Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 6. joulukuuta 2004 Janne Tauriainen

Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 KOKO YLIOPISTO...5 2.1 TYÖTILANNE KYSELYHETKELLÄ...5 2.2 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA TYÖTTÖMYYSHISTORIA...7 2.3 YLIOPISTO-OPINTOJEN ALOITTAMINEN UUDELLEEN...8 3 YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA...9 4 PÄÄAINEET...13 4.1 FILOSOFIA...13 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä...13 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...14 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet...14 4.2 PSYKOLOGIA...15 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä...15 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...16 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet...17 4.3 SOSIOLOGIA...19 4.3.1 Työtilanne kyselyhetkellä...19 4.3.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...20 4.3.3 Tärkeimmät sivuaineet...21 4.4 VALTIO-OPPI...22 4.4.1 Työtilanne kyselyhetkellä...22 4.4.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...23 4.4.3 Tärkeimmät sivuaineet...24 4.5 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA...25 4.5.1 Työtilanne kyselyhetkellä...25 4.5.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...26 4.5.3 Tärkeimmät sivuaineet...27 5 LIITTEET...29 2

1 Johdanto Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on esitellä Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun teettämän sijoittumisenseurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän yliopistosta lukuvuonna 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maistereiden työllisyystilannetta opintojen päättymisestä kyselyhetkeen. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kohdeajanjaksona valmistuneille maistereille kyselylomake (liite 1), jonka avulla pyrittiin selvittämään kyselyhetken työtilanne sekä valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria. Tarkoitus oli selvittää valmistuneiden työtilanne ja yleisimmät ammattinimikkeet pääaineittain sekä tutkia, millaiset olivat olleet heidän ensimmäiset hetkensä työelämässä. Näitä ensimmäisiä hetkiä valotettiin seuraamalla valmistumisen jälkeisen vuoden ajan työttömyyttä ja työsuhteita, jotka oli jaettu koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Jako toteutettiin hiukan eri tavalla riippuen tarkastelutasosta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota ensimmäisen vuoden sirpalemaisuuteen, eli pyrittiin selvittämään, montako työttömyysjaksoa ja työsuhdetta valmistuneilla oli ollut vuoden aikana. Työsuhteiden lukumäärää ei suoraan kysytty, joten se on kyselylomakkeesta saatujen tietojen perusteella tehty arvio. Kyselyllä kerättiin tietoja myös työnhausta. Tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vastanneet olivat kokeneet merkityksellisiksi työnhaussa ja miten työtä oli haettu, eli kysyttiin eri työnhakumenetelmien käyttöä ja käytön tuloksellisuutta. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, miten moni vastanneista oli käyttänyt yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelua. Kyselylomakkeen loppuun oli jätetty tilaa kommentoida tutkimusta, koulutusta ja työnsaantia. Tätä mahdollisuutta hyödynsi 46 % vastanneista. Näitä kommentteja käytetään tässä raportissa havainnollistavina esimerkkeinä. Kommentit, myös laitosten opetusta kommentoivat, löytyvät tulosten yhteydestä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Postitus tapahtui elokuussa 2004; postitusajankohdissa saattoi kuitenkin olla hieman vaihtelua, koska postitus suoritettiin osin tiedekuntien toimesta. Koska tutkimuksessa oli mukana kaikki ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneet maisterit, vastanneiden työssäoloaika vaihteli vuodesta kahteen vuoteen. Kyselylomake suunniteltiin ja toteutettiin Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun oman henkilökunnan voimin. Maisterien sijoittumisenseurantatutkimus toteutettiin tänä vuonna kuudetta kertaa tässä laajuudessa. Edellisinä vuosina toteutetut tutkimukset antoivat kallisarvoista tietoa tämän vuoden tutkimuksen toteuttamista varten, mutta luonnollisesti tutkimuksen ja raportin muoto muokkautuu joka vuosi. Kyselyn tuottamat tulokset on analysoitu SPSS (v. 12.0) -tilasto-ohjelmalla. Tunnusluvut, taulukot ja kuvat on pyritty toteuttamaan siten, että ne antavat sekä yleiskuvan valmistuneiden maistereiden työllisyystilanteesta että kertovat yksityiskohtaista tietoa pääaineiden välisistä eroista. Suurin osa tuloksista on esitetty sanallisesti ja taulukkomuodossa. Pääainetasolla jotkin pääaineet jäävät kokonaan käsittelemättä, koska niistä ei ollut tutkimuksen kohdeajanjaksona valmistunut yhtään maisteria tai valmistuneita oli liian vähän, jolloin tuloksia ei voitu käsitellä identifioituvuusongelmien vuoksi. Raportin tuloksia tulkittaessa on syytä huomata, että kyselyn vastausprosentti oli 55. Vastausprosentin pienuus aiheuttaa sen, että raportin tuloksia on syytä pitää enneminkin suuntaa antavina kuin tilastollisina totuuksina. 3

