Ajankohtainen työmarkkinatilanne EK

Transkriptio

1 Ajankohtainen työmarkkinatilanne EK

2 Maailmantalous syöksyy laskuun 2009 Koko maailman bruttokansantuote supistuu tänä vuonna - 2,7 % (OECD:n ennuste ) BKT alenee tänä vuonna eniten: Japani 6,6 %, Venäjä 5,6 %, Euroalue 4,1 %, USA 4,0 % BKT kasvaa tänä vuonna eniten: Kiina 6,3 %, Intia 4,3 % Maailmankauppa (ulkomaankauppa) supistuu tänä vuonna reaalisesti 13 % 2

3 * Koko maailman talouskasvu on 2,7 %, mutta Suomen vientiosuuksilla painotettuna 4 % 3

4 Suurimmissa talouksissa synkät näkymät edessä syvä ja pitkä taantuma Bruttokansantuotteen vuosimuutos % USA 1,1-4,0 0,0 Japani -0,6-6,6-0,5 Iso-Britannia -0,7-3,7 - Euroalue 0,7-4,1-0,3 Saksa 1,0-5,3 Ranska 0,7-3,3-0,1 Kiina 9,0 6,3 8,5 Intia 6,0 4,3 5,8 Brasilia 5,1-0,3 3,8 Venäjä 5,6-5,6 0,7 Lähde: OECD

5 Suomessa talouskriisi syvenee dramaattisesti BKT:n muutos % VM -5,0-1,4 3,3 SP -5,0-1,1 1,5 ETLA -6,5 0 4,5 Viennin muutos % VM - 17,5-2.. SP - 19,6-5 0,4 ETLA Työttömyysaste % VM 9,0 9,5 8,7 SP 7,8 9,2 9,5 ETLA 8,9 10,0 9,1 5

6 6

7 Euron arvo USA:n dollareina Euron arvo Venäjän ruplina Keskikurssi, ECU-kori Keskikurssi Lähde: Suomen Pankki Lähde: Suomen Pankki /valu5/jka/suku /valu7/jka/suku Euron arvo Ruotsin kruunuina Euron arvo Iso-Britannian puntina Keskikurssi Keskikurssi Lähde: Suomen Pankki /valu2/jka/suku Lähde: Suomen Pankki /valu3/jka/suku

8 Yritykset ja toimialat kohtaavat talouskriisin ja taantuman eriaikaisesti Vientiteollisuus on kohdannut talouskriisin syksystä 2008 alkaen, muutos on ollut poikkeuksellisen nopea ja jyrkkä Teollisuustuotanto supistuu v % Teknologia 20 %, Metsä 20 % Rakennusala on kohdannut finanssi- ja talouskriisin vaikutukset syksystä 2008 alkaen Rakennustuotanto supistuu v ja 2010 yhteensä - 14 % (talonrakentaminen - 20 %) Pääosa yksityisistä palvelualoista kohtaa taantuman jo vuodesta 2009 alkaen Yksityinen palvelutuotanto supistuu v yhteensä - 3 % Kauppa 6 %, liikenne ja kuljetus 5 % Valtion budjettimenot ovat v n. 50 mrd. euroa suuremmat kuin tulot (vm) Kuntien talous on kriisissä jo vuodesta 2009 alkaen; näkymiä heikentää samalla väestörakenteen nopea muutos Työllisyys kääntyy jyrkkään laskuun vuoden 2009 aikana Työllisten määrä vähenee :lla ja työttömien määrä kasvaa :lla v Työttömyysaste kohoaa 10 %:iin v Lähde: Etla, vm 8

9 Tuotannon ja palvelujen määrän ennustettu muutos toimialoittain vuonna 2009 Teollisuus yhteensä Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Energiateollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Graafinen teollisuus Rakentaminen yhteensä Talonrakennus Maa- ja vesirakennus Yksityiset palvelut yhteensä Autokauppa Tukkukauppa Liikenne Liike-elämän palvelut Rahoitus ja vakuutus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Muutos edellisestä vuodesta % 9

