Leif Fagernäs: Ajankohtaiskatsaus. EK:n yrittäjävaltuuskunnan kokous , Varkaus

Transkriptio

1 Leif Fagernäs: Ajankohtaiskatsaus EK:n yrittäjävaltuuskunnan kokous , Varkaus

2 Valtiovarainministeriön budjettiesitys

3 Valtiovarainministeriön budjettiesitys 1. Talouden kuva Maailmantalouden syöksy tasaantunut BKT:n kasvuarvioiden heikkeneminen ohi Työttömyys kasva Painopisteet Työllisyyden ylläpitäminen Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen Kaveria ei jätetä 3

4 3. Elvyttävän talouspolitiikan jatkaminen Iso osa päätetyistä julkisista investointihankkeista ja muista toimista käynnistyy vasta syksyllä 2009 Työllisyyttä tukevia investointeja aikaistetaan 1550 milj euron hankkeet henkilötyövuotta Kuntatalouden mahdolliset uudet tukitoimet budjettiriihessä Jo päätetyistä toimista kunnille 600 milj euron lisätulot 4. Pienituloisimpien verotus kevenee Perusvähennyksen nosto 2000 euroon (135 milj ) Ansiotason nousun kompensointi (300 milj) Palkansaajamaksujen nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensointi (300 milj) 4

5 Veroratkaisut ja palkkaratkaisut Hallitus kuulee työmarkkinaosapuolia ja varautuu osaltaan vauhdittamaan työllisyyttä edistävien (?) työmarkkinaratkaisujen syntymistä Työttömyysvakuutusmaksun nousu (max 220 milj) voidaan kompensoida palkansaajille, jos työmarkkinaratkaisut edistävät työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä kasvun aikaansaamiseksi Hallitusohjelman veronkevennysvarasta jäljellä 240 milj 5

6 Helpotusta yritysten verotusmenettelyihin Yritysten verotilijärjestelmä käyttöön v 2010 alusta Yritysten maksujen viivästyskorkoa lasketaan vuodeksi ,5 prosentista 7 prosenttiin 6

7 Ratkaisemattomia asioita 1. Tappiontasausjärjestelmän väljentämiselle ei hyväksyntää 2. Yritysten T&K-investointien verokannustimet 3. Yksityisen riskirahoituksen kehittäminen Bisnesenkeleiden verokannusteet Yleishyödyllisten yhteisöjen riskisijoitusten verovapaus Ulkomaisten rahastosijoitusten esteiden poistaminen 4. Kansainvälistymisavustukset yritysten yhteishankkeisiin 7

8 Uusia elvytystoimia Finnveran suhdannelainavaltuuksien aikaistaminen 70 milj v milj v 2010 Finnveran erityiskorkotukilaivaltuuden lisäys 10 milj/v v Varaudutaan Finnveran lisäpääomittamiseen (80 milj) Kansainvälistymislainojen (10 milj) ja avustusten (2 milj) lisäys Yritysten kehittämishankkeiden rahoituksen lisääminen (5 milj) Innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen Tekesin lainavaltuuksien lisäämisellä (20 milj) 8

9 Suomi skenaariotyö

10 Voimistuneet kehityssuunnat Suomi skenaariossa Maailman moninapaistuminen Kiristyvä kilpailu raaka-aineista Protektionismin vahvistuminen Talouden ennakoimisen vaikeus Yleisen epävarmuuden ja varovaisuuden lisääntyminen Investointien tarkempi fokusointi Panostukset kilpailukyvyn parantamiseen Yritysrakenteen polarisoituminen Suomalaisen työn siirtyminen ulkomaille Jakopolitiikan vahvistuminen Verotuksen kiristyminen 10

11 Tärkeimmät asiat Suomen ja suomalaisten yritysten myönteisen kehityksen varmistamisessa - EK:n yrittäjävaltuuskunnan ja EK:n henkilöstön vastaukset 1. Verotus työntekoa/yrittäjyyttä kannustavaksi 2. Tuottavuuden jatkuva parantaminen 3. Työelämän uudistaminen 4. Julkisen sektorin tuottavuuden nosto, avautuminen kilpailulle 5. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen 6. Yrittäjyyden edistäminen/toimintaedellytysten turvaaminen/sääntelyn purku 7. Työhön kannustava sosiaaliturva 8. Strateginen ennakointi 9. Koulutustarpeiden ennakointi/ osaamisen varmistaminen 10. Yrityskohtaiset palkkaratkaisut 11

