Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä

OPINNÄYTETYÖ Jaana Jalkanen Riikka Oravisjärvi 702T07 Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä Sallassa Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyö

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja Opinnäytetyö FIRSTBEAT-HYVINVOINTIANALYYSIN HYÖDYT JA KÄYTTÖ- KOKEMUKSET TERVEYDENHOITAJAN OHJAUSTYÖSSÄ SAL- LASSA Jaana Jalkanen, Riikka Oravisjärvi 2010 Toimeksiantaja: Sallan Hyvinvointivalmennushanke Ohjaajat: Aila Niskala, Raija Seppänen Hyväksytty 2010 Työ on kirjastossa lukusalikappale

Hyvinvointialat Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyön tiivistelmä Terveydenhoitaja (AMK) Tekijät Jaana Jalkanen Riikka Oravisjärvi Vuosi 2010 Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Sallan hyvinvointivalmennushanke Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä Sallassa 32+ 6 Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, millaista hyötyä Firstbeat-hyvinvointianalyysistä on terveydenhoitajan ohjaustyössä ja millaisia käyttökokemuksia siitä on. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jota Sallan hyvinvointivalmennushanke voi hyödyntää. Tutkimuksemme on laadullinen. Keräsimme aineistoa sekä lomakekyselyllä, että haastattelemalla. Tutkimukseemme osallistui Sallasta kolme terveydenhoitajaa, jotka olivat työssään käyttäneet Firstbeat-hyvinvointianalyysiä. Saimme tuloksia jo pelkän lomakekyselyn avulla, mutta saimme selvennystä ja parempia perusteluita vastauksille, kun kävimme haastattelemassa terveydenhoitajia paikan päällä Sallassa. Opinnäytetyömme ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli, millaista hyötyä Firstbeathyvinvointianalyysistä on terveydenhoitajan ohjaustyössä. Toisella tutkimuskysymyksellä selvitimme, millaiseksi terveydenhoitajat kokevat Firstbeat-hyvinvointianalyysin käytön käytännössä. Tutkimustulokset osoittivat, että Firstbeat- hyvinvointianalyysin tuloksista on hyötyä terveydenhoitajan ohjaustyössä. Hyöty kohdistui erityisesti painonhallinnan ohjaukseen, stressin ja palautumisen arviointiin ja asiakkaan motivointiin. Käyttökokemukset jakautuivat hyviin puoliin ja haasteisiin käytössä. Hyvinä puolina ilmeni muun muassa se, että analyysi oli hyvä apuväline ohjauksen suunnittelussa ja suuntaamisessa. Haasteena koettiin esimerkiksi liian vähäinen käyttökokemus. Aineistossa tuli ilmi myös joitakin kehittämisideoita koskien analyysiä, kuten ruokapäiväkirjan liittäminen Firstbeat- hyvinvointialanyysin rinnalle ja analyysin raporttien yhdistäminen tiiviimmäksi paketiksi. Avainsanat Ohjaaminen hoitotyössä, Firstbeat- hyvinvointianalyysi, stressi ja palautuminen, ravitsemus, painonhallinta, energiankulutus ja liikunta

School of Health Care and Sports Degree Programme in Nursing and Health Care Abstract of Thesis Authors Jaana Jalkanen Riikka Oravisjärvi Year 2010 Commissioned by Subject of thesis Number of pages Salla Wellness-Training Project The Benefits and Experiences of Firstbeat-Analysis in Customer Guidance of Public Health Nurses in Salla. 32 + 6 The objective of our thesis was to find out what kind of benefits Firstbeat-analysis brings for public health nurses who are guiding their customers. Also, we wanted to find out what kind of experiences there are about the usage of Firstbeat-analysis. The purpose of our thesis was to produce information for the Salla Wellness-Training Project. Our research is qualitative. We collected material with a questionnaire survey and interviews. There were three pulic health nurses from Salla- who participated in our research. They had been using Firstbeat-analysis in their work. We already received results by using the questionnaire survey but we clarified some of the answers when we interviewed the informants in Salla. The first research question of our thesis was about the benefits of using Firstbeat-Analysis when guiding public health nursing customers. With the second research question we examined what kind of experiences public health nurses have about the usage of Firstbeat- Analysis in practice. The results of our research showed that the results of the Firstbeat-Analysis are useful in public health nurse s guiding job. The benefit focused especially on weight management, evaluation of stress and recovery and motivating the customer. The experiences of the usage were divided in pros and the challenges when using the analysis. As the pro the informants reported among the other things that the analysis is a good tool when planning and targetting the guidance. As a challenge the informants reported the lack of using experience. Some development ideas also came up in the results. Adding a food diary along to the analysis and combining the analysis reports into a compact package were among those ideas. Key words: guidance in health care, Firstbeat-analysis, stress and recovering, nutrition, weight management, energy consumption and exercise

