Iitin perusopetuksen opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja oppisisällöt vuosiluokittain

1 Iitin perusopetuksen opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja oppisisällöt vuosiluokittain Sisällysluettelo Äidinkieli ja kirjallisuus 2 Englanti, a1 9 Ruotsi, b1 13 Matematiikka 18 Biologia ja maantieto 22 Fysiikka ja kemia 27 Terveystieto 34 Uskonto, evlut 38 Uskonto, ort 41 Elämänkatsomustieto 44 Historia 47 Yhteiskuntaoppi 50 Musiikki 53 Kuvataide 54 Käsityö 56 Liikunta 61 Kotitalous 66 Oppilaanohjaus 68

2 Iitin perusopetuksen opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja oppisisällöt vuosiluokittain Äidinkieli ja kirjallisuus 7. vuosiluokka Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittää viestintävalmiuttaan ja rohkeuttaan harjaantuu toimimaan eri viestintäympäristöissä oppii rakentamaan myönteistä viestintäilmapiiriä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy harjaantuu aktiivisena ja kriittisenä lukijana ja kuuntelijana kehittyy kuuntelutaidoissaan harjaantuu erilaisten luku- ja tiedonhankintatapojen käyttäjänä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy tuottaa monipuolisesti tekstejä hyödyntäen oppimaansa kielitietoa hallitsee eri puhetilanteita sekä viestin vastaanottajana että lähettäjänä kehittää taitojaan tekstin suunnittelijana, tavoitteen asettajana sekä palautteen hyödyntäjänä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee innostuu lukemaan monipuolisesti tuntee äidinkielensä rakenteita: sijamuodot, sanaluokat, verbien taipuminen ymmärtää kielen vaihtelua ja kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa mm. elokuvan ja teatterin keinoin. Vuorovaikutustaidot Omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arvioinnin harjoittelua viestintärohkeuden ja -varmuuden kehittämistä erilaisten ilmaisuharjoitteiden avulla perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä ja rakenteesta.

3 Tekstinymmärtäminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan lukutavan kehittämistä lukukokemusten jakamista selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä kirjoitukseen kätkeytyneiden näkemysten ja asenteiden etsimistä ja arviointia. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelemistä tavallisten jäsentelytapojen sekä aloitus- jaksotus- ja päätäntätaidon harjoittelua omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien fiktioiden tuottamista yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisutavan opettelua kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja mahdollisuuksien mukaan tietokoneella ilmaisukeinojen monipuolistamista. Tiedonhallintataidot tietojen hankintaa eri lähteistä tiedonhankinnan suunnittelua ja lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnin opettelua muistiinpanotekniikan harjoittelua yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin suomen kielen muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä kaunokirjallisuuden päälajit fiktion rakenteiden erittelyä kirjallisuuden käsittein elokuva- ja teatterikokemusten hankkimista ja jakamista. 8. vuosiluokka Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittää viestintävarmuuttaan eri mediaympäristöissä harjaantuu antamaan palautetta ja oppii hyödyntämään sitä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppii aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi kehittyy tekstilajien tuntijana ja tulkitsijana varmentaa tiedonhankintataitojaan ja käyttää niitä suunnitelmallisesti.

4 Oppilaan taito tuottaa erilaisia tekstejä kehittyy tuottaa monipuolisesti vaikuttavia tekstejä oppimaansa kielitietoa hyödyntäen ymmärtää tekstin laatimisen prosessina. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee monipuolistaa lukuharrastustaan tiedostaa mediatekstien mahdin muokata maailmankuvaa ja ohjata valintoja saa lisää kokemuksia elokuvan ja teatterin ilmaisukeinoista vahvistaa eettistä ja esteettistä tietoisuuttaan; hänen näkemyksensä eri kulttuureista laajenee. Vuorovaikutustaidot tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntämisen opettelua, palautteen antamisen ja vastaanottamisen kehittämistä viestintärohkeuden ja -varmuuden ylläpitämistä; omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoittelua luku-, viestintä ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arvioimisen kehittämistä. Tekstinymmärtäminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun taidot kehittyvät päättelevän lukutavan hallinta varmentuu lukukokemusten jakamista tehtävänmukaisesti kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina tekstin mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta puheeseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely varmentuu tekstintekoprosessi vakiintuu tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja -tilanteisiin kuulijan huomioon ottavat ilmaisutavat monipuolistuvat erilajisten tekstien työstämistä mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkaa hyödyntäen ilmaisukeinot kehittyvät. Tiedonhallintataidot lähdeaineistojen valikoinnin opettelua

