Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt: neuvottelut käytävä 31.5.2009 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.9.2009 Toimihenkilöt: neuvottelut käytävä 31.5.2009 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.11.2009 Finanssi (pankkiala) Neuvottelut käytävä 15.5 mennessä ja vielä valtakunnansovittelijan johdolla 15.6.2009 asti, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.9.2009 Palvelualojen toimialaliitto Finnairin liikennelentäjät: neuvottelut käynnissä - sopimukseton tila Finnairin tekniset toimihenkilöt: neuvottelut käytävä 31.5 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.9.2009 Lentoliikenteen palvelut: neuvottelut käytävä 31.5 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.9.2009 Autoala Työntekijät ja toimihenkilöt: neuvottelut käytävä 31.5.2009 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.9.2009 2

Palkka- ja työehtosopimusneuvottelut vuosina 2009-2011 eräillä aloilla Palkka- Toukokuu neuvottelut 2009 Teknologiateollisuus (mahd. irtisanoa päättymään 30.9.2009: TT, YTH, 30.11.2009: TH) Autoala, Lentoliikenteen palvelut, Finnairin toimihenkilöt (mahd. irtisanoa päättymään 30.9.2009) Pankkiala (mahd. irtisanoa päättymään 30.9.2009) Sopimuskausi päättyy 3 Syyskuu 2009 Paperiteollisuus (mahd. irtisanoa päättymään 15.10.2009) Mekaaninen metsäteollisuus Metsäalan toimihenkilöt Puhelinpalvelut ja yhteyskeskukset Lokakuu 2009 Suunnitteluja konsulttiala/ ylemmät toimihenkilöt Viestinvälitys ja logistiikkaala Tammikuu 2010 Valtio Kunta Logistiikkaalat (mm. AKT) Kemia Helmikuu 2010 Rakennusteollisuus Maaliskuu 2010 Paperiteollisuus Kauppa Matkailu- ja ravintolapalvelut Huhtikuu 2010 Teknologia

Ansiokehitys vuonna 2008: Kalliit palkkaratkaisut näkyvät tilastoissa Teollisuuden toimihenkilöt Teollisuuden ylemmät toimihenkilöt Rakennusalan toimihenkilöt Tilastoidut Identtiset Sopimuskorotus henkilöt henkilöt 5,7 6,7 4,0 4,6 6,6.. 4,9 6,6 3,5 Kaupan työntekijät 4,3 6,2 3,5 Kaupan koko henkilöstö 4,6 6,5.. Lähde: EK:n palkkatilasto. Säännöllisen työajan ansioiden muutos lokakuusta 2007 lokakuuhun 2008 4

Arvio ansiokehityksestä vuosille 2009 2011: Nollaratkaisukin nostaa ansioita EK:n jäsenyritysten henkilöstön ansiotaso nousee vuonna 2009 keskimäärin 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna ilman vuonna 2009 avoinna olevia palkkaratkaisuja ja oletuksella, että kaikki vuodelle 2009 sovitut korotukset toteutetaan EK:n jäsenyritysten henkilöstön ansiotaso nousee vuonna 2010 keskimäärin 2,5 % ja vuonna 2011 keskimäärin 1,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ilman vuonna 2009 avoinna olevia palkkaratkaisuja (= palkkaperintö) Taulukko kuvaa ansiotason muutosta EK:n jäsenyrityksissä erilaisilla vaihtoehtoisilla palkkaratkaisuilla Palkkaratkaisu V. 2010 V. 2011 0 % 2,5 % 1,2 % 1 % 3,3 % 2,2 % 5

Arvio sosiaalivakuutusmaksujen kehityksestä vuosina 2009-2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yksityisen sektorin työnantajat keskimäärin Sotu-maksuluokka I (95 % työnantajista, 74 % palkkasummasta) Sotu-maksuluokka II (2 % työnantajista, 14 % palkkasummasta) Sotu-maksuluokka III (3 % työnantajista, 12 % palkkasummasta) -0,7-0,2 0,2 0,2 0,2 0,2-0,7 0,4 0,2 0,2 0,2 0,2-0,7-1,9 0,2 0,2 0,2 0,2-0,7-2,8 0,2 0,2 0,2 0,2 Palkansaajat 0,1 0,8 0,2 0,2 0,2 0,2 Arviossa otettu huomioon kansaneläkemaksun poistaminen kahdessa osassa vuosina 2009 ja 2010 sekä tiedossa olevat työeläkemaksun ja arvioidut sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksun muutokset vuosina 2010-2014 6

Työvoimakustannusten kehitys Suomessa ja euromaissa 1999-2010 5 keskimäärin % vuodessa 4,7 Euromaat Suomi 4 3 3,0 3,5 3,2 2,7 2,5 3,4 2,7 2 1 0 1999-2001 2002-2004 2005-2007 2008-2010* Lähde: EU Komissio (compensation of employees per head), tammikuu 2009 9.4.2009 7 Saukkonen