12 Skenaariot 2015: neljä mahdollista tulevaisuuden tilaa kehityssuunnat Yritysvastainen poliittinen ohjaus Raskaat rasitteet yrityksille Julkisten menojen kasvu Verotuksen kiristyminen Julkisen vallan interventiot Vahvistuva yritystoiminnan vastainen kansalaistoiminta Suomen kannalta positiivisen kehityksen jatkuminen maailmantaloudessa Nousevat markkinat Venäjä, Aasia Vapaakauppa etenee C Karkaava työ ja osaaminen Verotus kiristyy Pelko yritysten vaik.mahd. A Taantuminen & sulkeutuminen Maailmanpolitiikassa stabiili kehitys Panostuksia kilpailukykyyn Tuotantotyö siirtyy muualle 2008 D Suomi, jossa yritykset menestyvät ja luovat hyvinvointia Yrittäjillä ymmärrys yhteisistä tarpeista (ympäristö / yhteiskunta) B New Deal - yhteinen ymmärrys tarvittavista toimenpiteistä Yrittäjyydelle myönteinen yhteiskuntapolitiikka Yrittäjyyden edistäminen Markkinatalouden periaatteiden ymmärtäminen Ammattiyhdistysliikekin myöntää hyvinvoinnin vahvistamisen edellytykset 12 Protektionismi lisääntyy Talouskriisin merkitys pinnalla Epävarmuus, ennakoimattomuus Suomen kannalta negatiivinen kehitys maailmantaloudessa Taloudellinen lama Protektionismi, Euroopasta museo Maailmanpolitiikassa kriisejä

13 EK:n toiminnalliset painopisteet

14 EK:n toiminnalliset painopisteet Yritysten menestys edellyttää jatkuvaa osaamisen vahvistamista sekä kannustamista työhön ja yrittämiseen Tuottavuuden nostamiseksi palkoista ja muista työehdoista on sovittava yrityksissä. Sosiaaliturvaa on uudistettava siten, että se innostaa työhön ja yrittämiseen. Koulutuksen perustan tulee olla työelämän tarpeista lähtevää. Koulutuksen kehittämisessä on erityistä huomiota kiinnitettävä laatuun ja vaikuttavuuteen. 2. Yritykset kasvuun ja kehittämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomesta tulee tehdä paras toimintaympäristö kilpailukykyään kehittäville kasvuhakuisille yrityksille. Nopeasti muuttuvissa olosuhteissa yrittäjyydelle myönteisellä ilmapiirillä yrityksiä kannustetaan löytämään jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Energiasta sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikasta tulee tehdä yrityksille kilpailuetu. 14

15 3. Kannustavalla verotuksella vahvistetaan yritysten kilpailukykyä Suomesta ei pidä tehdä korkean verotuksen saareketta. Verotuksen on kannustettava työhön ja yrittämiseen. Yritys- ja pääomaverotuksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä. On huolehdittava siitä, että energia- ja ympäristöverotuksella ei rapauteta yritysten menestystä. 4. Uuteen tehokkaampaan hyvinvointiyhteiskuntaan Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta tulee saattaa taloudellisesti kestävälle pohjalle. Suomalaisten työuria on pidennettävä työikäisen väestön vähentyessä. Palvelujen turvaaminen edellyttää ripeitä tuottavuus- ja säästötalkoita sekä sitä, että yrityksillä on mahdollisuus tuottaa yhä suurempi osa julkisen sektorin palveluista. Hallinnon rakenteita on uudistettava kaikilla tasoilla säästöjen ja tehokkuuden lisäämiseksi. 15

16 Vuoden 2010 muita painopisteitä Vaikuttaminen eduskuntavaaleihin Vaikuttaminen verotuksen kokonaistarkasteluun Vaikuttaminen hallituksen kasvuprojektiin Yritysten menestystekijöiden kartoitus taantuman jälkitilanteessa 16

17 Työmarkkinatilanne

18 Kevään 2009 neuvottelut Voimassa olevissa työehtosopimuksissa sovitut kevään palkkaneuvottelut koskivat yhteensä noin EK:n jäsenyritysten palkansaajaa Palkkaneuvottelujen yhteydessä tavoitteena oli sopia vientiteollisuuteen uudet työehtosopimukset, jotka olisivat muodostaneet ns. palkka-ankkurin muille sopimuksille Teknologiateollisuuden neuvottelujen siirryttyä syksylle 2009 tavoite ei toteutunut -> Kaikki kevään muut neuvottelut siirtyivät syksyllä käytäviksi 18

19 Keskeytyneet neuvottelut: Teknologiateollisuus Finanssi pankkiala (Suora, YTN) Finnairin liikennelentäjät ja tekniset toimihenkilöt (TU) ja lentoliikenteen palvelut (IAU) Autoala Syksyllä neuvotellaan lisäksi muiden alojen sopimuksista Esim. vakuutusala, mekaaninen metsäteollisuus, puhelinpalvelut ja yhteyskeskukset, suunnitteluja konsulttialan ylemmät toimihenkilöt, viestinvälitys- ja logistiikka-ala 19