Raportissa liikutaan yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle, joten ensin tuloksia tarkastellaan ylimmällä eli koko yliopiston tasolla. Tässä vaiheessa käydään läpi vastanneiden kyselyhetken työtilanne ja valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoria. Lisäksi listataan yliopiston korkeapalkkaisimmat koulutusohjelmat ja pääaineet. Tiedekuntakohtaiset tarkastelut jouduttiin hajottamaan eri julkaisuiksi raportin laajuuden vuoksi. Tiedekuntatasolla tutkitaan valmistuneiden maantieteellistä sijoittumista ja kyselyhetken työtilannetta. Lisäksi tutkitaan, mitä työnhakumenetelmiä vastanneet olivat käytteet ja mitkä ominaisuutensa he olivat kokeneet tärkeimmiksi työnhaussa vaikuttaviksi tekijöiksi. Tiedekunnittain tarkastellaan myös yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttöastetta. Pääainetasolla käydään läpi vastaushetken työtilanne työnantajineen ja ammattinimikkeineen ja muun muassa sekä työn ja koulutuksen vastaavuus. Lisäksi tarkastellaan vastanneiden valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoriaa. Kaiken kaikkiaan raportti antaa varsin kattavan kuvan yliopistosta valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Jyväskylässä 6.12.2004 4

2 Koko yliopisto Ajanjaksolla 1.8.2002 31.7.2003 valmistui Jyväskylän yliopistosta 1164 maisteria. Heistä 643 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 55. 2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä, mutta lähes yhtä moni vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Työttömänä oli kyselyhetkellä 4,5 % vastaajista. Taulukko 2.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Määräaikaisessa osa-aikatyössä Apurahalla työskentely Yrittäjänä Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Muuten työelämän ulkopuolella Päätoimisena opiskelijana Vakituisessa osa-aikatyössä Kahdessa tai useammassa työsuhteessa 251 39,0 232 36,1 40 6,2 29 4,5 28 4,4 18 2,8 9 1,4 8 1,2 7 1,1 7 1,1 6,9 4,6 2,3 2,3 643 100,0 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden maistereiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Seuraavaksi eniten valmistuneet olivat sijoittuneet yliopistojen tai korkeakoulujen sekä suurten, yli 250 henkilöä työllistävien yritysten palvelukseen. Taulukko 2.2: Työnantaja kyselyhetkellä Työnantaja Kunta tai kuntayhtymä Yliopisto/korkeakoulu Suuri yritys, yli 250 työntekijää Pieni yritys, alle 250 työntekijää Järjestö, säätiö tms Valtion virasto Muu Valtionyhtiö tai liikelaitos Useampi työnantaja Oma yritys, toiminimi Valtion tutkimuslaitos 242 37,6 101 15,7 70 10,9 68 10,6 47 7,3 33 5,1 29 4,5 18 2,8 13 2,0 8 1,2 8 1,2 6,9 643 100,0 5

Valmistuneet olivat sijoittuneet maantieteellisesti lähinnä Keski-Suomeen ja Uudellemaalle. Vähiten maistereita oli sijoittunut Kainuuseen. Taulukko 2.3: Maakunta kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa ulkomailla Kainuu 225 35,0 142 22,1 37 5,8 37 5,8 32 5,0 31 4,8 22 3,4 20 3,1 15 2,3 13 2,0 12 1,9 11 1,7 10 1,6 10 1,6 10 1,6 6,9 3,5 3,5 3,5 1,2 643 100,0 Kaikkien kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli kyselyhetkellä 2254 euroa kuukaudessa. Bruttopalkkojen vaihteluväli oli melko suuri, sillä pienin palkka oli 800 euroa ja suurin palkka 5000 euroa. Taulukko 2.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 643 800,00 5000,00 2253,90 538,12 Yliopiston korkeapalkkaisin pääaine oli toimintaterapia. Kärkipalkkoja ansaitsivat lähinnä kauppatieteilijät, tietokonenörtit ja tietyt kasvatustieteen erikoisosaajat. 6

Taulukko 2.4: Yliopiston korkeapalkkaisimmat pääaineet Pääaine Toimintaterapia Johtaminen Laskentatoimi Markkinointi Fysioterapia Tietojärjestelmätiede Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus Yrittäjyys Fysiikka Tietotekniikka Liikuntapedagogiikka Pohjoismainen filologia Kansantaloustiede Journalistiikka Englantilainen filologia Bruttopalkan keskiarvo 2880,20 2655,54 2648,60 2626,11 2617,75 2588,84 2576,57 2547,29 2542,45 2526,38 2491,54 2488,89 2484,29 2429,38 2422,86 Valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti, että heidän kyselyhetken työ ei vastannut yhtään heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi vastaajien työ vastasi myös hyvin heidän koulutustasoa. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että valmistuneet olivat sijoittuneet hyvin koulutustaustaansa vastaaviin työtehtäviin. 2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston mukaan vastaajista selvästi suurin osa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Valmistuneiden työttömyys laski tasaisesti ensimmäisen työvuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, jonka määrä kasvoi aluksi nopeasti vuoden alkupuolella ja jonka jälkeen se lähti hienoiseen laskuun. Vakituisen työn määrä puolestaan kasvoi tasaisesti koko vuoden ajan. Sekä vakituinen että määräaikainen työ vastasi suurimmalla osalla vastaajista heidän koulutusta. Osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän ensimmäisen työvuoden aikana. Valmistuneet olivat solmineet yleensä yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Työsuhteita oli solmittu vuoden aikana korkeintaan neljä kappaletta. 7

Taulukko 2.5: Työsuhteiden lukumäärä Työsuhdetta Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Neljä 24 3,7 364 56,6 178 27,7 46 7,2 13 2,0 18 2,8 643 100,0 Runsas kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kolme työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja vuoden välillä niin, että suurin osa työttömänä olleista oli selvinnyt korkeintaan neljä kuukautta kestävällä työttömyydellä. Taulukko 2.6: Työttömyysperiodien lukumäärä Työttömyysperiodia Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme 400 62,2 195 30,3 33 5,1 6,9 9 1,4 643 100,0 2.3 Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että opiskelisivat lisää sivuaineita. Lisäksi valmistuneet vaikuttivat olevan melko tyytyväisiltä tutkintoonsa, sillä vajaa kolmannes suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Pääainetta vaihtaisi vain harva valmistuneista. Taulukko 2.7: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Muu % 41 31 15 14 9 7 8