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 FIRSTBEAT- HYVINVOINTIANALYYSI APUVÄLINEENÄ TERVEYDENHOITAJAN OHJAUSTYÖSSÄ... 3 2.1 Ohjausprosessi ja sen haasteet... 3 2.2 Hoitotyön eri ohjausmenetelmiä... 5 2.3 Firstbeat-hyvinvointianalyysi ohjausvälineenä... 6 2.3.1 Stressin ja palautumisen mittaaminen Firstbeat-hyvinvointianalyysillä... 8 2.3.2 Ravitsemus... 10 2.3.3 Painonhallinta... 11 2.3.4 Energiankulutuksen ja liikunnan mittaaminen Firstbeat-hyvinvointianalyysillä... 12 3 TUTKIMUKSEN TAVOITE, TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET... 16 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 17 4.1 Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu... 17 4.2 Aineiston analysointi... 18 4.3 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus... 19 5 TUTKIMUSTULOKSET... 20 5.1 Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyöty terveydenhoitajan ohjaustyössä... 20 5.1.1 Hyöty painonhallinnan ohjauksessa... 20 5.1.2 Hyöty stressin ja palautumisen arvioinnissa... 22 5.1.3 Hyöty asiakkaan motivoinnissa... 23 5.2 Käyttökokemukset Firstbeat-hyvinvointianalyysistä... 24 5.3 Yhteenveto tutkimustuloksista... 26 6 POHDINTA... 28 6.1 Tutkimuksen eettisyys... 28 6.2 Oppimisprosessi... 28 6.3 Johtopäätökset... 29 LÄHTEET... 31 Liite 1... 33 Liite 2... 34 Liite 3... 35 Liite 4... 37 Liitetaulukko 1... 38

1 1 JOHDANTO Sallan kunnassa on käynnissä Hyvinvointivalmennushanke, joka toimii 1.8.2008 31.7.2011 välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena on luoda hyvinvointivalmennusmalli ja hyvinvointivalmentajakoulutus Sallan kunnalle. Hyvinvointivalmennusmallin tavoitteena on vahvistaa yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia (Hyvinvointivalmennushanke 2010a). Hyvinvointivalmentaja koordinoi ja toteuttaa hyvinvointiin liittyviä toimia ja tiedottaa niistä (Hyvinvointivalmennushanke 2010b). Hanke toteuttaa Sallassa erilaisia koulutuksia, kartoituksia, tapahtumia ja tukitoimintaa hyvinvointivalmennusmallin kehittämiseksi. Hankkeen toteuttavat Sallan kunta ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja sen suunnittelijana toimii koulumme lehtori Arja Jääskeläinen. Sallan hyvinvointivalmennushanke on työmme toimeksiantaja (Liite 1). Sallan hyvinvointihankkeeseen osallistuu Sallan terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Hankkeeseen osallistuvat terveydenhoitajat ovat ottaneet käyttöönsä Firstbeat Technologies Oy:n kehittämän Firstbeat-hyvinvointianalyysin. Kyseessä on sykeanalyysiohjelmisto, joka on kehitetty ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, hyvinvoinnin edistämiseen, työssä tapahtuvaan mittaamiseen sekä tutkimuskäyttöön. Analyysin avulla voidaan tulkita stressiä ja palautumista, työn fyysistä kuormittavuutta, energiankulutusta ja liikunnan vaikuttavuutta. (Borg Järvinen Kaikkonen Kanervo Kettunen Kotisaari Martinmäki Pulkkinen Rusko Saalasti Seppänen Tuominen 2009, 7.) Meidän tehtävänämme oli tutkia hankkeen puolesta, millaista hyötyä Firstbeathyvinvointianalyysistä on terveydenhoitajan ohjaustyössä. Tutkimuksemme on laadullinen.

2 Tämä on hyvä opinnäytetyön aihe meille tulevina terveydenhoitajina, koska sen myötä perehdymme kahteen keskeisimmistä terveydenhoitajan työn osaalueista, terveydenedistämiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen. Etuna koemme myös perehtymisen Firstbeat-hyvinvointianalyysiin, sillä tulevaisuudessa saatamme käyttää sitä itsekin työssämme ohjaamisen apuvälineenä.