20 Palkka- ja työehtosopimusneuvottelut syyskuu 2009 huhtikuu 2010 eräillä aloilla Palkkaneuvottelut Syyskuu 2009 Paperiteollisuus (mahd. irtisanoa päättymään ) Vakuutusala Lokakuu 2009 Marraskuu 2009 Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 Maaliskuu 2010 Huhtikuu 2010 Sopimuskausi päättyy 20 Teknologiateollisuus (työntekijät, ylemmät toimihenkilöt) Tietotekniikan palveluala Autoala Pankkiala Lentoliikenteen palvelut Finnairin tekniset toimihenkilöt Mekaaninen metsäteollisuus Metsäalan toimihenkilöt (METO) Puusepänteollisuus toimihenkilöt Puhelinpalvelut ja yhteyskeskukset Hiihtokeskukset Suunnitteluja konsulttiala/ ylemmät toimihenkilöt Viestinvälitys ja logistiikka-ala Informaatiologistiikka-ala Teknologia- Valtio Rakennus- Paperiteollisuus Energia-ala teollisuus teollisuus Kunta Elintarviketeollisuus ylemmät (toimihenkilöt, (toimihenkilöt) Sosiaaliala Kirkko Opetusala Logistiikkaalat (mm. AKT) Kauppa toimihenkilöt) Ulkomaan Matkailu- ja Rakennusteollisuus (toimihenkilöt meriliikenne Kemia ravintolapalvelut Puusepänteollisuus Kiinteistöpalvelut Palvelualojen Tekstiilityöntekijät Toimialaliiton aloja (mm. Terveyspalveluala palvelut) Apteekit lentoliikenteen Energia-ala LTY:n aloja (mm. (työntekijät) rautatieala) VKL:n aloja (mm. kirjatyöntekijät)

21 Palkkaratkaisujen on tuettava taantumasta selviytymistä Työmarkkinaosapuolilla on talous- ja rahaliiton olosuhteissa vastuu työllisyydestä Suhdannetilanne on edelleen heikko; palkankorotuksiin ei ole varaa Globaalissa kilpailussa olevan avoimen sektorin on määriteltävä palkkaratkaisujen taso Verkostotaloudessa palkkakustannusten nousu heijastuu myös muille toimialoille (myös veropaine) Alakohtaiset työehtosopimusten uudistukset edellyttävät pidempiä sopimuskausia ja toimivaa vuoropuhelua 21

22 Palkankorotuksiin ei ole varaa Jo toteutetuilla palkankorotuksilla ja veroratkaisuilla on lisätty huomattavasti palkansaajien ostovoimaa Uudet palkankorotukset johtaisivat kustannuskierteeseen ja lisääntyvään työttömyyteen Julkisen sektorin ei pidä olla palkkajohtaja Hallituksen budjettiesitys 2010 ei kiristä palkansaajien verotusta 22

23 Tuottavuutta lisäävät työehtosopimusten uudistukset ovat välttämättömiä Työajan käytön on oltava joustavaa ja tarvittaessa työaikaa on voitava myös pidentää Työstä poissaoloja on kyettävä vähentämään Työvoiman käytön ja käyttömahdollisuuksien on oltava joustavaa Erilaisten työsuhteen ehtojen käytölle (määräaikainen työ, vuokratyö) ei tule asettaa esteitä Yritysten toimintaa haittaavia esteitä on edelleen poistettava Ulkopuolisen työvoiman ja ulkoistamispalvelujen käyttö Käynti- ja palveluaikojen rajoitukset jne. 23

24 Yli 200 päivää kestäneet lomautukset Yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen työntekijä voi irtisanoa työsopimuksensa päättymään heti Työntekijällä on tällöin oikeus saada irtisanomisajan palkka Irtisanomisajan palkka voi olla jopa 6 kk:n palkka Yli 200 päivän aika ylittyy monilla aloilla syksyn aikana Talousvaikeuksissa olevan yrityksen kannalta on ongelma, jos useat työntekijät käyttävät irtisanoutumisoikeuttaan samaan aikaan Huomioita: Riski, että irtisanomisoikeutta käytetään vaikka uutta työpaikkaa ei ole tarjolla? Vuorolomautuksen käyttö estää 200 päivän kulumisen Lainsäädännön muuttaminen ongelmallista; ay-liike vastustaa 24

25 Vuosilomapankki STTK ryhtyy syksyn aikana selvittämään miten määräaikaiset työntekijät voisivat pitää vuosilomaa työnantajan vaihtumisesta huolimatta Tavoitteena, että vuosilomapankkiin kertyisi lyhyissä työsuhteissa olevien työntekijöiden lomapäivät ja lomakorvaukset Työntekijällä olisi oikeus käyttää pankkiin talletetut vapaat työnantajan vaihtumisesta huolimatta Työministeri Sinnemäki pitää selvityksen tekemistä hyvänä asiana Huomioita: Vuosilomaa ansaitaan määräaikaisissa työsuhteissa Jos työsuhde päättyy, maksetaan lomakorvaus Vuosilomapankki merkitsisi vuosiloman ansaitsemista ja pitämistä saman työantajan palveluksessa koskevasta periaatteesta luopumista Vuosilomapankki olisi raskaasti hallittava ja kallis 25