5 tietolähteiden luotettavuuden arviointikyky kehittyy. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin suomen kielen muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia (lauseenjäsenet, modukset) ja vertailua muihin kieliin suomen kielen tilanteenmukaisen ja sosiaalisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa kokonaisteosten lukemista kaunokirjallisuuden alalajeja fiktion rakenteiden erittelyä kirjallisuuden käsitteitä käyttäen teatteri- ja elokuvakokemusten erittelyä ja jakamista. 9. vuosiluokka Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat toimii puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti ymmärtää eri näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä hallitsee tiedonhankinnan ja -käytön prosessina oppii arvioimaan lähteiden luotettavuutta. Oppilaan taito tuottaa erilaisia tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin tuottaa monipuolisia tekstejä saamaansa palautetta hyödyntäen suunnittelee viestintäänsä ja etenee työssään tavoitteellisesti. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee saa perustietoa kielen rakenteesta, muuttumisesta ja vaihtelusta oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikoita monipuolistaa lukuharrastustaan ja syventää kirjallisuuden tuntemustaan laajentaa kulttuuritietoisuuttaan ja syventää eettistä ajatteluaan. Vuorovaikutustaidot kehittää viestintätaitojaan syventäen näkemyksiään viestinnän tavoitteista ja välineistä varmentaa viestintätaitojaan erilaisissa viestintätilanteissa ja kehittyy viestintäsuhteen rakentajana omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten arviointi syvenee.

Tekstinymmärtäminen kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä kulttuurissa keskeisten tekstilajien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina tekstin sisällön tiivistämistä tekstien vertaamista eri näkökulmista puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden löytämistä ja arviointia. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely vakiintunutta oppilas hallitsee tekstintekoprosessin kirjoitetun kielen lause- ja virketaju sekä oikeinkirjoitus vakiintuvat ilmaisukeinot monipuolistuvat ja syvenevät. Tiedonhallintataidot tiedonhankintaprosessi varmentuu yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä erilaisissa esityksissä. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä suomen kielen vaiheita ja vaihtelua suomen kielen maantieteellisen vaihtelun tarkastelua suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen hallinnan varmentamista; vertailua muihin kieliin kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä kirjallisuuden käsitteistön hallintaa varmennetaan elokuva- ja teatterikokemusten erittelyä ja jakamista. ARVIOINTI 6 Arviointi perustuu kurssien aikana tehtyihin suullisiin ja kirjallisiin töihin. Arvosanaan vaikuttaa myös oppilaan tuntiaktiivisuus, mielenkiinto ja harrastuneisuus. Arvioinnissa käytetään numero- ja sanallista arviointia sekä palautekeskustelua. Lisäksi otetaan huomioon itsearviointi. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

7 edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista ja osaa analysoida tekstien rakenteita tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään

8 soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä

9 A-1 kieli, Englanti 7.vuosiluokka Kielitaito ymmärtää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä, joka käsittelee hänen ikäisensä nuoren elämää tai joka koostuu aiheeltaan tutusta, jäsennellystä yleistiedosta selviytyy vastaavanlaisia aiheita koskevista keskusteluista, kun puhekumppani vie keskustelua eteenpäin kertoo vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuritaidot vertailee omaa ja kohdekulttuuria joidenkin keskeisten tietojen avulla oppii arvojen kulttuurisidonnaisuutta mm. tekemiensä vertailujen pohjalta viestii ja toimii kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla niissä arkipäivän tilanteissa, jotka sisältyvät kyseisen luokkatason opetukseen. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta välttämättömiä strategioita ja työtapoja kuten osallistumaan aktiivisena osapuolena pari- ja ryhmätyöskentelyyn käyttää hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan, esimerkiksi valmisohjelmien avulla arvioi omaa työskentelyään ja jossain määrin kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta: harrastukset ja vapaa-ajan vietto matkustaminen opiskelu julkiset palvelut, esim. asioiminen ostostilanteissa terveys ja hyvinvointi. Rakenteet aikamuodot: preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri lauseen muodostaminen ja sanajärjestys artikkelin peruskäyttö