3 2 FIRSTBEAT- HYVINVOINTIANALYYSI APUVÄLINEENÄ TERVEYDEN- HOITAJAN OHJAUSTYÖSSÄ 2.1 Ohjausprosessi ja sen haasteet Hoitotyössä ohjauksesta käytetään monia käsitteitä ja usein ne määritellään epäselvästi, minkä vuoksi ohjauksen tunnistaminen on ongelmallista. Ohjaus määritellään muun muassa ohjauksen antamiseksi, kuten käytännöllisen opastuksen antamiseksi tai hoitajan ohjauksen alaisena toimimiseksi. Sillä voidaan myös tarkoittaa asiakkaan johtamista tai johdattamista johonkin sekä hänen toimintaansa vaikuttamista. Nykyään ohjaus nähdään siten, että sillä pyritään edistämään asiakkaan kykyä ja aloitteellisuutta parantaa elämäänsä. Hoitajan tehtävänä on ohjauksellaan tukea asiakasta päätöksenteossa. Asiakasohjaus hoitotyössä eroaa tavallisesta keskustelusta siten, että se on suunnitelmallisempaa ja tiedottavaa. Ohjaus on vuorovaikutteinen suhde asiakkaan ja hoitajan välillä ja sen tulisi olla tasa-arvoinen. (Kyngäs Kääriäinen Poskiparta Johansson Hirvonen - Renfors 2007, 25.) Hoitotyössä ohjaus on keskeinen osa asiakkaan hoitoa. Jokaisen hoitajan tehtävä on ohjata asiakkaita. Ohjausta toteutetaan suunnitelmallisesti ohjaustilanteissa ja osana asiakkaan muuta hoitoa ja hoitotoimenpiteitä. (Kyngäs ym. 2007, 5.) Ohjaustilanteen suunnittelu ja valmistelu on edellytys asiakasohjauksen onnistumiselle. Ohjauksen suunnittelu lähtee asiakkaan tarpeiden määrittelystä ja tavoitteiden asettamisesta. (Torkkola Heikkinen - Tiainen 2002, 26.) Asiakkaan ohjaustarpeiden määrittelyn ja ohjauksen suunnittelun jälkeen ohjaus toteutetaan ja se tehdään tavoitteisiin ja suunnitelmaan perustuen. Ohjauksen vaikuttavuutta arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa jatkuvasti ohjausprosessin aikana ja sen jälkeen. (Kassara Paloposki Holmia Murtonen Lipponen Ketola Hietanen 2006, 47 48.) Ohjauksessa on osattava asettaa asiakkaan ohjaustarpeet tärkeysjärjestykseen. On myös mietittävä, millaisia asioita hän on kulloinkin valmis oppimaan.

4 Esimerkiksi vasta diagnosoitu vakava sairaus asiakkaalla voi vaikuttaa siihen, miten hän kykenee ottamaan tietoa vastaan. Asiakas, joka on juuri katkaissut jalkansa, ei välttämättä omaksu kuntoutukseen liittyviä asioita, koska hänen sen hetkisen ohjauksen tulisi keskittyä kivunhallintaan. (Kyngäs ym. 2007, 30.) Ohjauksella tuetaan asiakasta voimavarojen löytämisessä ja kannustetaan häntä ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Laadukas ohjaus on aina sidoksissa asiakkaan ja hoitajan taustatekijöihin. (Kyngäs ym. 2007, 5, 21.) On tärkeää selvittää, mitä asiakas tietää ennen ohjausta, mitä hänen täytyy ja mitä hän haluaa tietää ja sen mikä on hänelle paras keino omaksua asia (Kyngäs ym. 2007, 47). Hoitajan on hyvä tutustua etukäteen asiakkaan elämäntilanteeseen ja aiempiin hoitokokemuksiin tarkemmin. Tällä tavoin ohjaus voidaan suunnitella siten, että se vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Ohjaustilanteessa asiakkaan tarpeita ja tavoitteita täsmennetään. Tavallisesti suullinen ohjaus tarvitsee tuekseen myös kirjallisia ohjeita. (Torkkola ym. 2002, 25 27.) Laadukas ohjaus vaatii riittäviä resursseja, joita ovat riittävä henkilöstö, aika, tilat ja hoitajan asiantuntevuus. Ohjauksen tulee olla lisäksi oikein ajoitettua ja mitoitettua onnistuakseen. (Kyngäs ym. 2007, 21.) Lopuksi on arvioitava ohjauksen tavoitteiden toteutumista, jolloin on hyvä keskustella, mitä asiakkaalle jäi asiasta mieleen tai epäselväksi. Hoitajan on hyvä antaa jatkuvaa palautetta asiakkaalle hänen oppimisestaan ja tarvittaessa antaa lisäohjausta. (Torkkola ym. 2002, 28 29.) Ohjauskertoja voi olla useita ennen kuin päästään tavoiteltuun lopputulokseen. Lopulta hoidon jatkuminen jää kuitenkin asiakkaan tai hänen omaistensa vastuulle. (Kyngäs ym. 2007, 21, 25.) Kun asiakkaalla on tarvitsemansa tiedot, taidot ja keinot kotona selviytymiseen, ohjaus on onnistunut. (Torkkola ym. 2002, 29.) Ohjaustilanteeseen vaikuttavat monet eri tekijät, joista osa voi estää ohjauksen onnistumisen. Muun muassa informaation paljous voi vaikuttaa siihen, että olennaisin asiaa jää huomaamatta. Suullisessa ohjauksessa vaarana on, että asiakas unohtaa, mitä hoitaja on sanonut. Hoitaja vaikuttaa omalla käyttäytymisellään ohjauksen onnistumiseen. Ohjeiden läpikäyminen kaavamaisesti, piittaamatta siitä ymmärtääkö asiakas asian, johtaa helposti ohjauksen epäon-