3 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tässä raportissa käydään läpi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kyselylomakkeista saadut vastaukset ja raportoidaan tulokset pääaineittain. Loput kyselyn tuloksista löytyy tiedekunnittain raporttisarjan muista julkaisuista. Taulukko 3.1: Vastausprosentit pääaineittain Valmistunut Vastannut %:ia vastanneista Vastaus% Psykologia a 54 41 38,3 75,9 Sosiologia 31 23 21,5 74,2 Yhteiskuntapolitiikka 35 24 22,4 68,6 Filosofia 10 6 5,6 60,0 Valtio-oppi 20 11 10,3 55,0 Sosiaalityö 3 1,9 33,3 Tilastotiede 0 1,9 0 153 107 100,0 69,9 a. Sisältää myös kehityspsykologian tiedot. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vastausprosentti oli 70. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat psykologialta valmistuneet. Heistä 76 % palautti kyselylomakkeen täytettynä. Laiskimmin vastasivat sosiaalityöltä valmistuneet, joista vain runsas neljännes palautti kyselylomakkeen. Valmistuneilta tiedusteltiin monenlaisia heidän työtilanteeseen liittyviä asioita. Heiltä tiedusteltiin muun muassa maakuntiin sijoittumista, palkkausta, työllisyys- ja työttömyystilannetta sekä työpaikan saantiin liittyviä asioita. Tuloksista on jätetty pois sosiaalityön ja tilastotieteen tiedot, koska kyselyyn vastanneita oli liian vähän. Suurin osa vastaajista oli sijoittunut joko Keski-Suomeen tai Uudellemaalle. Seuraavaksi yleisin maakunta oli Päijät-Häme. Loput olivat sijoittuneet tasaisesti eri maakuntiin. Taulukko 3.2: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso Lappi Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa 32 29,9 26 24,3 11 10,3 6 5,6 6 5,6 5 4,7 5 4,7 4 3,7 2 1,9 2 1,9 2 1,9 2 1,9 2 1,9 1,9 1,9 107 100,0 9

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnasta valmistuneiden bruttopalkka oli keskimäärin 2165 euroa kuukaudessa. Parhaiten tienasivat sosiaalityöltä valmistuneet ja huonoiten sosiologialta valmistuneet. Kuva 3.1: Bruttopalkka kyselyhetkellä Tilastotiede 2537 Sosiaalityö 2340 Valtio-oppi 2321 Psykologia 2237 Yhteiskuntapolitiikka 2161 Filosofia 2092 Sosiologia 1944 500 1000 1500 2000 2500 3000 nykyinen bruttopalkka ( /kk) Suurin osa vastaajista oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Vakituisessa kokopäivätyössä oli kolmannes vastaajista, työttömänä oli vajaa 3 % vastaajista. Taulukko 3.3: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Työttömänä Muuten työelämän ulkopuolella Vakituisessa osa-aikatyössä Määräaikaisessa osa-aikatyössä Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Apurahalla työskentely 48 44,9 39 36,4 7 6,5 4 3,7 3 2,8 2 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 107 100,0 Valmistuneet arvioivat viestintä- ja vuorovaikutustaidot tärkeimmiksi tekijöiksi työpaikan saamisessa. Myös pääaineella, alan työkokemuksella sekä sivuaineilla oli tärkeä merkitys työpaikan hankkimisessa. Järjestökokemuksella ja harrastuksilla oli puolestaan kaikkein vähiten merkitystä kun valmistuneet olivat hakeneet töitä. 10

Taulukko 3.4: Työnhaussa tärkeät tekijät Tekijä Viestintä-/vuorovaiktustaidot Alan työkokemus Pääaine Organisointikyky Muu työkokemus Sattuma Sivuaineet Atk-taidot Projektiosaaminen Kielitaito Muu koulutus Pro gradu Kansainvälinen työ-/opiskelukokemus Arvosanat Harrastukset Järjestötoiminta Ei merkitystä Vähän tai jonkin verran merkitystä Varsin paljon tai hyvin merkittävä 3 28 75 9 24 73 6 31 70 14 45 47 18 57 31 16 58 31 14 62 31 13 64 29 25 55 25 23 63 20 45 38 16 32 60 15 53 38 11 36 65 6 50 52 4 60 44 2 Yleisimpiä työnhakumenetelmiä olivat oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan, internet ja lehti-ilmoitukseen vastaaminen. Työvoimatoimiston ja yliopiston rekrytointipalvelun käyttäminen osoittautui kaikkein tehottomimmaksi työnhakumenetelmiksi, eli työnhaku johti vain harvoin työsuhteeseen. Lisäksi yliopiston rekrytointipalvelua käytettiin työnhaussa hyvin vähän. Taulukko 3.5: Työnhakumenetelmien käyttö Työnhakumenetelmä Internetin kautta Oma-alotteinen yhteydenotto työnantajaan Työnantaja tarjonnut työitä Henkilökohtaiset suhteet Vastannut lehti-ilmoitukseen Harjoittelun/kesätyön jatkona Työvoimatoimiston kautta Yliopiston rekrytointipalvelun kautta Ei käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, saanut työpaikan 42 24 32 35 32 31 53 15 29 45 23 27 40 34 26 62 8 25 51 23 21 74 13 7 Valmistuneilta tiedusteltiin, mitkä olivat heidän tärkeimmät sivuaineet työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkeimmäksi sivuaineeksi miellettiin erityispedagogiikka. Seuraavaksi tärkeimpiä sivuaineita olivat opettajan pedagogiset opinnot ja yhteiskuntapolitiikka. 11