10 keskeisimmät prepositiot ja konjunktiot muut rakenteet, jotka ovat välttämättömiä yllämainittujen tavoitteiden saavuttamiselle. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi, esimerkiksi selittämällä sanoja toisin oman kielenkäytön tarkkailu 8. vuosiluokka Kielitaito ymmärtää suuremmassa määrin selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä, joka käsittelee hänen ikäisensä nuoren elämää tai joka koostuu aiheeltaan tutusta, jäsennellystä yleistiedosta selviytyy varmemmin käsiteltyihin aiheisiin pohjautuvista keskusteluista, tarvittaessa puhekumppanin avulla kertoo vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti ymmärtää joitakin keskeisiä eroja englannin kielen varianteista. Kulttuuritaidot tuntee laajemmin kohdekulttuuria vertailemalla sitä omaan kulttuuriinsa tuntee laajemmin arvojen kulttuurisidonnaisuutta viestii ja toimii kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla niissä arkipäivän tilanteissa, jotka sisältyvät uusina kyseisen luokkatason opiskeluun. Opiskelustrategiat käyttää entistä järjestelmällisemmin kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttää paremmin hyväksi äidinkielessä oppimaan asioita hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa aikaisempaa enemmän kieliopinnoissaan esimerkiksi käyttämällä Internetiä tiedonhankinnassa pystyy tekemään pienimuotoisen projektin itsenäisesti tai ryhmässä kykenee arvioimaan omaa työskentelyään ja aikaisempaa suuremmassa määrin kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta julkiset palvelut, esim. asioiminen ravintolassa matkustaminen terveys ja hyvinvointi, esim. urheilu, huumori ja ihmissuhteet kestävä kehitys

11 tiedotusvälineet. Rakenteet ehtolauseet: futuuri-yleispreesens, I konditionaali-yleisimperfekti verbin -ing -muotoja lisää artikkelin käytön sääntöjä keskeisimmät konjunktiot ja prepositiot (myös idiomaattisissa ilmaisuissa) muut rakenteet, jotka ovat välttämättömiä yllämainittujen (viestintä)tavoitteiden saavuttamiselle. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla jossain määrin oman kielenkäytön tarkkailu keskustelussa ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen liittyvien ilmausten käyttö. 9.vuosiluokka Kielitaito ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytyy myös vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista pystyy kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot tuntee kohdekulttuuria ja ymmärtää sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestii ja toimii kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostaa arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat käyttää monipuolisemmin erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita käyttämään hyväkseen äidinkielessä oppimaansa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä kykenee tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä osaa arvioida omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin pystyy tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.

12 Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta julkiset palvelut matkustaminen opiskelu, työ ja elinkeinoelämä terveys ja hyvinvointi, esim. sosiaaliset suhteet kestävä kehitys tiedotusvälineet. Rakenteet toinen konditionaali ja passiivi epäsuorat kysymykset relatiivipronominit ja artikkelit keskeisimmät prepositiot myös idiomaattisissa ilmaisuissa keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintästrategiat puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla ARVIOINTI Oppilaan työskentelyä arvioidaan jatkuvasti, ja arviointi perustuu oppilaan suulliseen ja kirjalliseen työskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan myös tuntiaktiivisuus ja läksyjen suorittaminen. Arvioinnin tukena käytetään erityyppisiä formatiivisia ja/tai summatiivisia kokeita. Alusta alkaen pyritään myös siihen, että oppilaat asettavat itselleen tavoitteita ja arvioivat omaa suoritustaan ja työskentelyään. Kurssin loppuarvosana annetaan numeroin, mutta sen lisäksi oppilasta arvioidaan opiskelun aikana suullisesti ja/tai kirjallisesti. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. vuosiluokalla opetussuunnitelman perusteiden liitteessä 2 esitetyn kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan on seuraava: puheen ymmärtäminen: B 1.1 toimiva peruskielitaito puhuminen: A 2.2 kehittyvä peruskielitaito tekstin ymmärtäminen: B 1.1 toimiva peruskielitaito kirjoittaminen: A 2.2 kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat

13 käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. B-1 kieli, Ruotsi 7. vuosiluokka Kielitaito pystyy kertomaan perustietoja ruotsiksi kaikkein tavallisimmissa arkielämään liittyvissä tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ja jotka koskevat häntä itseään esimerkiksi nimi, ikä, oma perhe, osoite, harrastukset, koulu jne.) osaa vastata tervehdyksiin, toivotuksiin ja kiitokseen ymmärtää edellä mainittuja aiheita käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön osaa kirjoittaa itseään koskevista asioista lyhyitä lauseita ja viestejä Kulttuuritaidot ymmärtää suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa osaa viestiä ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. pystyy erottamaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin toisistaan Opiskelustrategiat osaa käyttää erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja pystyy arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin kykenee tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta lähiympäristö ja koti ja siihen olennaisesti kuuluvat henkilöt ja perheenjäsenet ja ystävät harrastukset ja vapaa-ajanvietto koulu ja oppilastoverit matkustaminen perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta.

14 Rakenteet verbien taivutus (preesens ja apuverbit) substantiivien taivutus (yksikkö ja monikko) adjektiivin taivutus persoonapronominit (subjekti-, objekti- ja omistusmuodot) yleisimmät prepositiot viikonpäivät ja kuukaudet lukusanat väite- ja kysymyslauseen sanajärjestys Viestintätaidot kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi oman kielenkäytön tarkkailu. 8. vuosiluokka Kielitaito osaa kertoa perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtää jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kykenee kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa olevissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot ymmärtää suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa osaa viestiä ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat käyttää erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja ryhmätyöskentelyä osaa korvata kielitaitonsa puutteita esim. hakemalla korvaavia sanoja pystyy hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kielenoppimisprosessissaan kykenee arvioimaan työskentelyään ja oman kielitaitonsa osa-alueita suhteessa tavoitteisiin. Tilanteet ja aihepiirit suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta harrastukset ja vapaa-ajanvietto

15 lähiympäristö ja koti ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot kuten perheenjäsenet ja ystävät koulu ja oppilastoverit ja opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ostoksilla käynti ja julkiset palvelut perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta. Rakenteet verbien taivutus (imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja imperatiivi) ja verbi + prepositio substantiivien taivutus adjektiivien vertailu den/det/de här den/det/de där någon/ingen rinnastuskonjunktioita ajan määreet man -sanan käyttö järjestysluvut sanajärjestys (käänteinen). Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla. 9.vuosiluokka : Kielitaito osaa kertoa perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtää jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana pystyy kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa olevissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot ymmärtää suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa pystyy viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla.

16 Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä pystyy tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita osaa arvioida työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. Tilanteet ja aihepiirit suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta lähiympäristö ja koti ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot harrastukset ja vapaa-ajan vietto koulu ja oppilastoverit sekä opettajat matkustaminen asuminen maalla ja kaupungissa ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta. Rakenteet konditionaali infinitiivi futuuri refleksiiviverbit sivulause prepositioilmauksia. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI Oppilaan työskentelyä arvioidaan jatkuvasti, ja arviointi perustuu oppilaan suulliseen ja kirjalliseen työskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan myös tuntiaktiivisuus ja läksyjen suorittaminen. Arvioinnin tukena käytetään erityyppisiä formatiivisia ja/tai summatiivisia kokeita. Alusta alkaen pyritään myös siihen, että oppilaat asettavat itselleen tavoitteita ja arvioivat omaa suoritustaan ja työskentelyään. Kurssin loppuarvosana annetaan numeroin, mutta sen lisäksi oppilasta arvioidaan opiskelun aikana suullisesti ja/tai kirjallisesti.

17 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. vuosiluokalla opetussuunnitelman perusteiden liitteessä 2 esitetyn kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan on seuraava: puheen ymmärtäminen: A 2.1 peruskielitaidon alkuvaihe puhuminen: A1.3 toimiva alkeiskielitaito tekstin ymmärtäminen: A2.1 peruskielitaidon alkuvaihe kirjoittaminen: A1.3 toimiva alkeis-kielitaito Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämän-muotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen Opiskelustrategiat oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

18 Matematiikka 7.-9.LUOKILLA oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. 7. vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut irrationaaliluvut, reaaliluvut vastaluku, käänteisluku, itseisarvo negatiivisten lukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku potenssi, eksponenttina luonnollinen luku potenssi, eksponenttina negatiivinen kokonaisluku päässälaskuja, pyöristämistä, tarkistamista, laskujen soveltaminen arkitilanteissa, laskimen käyttö laskujärjestys, lausekkeiden sieventäminen juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella Algebra lauseke ja sen sieventäminen potenssilauseke ja sen sieventäminen muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen Funktiot lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria mittaamista ja mittayksiköiden muunnoksia kulmien välisiä yhteyksiä kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä, säännölliset monikulmiot, ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet

19 tasokuvioiden piirin laskeminen geometristä konstruointia harpin ja viivaimen avulla kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä symmetria suoran ja pisteen suhteen kierto ja siirto tasossa yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys 8. vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset lukujen jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä kombinatoristen ongelmien ratkaiseminen eri menetelmillä Algebra polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslasku polynomien kertolasku yhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko epäyhtälö ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen suhde ja verranto lukujonojen tutkimista ja muodostamista Geometria pinta-alan yksikkömuunnoksia tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen, soveltaminen Pythagoraan lause 9. vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset prosenttilaskut Algebra yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla funktion käsite yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon

20 funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria tilavuuden yksikkömuunnoksia kappaleiden nimeäminen ja luokittelu, tilavuuden ja pinta-alan laskeminen, soveltaminen trigonometriaa, suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Todennäköisyys ja tilastot todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa ARVIOINTI Arvostelu suoritetaan asteikolla 4-10. Arvostelukriteereinä ovat sitoutuminen opiskeluun, aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyn, kotitehtävistä vastaaminen ja summatiiviset kokeet. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät huomaa eri tapausten yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten lauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa myös käyttää luokittelua matemaattisen ongelman ratkaisuissa osaa tehdä järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku-, tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemiseksi ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihin ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuuria käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.

Geometria osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa; hän osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. Funktiot osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; oppilas osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä Algebra osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää algebrallisia lausekkeita potenssin laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisun eri vaiheet 21

22 Biologia ja maantieto BIOLOGIA Biologia on oppi elämästä. Biologian opetus kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Opetuksessa kiinnitetään huomiota ihmisen ja luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon suojelussa. TYÖTAVAT Biologian opetus perustuu tutkivaan oppimiseen. Opiskelu kehittää oppilaan taitoja havainnoida, tutkia ja tehdä johtopäätöksiä sekä havainnollistaa biologista tietoa. Erilaiset oppilastyöt, maastotyöskentelyt, retket ja laboroinnit kehittävät biologialle tyypillistä tieteellistä ajattelua. 7. vuosiluokka, biologia Vesiekosysteemit oppii tutkimaan ja kuvaamaan vesiekosysteemien perusilmiöitä ja niiden edellytyksiä oppii vesiekosysteemeihin liittyvät peruskäsitteet sekä eliölajit oppii suhtautumaan myönteisesti vesiekosysteemien säilyttämiseen ja suojeluun SISÄLLÖT kotiseudun vesiekosysteemin keskeisten eliölajien luokittelu ja tunnistaminen sekä ohjattu vesikasvien tutkiminen vesiekosysteemien rakenne ja toiminta sekä niiden tutkiminen ihmisen vaikutus vesiekosysteemeihin 8.vuosiluokka, biologia Metsän ja suon ekosysteemi oppii tutkimaan ja kuvaamaan metsä- ja suoekosysteemin perusilmiöitä ja niiden edellytyksiä oppii metsä- ja suoekosysteemiin liittyvät peruskäsitteet sekä eliölajit oppii tunnistamaan lähiluonnon muutoksia sekä suhtautumaan myönteisesti metsä- ja suoekosysteemin säilyttämiseen ja suojeluun SISÄLLÖT kotiseudun metsä- ja suoekosysteemin keskeisten eliölajien luokittelu ja tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen esim. ryhmän yhteiseen kasvioon

23 ekosysteemien rakenne ja toiminta sekä niiden tutkiminen ihmisen vaikutus ekosysteemeihin, yksilön vastuu metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen 9.vuosiluokka, biologia Ihmisen rakenne ja elintoiminnot (1 vuosiviikkotunti) oppii tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisen biologian perustan oppii tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä oppii ymmärtämään biotekniikan sovellutusten merkityksen ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä SISÄLLÖT solun rakenteen ja toiminnan tutkiminen ihmisen rakenne ja elintoiminnot ihmisen lisääntyminen perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset Ihmisen vastuu ympäristöstä ja eliökunnan kehitys (1 vuosiviikkotunti) oppii tuntemaan elämän kehityshistorian sekä eri elämänmuotojen luokittelun oppii tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja etsimään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet oppii tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä sekä rakennettua ympäristöä oppii tietämään Suomen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet elinympäristöönsä SISÄLLÖT eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet oman elinympäristön tilan seuraaminen ja tutkiminen sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen kulutuksen merkitys sekä erilaisten tuotteiden elinkaaren vaiheiden tutkiminen ja vertailu ARVIOINTI (biologia ja maantieto)