Palkkaratkaisujen on tuettava taantumasta selviytymistä Palkkaratkaisut perustuvat myös globaalitaloudessa kansalliseen päätöksentekoon, päätöksillä on joko myönteinen tai kielteinen vaikutus talouskehitykseen Työmarkkinaosapuolilla on talous- ja rahaliiton olosuhteissa vastuu työllisyydestä Suhdannetilanne on edelleen heikkenemässä; palkkamaltti on entistä tärkeämpää Globaalissa kilpailussa olevan avoimen sektorin on määriteltävä palkkaratkaisujen taso Verkostotaloudessa palkkakustannusten nousu heijastuu myös muille toimialoille (myös veropaine) Taantuman vaikutukset näkyvät eriaikaisesti eri sektoreilla, toimialoilla ja yrityksissä Alakohtaiset työehtosopimusten uudistukset edellyttävät pidempiä sopimuskausia ja toimivaa vuoropuhelua 8

Palkankorotuksiin ei ole varaa Jo toteutetuilla palkankorotuksilla ja veroratkaisuilla on lisätty huomattavasti palkansaajien ostovoimaa Uudet palkankorotukset johtaisivat kustannuskierteeseen ja lisääntyvään työttömyyteen Julkisen sektorin ei pidä olla palkkajohtaja Työn hinta ei määräydy markkinaehtoisesti, vaan rahoitetaan verovaroilla Yksityisellä sektorilla ei voida korottaa palkkoja vastaavasti menettämättä kilpailukykyä Jo sovittuja terveydenhoitoalan Tehyn korotuksia ei saa kopioida muulle kuntasektorille Supistuvan työvoiman oloissa yksityiselle sektorille on turvattava riittävät resurssit Hallituksen on tuettava veroratkaisuilla ostovoiman kehitystä 9

Yritysten kustannusrasite kasvaa kansaneläkemaksun poistosta huolimatta Työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen tuo pysyvän 725 milj. euron vuosittaisen kustannussäästön yrityksille vuoden 2010 jälkeen Yritysten muiden sosiaalivakuutusmaksujen (työeläke-, sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksun) tiedossa olevat ja arvioidut korotukset tuovat vuonna 2010 n. 250 milj. euron ja vuosina 2011 2014 kunakin vuonna n. 100 milj. euron pysyvän kustannuslisän (v. 2008 kustannustason mukaan) yrityksille Yrityksiä rasittavat vuosista 2010 2011 alkaen pysyvinä vuosittaisina lisäkustannuksina energia- ja ympäristöverojen korotukset 505 milj. euroa vuodessa (v. 2011 alkaen) voimalaitosten kiinteistöveron ylärajan korotus 45 milj. euroa vuodessa (v. 2010 alkaen) mahdollinen windfall-vero 33-330 milj. euroa vuodessa (v. 2011 alkaen) tuulivoiman syöttötariffimaksut useista kymmenistä miljoonista noin 150 milj. euroon vuodessa riippuen tariffin rahoitustavasta (v. 2010 alkaen; täydessä laajuudessaan v. 2020 mennessä) Kaikki nämä lisäkustannukset heikentävät yritysten investointiympäristöä ja hidastavat elpymistä nykyisestä taantumasta. Lisäksi vuodesta 2015 alkaen merikuljetusten rikkipäästöjen tiukentamisesta aiheutuva pysyvä lisäkustannus noin 800 milj. euroa vuodessa (elokuun 2008 öljynhinnoin; öljyn tulevasta hintatasosta riippuen 200-1200 milj. euroa). Huom. Yritysten kustannusten muutokset ja lisäykset kohdistuvat eri tavoin eri toimialoille 10

Teollisuuden kustannuskilpailukyky vuosina 1999-2009 Suomi suhteessa OECD-maihin 140 Indeksi Koko teollisuus 130 Teollisuus ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuutta 120 110 100 90 80 Käyrän nouseminen merkitsee Suomen aseman vahvistumista ja käyrän aleneminen Suomen aseman heikentymistä verrattuna muihin OECD-maihin. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009* Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Kustannuskilpailukykyä mitataan suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla, joihin vaikuttavat työvoimakustannukset, tuottavuus ja valuuttakurssit. Yksikkötyökustannukset on indeksoitu niin, että vuosien 1986-2005 keskiarvo = 100. 9.4.2009 11 Saukkonen

Tuottavuutta lisääviä työehtosopimusuudistuksia on jatkettava Suomessa säännöllinen työaika on maailman lyhyimpiä Työaikaa ei voida lyhentää Työajan käytön on oltava joustavaa ja tarvittaessa työaikaa on voitava myös pidentää Työstä poissaoloja on kyettävä vähentämään Työvoiman määrä alkaa supistua 2010-luvulla Työvoiman käytön ja käyttömahdollisuuksien on oltava joustavaa Erilaisten työsuhteen ehtojen käytölle (määräaikainen työ, vuokratyö) ei tule asettaa esteitä Yritysten toimintaa haittaavia esteitä on edelleen poistettava Ulkopuolisen työvoiman ja ulkoistamispalvelujen käyttö Käynti- ja palveluaikojen rajoitukset, jne. 12