Taulukko 2.3.1: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Erityispedagogiikka Yhteiskuntapolitiikka Opettajan pedagogiset opinnot Sosiaalityö Sosiologia Kasvatustiede Psykologia Journalistiikka Aikuiskasvatus Filosofia Kansantaloustiede Liikuntapsykologia Perheopinnot Sosiaalityön opintokokonaisuus Sosiaalipsykologia Tilastotiede Työ- ja organisaatiopsykologia Venäjän kieli ja kirjallisuus Muu 23 21,5 13 12,1 6 5,6 5 4,7 4 3,7 4 3,7 3 2,8 3 2,8 3 2,8 3 2,8 2 1,9 2 1,9 2 1,9 2 1,9 2 1,9 2 1,9 2 1,9 2 1,9 2 1,9 2 1,9 20 18,7 107 100,0 Vastaajilta myös tiedusteltiin, mitä he tekisivät, jos he aloittaisivat nyt yliopistoopinnot. Suurin osa vastaajista opiskelisi lisää sivuaineita. Vastaajat tuntuivat olevan myös tyytyväisiä pääainevalintaansa, sillä vajaa kolmasosa vastaajista suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 3.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Muu % 37 31 22 17 7 6 Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet olivat käyttäneet melko ahkerasti Tutkimus- ja rekrytointipalvelun palveluja, sillä 58 % vastaajista ilmoitti käyttäneensä jotakin yksikön tarjoamaa palvelua. Taulukko 3.7: Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttö Käyttänyt rekrytointipalvelua Kyllä Ei 58 54,2 48 44,9 1,9 107 100,0 12

4 Pääaineet Tässä luvussa analysoidaan aineisto pääaineittain. Analysoimatta jäävät kuitenkin tilastotiede ja sosiaalityö, koska näissä pääaineissa kyselyyn vastanneiden määrä oli niin pieni, että analyysiä ei ole mielekästä tehdä. Lisäksi muutamia pääaineita on yhdistetty toisiinsa, jotta pääaineet saataisiin mukaan analyysiin. 4.1 Filosofia Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 10 henkilöä pääaineena filosofia. Heistä 6 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 60. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa pienempi. 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä Filosofialta valmistuneista puolet oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Työttömänä oli noin 17 prosenttia vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä tyydyttävä. Taulukko 4.1.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Työttömänä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 3 50,0 6 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä erilaisissa opetustehtävissä. Taulukko 4.1.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Projektityöntekijä Tutkija Opettaja Tuntiopettaja Lehtori 6 100,0 Filosofialta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2092 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan filosofialta valmistunut ansaitsi 2200 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.1.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 6 1859,59 2200,00 2091,92 156,10 Filosofialta valmistuneiden nykyinen työ vastasi melko hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutustasoa. 13

4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista vain kolmasosa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Filosofialta valmistuneiden työttömyys oli suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski vuoden loppupuolella niin, että vuoden lopussa yksikään filosofialta valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Vastaajat olivat solmineet vain määräaikaisia työsuhteita, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituista tai osa-aikaista työtä ei tehty olleenkaan. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Eräs henkilö oli solminut vuoden aikana peräti kolme työsuhdetta. Lisäksi kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla filosofialta valmistuneista oli vain yksi työttömyysjakso ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja yhdeksän kuukauden välillä. Taideteollisessa pedagogiset opinnot aloitetaan opeksi opiskelevilla heti. Se helpottaa työnsaantia jo opiskelujen aikana ja antaa realistisemman kuvan työstä. Nykyopiskelijoille: vaikka tukien karsinnalla ja rajoituksilla pyritään estämään tarpeetonta opiskelua niin itselläni (vajaa 400 ov) monipuoliset opinnot ovat auttaneet työnsaannissa ja työssä selviämiseen. 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet Filosofialta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkein sivuaine oli opettajan pedagogiset opinnot. Taulukko 4.1.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Opettajan pedagogiset opinnot Elämänkatsomustieto Latina Psykologia Valtio-oppi 2 33,3 6 100,0 14

Taulukko 4.1.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Elämänkatsomustieto Kansantaloustiede Psykologia Taidekasvatus 2 33,3 6 100,0 Työllistymisessä yleensä ei ole ollut ongelmia, varsinkin kun opettajan uran on saanut alulle. Selkeästi eniten hankaluuksia tuottaa vakituisen viran/toimen hankkiminen. Tähän vaikuttaa opetuspätevyyden kannalta hankala aineyhdistelmäni. Joudun yhä edelleen täydentämään koulutustani varmaan aika pitkään. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä filosofialta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Kolmannes vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Vastaajat vaikuttivat tyytyväisiltä opintoihinsa, sillä yksikään ei vaihtaisi tutkintoa tai pääainetta. Taulukko 4.1.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudestaan Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Muu Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon % 33 33 17 17 0 0 4.2 Psykologia Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 54 henkilöä pääaineena psykologia. Heistä 41 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 76. Vastausprosentti oli tiedekunnan korkein. 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Psykologialta valmistuneista vajaa puolet oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Lähes yhtä moni oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja työttömänä ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Psykologialta valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä hyvä. Taulukko 4.2.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Muuten työelämän ulkopuolella 19 46,3 17 41,5 3 7,3 41 100,0 Psykologeilla asuinseudulla erittäin hyvät työnsaantimahdollisuudet. Ikä on ollut este ja aikaisempi työ- ja elämänkokemus. Koulutus vielä käytännönläheisemmäksi. 15