24 Arvioinnin muodot ovat jatkuva arviointi, tuotosten arviointi ja kokeet tai niitä vastaavat kuulustelut. Jatkuva arviointi perustuu opettajan havaintoihin ja muistiinpanoihin oppilaan suoriutumisesta eri opiskelutehtävissä ja -tilanteissa. Tuotoksina arvioidaan projektityöt, vihkotyöt ja esitelmät. Kokeita ja muita läksynkuulusteluja pidetään opiskelujaksojen aikana tai niiden päättyessä. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan saavuttamat tiedot opiskelluista asiakokonaisuuksista ja työskentelymenetelmät. Työskentelytaitoihin kuuluvat arvioitavat osa-alueet ovat: o suunnittelu; kuinka oppilas osaa valita työhön sopivat välineet, materiaalit sekä lähteet o työskentelytavat; kuinka oppilas pystyy omaksumaan toimintaohjeet ja noudattamaan työsuunnitelmaa o vastuullisuus; kuinka oppilas ottaa vastuun työskentelystään yksin tai ryhmässä o yhteistyö; kuinka oppilas työskentelee ryhmässä ja millä tavalla hän osallistuu ryhmän tuotosten laatimiseen ja esittämiseen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE KAHDEKSAN (8) : käyttää biologian tutkimusvälineitä työskentelee maastossa ja laboratoriossa turvallisesti tekee omaan ympäristöön liittyviä pikku tutkimuksia tuntee kasvi- ja eläinsolun rakenteen tuntee eliökunnan rakenteen sekä lajistoa ja osaa luokitella eliöitä ymmärtää ekosysteemien rakenteen ja toiminnan sekä elämän keskeiset ilmiöt ymmärtää ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan sekä terveiden elämäntapojen merkityksen tuntee ihmisen lisääntymisbiologian ja perinnöllisyyden perustan tietää ympäristömme tilaan vaikuttavat keskeiset tekijät toimii kestävän kehityksen ylläpitämiseksi. MAANTIETO Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa planeettana sekä sen erilaisia alueita ja alueellisia ilmiöitä. Opetus kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa sekä edistää maantieteellisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä. Maantiedossa kiinnitetään huomiota luonnon ja ihmisen toiminnan väliseen vuorovaikutukseen sekä opitaan tuntemaan erilaisia kulttuureja. Maantiedon opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua suvaitsevaisiksi, aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. TYÖTAVAT Maantiedon opetus toimii siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Maantiedon opiskelun pohjana ovat tutkiva oppiminen ja elämykset. Opiskelussa käytetään ja tulkitaan erilaisia karttoja, diagrammeja, tilastoja sekä valo-, ilma- ja satelliittikuvia. Tietolähteinä ovat kirjallisuus, uutislähteet ja sähköiset viestimet. Monipuolisten tietolähteiden käyttö edellyttää mediakriittisyyttä.

25 7. vuosiluokka, maantieto Maa - ihmisen kotiplaneetta (1 vuosiviikkotunti) oppii muodostamaan ja kehittämään maantieteellistä maailmankuvaa oppii määrittelemään alueiden ja paikkojen sijainnin sekä niiden väliset etäisyydet oppii tutkimaan erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä oppii tarkastelemaan luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä, sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta oppii tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja kansoihin SISÄLLÖT maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottaminen sekä maailman alueellinen jäsentäminen maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Pohjois-Amerikan, Väli- ja Etelä-Amerikan alueiden luonnonolojen, ihmisen toiminnan ja kulttuuristen piirteiden tarkastelu ja vertailu 8. vuosiluokka, maantieto Eurooppa (1 vuosiviikkotunti) oppii ymmärtämään maapallon planetaarisuuden vaikutukset oppii tarkastelemaan luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä, sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta oppii tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja kansoihin SISÄLLÖT Euroopan karttakuva, luonnonolot, maisemat ja ihmisen toiminta sekä niiden välinen vuorovaikutus Euroopan eri alueilla Eurooppa osana maailmaa ja maanosan tulevaisuus 9. vuosiluokka, maantieto Suomi maailmassa (1 vuosiviikkotunti)

