MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.4.2012

1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.4.2012

2 Tehtävä 1, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Vastauksessa piti tuoda esille 1990-luvun alussa käydyn ns. uusperhekeskustelun johdosta oikeuskäytännössä ja lainsäädännössä tehdyt ratkaisut. Näitä olivat esimerkiksi siviilioikeudellista elatusvelvollisuutta kunnioittanut KHO 1990 A 107 ja tähän liittyvänä vastaliikkeenä täysin päinvastaiselle ajattelutavalle rakentunut sosiaali- ja terveydenhuollon asiamaksuista annetun lain 10.1 (L 374/1992). Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan yksilön maksukykyä määrättäessä voitiin ottaa huomioon hänen tosiasialliset perhesuhteensa, muun muassa avoliitossa asuminen. Tämän lisäksi piti tuoda esille niitä ongelmia, joita syntyy, kun henkilöltä perittäviin sosiaalihuollon maksuihin taikka henkilölle tai hänen lapselleen myönnettäviin sosiaalietuuksiin vaikuttavat sellaisen avio- tai avopuolison tulot, jolla ei ole siviilioikeudellista elatusvelvollisuutta ensin mainittua henkilöä tai hänen lastansa kohtaan. Tärkeimpinä epäkohtina voidaan Gottbergin esityksen perusteella pitää seuraavia: - Ratkaisun kohtuuttomuus etuuden saajan tai maksuvelvolliseksi joutuvan itsensä kannalta. Avopuoliso ei välttämättä osallistu kumppaninsa tai tämän lapsen elättämiseen. Tällöin hänen tulonsa huomioiminen heikentää perusteetta etuuteen tai julkispalveluun oikeutetun henkilön asemaa. - Ratkaisun kohtuuttomuus lapsesta erossa asuvan vanhemman kannalta. Kun lapsen lähivanhemman avoliitto tai avioliitto mahdollisesti pienentää lähivanhemmalle maksettavia etuuksia ja suurentaa häneltä perittäviä erilaisia maksuja, voi syntyä paine korottaa lapsesta erossa asuvan vanhemman suoritettavaksi tulevaa elatusapua. Tämä on epäoikeudenmukaista erityisesti siinä tapauksessa, että lapsen lähivanhemman elintaso onkin ehkä avoliiton johdosta tosiasiassa kohentunut. - Parisuhteen salailun tarve ja tähän liittyvät kontrolliongelmat Etuutta hakevalle syntyy nykyoloissa monesti aihe salata avoliitossa asumisensa. Kunnan viranomaisten intressissä on taas saada niistä tieto. Tästä voi syntyä erilaisia jännitteitä, muun muassa ilmiantotilanteita ja yksityisyyden suojan ongelmia. Ks. lähemmin Gottberg: Perhesuhteet ja lainsäädäntö s. 244 250. Tehtävä 3 Ks. erit. Aarnio - Kangas Perhevarallisuusoikeus, s. 400-416, 448-445, 523-524, 549-559. Ensiksi on todettava, että tehtävän oikein ratkaistakseen oli tenttikirjallisuus täytynyt sisäistää hyvin. Tehtävä edellytti opitun tiedon soveltamista, eikä yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua tehtävässä ollutkaan. Tämä otettiin luonnollisesti huomioon arvostelussa. Ensin voitiin todeta, että kun puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, A:n jälkeen ei tule suoritettavaksi ositusta B:n kanssa. Näin ollen A:n jaettavan pesän muodostaa hänellä ollut varallisuus 180 000 euroa. Tapauksessa havaitaan heti, että ainakin osan rintaperillisten lakiosia loukataan ja toisaalta ainakin osa heistä on myös tehokkaasti vaatinut lakiosia testamentinsaajille tehdyllä lakiosavaatimuksella (PK 7:5). Lakiosat ovat tapauksessa (180 000/3)/2 = 30 000 euroa. Y:lle ja Z:lle on siis tultava tämän verran pesästä varoja.