5 nistumiseen. Meluisa ympäristö tai ulkopuolisen läsnäolo voivat häiritä ohjaustilannetta. Ongelmana on usein, että ohjaukseen käytettävissä oleva aika on liian lyhyt. Kirjallisia ohjeita käytettäessä riskinä on niiden yleisluonteisuus, koska niiden sisältö ei välttämättä anna tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa asiakkaalle, eikä kirjallinen ohje aina vastaa kaikkiin asiakkaan kysymyksiin. (Torkkola ym. 2002, 27, 30-32.) Asiakkaan ohjaaminen on vaikeaa, kun asiakas kokee itsensä terveeksi, eikä hän näe tarvetta ohjaukselle. Esimerkiksi asiakkaan kohonnut verenpaine ei välttämättä oireile, mutta se vaatii elintapojen muuttamista. Tällöin hoitajan tulee keskittää ohjaus motivointiin. (Kyngäs ym. 2007, 31.) On vaarana, että hoitaja passivoi asiakkaan kuuntelijan rooliin. Hän voi keskeyttää asiakkaan puheenvuoroyritykset eikä asiakkaan mahdollinen asiantuntemus tule näin ohjaustilanteessa käyttöön. (Kyngäs ym. 2007, 83.) 2.2 Hoitotyön eri ohjausmenetelmiä Hoitotyössä käytetään monia eri ohjausmenetelmiä, joista yleisimmin käytettyjä ovat yksilö-, ryhmä- ja audiovisuaalinen ohjaus. Sopivan ohjausmenetelmän valinta vaatii terveysalan ammattilaiselta tietämystä eri ohjausmenetelmistä ja niiden sisällöstä ja hänen tulee osata tunnistaa, mikä on kullekin asiakkaalle paras tapa omaksua asiat. (Kyngäs ym. 2007, 73.) Asiakkaat arvostavat yksilöohjausta, sillä se on asiakaslähtöistä ja luo vapaamuotoisen ilmapiirin hoitajan ja asiakkaan välille. Yksilöohjaus on usein asiakkaan oppimisen kannalta tehokkain ohjausmenetelmä, sillä se tukee asiakkaan omaa aktiivisuutta ja motivoi häntä. Yksilöohjaukselle on ominaista se, että jatkuva palautteen antaminen asiakkaalle mahdollistuu. Yhtenä heikkona puolena yksilöohjauksessa on, että se vaatii runsaasti hoitajan työaikaa. (Kyngäs ym. 2007, 74.)

6 Ryhmäohjaus on yksilöohjauksen rinnalla yksi eniten käytetyistä ohjausmenetelmistä terveydenhuollossa ja sitä annetaan erikokoisille ryhmille erilaisiin tarkoituksiin. Ryhmäläisten henkilökohtaiset tavoitteet asettavat ryhmän tavoitteet, joita ovat esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen tai painonhallinta. Ryhmällä voi olla voimaa ja tukea antava vaikutus sen jäsenelle, millä on suuri merkitys tavoitteiden saavuttamisessa. Ryhmäohjaus voi olla yksilöohjaukseen verrattuna jopa tehokkaampi kuntoutuksen ja terveyden edistämisen käynnistäjä yksilön kannalta. (Kyngäs ym. 2007, 104.) Audiovisuaalinen ohjaus tapahtuu erilaisten teknisten laitteiden avulla, joita ovat esimerkiksi puhelin, videot, tietokoneohjelmat, joukkoviestimet ja kirjalliset ohjeet. Audiovisuaalinen ohjaus voi olla myös demonstrointia, jolloin näytetään ja opetellaan käytännössä, kuinka jokin asia tehdään. Demonstraatio on ohjausmenetelmänä kallis, mutta se on paras keino erilaisten käytänteiden harjoittelemiseen ja oppimiseen. (Kyngäs ym. 2007, 116, 128 129, 131.) 2.3 Firstbeat-hyvinvointianalyysi ohjausvälineenä Firstbeat-hyvinvointianalyysi on tietokoneelle asennettava sykeanalyysiohjelmisto, jota käytetään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, hyvinvoinnin edistämiseen, työssä tapahtuvaan mittaamiseen ja tutkimuskäyttöön (Borg ym. 2009, s.7). Kehon toiminnot ovat suoraan tai epäsuoraan yhteydessä sydämen toiminnan säätelyyn, minkä vuoksi sykevälissä ja sen vaihteluissa on sisäänrakennettuna paljon tietoa ihmisen fysiologiasta. Sykeanalyysimenetelmä perustuu siihen, että se pystyy tunnistamaan ja erottelemaan kehon eri tapahtumien vaikutuksia sykkeeseen. (Firstbeat Technologies 2010g.) Firstbeat-hyvinvointianalyysin on kehittänyt Firstbeat Technologies Oy, joka on sykeanalyysiohjelmistojen kehittämiseen erikoistunut yritys. Yritys on perustettu vuonna 2002 Jyväskylässä. Yrityksen tuotteiden avulla sydämen sykevälimittauksesta pystytään tuottamaan tarkkaa ja monipuolista tietoa kehon