Mikäli tuleva työ on käytännönläheistä eikä opiskelija suunnittele tutkijan uraa, graduun ei kannata tuhlata liikaa aikaa ja vaivaa. Edelleen lisää yhteistyötä ja kommunikointia yliopiston ja todellisen työelämän/työnantajien välillä. Vastaajien ammattinimike oli kyselyhetkellä pääsääntöisesti psykologi. Taulukko 4.2.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Psykologi Ammatinvalintapsykologi Koulupsykologi Terveyskeskuspsykologi Kuntoutuspsykologi Tutkija Tutkijakoulutettava 29 70,7 4 9,8 2 4,9 2 4,9 41 100,0 Psykologialta valmistuneiden työnantaja oli yleensä kunta tai kuntayhtymä. Koulutus on mielestäni monipuolinen; etenkin Jyväskylässä saatu testikoulutus- /perehdytys on osoittautunut merkittäväksi muista yo:sta valmistuneisiin verrattuna. Samoin oli mahdollista edetä omaan tahtiinsa. Paluu kotiseudulle Satakuntaan oli helppo ratkaisu ja työnsaanti taattua. Psykologian alalla työnsaanti on tällä hetkellä helppoa vastavalmistuneille, jos on valmis liikkumaan työn perässä edes jonkin verran. Oma asenne ja valmius oppia uutta ovat tärkeitä seikkoja työnhakutilanteissa. Käytännön tekemisen kauttahan psykologin työhön opitaan, koulutus antaa siihen tärkeitä pohjatietoja ja taitoja, ei varsinaista ammattitaitoa vielä. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2237 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan psykologialta valmistunut ansaitsi 3000 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.2.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 41 1670,00 3000,00 2237,12 224,41 Psykologialta valmistuneiden nykyinen työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi erittäin hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista lähes kaksi kolmasosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Psykologialta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski vuoden aikana niin, että vuoden lo- 16

pussa yksikään psykologialta valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Selvästi suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituisten työsuhteiden määrä kasvoi tasaisesti vuoden aikana. Osaaikaista työtä tehtiin hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet korkeintaan kaksi työsuhdetta ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla psykologialta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja seitsemän kuukauden välillä. Työnsaannissa ei ole valmistumisen jälkeen ollut ongelmia. Koulutus on minulle täysin oikea, olen omalla alallani. Olen saanut hyvät perusvalmiudet koulutuksen perusteella työuralleni. Koulutus hyvin yleissivistävä, ei saanut paljon sellaista tietoa, mitä työssä oikeasti tarvitsee. 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet Psykologialta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkein sivuaine oli erityispedagogiikka. Taulukko 4.2.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Erityispedagogiikka Kasvatustiede Perheopinnot Liikuntapsykologia Työ- ja organisaatiopsykologia Sosiaalipsykologia Filosofia Gerontologia Psykiatria Aikuiskasvatus Sosiologia Tilastotiede Yhteiskuntapolitiikka Yleinen teologia 11 26,8 11 26,8 3 7,3 2 4,9 2 4,9 2 4,9 2 4,9 41 100,0 17

Taulukko 4.2.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Erityispedagogiikka Sosiologia Kasvatustiede Yhteiskuntapolitiikka Liikuntapsykologia Perheopinnot Puheviestintä Teologia Työ- ja organisaatiopsykologia 24 58,5 3 7,3 3 7,3 2 4,9 2 4,9 2 4,9 2 4,9 41 100,0 Yliopiston tulisi aktiivisemmin markkinoida omia työllistymismahdollisuuksia esim. tutkijoina opiskelijoille. Jyväskylän yliopistolla on ollut myönteinen kaiku työnhaussa. Työnhakukurssi olisi paikallaan pakollisena osana tutkintoja, miten laatia hakemus, esitellä kokemusta, vaatia palkkaa yms. perusasioita, myös ammattiin ohjaava opetus olisi paikallaan, vaikken ollenkaan itse kokenut työllistymistä vaikeaksi. Alallani työtä on tällä hetkellä hyvin tarjolla, minkä vuoksi erottelua ei kenties ole hakijoiden välillä opintoihin liittyen. Työkokemus (oman alan) on silti yhä tärkein asia, jota työnantaja katsoo. Psykologeilla tällä hetkellä tosi hyvä työtilanne, sain valita työpaikan monesta. Aluksi määräaikaiseen työsuhteeseen, joka vakinaistettiin 2 kk:n päästä. Palkkaan sai itse vaikuttaa. Psykologin maisterin tutkinto antoi täysin tarvittavat valmiudet psykologin työhön, olen todella tyytyväinen koulutukseeni pääaineeni osalta. Työnsaanti ennen TEO:n laillistamista on kiven alla. Moni työnantaja ei edes kutsunut haastatteluun tällöin. Psykologeilla erinomainen työtilanne, varsinkin yliopistokaupunkien (ts. psyk. laitosten) ulkopuolelle lähdettäessä. Sijaisuuksia jatkuvasti tarjolla, samoin vakipaikkoja löytyy. Kannattaa olla aktiivinen oman alueen ammatillisessa jäsenyhdistyksessä, siten saa naamansa ja nimensä ihmisille tutuiksi ja töitä jopa tarjotaan tällöin suoraan. Psykologin koulutuksessa oli niukalti tietoa työhallinnon työstä, menetelmistä ja ammatillisesta kuntoutuksesta. Kaipasin koulutukseen vieläkin enemmän testikoulutusta (sis. käytön harjoittelua enemmän) ym. Myös verkostotoiminnan taidot olisivat työelämässä tärkeitä. Siihen koulutusta! Oman alan ihmisille työnsaanti helppoa, tosin sovellusalue ei välttämättä sitä mitä toivonut. Esim. itse etsin töitä soveltuvuus- ja henkilöstöarv.teht., mutta päädyin toistaiseksi amm.valintapsykologiksi. [ ] Olen ollut reilun vuoden sisällä neljässä eri työpaikassa. Välissä yksi 2 kk kestävä työttömyysjakso. Muutoin olen siirtynyt suoraan työstä toiseen. Työt ovat olleet kestoltaan 2 kk 9 kk. Nyt on vuodeksi työsopimus. Vakituista työpaikkaa on vaikea saada täältä Keski-Suomesta. Nytkin on 60 km työmatka, pisimmillään se on ollut 85 km. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä psykologialta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Puolet vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Kolmannes vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. 18