3 X ja YY ovat saaneet hyväkseen erityistestamentin eli legaatin kesämökin osalta. Leski B on yleistestamentinsaaja, koska hänelle on määrätty pesän jäännös tiettyjen määräysten (kesämökki) täyttämisen jälkeen. X on myös lakimääräinen perillinen ja vieläpä rintaperillinen. Tapauksessa X ja YY tai B eivät ole halukkaita tai kykeneviä maksamaan lakiosia rahana Y:lle ja Z:lle. Aivan ensiksi pesänjakajan on ratkaistava, miten lakiosat maksetaan. Periaatteessa kesämökkiin voisi perustaa yhteisomistussuhteen Y:lle ja Z:lle sekä X:lle ja YY:lle perintöosuuksien suhteen. Yhteisomistussuhde perillisten välillä on kuitenkin poikkeuksellinen ratkaisu, sillä perinnönjaon tarkoituksena on nimenomaan lakkauttaa perillisten välinen oikeussuhde. KKO:n tulkinnan mukaan yhteisomistussuhteen perustaminen ei ole sallittua ilman erityisiä perusteita. Sinänsä tämä on siis mahdollista, mutta kun lakiosien maksuun on käytännössä saatava muuta varallisuutta, kesämökki olisi pesänjakajan toimesta myytävä. Tähän jaossa tapahtuvaan myyntiin pesänjakaja tarvitsee tuomioistuimen luvan (PK 23:8). Mikäli lähdetään siitä, että myyntilupa saadaan, pesässä on tämän jälkeen 150 000 euroa rahaa ja 30 00 muuta varallisuutta. Lakiosat voidaan nyt maksaa reaalisesti pesästä. Y ja Z saavat siis 30 000 kumpikin. Mitä X ja YY ja B sitten saavat? PK 11:4:n mukaan jos pesässä ei ole testamentattua omaisuutta, testamentti on siltä osin tehoton. Nyt pesässä ei enää ole kesämökkiä. Saavatko X ja YY sitten rahaa sen sijaan? Kyse on testamentin tulkinnasta, jonka suorittaa pesänjakaja. Koska myynti on tapahtunut vasta kuoleman jälkeen, niin halusiko testamentintekijä, että X ja YY saisi kesämökin myynnistä kertyneitä varoja itse mökin sijaan. Näin voidaan hyvin perustein tulkita, mutta vastakkainenkin näkemys on hyväksyttävä, jolloin varat ns. palautuisivat pesään ja leski B saisi omaisuuden yleistestamentinsaajana (X:nkin lakiosalla mahd. vähennettynä). Pesässä olisi siis lakiosien maksun jälkeen 180 000-60 000 = 120 000. Se on vähemmän kuin legaatin arvo 150 000. Tällöin koko summa menisi legaatinsaajille jos tulkitaan niin, että testamentintekijä halusi nimenomaan X:lle ja YY:lle siirtyvän kesämökin mahdollisimman suuren arvon. Tällöin leskelle jäisi mitään, sillä legaatti täytetään ennen yleistestamentinsaajan eli lesken oikeutta. Samalla voidaan todeta, että X on tällä ratkaisulla joka tapauksessa saanut lakiosansa. Kuten todettu, niin muutkin vastausvaihtoehdot hyväksyttiin, jos ne olivat asianmukaisesti perusteltu ja itse arvomääräinen perinnönjako meni sittemmin oikein. Tehtävä 4 Tapauksessa oli tärkeää hahmottaa oikein Aatun antaman valtuutuksen oikeudellinen luonne. Se oli tavallinen, OikTL:n soveltamisalaan kuuluva valtuutus. Kysymys ei siis ollut edunvaltuutuslaissa tarkoitetusta edunvalvontavaltuutuksesta. Aatun antaman valtuutuksen oli määrä tulla voimaan jo perusteella, että Aatu joutuisi sairaalahoitoon. Edellytyksenä ei siis ollut se EVVL:ssa määritetty seikka, että valtuuttaja olisi esimerkiksi sairauden vuoksi tullut kykenemättömäksi hoitamaan taloudellisia asioitaan. Valtuutuksen konkretisoitumiskynnys oli näin selvästi alempi kuin EVVL:ssa: jo esimerkiksi sairaalaan joutuminen umpilisäkkeen tulehduksen johdosta olisi riittänyt. Vastaajan tuli näin pohtia Niilo N:n toimintaa Aatun antama OikTL:n mukainen valtuutus huomioon ottaen. Laskujen maksaminen ja tilisopimusten uusiminen vaikuttavat tässä suhteessa ongelmattomilta. Muiden toimien osalta saatetaan sitä vastoin kysyä, oliko Niilo ylittänyt kelpoisuutensa. Näin on mitä ilmeisimmin asia rahalainan antamisen osalta: se ei mahdu mitenkään valtuutuksen sanamuodon piriin. Aatun asunnon myyminen on hieman ongelmallisempi. Voidaan ehkä katsoa, että kyse on sellaisesta asumiseen liittyvästä oikeustoimesta, jota Aatu on tarkoittanutkin. Ongelmaksi siinä tulee kuitenkin myynnin toteuttamisen tapa. Niilon olisi pitänyt yrittää saada asunnosta täysi vastike eikä myydä sitä alihintaan.