10 Valtion velka ** 10

11 Yritysten kustannusrasite kasvaa kansaneläkemaksun poistosta huolimatta Työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen tuo pysyvän 725 milj. euron vuosittaisen kustannussäästön yrityksille vuoden 2010 jälkeen Yritysten muiden sosiaalivakuutusmaksujen (työeläke-, sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksun) tiedossa olevat ja arvioidut korotukset tuovat vuonna 2010 n. 250 milj. euron ja vuosina kunakin vuonna n. 100 milj. euron (yht. 650 milj. euron) pysyvän kustannuslisän (v kustannustason mukaan) yrityksille Yrityksiä rasittavat vuosista alkaen pysyvinä vuosittaisina lisäkustannuksina energia- ja ympäristöverojen korotukset 550 milj. euroa vuodessa (v alkaen) mahdollinen windfall-vero milj. euroa vuodessa (v alkaen) tuulivoiman syöttötariffimaksut useista kymmenistä miljoonista noin 150 milj. euroon vuodessa riippuen tariffin rahoitustavasta (v alkaen; täydessä laajuudessaan v mennessä) Kaikki nämä lisäkustannukset heikentävät yritysten investointiympäristöä ja hidastavat elpymistä nykyisestä taantumasta. Lisäksi vuodesta 2015 alkaen merikuljetusten rikkipäästöjen tiukentamisesta aiheutuva pysyvä lisäkustannus noin 800 milj. euroa vuodessa (elokuun 2008 öljynhinnoin; öljyn tulevasta hintatasosta riippuen milj. euroa). Huom. Yritysten kustannusten muutokset ja lisäykset kohdistuvat eri tavoin eri toimialoille 11

12 Päätoimialojen palkkasummakuvaaja 2005= Indeksi Teollisuus Kauppa Julkinen hallinto sekä opetus-, terveys- ja sosiaalipalvelut Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Lähde: Tilastokeskus Palkkasummakuvaaja kuvaa kunkin päätoimialan palkkasumman kumulatiivista kehitystä, kun palkkasumma ao. alalla on vuonna 2005=100. Kuvaaja on esitetty kausitasoitettuna ja siihen vaikuttaa ansiotason kehitys ja työpanoksen kehitys. 12

13 Maaliskuussa 2009 lomautettuina olleet toimialan mukaan Teknologiateollisuus Metsäteollisuus 9100 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 2700 Kemianteollisuus 2200 Muu teollisuus 4700 Rakentaminen 4300 Kauppa 3800 Muut palvelut Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Luvuissa ovat mukana kaikki ryhmälomautetut ( henk.) sekä muista lomautetuista ne, joiden toimiala on tiedossa ( henk.). Lisäksi oli lomautettuna henkilöä, joiden toimialasta ei ole tietoa. Tiedot on kerätty ryhmälomautuksista ja yksilölomautuksista

14 Ansiokehitys vuonna 2008: Kalliit palkkaratkaisut näkyvät tilastoissa Tilastoidut henkilöt Identtiset henkilöt Sopimuskorotus Teollisuuden toimihenkilöt 5,7 6,7 4,5 Teollisuuden ylemmät toimihenkilöt 4,6 6,6.. Rakennusalan toimihenkilöt 4,9 6,6 3,5 Kaupan työntekijät 4,4 6,2 3,5 Kaupan koko henkilöstö 4,5 6,5.. Lähde: EK:n palkkatilasto. Säännöllisen työajan ansioiden muutos lokakuusta 2007 lokakuuhun

15 Sopimuskorotusten kertymä sektoreittain vuodesta 2007 vuoteen Vuosina 2007 ja 2008 solmituissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittujen palkankorotusten ansiotasoa nostava vaikutus kumulatiivisesti %:na, kun lähtötasona on tammikuu 2007 = Yksityinen Kunta (KVTES) Kunta (Tehy) Valtio Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Haapasalmi 15