Taulukko 4.2.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Muu Vaihtaisin pääainetta % 49 34 20 7 2 0 4.3 Sosiologia Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 31 henkilöä pääaineena sosiologia. Heistä 23 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 74. Vastausprosentti oli tiedekunnan toiseksi korkein. 4.3.1 Työtilanne kyselyhetkellä Sosiologialta valmistuneista runsas puolet oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Viidesosa vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa, ja työttömänä oli noin neljä prosenttia vastaajista. Vastaajien työtilanne oli kyselyhetkellä hyvä. Taulukko 4.3.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Vakituisessa osa-aikatyössä Määräaikaisessa osa-aikatyössä Työttömänä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Muuten työelämän ulkopuolella 12 52,2 5 21,7 23 100,0 Työ opitaan työtä tekemällä, koulutus tarjoaa valmiudet tähän oppimiseen. Sosiologian laitoksella panostettiin vain SPSS-ohjelman käyttöön. Excel-käytetään kuitenkin melkein jokaisessa työpaikassa. Enemmän siis Excel-ohjausta. Vastaajat olivat yleensä sosiaalityöntekijöitä. Sosiologialta valmistuneiden ammattinimikkeet kuitenkin vaihtelivat laidasta laitaan. 19

Taulukko 4.3.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Sosiaalityöntekijä Tutkija Informaatikko Tuntiopettaja Työvoimaohjaaja Toimitussihteeri Toimittaja Amanuenssi Vastuukouluttaja Suunnittelija Tutkimusassistentti Projekisuunnittelija Asiantuntija/neuvoja Kassamyyjä Projektitutkija 4 17,4 2 8,7 2 8,7 2 8,7 2 8,7 23 100,0 Sosiologialta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Myös yliopistot ja korkeakoulut työllistivät useita sosiologeja. Minun aikanani sosiologian/yht. laitoksella ei ollut minkäänlaista ohjausta ja neuvontaa tulevaa työelämää silmällä pitäen! Harjoittelun tein, mutta sekin oli vapaaehtoista. Valmistuminen ei vielä todellakaan takaa työnsaantia. Sen edellytys on työkokemus ja hyötyä on myös käytännön taidoista. Koulutus antoi sellaisia valmiuksia, jotka konkretisoituvat itsellekin vasta siinä vaiheessa kun olin töissä. Alan koulutuksessa olisi hyvä olla ainakin v. 2002 tilannetta enemmän projektityöhön liittyvää koulutusta. Lisäksi tutkimustyössä olisi apua siitä, jos koulutuksessa olisi ollut joku osio tutkimusrahoituksen hakemisesta (mistä rahoituksia voi hakea ja miten). Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 1944 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan sosiologialta valmistunut ansaitsi 2423 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.3.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 23 1000,00 2423,00 1944,00 354,20 Sosiologialta valmistuneiden nykyinen työ vastasi tyydyttävästi heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi tyydyttävästi myös heidän koulutustasoa. 4.3.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista runsas kolmannes oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, 20

määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Sosiologialta valmistuneiden työttömyys oli suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski hitaasti mutta tasaisesti vuoden aikana niin, että vuoden lopussa yksikään sosiologialta valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituisen työn määrä kasvoi vuoden loppua kohden. Osa-aikaista työtä tehtiin hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Yksi henkilö oli solminut vuoden aikana peräti neljä työsuhdetta. Lisäksi kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla sosiologialta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kolme työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja yhdentoista kuukauden välillä. Työtä saa hyvin opetusalalta, omassa koulutuksessani olisin kaivannut parempaa ohjausta ja vinkkejä työllistymiseen. Yliopistossa tulisi kiinnittää huomiota heti alusta saakka vahvemmin urasuunnitteluun erityisesti aloilla, joissa ei ole selkeää työllistymiskohteita. Urasuunnittelu voisi olla valinnainen opintojakso. Opiskelijoille pitää selkeästi tehdä selväksi mihin heillä on / ei ole mahdollista työllistyä eri pääaineista. Esim. sosiologian, valtiotieteiden ym. epämääräisten yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden olisi jo hyvä tiedostaa se, että työmarkkinoilla heidän työnsaantinsa tulee olemaan hyvin vaikeaa ja vaatii jotain selkeää suuntautuneisuutta johonkin tietylle sektorille. 4.3.3 Tärkeimmät sivuaineet Sosiologialta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkein sivuaine oli yhteiskuntapedagogiikka. Taulukko 4.3.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Yhteiskuntapolitiikka Opettajan pedagogiset opinnot Ekologia ja ympäristönhoito Filosofia Johtaminen Journalistiikka Kansantaloustiede Multimedia Naistutkimus Tradenomin tutkinto Ympäristöjohtaminen 6 26,1 4 17,4 2 8,7 2 8,7 23 100,0 21