4 Edunvalvoja V joutuu nyt pohtimaan omia toimenpiteitään holhoustoimilain säännösten pohjalta. Merkittävään osaan nousevat HolTL 37 :n määräykset päämiehen omaisuuden huolellisesta hoitamisesta ja päämiehen oikeuksien aktiivisesta valvomisesta. Tältä osin V:n tehtävä on valvoa nimenomaan Aatun taloudellisia etuja. Se, millaiset ratkaisut tyydyttävät sisarentyttäriä Vilmaa ja Hilmaa, on lähtökohtaisesti merkityksetöntä. Paavolle annetun rahalainan ollessa pätemätön V:n täytyy vaatia Paavoa heti palauttamaan lainaksi saatu 10 000 euroa. Myös suorituskanteen nostaminen Paavoa vastaan voi tulla ajankohtaiseksi. Asunnonkaupan osalta V joutuu taas harkitsemaan vaatimusten kohdistamista joko ostajaan tai valtuutettuna toimineeseen Niiloon. Koska kauppa näyttäisi kuuluneen Niilon kelpoisuuden piiriin, ainoa mahdollisuus lienee vaatia Niilolta vahingonkorvausta epäedullisen kaupan johdosta. Tällainen vastuu Niilolle saattaa syntyä siviilioikeuden yleisten oppien perusteella. Korvausvastuu uhkaa Niiloa siinäkin tapauksessa, että Paavolta ei saada takaisin hänelle lainattua 10 000 euroa. Edunvalvontavaltuutus? Monet vastaajat tarkastelivat Aatun antamaa valtuutusta ns. edunvalvontavaltuutuksena. He totesivatkin tässä suhteessa aivan johdonmukaisesti, että EVVL 6 :ssä asetettu muotovaatimus jäi täyttymättä, minkä ohella valtuutus olisi voimaan tullakseen tarvinnut holhousviranomaisen vahvistuksen. Vaikka näin rakennettu vastaus oli peruslähtökohdiltaan väärillä linjoilla, siitäkin saattoi saada pisteitä ei kuitenkaan aivan huippumääriä. Oikeuslähteet: Tapaukseen vastaaminen edellytti sopimusoikeuden perusteiden (valtuutuskysymykset) hallintaa, minkä lisäksi opiskelijan piti lukea huolellisesti edunvalvontavaltuutustuslain ensimmäiset pykälät, HolTL 37 :ää unohtamatta. Myös muutamista Välimäen Holhoustoimen pääpiirteet -kirjan kohdista oli apua (ks. esim. s. 72 74 ja 157 160).

1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.4.2012 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1-4. - Peruskurssista saadut hyvityspisteet ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla torstaina 3.5.2012 klo. 11.00. 1. Vastaa kymmenellä rivillä jokaiseen seuraavista kysymyksistä. a) Mitä tarkoitetaan fidusiaariperiaatteella? b) Mitä tarkoitetaan sillä, että vastike ei jää velaksi? c) Mitä tarkoitetaan osituksen saattohoidolla? 2. Moni suomalainen lapsi elää perheessä, jossa parisuhteen toinen osapuoli ei ole hänen vanhempansa. Sosiaalilainsäädännössä on tämän vuoksi jouduttu ottamaan kantaa siihen, millainen vaikutus tällaisen ns. vanhempipuolen tuloilla ja varoilla on perheelle myönnettävien sosiaalietuuksien ja perheeltä perittävien maksujen kannalta. Selvitä lyhyesti oikeustilamme kehitystä 1980-luvun lopulta nykyhetkeen. Mitä ongelmia Gottberg näkee nykytilassa?