7 toiminnoista ja elämäntapojen terveysvaikutuksista. (Firstbeat Technologies 2010h.) Sykevälimittaaminen voidaan suorittaa työpäivän aikana tai vapaa-ajalla. Mittauksen aikana päivittäisiä rutiineja voidaan toteuttaa normaalisti. Mittaamiseen käytetään tallentavaa, yleensä rintaan kiinnitettävää sykepantaa tai - mittaria. Mittauksen jälkeen tieto siirretään tietokoneelle, jolloin hyvinvointianalyysiohjelmisto suorittaa automaattisen analyysin ja muodostaa raportit. Tietojen siirtämisestä, asiakaspalautteesta ja jatkotoimenpiteiden suunnittelusta vastaa koulutettu ammattihenkilö, kuten terveydenhoitaja (Kuvio 1). (Firstbeat Technologies Oy 2010c.) Kuvio 1. Mittauksen eteneminen kaaviona. (Firstbeat Technologies Oy 2010c) Firstbeat-hyvinvointianalyysiohjelmisto on kehitetty ammattilaisten käyttöön mittausten, analyysien ja raporttien tekemisen apuvälineeksi. Menetelmän avulla saadaan tietoa liikunnan ja urheilun vaikutuksista. Analyysistä saatu tieto tukee painonhallinnassa ja sen avulla voidaan tarkastella työn kuormittavuutta, terveyttä uhkaavaa stressiä ja voimavarojen palautumista. (Firstbeat Technologies Oy 2010h.) Hyvinvointianalyysin pohjalta terveydenhuollon ja muiden hyvinvoinnin ammattilaisten on helpompi kohdentaa oikeita toimenpiteitä asiakkaan auttamiseksi. Hyvinvointianalyysiä apuna käyttäen terveydenhoitaja voi tukea asiakkaan jaksamista, ohjaamaan liikkumista ja arvioimaan asiakkaan elämäntapoja kokonaisvaltaisesti. Mittaus on apuväline tärkeän ja täsmällisen tiedon keräämiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi. (Firstbeat Technologies Oy 2010c.)

8 2.3.1 Stressin ja palautumisen mittaaminen Firstbeat-hyvinvointianalyysillä Stressi on fyysis- psyykkis- sosiaalinen ilmiö ja se on luonnollinen osa elämää. Ympäristö asettaa keholle jatkuvasti vaatimuksia, joihin keho pystyy vastaamaan stressireaktion avulla. Lyhytkestoisena stressi voi olla positiivinen voimavara. Tällöin sillä on suorituskykyä parantava merkitys. Pitkään jatkuneesta stressistä saattaa seurata terveydellisiä haittoja, kuten voimavarojen ja vastustuskyvyn heikkenemistä. (Borg ym. 2009, 29,31.) Stressireaktion aiheuttaa stressitekijä, kuten säikähtäminen, hankala työtehtävä tai vaikea tentti. Tällainen ulkoinen tai sisäinen tekijä laukaisee stressireaktion, joka nostaa elimistön aktiivisuustasoa. Tätä reaktiota säätelevät autonominen, eli sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ja hormonaaliset vasteet. Stressitekijä vaikuttaa stressireaktion voimakkuuteen. Stressin aikana sympaattinen hermosto on aktivoituna ja vallitseva. Stressireaktio vaatii elimistön sopeutumista, mikä kuluttaa voimavaroja. Stressin voimakkuuteen ja pitkittymiseen vaikuttaa myös yksilön kyky säädellä ja hallita sitä. Toiselle samat työelämän paineet voivat olla merkittävä stressitekijä, kun taas toisella ne parantavat työtehokkuutta. (Borg ym. 2009, 32-33.) Hetkittäisistä stressireaktioista keho palautuu nopeasti. Mikäli stressitekijää ei kyetä poistamaan, stressi voi jatkua viikkoja ja kuukausia. Terve ihminen kestää paremmin stressiä kuin ihminen, jonka vastustuskyky on jo ennestään heikentynyt muun muassa huonojen elämäntapojen vuoksi. (Borg ym. 32 33.) Säännöllisin väliajoin elimistön tulee saada palautua stressistä, jotta tasapaino säilyy. Palautumista tulisi tapahtua esimerkiksi kahvitauolla, yöllä ja vapaaajalla. (Borg ym. 2009, 36.) Tarpeeksi pitkään kestäessään ja useasti toistuessaan stressi voi aiheuttaa ylikuormittumista. Tällöin parasympaattinen hermosto alkaa dominoida elimistön toimintoja. Sympaattisen hermoston passivoituessa keho ei havaitse kuormittavia tiloja, eikä näin ollen pysty korjaamaan niitä. (Borg ym. 2009, 35.) Pitkään jatkuessaan tämä voi aiheuttaa vakavia sairauksia. Kun kuormittumi-