16 Arvio ansiokehityksestä vuosille : Nollaratkaisukin nostaa ansioita EK:n jäsenyritysten henkilöstön ansiotaso nousee vuonna 2009 keskimäärin 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna ilman vuonna 2009 avoinna olevia palkkaratkaisuja ja oletuksella, että kaikki vuodelle 2009 sovitut korotukset toteutetaan EK:n jäsenyritysten henkilöstön ansiotaso nousee vuonna 2010 keskimäärin 2,5 % ja vuonna 2011 keskimäärin 1,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ilman vuonna 2009 avoinna olevia palkkaratkaisuja (= palkkaperintö) Taulukko kuvaa ansiotason muutosta EK:n jäsenyrityksissä erilaisilla vaihtoehtoisilla palkkaratkaisuilla Palkkaratkaisu 0 % V ,5 % V ,2 % 1 % 3,3 % 2,2 % 16

17 Arvio sosiaalivakuutusmaksujen muutoksista Yhteensä Yksityisen sektorin työnantajat keskimäärin -0,7 - -0,1 Sotu-maksuluokka I -0,7 0,4 1,5 (95 % työnantajista, 74 % palkkasummasta) Sotu-maksuluokka II -0,7-1,9-1,1 (2 % työnantajista, 14 % palkkasummasta) Sotu-maksuluokka III -0,7-2,8-2,7 (3 % työnantajista, 12 % palkkasummasta) Palkansaajat 0,1 0,8 1,7 Arviossa otettu huomioon tiedossa olevat ja arvioidut maksujen muutokset. Pakolliset sosiaalivakuutusmaksut = työeläke-, kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksu 17

18 Palkansaajien ostovoiman muutos (%) ja osatekijöiden vaikutus (%-yksikköä) % 6 Keskiansiot Työpanos Tulonsiirrot Veroaste Hinnat Ostovoima ,5 2,6 0, * 2009** Lähde: EK:n arviot vm:n laskelmien pohjalta Saukkonen 18

19 Työvoimakustannusten kehitys Suomessa ja euromaissa keskimäärin % vuodessa 4,7 Euromaat Suomi 4 3,5 3,2 3,4 3 3,0 2,7 2,5 2, * Lähde: EU Komissio (compensation of employees per head), tammikuu Saukkonen 19

20 Teollisuuden kustannuskilpailukyky vuosina Suomi suhteessa OECD-maihin 140 Indeksi Koko teollisuus 130 Teollisuus ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuutta Käyrän nouseminen merkitsee Suomen aseman vahvistumista ja käyrän aleneminen Suomen aseman heikentymistä verrattuna muihin OECD-maihin * 2009* Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Kustannuskilpailukykyä mitataan suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla, joihin vaikuttavat työvoimakustannukset, tuottavuus ja valuuttakurssit. Yksikkötyökustannukset on indeksoitu niin, että vuosien keskiarvo = Saukkonen 20

21 Alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut 2009

22 Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt: neuvottelut käytävä mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään Toimihenkilöt: neuvottelut käytävä mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään Finanssi (pankkiala) Neuvottelut käytävä 15.5 mennessä ja vielä valtakunnansovittelijan johdolla asti, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään Palvelualojen toimialaliitto Finnairin liikennelentäjät: neuvottelut käynnissä - sopimukseton tila Finnairin tekniset toimihenkilöt: neuvottelut käytävä 31.5 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään Lentoliikenteen palvelut: neuvottelut käytävä 31.5 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään Autoala Työntekijät ja toimihenkilöt: neuvottelut käytävä mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään

23 Tuottavuutta lisäävät työehtosopimusten uudistukset ovat välttämättömiä Suomessa säännöllinen työaika on maailman lyhyimpiä Työaikaa ei voida lyhentää Työajan käytön on oltava joustavaa ja tarvittaessa työaikaa on voitava myös pidentää Työstä poissaoloja on kyettävä vähentämään Työvoiman määrä alkaa supistua 2010-luvulla Työvoiman käytön ja käyttömahdollisuuksien on oltava joustavaa Erilaisten työsuhteen ehtojen käytölle (määräaikainen työ, vuokratyö) ei tule asettaa esteitä Yritysten toimintaa haittaavia esteitä on edelleen poistettava Ulkopuolisen työvoiman ja ulkoistamispalvelujen käyttö Käynti- ja palveluaikojen rajoitukset, jne. 23