2 3. Aviopuolisoilla A ja B on ollut avio-oikeuden poissulkeva avioehtosopimus. A kuoli v. 2010 ja hänen nettovarallisuus on lain mukaisesti tehdyn perukirjan perusteella 180 000 euroa. A:lla on kolme lasta (X, Y ja Z) edellisestä avioliitosta, ja ositus tämän avioliiton osalta on jo tehty lainvoimaisesti. A:n testamentin mukaan tytär X ja pojanpoika YY saavat yhteisesti A:n kesämökin (arvo 150 000 euroa). Tytär Z saa testamentin mukaan 10 000 euroa ja kaiken muun lopun omaisuuden saa leski B. Poika Y ja tytär Z ovat loukkaantuneita tilanteesta ja he haluavat heille lain mukaisen lakiosan A:n pesästä. Testamentti on annettu lain mukaisesti tiedoksi osapuolille, eikä kukaan ole sitä moittinut määräajassa. Lakiosavaatimukset on esitetty Y:n ja Z:n tahoilta X:lle, YY:lle ja B:lle. Määräajat lakiosavaatimuksille on nyt ummessa. Selväksi on tullut, että kukaan ei halua eikä kykene maksamaan heille lakiosia rahana. Olet tekemässä tänään pesänjakajana perinnönjakoa. Selvitä perustellen, miten perintö tämän tapauksen tiedoilla lain mukaan jaettaisiin. Huomaa, että pesänjakajana sinulla on lain puitteissa harkintavalta jakoon vaikuttavista kysymyksistä. Tee jakosi päätteeksi perinnönjakolaskelmat eli laske jokaisen perintöä saavan perintöosa. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSISTA SAAMASI PISTEET SEKÄ LUENNON SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. NÄMÄ PISTEET EIVÄT SIIS KORVAA TÄTÄ TEHTÄVÄÄ, VAAN VAIKUTTAVAT HYVITYSPISTEINÄ TENTIN LOPULLISEEN ARVOSANAAN. 4. Yksin asuva 80-vuotias Aatu sairastui syksyllä 2010 vakavasti ja joutui sairaalahoitoon. Sairaalassa olon aikana häneltä jäi maksamatta useita laskuja, mikä harmitti näissä asioissa tunnollista Aatua kovasti. Sairaalasta kotiuduttuaan Aatu tunsi muutenkin huolta siitä, miten selviäisi tulevaisuudessa. Hän ei kuitenkaan halunnut, että hänelle koskaan määrättäisiin virallista edunvalvojaa, vaan hän päätti turvautua naapurissa asuvan 60-vuotiaan Niilon apuun. Aatu laati joulukuussa 2010 valtakirjan, jossa hän määräsi seuraavaa: Siltä varalta, että joudun sairaalahoitoon, valtuutan täten Niilo N:n edustamaan minua kaikissa asumiseeni, toimeentulooni ja pankkisuhteisiini liittyvissä asioissa. Tämä valtuutus pysyy voimassa senkin jälkeen, kun olen tullut kykenemättömäksi itse päättämään näistä asioista. Aatu allekirjoitti mainitun asiakirjan ja antoi sen Niilolle. Seuraavan talven aikana A:n kunto parani, eikä hänen tarvinnut turvautua Niilon apuun. Marraskuussa 2011 Aatu sai sitten aivoverenvuoden ja oli useita päiviä tajuttomana. Tammikuussa 2012 Aatua hoitava lääkäri kertoi Niilolle, että Aatu tuskin enää pystyisi palaamaan kotiin asumaan. Tässä vaiheessa Niilo ryhtyi hoitamaan aktiivisesti Aatun asioita, muun muassa maksoi laskuja ja uusi tilisopimuksia. Helmikuun 12. päivänä Niilo teki sitten edellisiä paljon merkittävämmän toimen: hän myi Aatun omistaman asuinhuoneiston ja hankki Aatulle paikan yksityisestä hoitokodista.