Taulukko 4.3.5: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Sivuaine Aikuiskasvatus Johtaminen Psykologia Sosiaalityö Tilastotiede Valtio-oppi Ei merkitystä 16 69,6 23 100,0 Harjoittelu todella tärkeä. Hyvä koulutus, tosin teoreettinen ja itsellä suuri vastuu työelämän- ja työpaikan suhteen. Sopii sellaisille, ketkä ovat hyvin kekseliäitä ja omaaloitteisia, koske ei valmista tiettyyn ammattiin. Itse pidän konkreettisemmasta työstä, siksi siirryin tutk. tehtävistä sos.työhön. Saa nähdä jatkossa. [ ] (Vielä: Sivuaineilla RATKAISEVA merkitys!!). Viimeisen vuoden ajan olen hakenut kymmeniä kokopäiväisiä työpaikkoja lähinnä Jyvässeudulta. Nykyisen työni 5 vuoden työkokemuksesta huolimatta en ole päässyt kuin yhteen haastatteluun. Työnsaanti ilman sopivia suhteita tuntuu melko mahdottomalta. Lisäksi työnhakijoita samoihin tehtäviin on niin paljon, että joukosta on vaikea erottautua, jotta pääsisi osoittamaan työnantajalle omat kykynsä. Opiskelijoiden ohjaukseen pitäisi panostaa enemmän osaisi valita paremmin sivuaineet, Pro gradu työn tekeminen ei venyisi jne. Erilaisten työharjoittelumahdollisuuksien lisääminen. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä sosiologialta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Lähes saman verran vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 4.3.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta Muu % 35 30 22 17 13 4 4.4 Valtio-oppi Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 20 henkilöä pääaineena valtio-oppi. Heistä 11 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 55. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa pienempi. 4.4.1 Työtilanne kyselyhetkellä Valtio-opilta valmistuneista runsas puolet oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Neljännes vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa, ja työttömänä oli noin kymmenen prosenttia vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä hyvä. 22

Taulukko 4.4.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 6 54,5 3 27,3 11 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä hyvin erilaisissa ammateissa. Ammattinimikkeet vaihtelivat laidasta laitaan. Taulukko 4.4.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Luokanopettaja Assistentti Projektipäällikkö Informaatikko Toiminnanjohtaja Toimittaja Toimitussihteeri Sovelluskonsultti Avustaja 2 18,2 11 100,0 Valtio-opilta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti pieni, alle 250 henkilöä työllistävä yritys. Muutama vastaaja oli töissä valtion virastossa. Nykyinen, mahdollisesti elinikäinen, työni on poikkeus omissa kokemuksissani, koska se on hankittu ja saatu täysin itsenäisesti haun ja erittäin selektiivisen valintaprosessin kautta. Kaikissa sitä edeltävissä työpaikoissani (opiskelun aikana ja ennen sitä) henkilösuhteet vaikuttivat paikasta kuulemiseen ja valituksi tulemiseen. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2321 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan valtio-opilta valmistunut ansaitsi 3000 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.4.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 11 1900,00 3000,00 2321,38 347,80 Valto-opilta valmistuneiden nykyinen työ vastasi melko hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi melko hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.4.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista noin kaksi kolmasosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, 23

määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Valtio-opilta valmistuneiden työttömyys vaihteli jonkin verran, mutta vuoden lopussa yksikään valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vuoden loppupuolella määräaikaiset työsuhteet vaihtuivat nopeasti vakituisiin työsuhteisiin. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Yksi henkilö oli solminut vuoden aikana peräti kolme työsuhdetta. Lisäksi lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla valtio-opilta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja kuuden kuukauden välillä. YTM on tutkintona varsin abstrakti asia työnantajille erityisesti täällä teknologiapainotteisessa Oulussa. YTM on julkiselle sektorille suuntautuva tutkinto, jonka työpaikat sijaitsevat pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Hyvin ei-myyvä tutkinto. Sopii tutkijan urasta haaveileville, muille liian teoreettinen. [ ] Työllistyin nykyiseen työpaikkaani yli kaksi vuotta ennen valmistumistani. 4.4.3 Tärkeimmät sivuaineet Valtio-opilta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkeimmät sivuaineet olivat journalistiikka ja venäjän kieli ja kirjallisuus. Taulukko 4.4.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Journalistiikka Venäjän kieli ja kirjallisuus Yhteiskuntapolitiikka Eurooppaopinnot Informaatiotutkimus Opettajan pedagogiset opinnot Sosiologia Ei merkitystä 2 18,2 2 18,2 11 100,0 Taulukko 4.4.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Kasvatustiede Kielet Yhteiskuntapolitiikka 8 72,7 11 100,0 Yliopiston opinto-ohjauksen tulee panostaa enemmän sivuainevalintoihin. Sivuaineet ovat tärkeitä ja niistä tulee saada enemmän tietoa. Filosofisilla sivuaineilla ei ole 24

