Kansanedstaja TIMO HARAKKA Liike 2020 Sosiaalidemokraatit ovat yltäneet mielipidetiedsteljen ykköspaikalle. Syytä ylettömään ilakointiin ei ole, sillä seraaviin vaaleihin on vielä pitkä aika. Jhlatnnelmaa nakertaa myös aito kysymys: millä oiketksella voimme väittää ja vakttaa äänestäjätkin että jri SDP on vonna 2019 se liike, joka johtaa Somen trvallisesti tlevaisteen? Trvallisesti tlevaisteen Sanaparin molemmat osat ovat välttämättömiä. Ensinnäkin Somea on lotsattava niin, että kansalaisten lottams tlevaisteen säilyy, että yhteisknta ei tärvele vahvksiaan. Lottavaiss syntyy lottamksesta: yhteisknnassa vallitsee yhteistyön, sopimisen ja keskinäisen knnioitksen henki. Jokaisesta kannetaan vast ja jokainen kantaa vastta. Samalla on varadttava tlevaisteen, jota ei voi hallita eikä hillitä. Kansalainen voi lottaa vain sellaiseen poliittiseen liikkeeseen, joka on valmis tlevaisteen, eikä pelkää mtoksia. Jos maailma hkaa mennä, kten se sein hkaa, sosiaalidemokraattien kannalta väärään sntaan, ei ata jarrttaa, vaan ohjata paremmalle reitille. Trvalliss ilman tlevaistta on katteetonta nostalgiaa. Tlevaiss ilman trvallistta on rosvoparonien ratkais. Ensimmäinen on persjen hijas. Jälkimmäinen on oikeiston illsio. Mikä on sosiaalidemokraattien vaihtoehto? Minlta kysyttiin ensimmäisessä vaalitilaisdessa sama kiperä kysymys kin Mano Koivistolta aikanaan: minkä sortin sosialisti olet? Hätäpäissäni keksin vastaksen, johon olen vieläkin varsin tyytyväinen, enkä aio sitä mttaa. Vastasin, että olen Spercell-sosialisti. Mitä se tarkoittaa, selviää kohta. SDP:n väärät arvot Mikä estää sosiaalidemokraatteja olemasta tlevaisspole? Väärät arvot. Tarkemmin sanoen: arvot eivät ole väärät, mtta ne on käsitetty väärin. Jos kysyt SDP:n jäsenkirjan omistajalta poleen tärkeintä arvoa, hän vastaa todennäköisesti: työ. Mtta työ on resrssi, eikä arvo. Myös raha on resrssi. On hyvä, jos on rahaa, mtta rikkas ei ole arvo. On onnellista olla työssä, mtta työ ei ole arvo. Jos työn näkee arvona, siitä jont monta väärää päätelmää. 20 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 21
Vapas on tärkeä arvo jri nyt, kn kansalaisille syötetään pakkoja. Taloden et on se ylin pakko, jolle oikeisto halaa hrata ihmisten elämän. Talodesta on pidettävä hyvää holta, mtta talodesta ei voi holehtia, jos ihmisistä ei holehdita. Kn polstamme työntekijöitä, kvittelemme polstavamme arvoja, vaikka polstamme etja. Kannattajien etjen ajaminen on poleen yksi tehtävä, jopa tärkeä tehtävä. Pääoman ja työn välinen kamppail ei ole kadonnt mihinkään. Mtta samalla menetämme toimintamme tärkeimmän oiketksen. Oikeisto sosii sryrityksiä ja sritloisia, ja naamioi jakopolitiikkansa isänmaan edksi. Emme voi todistaa toisten kaksinaamaistta, jos itse teeskentelemme, että polstamme kannattajiamme epäitsekkäistä syistä. Pheenjohtaja Antti Rinne on siis oikeassa, kn hän on nostant poleen tärkeimmäksi arvoksi vapaden. Haaste on, että annamme sanalle sisällön. Mihin ihminen on vapaa ja mistä kn hän toimii yhdessä toisten kanssa, menneitä, nykyisiä ja tlevia polvia knnioittaen? Meidän on vaktettava somalaiset: jokaisen vapas lisääntyy, kn kaikkien vapas lisääntyy. Vapas on tärkeä arvo jri nyt, kn kansalaisille syötetään pakkoja. Taloden et on se ylin pakko, jolle oikeisto halaa hrata ihmisten elämän. Talodesta on pidettävä hyvää holta, mtta talodesta ei voi holehtia, jos ihmisistä ei holehdita. Vaikes on siinä, että digitaalinen maailmantalos on vapattant pääomat, mtta ei ihmisiä. Sadat miljoonat ihmiset ovat vapaita vastoin tahtoaan, vapaita työstä. 