3 Aatulle on viikko sitten määrätty edunvalvojaksi varatuomari V. Pian tehtävän alkamisen jälkeen V:hen ottivat yhteyttä Aatun kaksi sisarentytärtä Hilma ja Vilma, jotka vaativat V:tä ryhtymään toimiin Niilon tekemisten johdosta. Erityistä moitetta ansaitsevat heidän mielestään seuraavat toimet: Niilo on myynyt Aatulle kuuluvan asunnon kuulematta lainkaan sisarentyttäriä. Ostajana on ollut Aatun veljenpoika Pekka. Kauppahinta oli vain 150 000 euroa, vaikka vastaavanlaisia samalla seudulla sijaitsevia huoneistoja on äskettäin myyty 180 000 190 000 euron hintaan. Niilo on lisäksi antanut 20.2.2012 Aatun varoista 10 000 euron rahalainan toiselle Aatun veljenpojalle, Paavolle. Velkakirjan mukaan laina on maksettava takaisin vuoden 2020 loppuun mennessä. Mitään vakuuksia ei Niilo ole Paavolta vaatinut, vaikka Paavo on tunnetusti hyvin epävarma velallinen. Vilma ja Hilma esittävät, että edunvalvojan pitää vaatia edellä mainittujen oikeustoimien mitätöimistä tarvittaessa kanteen avulla. On selvää, ettei Niilolla ole ollut valtuutta niiden tekemiseen täysin vapaamuotoisen ja viranomaisen vahvistusta vailla olevan valtakirjan perusteella. Edunvalvoja V pohtii nyt, mihin toimiin hänen pitäisi tapahtuneiden johdosta ryhtyä. Esitä oikeudellinen arvioisi tilanteesta ja anna V:lle menettelyohjeet. Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 4 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (5. Laillisen kihlauksen edellytykset Caloniuksen mukaan.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

1 FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT 11.4.2012 Anvisningar De som har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt svarar på uppgifterna 1-4. På svarspappret för uppgiften TRE (3) t.ex. i samband med ditt namn ska du skriva hur många bonuspoäng som du fått för grundkursen, när du avlagt kursen och vem som hållit kursen. Uppgift 5 besvaras endast av dem som fått befrielse från den obligatoriska grundkursen. Anonyma svar beaktas inte. Skriv ditt studentnummer bredvid ditt namn. Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtaget inte där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. Du ska skriva dina svar med tydlig handstil. Du ska skriva varje svar på ett separat ark. Denna tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATET 3.5.2012 kl. 11.00 på privaträttens anslagstavla och på familjerättens webbplats. 1. Svara på tio rader på var och en av följande frågor: a) Vad avses med fiduciarprincipen? b) Vad avses med att ett vederlag inte kvarstår som skuld? c) Vad avses med det finska uttrycket osituksen saattohoito (ungefär ett långt farväl till avvittringen )? 2. Många finska barn lever i en familj där den andra parten i ett parförhållande inte är barnets förälder. I sociallagstiftningen har man därför blivit tvungen att ta ställning till vilken inverkan en sådan s.k. styvförälders inkomster och förmögenhet har på de sociala förmåner som familjen beviljas och på de avgifter som familjen ska betala. Utred kort hur rättsläget har utvecklats från slutet av 1980-talet till dags dato. Vilka problem ser Gottberg i nuläget?

2 3. Makarna A och B hade ingått ett äktenskapsförord genom vilket giftorätten uteslöts. A avled år 2010 och hennes nettoegendom är enligt en bouppteckning som upprättats i laga ordning 180 000 euro. A har tre barn (X, Y och Z) från ett tidigare äktenskap. Avvittringen efter det tidigare äktenskapet har gjorts och den har fått laga kraft. Enligt A:s testamente ska dottern X och sonsonen YY gemensamt få A:s sommarstuga (värd 150 000 euro). Enligt testamentet ska 10 000 euro tillfalla dottern Z och all annan egendom den efterlevande maken B. Sonen Y och dottern Z känner sig kränkta av situationen och de vill ha sin laglott enligt lagen ur A:s bo. Testamentet har i laga ordning delgivits parterna och ingen har inom utsatt tid klandrat det. Y och Z har riktat laglottsanspråk mot X, YY och B. Fristerna för framställande av laglottsanspråk har nu löpt ut. Det har blivit klart