24 Palkkaratkaisujen on tuettava taantumasta selviytymistä Palkkaratkaisut perustuvat myös globaalitaloudessa kansalliseen päätöksentekoon, päätöksillä on joko myönteinen tai kielteinen vaikutus talouskehitykseen Työmarkkinaosapuolilla on talous- ja rahaliiton olosuhteissa vastuu työllisyydestä Suhdannetilanne on edelleen heikkenemässä; palkankorotuksiin ei ole varaa Globaalissa kilpailussa olevan avoimen sektorin on määriteltävä palkkaratkaisujen taso Verkostotaloudessa palkkakustannusten nousu heijastuu myös muille toimialoille (myös veropaine) Taantuman vaikutukset näkyvät eriaikaisesti eri sektoreilla, toimialoilla ja yrityksissä Alakohtaiset työehtosopimusten uudistukset edellyttävät pidempiä sopimuskausia ja toimivaa vuoropuhelua 24

25 Palkankorotuksiin ei ole varaa Jo toteutetuilla palkankorotuksilla ja veroratkaisuilla on lisätty huomattavasti palkansaajien ostovoimaa Uudet palkankorotukset johtaisivat kustannuskierteeseen ja lisääntyvään työttömyyteen Julkisen sektorin ei pidä olla palkkajohtaja Työn hinta ei määräydy markkinaehtoisesti, vaan rahoitetaan verovaroilla Yksityisellä sektorilla ei voida korottaa palkkoja vastaavasti menettämättä kilpailukykyä Jo sovittuja terveydenhoitoalan Tehyn korotuksia ei saa kopioida muulle kuntasektorille Supistuvan työvoiman oloissa yksityiselle sektorille on turvattava riittävät resurssit Hallituksen on tuettava veroratkaisuilla ostovoiman kehitystä 25

26 Palkka- ja työehtosopimusneuvottelut vuosina eräillä aloilla Paperiteollisuus Palkkaneuvottelut Toukokuu 2009 Teknologiateollisuus (mahd. irtisanoa päättymään : TT, YTH, : TH) Autoala, Lentoliikenteen palvelut, Finnairin toimihenkilöt (mahd. irtisanoa päättymään ) Pankkiala (mahd. irtisanoa päättymään ) Sopimuskausi päättyy 26 Syyskuu 2009 Paperiteollisuus (mahd. irtisanoa päättymään ) Mekaaninen metsäteollisuus Metsäalan toimihenkilöt Puhelinpalvelut ja yhteyskeskukset Lokakuu 2009 Suunnitteluja konsulttiala/ ylemmät toimihenkilöt Viestinvälitys ja logistiikka-ala Tammikuu 2010 Valtio Kunta Logistiikkaalat (mm. AKT) Kemia Helmikuu 2010 Rakennusteollisuus Maaliskuu 2010 Kauppa Matkailu- ja ravintolapalvelut Huhtikuu 2010 Teknologia

27 Talouskriisi ja sopimusneuvottelut muissa maissa Ruotsi Työnantajilla vaikeuksia saada ay-liike hyväksymään rakenteellisia uudistuksia (mm. irtisanomissuoja ja nollakorotukset) Lomautusmahdollisuutta ei ole, mutta eräillä teollisuuden aloilla solmittu ns. kriisisopimus, mikä vastaa osittain Suomen lomautusmallia Tanska Kolmivuotisen sopimuskauden viimeisen vuoden palkkaratkaisu (kevät 2009 kevät 2010) auki Yritystason palkkaratkaisuissa odotettavissa maltillisia korotuksia tai nollakorotuksia, myös palkanalennuksia yritystasolla Saksa Ammattiliittojen kriisitietoisuus vähäistä, palkankorotusvaatimukset edelleen 6-8 % Työnantajapuoli saanut sopimuksiin avaamislausekkeita Metalli- ja elektroniikkateollisuuden sovittujen korotusten (2,1%) toteuttaminen toukokuussa, mahdollisuus lykätä korotuksia Iso-Britannia Yritystasolla sovittu runsaasti palkkojen jäädytyksistä tai palkkojen alennuksista Irlanti Työnantajat ja valtio peruuttaneet sovitut palkankorotukset talouskriisin takia, ammattiliitot vastustavat Espanja Työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet sopimukseen vuoden 2009 palkkaratkaisusta Yritysten mahdollista lykätä vuoden 2009 sosiaalimaksuja 27