9 nen kestää tarpeeksi kauan, se aiheuttaa uupumisen, joka tunnetaan paremmin nimellä burnout. Uupumustilassa elimistöllä ei ole voimavaroja (Borg ym. 2009, 34 35.) Kuormittumisen alkuvaiheessa hengitys- ja verenkiertoelimistö kertoo ihmisen fysiologisesta tilasta jo ennen kuin henkilö on itse huomannut oireita. Keskeisin tavoite stressinmittauksessa on pitkäaikaisen kuormituksen ja vakavien uupumistilojen ehkäisy. Varhaisella havaitsemisella voidaan ehkäistä vakavia uupumistiloja. Hyvinvointianalyysiä apua käyttäen voidaan seurata säännöllistä palautumista ja kartoittaa voimavaroja. Terveydenhoitaja voi tukea työntekijän työssä jaksamista ja henkilökohtaista hyvinvointia analyysin tulosten perusteella. (Borg ym. 2009, 31.) Henkilön parasympaattisen hermoston tilaa voidaan arvioida sykevaihteluja tarkastelemalla. Tärkeää on, että sykevaihtelua arvioidaan sekä stressaavissa, että stressittömissä tilanteissa. Sydämen syke reagoi psyykkiseen ja fyysiseen stressiin ja tämän avulla voidaan kuvata kehon kuormittumista (kuvio 2). Hyvin palautuneella henkilöllä on paljon sykevaihtelua, mutta pitkään jatkunut kuormitus laskee sykevaihtelun minimiin (kuvio 3). (Borg ym. 2009, 29.) Kuvio 2. Hyvinvointianalyysin stressiraportti vuorokauden ajalta. (Firstbeat Technologies Oy 2010f)

10 Kuvio 3. Sykekäyrä hyvin palautuneella (vas.) ja pitkään kuormittuneella. (Firstbeat Technologies Oy 2010e) 2.3.2 Ravitsemus Ravitsemusneuvonta on yksi terveydenhoitajan ohjausalue. Ohjauksessa hoitajan tulee soveltaa asiantuntemustaan niin, että jokaiselle asiakkaalle muotoutuu omaan elämäntilanteeseen sopiva toimintamalli ravitsemuksen suhteen. (Arffman ym. 2009, 10 11.) Ruokavalio on tärkeä osa kokonaisvaltaista terveyden ylläpitämistä (Arffman Partanen Peltonen - Sinisalo 2009, 3). Oikeiden ravitsemus- ja terveystottumusten avulla voidaan ehkäistä erityisesti elämäntapasairauksia. Noin 60 % suomalaisista on nykypäivänä ylipainoisia ja määrän ennustetaan kasvavan, jollei terveys- ja ravitsemuskäyttäytyminen muutu tulevaisuudessa. (Arffman ym. 2009, 10.) Suomalaiset ovat pohjoismaiden lihavin kansa (Borg ym. 2009, 73). Terveellinen ruokavalio koostuu monipuolisesti värikkäistä ja maukkaista ainesosista. Lisäksi sen tulee sisältää riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. (Haglund Huupponen Ventola Hakala-Lahtinen 2007, 9). Ravintoaineiden tarve on eri ikäkausina erilainen ja se vaihtelee yksilöllisesti (Haglund ym. 2007, 20). Terveelliseen ruokavalioon on monia vaihtoehtoja, joista kaikille löytyy yksilöllinen ratkaisu riittävän ravinnonsaannin takaamiseksi. (Haglund ym. 2007, 9.) Yleisistä ravitsemussuosituksista saa tietoa muun muassa ravintoaineista, niiden tarpeesta ja suositeltavasta saannista. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat laadittu tieteellisten tutkimustulosten pohjalta. Suomalaiset ravitsemussuositukset myötäilevät pohjoismaisia suosituksia tarkasti. Niillä pyritään