att ingen vill eller kan betala laglotterna i pengar. Idag fungerar du som skiftesman och ska förrätta arvskifte. Utred med motiveringar hur arvet med stöd av fakta i detta fall ska skiftas enligt lag. Märk att du som skiftesman med stöd av lagen har prövningsrätt i de frågor som påverkar skiftet. Som avslutning på skiftet ska du göra uträkningarna för arvskiftet, eller med andra ord ska du räkna ut arvslotten för var och en som ärver. I DITT SVAR PÅ UPPGIFT TRE (3) SKA DU MEDDELA HUR MÅNGA POÄNG DU FÅTT FRÅN GRUNDKURSEN, NÄR DU AVLAGT KURSEN OCH VEM SOM HÖLL KURSEN. POÄNGEN FRÅN GRUNDKURSEN ERSÄTTER INTE DENNA UPPGIFT, MEN DE INVERKAR SOM BONUSPOÄNG NÄR DET SLUTLIGA BETYGET BESTÄMS FÖR DIN TENTAMEN. 4. Aatu, som var 80 år, bodde ensam. Hösten 2010 insjuknade han allvarligt och blev tvungen att få sjukhusvård. Under sjukhusvistelsen blev åtskilliga räkningar obetalda, vilket retade upp Aatu som annars var noggrann med sådana saker. Efter att Aatu hade kommit hem från sjukhuset var han också i övrigt oroad över hur han skulle klara sig i framtiden. Han ville ändå inte att en officiell intressebevakare någonsin skulle utses för honom, utan han beslöt att ty sig till den 60 år gamla grannen Niilos hjälp. Aatu upprättade i december 2010 en fullmakt i vilken han förordnade följande: För det fallet att jag hamnar under sjukhusvård befullmäktigar jag härmed Niilo N att representera mig i alla de ärenden som gäller mitt boende, min utkomst och mina bankförbindelser. Denna fullmakt ska gälla också efter att jag har förlorat min förmåga att själv besluta om dessa saker. Aatu skrev under handlingen och gav den till Niilo. Följande vinter blev Aatus kondition bättre och han behövde inte ty sig till Niilos hjälp. I november 2011 drabbades Aatu av en hjärnblödning och var flera dagar medvetslös. I januari 2012 fick Niilo höra av den läkare som vårdade Aatu att Aatu knappast längre kan återvända hem. I detta skede började Niilo aktivt ta hand om Aatus angelägenheter. Bland annat betalade han räkningar och ingick nya kontoavtal. Den 12 februari ingick Niilo en rättshandling som var mycket mer betydelsefull än de tidigare: han sålde den bostadslägenhet som Aatu ägde och skaffade Aatu en plats på ett privat vårdhem.

3 En intressebevakare, vicehäradshövding V, har för en vecka sedan förordnats för Aatu. Strax efter att V:s uppdrag hade börjat blev han kontaktad av Aatus två systerdöttrar Hilma och Vilma, som krävde att V vidtar åtgärder till följd av vad Niilo gjort. Särskilt klandervärda var enligt dem följande handlingar: - Niilo har sålt Aatus bostad utan att systerdöttrarna har hörts. Köpare var Aatus brorsson Pekka. Köpepriset var endast 150 000 euro, trots att motsvarande bostäder på samma område nyligen har sålts till priser om 180 000-190 000 euro. - Niilo har dessutom 20.2.2012 lånat ut 10 000 euro ur Aatus medel till en annan av Aatus brorssöner, Paavo. Enligt skuldebrevet ska lånet betalas tillbaka före slutet av år 2020. Någon säkerhet har Niilo inte krävt av Paavo, trots att det är känt att Paavo är en mycket osäker gäldenär. Vilma och Hilma vill att intressebevakaren ska kräva att de nämnda rättshandlingarna ska ogiltigförklaras vid behov genom talan. Det är klart att Niilo inte har haft kompetens att vidta rättshandlingarna med stöd av en sådan formfri fullmakt som inte var styrkt av myndigheterna. - Intressebevakaren V överväger nu vilka åtgärder han borde vidta till följd av det skedda. Ge din rättsliga bedömning av situationen och redogör för hur V ska förfara. Obs! Om du med godkänt betyg har klarat av Ahti Saarenpääs kurs i intressebevakningsrätt, kan du lämna uppgift 4 obesvarad och använda de poäng som du fått i förhöret såsom poäng i tentamen. För denna uppgift ska du då lämna in ett svarspapper där du antecknat ditt namn, kursen och poängen som du fått. (5. Förutsättningarna för en laglig trolovning enligt Calonius.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt. Övriga ska inte lämna in ett svarspapper på denna uppgift.