niinkään merkitystä, mutta käytännöllisillä sivuaineilla on (esim. ATK, journalistiikka, kielet ) Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä valtio-opilta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Runsas puolet vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Runsas kolmasosa vastaajista näytti olevan tyytymättömiä sivuaineisiinsa, sillä he vaihtaisivat sivuainetta tai aineita. Taulukko 4.4.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Muu Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan % 55 36 27 18 9 0 4.5 Yhteiskuntapolitiikka Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 35 henkilöä pääaineena yhteiskuntapolitiikka. Heistä 24 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 69. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa. 4.5.1 Työtilanne kyselyhetkellä Yhteiskuntapolitiikalta valmistuneista vajaa puolet oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Runsas kolmannen vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa, ja työttömänä ei ollut kyselyhetkellä yksikään vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä hyvä. Taulukko 4.5.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Apurahalla työskentely 10 41,7 9 37,5 2 8,3 24 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä sosiaalityöntekijöitä. Yhteiskuntapolitiikalta valmistuneiden ammattinimikkeet kuitenkin vaihtelivat laidasta laitaan. 25

Taulukko 4.5.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Sosiaalityöntekijä Koulukuraattori Tutkija Työvoimaneuvoja Erityisopettaja Johtava velkaneuvoja Liikuntatoimentarkastaja Vakuutusedustaja Vakuutussihteeri Assistentti Yliopettaja Tarkastaja Jatko-opiskelija, kotiäiti Projektikouluttaja Vakuuttamisratkaisija Kouluttaja Projektisihteeri Vanhustyön seutukoordinaattori 4 16,7 2 8,3 2 8,3 24 100,0 Yhteiskuntapolitiikalta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Jatkuvat liikkuvuusavustusten (työvoimatoimiston tukemat haastattelumatkojen kustannukset) hakeminen työvoimaneuvojen yms. vastaaviin työpaikkoihin sai työvoimatoimiston itse kiinnostumaan minusta ja ehdottamaan työhaastattelua kun sopiva tilanne tulee. Ja se tuli. Ja sitten ei valittu. Mutta ykkösehdokas perui ja paikkaa tarjottiin minulle, joten otin sen mielelläni. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2161 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan yhteiskuntapolitiikalta valmistunut ansaitsi runsaat 2550 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.5.3: Ammattinimike kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 24 1200,00 4552,00 2160,59 718,14 Yhteiskuntapolitiikalta valmistuneiden nykyinen työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.5.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista kaksi kolmasosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, 26

määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Yhteiskuntapolitiikalta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski tasaisesti vuoden aikana niin, että vuoden lopussa vain kaksi yhteiskuntapolitiikalta valmistuneista oli enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituisen työn määrä kasvoi tasaisesti vuoden loppua kohti mentäessä. Valmistuneet olivat solmineet yleensä yhden työsuhteen tai kaksi työsuhdetta valmistumista seuraavana vuonna. Muutama henkilö oli ehtinyt solmia vuoden aikana peräti kolme työsuhdetta. Lisäksi kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla yhteiskuntapolitiikalta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja kahdeksan kuukauden välillä. Voi voi. Kohtaloni oli Yhtä Tyhjän Maisteri. Kuten tämän päivän Taloussanomissa kysyttiin, mihin tarvitaan yhteiskuntatieteitä? Samaa marginaalikansaa humanistien kanssa. Yhteiskuntatieteilijöitä ei tarvita enää missään. Suomessa on liikaa koulutettua korkeakoulutettua väestöä. Huonosti käy Työelämässä ratkaisevat ihmissuhdetaidot ja sosiaaliset suhteet. Koulutus on toissijainen. [ ] 4.5.3 Tärkeimmät sivuaineet Yhteiskuntapolitiikalta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkein sivuaine oli sosiaalityö. Taulukko 4.5.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Sosiaalityö Erityispedagogiikka Sosiaalityön opintokokonaisuus Yritysstrategiat Aikuiskasvatus Euroopan integraatio -opinnot Kansantaloustiede Psykologia Puhevistintä Sosiologia Tietojärjestelmätiede Tilastotiede Yrittäjyys Tieto puutuu 5 20,8 4 16,7 2 8,3 2 8,3 24 100,0 27

Taulukko 4.5.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Kasvatustiede Aikuiskasvatus Puheviestintä Erityispedagogiikka Liikuntasuunnittelu ja -hallinto Opettajan pedagogiset opinnot Ei merkitystä 16 66,7 2 8,3 24 100,0 Olisin kaivannut enemmän opinto-ohjausta opiskeluaikana, sekä myös ohjausta sen suhteen miten parhaiten työllistyy valmistumisen jälkeen juuri minun pääaineellani, esim. sivuaineiden valinnasta, harjoittelusta, muusta suuntautumisesta ja mahdollisista työaloista/-paikoista. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä yhteiskuntapolitiikalta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Runsas kolmannes vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Runsas neljännes vastaajista näytti olevan tyytymättömiä sivuaineisiinsa, sillä he vaihtaisivat sivuainetta tai aineita. Taulukko 4.5.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin pääainetta Muu % 38 29 29 17 13 4 28