11 edistämään ja tukemaan ravitsemuksen sekä terveyden myönteistä kehitystä. (Haglund ym. 2007, 10.) Suomessa ravitsemussuosituksille on luotu keskeiset tavoitteet. Näistä ensisijaisena on riittävä ravintoaineiden saanti. Lisäksi energiansaantia ja -kulutusta tulisi tasapainottaa. Ravintokuidun määrää tulisi lisätä ja suolaa ja kovia rasvoja välttää. Alkoholitottumuksien kohtuullistaminen ja liikunnan lisääminen vähintään puoleen tuntiin päivässä ovat myös tärkeä tavoite. Yleisenä tavoitteena on, että suomalaiset nauttisivat ruokailemisesta ja antaisivat sille oman aikansa. (Haglund ym. 2007, 11.) 2.3.3 Painonhallinta Nykypäivänä energiankulutus on vähentynyt erilaisten apuvälineiden, työn fyysisen kuormittavuuden laskun ja vapa-ajan passiivisuuden vuoksi. Jos energiantarpeen pienentyessä energiansaantia ei vähennetä, seuraa painonnousu. (Borg ym. 2009, 73.) Jotta normaalipaino ja terveyden ylläpitäminen olisi mahdollista, tulee energiansaannin olla kulutukseen nähden tasapainossa (Haglund ym. 2007, 13). Lihavuus on liiallista rasvan kertymistä kehoon. Vyötärön ja sisäelinten alueelle kertynyt rasva on terveydelle haitallisinta. Lihavuuden aiheuttamia haittoja ovat sydän- ja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. (Borg ym. 2009, 73). Lihavuus on merkittävä terveysriski ja taloudellinen ongelma, sillä lihavuudesta aiheutuvat kustannukset kasvavat koko ajan. Painoa pudottamalla voidaan vähentää lihavuuden aiheuttamia terveysriskejä. (Borg ym. 2009, 73.) Yksi suuri syy liikalihavuuteen nykypäivänä on runsasenerginen ruokavalio (Borg ym. 2009, 73). Lihavuuden hoidossa ruokavaliolla on keskeinen merkitys. Ruoan energiamäärän ollessa pienempi energiantarpeeseen nähden, paino laskee. Tarvitaan 7000kcal:n energiavaje, jotta saadaan 1kg pois. (Haglund ym. 2007, 164). Monipuoliset ateriat säännöllistävät syömistä ja lisäävät vähäenergisten kasvisten määrää. Tuloksia syntyy myös vähentämällä syödyn ruoan määrää. Pelkästään ruokavalion muutoksilla voi huomata painon laskevan. (Borg ym. 2009, 73).

12 Jotta laihtuminen olisi terveydelle suotuisaa, tulisi ruokavalion olla yleisten ravitsemussuositusten mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokavalion tulisi olla ravintosisällöltään täysipainoista. (Haglund ym. 2007, 165.) Pelkästään ravintotottumusten muuttaminen ei johda välttämättä terveelliseen laihdutukseen. Tämän vuoksi liikunnan harrastaminen on tärkeää. Ainoastaan ruokavalion muutoksilla laihtuminen tapahtuu rasvakudoksen ja lihasmassan vähetessä. Ruokavaliomuutoksen vaikutuksella painonpudotus voi olla nopeampaa, mutta se on epäterveellisempää. (Borg ym. 2009, 76.) Laihduttamaan alkava ihminen tarvitsee tuekseen asiantuntijan ohjausta. Ohjaajan tulee rohkaista laihduttajaa arvioimaan ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan ja etsimään itselleen sopivat keinot terveelliseen laihduttamiseen. On tärkeää, että laihduttaja asettaa itse itselleen tavoitteet, jotta hän voi motivoitua niihin. (Haglund ym. 2007, 168.) 2.3.4 Energiankulutuksen ja liikunnan mittaaminen Firstbeathyvinvointianalyysillä Energiankulutus kertoo, kuinka paljon energiaa kulutetaan jossakin aikayksikössä. Yksikköinä energiankulutukselle ovat joko kilojoule (kj) tai kilokalori (kcal). Tietyn jakson aikana kulutettua energiamäärää kuvataan kokonaisenergiankulutuksella. (Borg ym. 2009 73.) Energiaa kuluu perusaineenvaihdunnassa, lämmön tuotossa ja fyysistä työtä tehdessä. Perusaineenvaihdunnalla tarkoitetaan energiaa, joka kuluu välttämättömiin elintoimintoihin. Perusaineenvaihduntaa tapahtuu jatkuvasti tahdosta riippumatta ja se on melko vakio päivästä toiseen. (Haglund ym. 2007, 11.) Liikunta on olennainen osa painonhallintaa ja terveellisiä elämäntapoja. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan lisätä päivittäistä energiankulutusta. (Borg ym. 2009, 74.) Mitä rasittavampaa liikunta on sitä enemmän energiaa kuluu. Esimerkiksi juokseminen kuluttaa enemmän energiaa kuin hidas kävely. (Haglund ym. 2007, 12.) Fyysisen aktiivisuuden aikana kulunut energiamäärä riippuu liikunnan voimakkuuden ja keston lisäksi henkilön painosta. Kehon painon ol-

13 lessa korkeampi, vuorokauden kokonaisenergiankulutus kasvaa. Lisäksi voimaharjoittelu, eli lihaksiston parantaminen lisää perusaineenvaihduntaa, jolloin energiaa kuluu enemmän. (Borg ym. 2009, 74.) Painoa pudottaessa on tärkeää, että harrastaa liikuntaa. Näin keho ei surkastuta lihaksia ottamalla niistä energiaa. Liikuntaa harrastavalla paino putoaa hitaammin, mutta laihduttaminen on terveellisempää, koska lihasmassan menetys on vähäistä. (Borg ym. 2009, 76.) Ylivoimaisesti suurin merkitys kokonaisenergiankulutukseen on lihastyötä vaativalla fyysisellä aktiivisuudella. Esimerkiksi huippupyöräilijän kokonaisenergiankulutus voi olla jopa kolminkertainen lepoaineenvaihdunnan kulutukseen. Lyhytkestoisessa ja tehokkaassa liikunnassa energiankulutus voi olla hetkittäin erittäin korkea, mutta kokonaiskulutus pysyy matalana. Kestävyyttä vaativissa lajeissa, joissa teho ei ole yleensä kova kokonaisenergiankulutus on melko suuri suorituksen pitkän keston vuoksi. (Ilander Borg Laaksonen Mursu Ray Pethman Marniemi 2006, 41.) Firstbeat-hyvinvointianalyysin avulla saa täsmällisen arvion mittausjakson aikaisesta kokonaisenergiankulutuksesta ja sen aikaisen liikunnan avulla kulutetusta energian määrästä. Energiankulutusraporteista voi arvioida, kuinka paljon kyseisen henkilön tulee liikkua kuluttaakseen tietty energiamäärä. Raportista selviää myös, mikä on henkilön energiantarve suhteessa energiankulutukseen. Näiden tietojen avulla terveydenhoitaja voi edesauttaa asiakkaan tavoitteellista painonhallintaa. (Borg ym. 2009, 75.) Energiankulutuksen seuranta perustuu hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä mitatun energiankulutuksen väliseen suhteeseen. Analyysiohjelmisto pystyy tulkitsemaan informaatiota hapenkulutuksesta ja kehon aineenvaihdunnasta. Analyysi vaatii energiankulutuksen mittaamiseen vain asiakkaan sydämen sykkeen ja henkilökohtaiset tiedot, kuten painon, pituuden, iän ja sukupuolen. Energiankulutusta kyetään mittaamaan lepotilasta maksimaaliseen urheilusuoritukseen. Sydämen sykevälimittauksen perusteella tehty energiankulutuksen arviointi on luotettavampi kuin perinteinen pelkästään sykettä mittaamalla tehty arvio (Kuvio 4). (Firstbeat Technologies 2010a.)

14 Kuvio 4. Hyvinvointianalyysin energiankulutusraportti kuorma-autokuljettajan arkipäivän ajalta. (Firstbeat Technologies Oy 2010b) Hyvinvointianalyysin energiankulutusraporttien avulla painonhallinta konkretisoituu asiakkaalle. Sitoutuminen ja motivaatio elämäntapamuutoksiin lisääntyvät, kun asiakas näkee raportista hänen sen hetkisten elämäntapojensa vaikutuksen energiankulutukseen. (Borg ym. 2009, 75.) Analyysi antaa myös eritellyn raportin siitä, mihin ja kuinka paljon energiaa on kulunut vuorokauden aikana (kuvio 5). Kuvio 5. Energiankulutus jaoteltuna vuorokauden ajalta. (Firstbeat Techonologies Oy 2010b) Hyvinvointianalyysin antamien raporttien avulla voidaan tarkastella liikunnan eri rasitustasoja (Kuvio 6). Tällä tavoin voidaan vertailla eri liikuntasuoritusten vaikuttavuutta keskenään. (Borg ym. 2009, 59.) Henkilö, jolle mittaus on toteutettu voi saada raportista vinkkejä oikeanlaiseen ja riittävään liikkumiseen. Motivaatio säännöllisen liikunnan harrastamiseen voi kasvaa. (Borg ym. 2009, 59.)

15 Kuvio 6. Hyvinvointianalyysin liikuntaraportti 1h liikuntasuorituksen ajalta. (Firstbeat Techonologies Oy 2010d) Hyvinvointianalyysin antamat raportit liikunnan vaikutuksista toimivat apuvälineenä, jos seurataan päivittäisten liikuntasuoritusten toteutumista ja terveysliikunnan riittävyyttä. Asiakkaalle voidaan suunnitella tietty rasitustaso, jonka mukaan hän opettelee liikkumaan. Firstbeat-hyvinvointianalyysi on apuväline, jos seurataan liikunnan määrää pidemmällä aikavälillä, eli se sopii hyvin kestävyysliikunnan analysointiin. Analyysillä ei ole suurta merkitystä esimerkiksi voimaa ja nopeutta vaativien liikuntasuoritusten tarkastelemisessa. (Borg ym. 2009, 59.)