26 oppii ymmärtämään luonnon ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen oppii ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa oppii suhtautumaan myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin ja maahanmuuttajiin oppii tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä sekä rakennettua ympäristöä oppii seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niitä kriittisesti oppii toimimaan kestävän kehityksen elämäntavan mukaisesti SISÄLLÖT Suomi osana maailmaa Suomen karttakuva, maisema, luonnon ja ihmisen välinen vuorovaikutus eri ympäristöihin perehtyminen lähialueilla sekä eri osissa Suomea Itämeren alueen ympäristökysymykset ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia ARVIOINTI ( ks. biologia) PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE KAHDEKSAN (8): : tulkitsee ja soveltaa karttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkkoja havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen, diagrammien ja piirrosten avulla hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet ja kuvaa Euroopan luonnonoloja ja ihmisen toimintaa. vertailee Eurooppaa muihin maanosiin selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan kuvaa ja analysoi asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa ja tuntee arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnittelee ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvaa Suomen vuorovaikutusta lähialueidensa, Euroopan ja koko maailman kanssa selostaa, mitä ovat keskeiset lähialueiden ympäristöongelmat ja maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat sekä esittää keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi

27 Fysiikka ja kemia Fysiikka 7. vuosiluokka oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita Perusmittauksia luonnontieteellisiin menetelmiin tutustuminen suureen käsite luonnontieteellisen tutkimuksen suorittaminen (mittaaminen, taulukointi, graafinen esitys, työselostuksen laatiminen) Värähdys- ja aaltoliike erilaisia värähtelijöitä, jaksollisuus, värähdysaika ja taajuus aaltoliikkeen synty ja ominaisuuksia ääni, äänen ominaisuuksien tutkimista, yhteydet musiikkiin, melu valo, valon ominaisuuksien tutkimista peilit, linssit, valonsädemallia käyttäen tutkitaan peilien ja linssien toimintaa optisten laitteiden toimintaperiaatteita Liike ja voima massa, tilavuus, tiheys vuorovaikutus ja voima (painovoima, kitka, paine, noste) tasainen ja kiihtyvä liike

28 painopiste ja tasapaino Luonnon rakenteet maailmankaikkeuden mittasuhteita ja rakenteita Fysiikka 9. vuosiluokka oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita Painotetaan erityisesti seuraavia tavoitteita 9. vuosiluokalla vuorovaikutusten sekä ilmiöiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä eri lähteistä hankitun tiedon luotettavuuden arviointia fysiikan ja teknologian merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista yksinkertaisten graafisten ja algebrallisten mallien käyttämistä ilmiöiden selittämisessä luonnonilmiöiden ja prosessien tuntemista ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia Lämpö lämpötila lämpöenergia, energian säilyminen

29 lämpölaajeneminen olomuodon muutokset lämmön varastoituminen ja siirtyminen Liike ja voima mekaaninen energia, työ ja teho yksinkertaiset koneet Sähkö sähköinen ja magneettinen vuorovaikutus virtapiiri, sähköopin perussuureet ja niiden väliset riippuvuudet sähkön tuotanto sekä siihen liittyvät ilmiöt ja prosessit sähkölaitteiden toimintaperiaatteita, laitteiden taloudellinen käyttö sähköturvallisuus Ydinfysiikkaa ytimen rakenne, radioaktiivisuus säteilylajit säteilyn ominaisuuksia fissio ja fuusio Energian tuotanto energialähteet, niiden vertailu, ympäristövaikutukset ARVIOINTI Arvostelu suoritetaan asteikolla 4-10. Oppilaan arvioinnin ja annettavan arvosanan perusteena ovat: aihepiirin käsittelyn jälkeen pidettävät summatiiviset kokeet oppilastöiden suoritus sekä työkirjojen ja vihon täyttö oppilaan tuntiaktiivisuus, tunti- ja kotitehtävien suoritus harrastuneisuus Päättöarvioinnissa otetaan huomioon valtakunnalliset kriteerit soveltuvin osin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

30 tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tihey-den avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä