiä heikentää unen laatua alkoholin vaikutus elimistössä muuttuu iän myötä ja pienikin alkoholimäärä voi lisätä iäkkäiden kaatumis- ja tapaturmavaaraa ikääntyneillä on myös usein käytössä lääkkeitä, joiden kanssa alkoholin vaikutus voimistuu
Tupakointi nostaa riskiä sairastua tule-sairauksiin lisää lonkkamurtuman riskiä jopa 50 % lisää osteoporoosiriskiä lisää selkäsairauksien, etenkin iskiasoireiden riskiä tupakointi lisää veren tulehdustekijöitä ja voi sitä kautta vahvistaa kipua tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, sillä haittavaikutukset korjaantuvat ainakin osittain hae tukea lopettamiseen
Hyvä ergonomia antaa energiaa huolehdi ergonomiasta kotona, töissä ja opinnoissa ennakoi kuormitustekijät ja ehkäise liiallista kuormitusta tarkkaile itseäsi ja kuuntele kehosi viestejä: omaksu hyviä työskentelyasentoja ja -tapoja toiminta- ja työympäristöön voi usein vaikuttaa pienin muutoksin suunnitteluapua saa työterveyshuollosta
Kotiympäristö turvalliseksi vähennä tapaturmariskiä kotona (esim. poista liukkaat matot) huolehdi kodin varustuksesta (esim. riittävä valaistus) käytä turvallisuutta edistäviä apuvälineitä ja suojaimia pidä huolta näkökyvystäsi jos käytät alkoholia, käytä kohtuudella lisätietoa: www.kotitapaturma.fi
Apuvälineet avaavat uusia ovia apuvälineet tulee ottaa käyttöön ajoissa toimintakyvyn tukemiseksi sekä lisävammojen ehkäisemiseksi apuväline voi esim. vapauttaa liikkumaan paremmin, jolloin niveliin kohdistuva kuormitus vähenee ja lihaskunto kohenee ennen käyttöä tulee välineet mitoittaa käyttäjälleen sopiviksi esim. kepit, sauvat, rollaattorit, potkurit ja pyörätuolit oikea liikkumistekniikan opastus välineiden käytössä on välttämätön opastusta saa esim. terveyskeskuksen ja keskussairaalan apuvälineyksiköistä ja fysioterapeuteilta
Fysioterapia ja kuntoutus ongelmien ennaltaehkäisy esim. lihashuolto tai ergonominen ohjaus tilapäinen fysioterapian tarve esim. selkäkipu tai urheiluvamma jatkuva tarve fysioterapiaan esim. synnynnäinen sairaus tai onnettomuuden jälkitila
Järjestöt ja yhdistykset ovat tukenasi
Vertaistuki auttaa saman elämäntilanteen kokeneilta voit saada kokemustietoa ja vertaistukea, jollaista et muilta saa sosiaaliseen toimintaan osallistuminen edistää terveyttä paikallisista tule-yhdistyksistä on hyvä aloittaa osallistu rohkeasti, ryhmät ovat kaikille avoimia! paikalliset yhdistykset tarjoavat myös mahdollisuuksia monipuoliseen toimintaan
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry FYSI ry on edunvalvontajärjestö, johon kuuluu yli 700 eri puolilla Suomea toimivaa fysioterapia- ja kuntoutusyritystä Yritykset tarjoavat monipuolisia fysioterapian palveluja, esim. tuki- ja liikuntaelinfysioterapiaa, neurologista fysioterapiaa, lasten ja ikääntyneiden fysioterapiaa sekä työ- ja urheilufysioterapiaa fysioterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ja rekisteröity ammattihenkilö, joka tarvittaessa ohjaa asiakkaan jatkotutkimuksiin fysioterapiaan voi hakeutua myös ilman lääkärin lähetettä joko ennaltaehkäisevästi tai oireiden ilmaannuttua oikea-aikainen fysioterapia turvaa toimintakykysi hakeudu hoitoon ajoissa www.fysi.fi puh. 010 279 3300
Huoltoliitto ry yleishyödyllinen, valtakunnallinen kansanterveys- ja kuntoutusjärjestö, joka pyrkii edistämään kansalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, itsenäistä sosiaalista turvallisuutta ja tasa-arvoa omistaa Siilinjärvellä sijaitsevan Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Kunnonpaikan www.kunnonpaikka.com toteuttaa erilaisia kehittämishankkeita monenlaisille kohderyhmille eri puolilla Suomea www.huoltoliitto.fi puh. 050 589 7574
Invalidiliitto ry vuonna 1938 perustettu fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamis- ja palvelutoiminnan järjestö 155 jäsenyhdistystä (140 paikallista ja 15 valtakunnallista yhdistystä), joissa on yhteensä noin 30 000 henkilöjäsentä Toimintamuotoja: järjestö- ja vaikuttamistoiminta: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jäsenyhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen koulutus ja neuvonta (puh. 0200 1234 to klo 13-17) palvelutoiminta: kuntoutus ja asumispalvelut (Invalidiliiton Asumispalvelut Oy) Jäsenyhdistykset eri puolilla Suomea tarjoavat jäsenilleen vertaistukea, tietoa ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia, sekä vaikuttavat fyysisesti vammaisten ihmisten asioihin. Jäsenetuna mm. kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä It-lehti. www.invalidiliitto.fi fpd@invalidiliitto.fi puh. 09 613 191
Suomen Luustoliitto ry tietoa luustoterveydestä, vertais- ja omahoidon tukea osteoporoosia sairastaville ja edunvalvontaa Toimintamuotoja: liikuntakursseja, virkistystä, sopeutumisvalmennusta, yleisöluentoja, neuvontaa Tule jäseneksi lähimpään alueyhdistykseen: saat 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Luustotieto-lehden kotiin kannettuna saat tietoa ja vertaistukea voit osallistua yhdistyksen järjestämään toimintaan www.luustoliitto.fi toimisto@luustoliitto.fi puh. 050 539 1441
Suomen Nivelyhdistys ry tarjoaa tietoa ja tukea ennen kaikkea nivelrikkoisille ja tekonivelleikatuille, mutta myös muille nivelsairaille Toimintamuotoja: Niveltieto-lehti neljästi vuodessa (52 sivua) internetissä Niveltieto.net ja keskustelupalsta Nivelklubi luennot, tietoiskut ja kurssit yli 40 alaosastoa (nivelpiiri) ympäri maata tarjoavat vertaistukea ja liikuntaryhmiä soittajalle maksuton Nivelneuvonta numerossa 0800 05252 www.niveltieto.net toimisto@niveltieto.net puh. 09 271 2312
Suomen Selkäliitto ry kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestö, johon kuuluu 34 selkäyhdistystä tarjoaa Käypä hoito -suositusten mukaista tietoa selän terveydestä, neuvontaa ja koulutusta Toimintamuotoja: Selkäyhdistykset tarjoavat jäsenilleen eri puolella Suomea ohjattua liikuntaa, vertaistukea, luento- ja virkistystilaisuuksia ja retkiä jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Selkä -lehden www.selkaliitto.fi www.selkakanava.fi www.jumppakissa.fi selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918
Suomen Tule ry valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, jonka jäsenjärjestöinä on valtakunnallisia kansalais-, potilas- ja ammattilaisjärjestöjä tavoitteena on edistää tietoisuutta tuki- ja liikuntaelimistön terveyden ja sairauksien merkityksestä sekä luoda edellytyksiä tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämiseksi Toimintamuotoja: yhteiset hankkeet jäsenjärjestöjen, asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa esim. Vastaisku vaivoille -luentokiertue ja Tehoa tule-terveyden edistämiseen -projekti www.suomentule.fi toimisto@suomentule.fi puh. 040 574 1922
Oma vastaiskuni Miten itse aion edistää tule-terveyttä ja hoitaa vaivojani? Vinkkejä: aseta itsellesi tavoite, joka on konkreettinen ja saavutettava (esim. käyn lähikaupassa kävellen kolme kertaa viikossa) muokkaa ympäristöäsi toimintaa tukevaksi (esim. huolehdi sään mukaisista ulkoiluvarusteista) hyödynnä sosiaalista tukea (esim. sovi ystäväsi kanssa yhteinen kävely) pidä motivaatiostasi huolta: kiitä ja palkitse itseäsi sekä huomaa edistymisesi yritä pikku hiljaa ja yksi tavoite kerrallaan älä anna vastoinkäymisten tai repsahdusten lannistaa, vaan jatka yrittämistä > Sinnikkyys palkitaan, ja jo pienet muutokset tuottavat tuloksia pidemmällä aikavälillä!
Kiitos osallistumisesta! www.vastaiskuvaivoille.fi www.fysi.fi www.huoltoliitto.fi www.invalidiliitto.fi www.luustoliitto.fi www.niveltieto.net www.selkaliitto.fi www.suomentule.fi Muistathan täyttää ja palauttaa palautelomakkeen, jotta voimme kehittää luentojamme!