300 000 somalaista on vaikeksissa yhteisknnassa, joka perst työhön, mtta ei voi taata työtä. Siihen eivät sosiaalidemokraatitkaan pysty. Kar tots on, että tavallinen työ katoaa. Ei kerralla, vaan hitaasti. Se työ, joka ei ole hippammattilaisten korvaamatonta aherrsta tai palvelalan matalapalkkatyötä, lkoistetaan, siirretään lkomaille, atomatisoidaan tai robotisoidaan. Kitenkin vain korkea työllisyys voi rahoittaa korkeatasoiset jlkiset palvelt. Ja tässä on ongelma. Tleva yhteisknta ei ole palkkatyön yhteisknta. Kaikki merkit näyttävät, että digitaalisessa maailmantalodessa aint työväen liike on ovesta los. Ei mitään epäselvää: EU edellyttää avointa markkinatalotta Sosialidemokraatit oivalsivat 1990-lvlla olevansa markkinatalospole. Se oli tärkeä ratkais. EU-jäsenyys ja siitä serannt yhteisvaltta edellyttivät, että talos on avoin kilpaillle, vaikka monet sljett alat jotivat vaikeksiin. Epäilemättä globalisaation raj riento ja ennen kaikkea finanssikriisin aihettama lopton krists, sitkeä taantma, ovat yllättäneet. Vastavoimat ovat voimistneet: niin nostalginen kansallishenkinen protestipoplismi kin sliberaali yhtiövalta ja nykyisessä hallitksessa nämä kaksi taantmksellista voimaa ovat löytäneet toisensa. Somi eristyy ja mpioit; kiristyvässä noidankehässä riidellään keskenämme ja riistetään toisiamme; talos spist ja työllisyys heikkenee; syöveri syvenee syvenemistään. Koko Somen kannalta on välttämätöntä, että SDP löytää Erooppa-linjansa: johtajden, joka poleella kiistatta oli 1990-lvlta finanssikriisiin asti. Emme voi hyväksyä sitä, että Paavo Lipposen, Erkki Tomiojan ja Erkki Liikasen linja kestää vain hyvinä aikoina, mtta taantman tllen SDP jää nevottomaksi: mikä on EU:n tlevaiss, mikä on eron tlevaiss? On jo tarpeeksi vaarallista, että Sipilän hallits slket Eroopasta. Somella ei ole varaa siihen, että SDP on peräkammarin pole. Hallitksen ideologiassa eristäytyminen ja krilinja palvelevat toisiaan. Kn oikeisto väittää, että kaikki taloden ongelmat ovat itse aihetettja, se photoshoppaa kvasta pois Eroopan taantman, jonka se on itse aihettant. Modernin taloshistorian pisin kysyntälama on varioittant Somen vientiä vakavasti. Kitenkin on selvää, että jos EU ja rahaliitto eivät toimi myös somalaisten edksi, kaikki kotimaiset leikkakset ja spistkset ovat varmemmin haitaksi kin hyödyksi. Somen ongelmat eivät ratkea, jos Eroopan ongelmat eivät ratkea. Kn sosiaalidemokraatit valitsivat aktiivisen, rakentavan ja rohkean linjan Eroopan kehittämiseksi, samalla sitodttiin avoimeen taloteen ja kansainväliseen kilpailn. Toista ei voi valita ilman toista, olivat ajat tai tnnelmat millaisia hyvänsä. Somi tarvitsee nyt kipeästi poliittista liikettä, joka polstaa rahaliittoa ja yhteisvalttaa, halaa kehittää sitä omalla näkemyksellisellä otteellaan. Tytti Tppraisen johdolla tehty EMU-raportti on siihen ensimmäinen askel. Kymmenen votta sitten kkaan ei ajatellt, että rahaliitto on epäonnistnt. Siltä varalta, että jälleen kymmenen voden päästä se on jälleen kaikkien mielestä onnistnt, sosiaalidemokraattien on hyvä syy pitää kiinni alkperäisestä kannastaan. Ei vesittää, pyydellä anteeksi, kainostella vaan osoittaa sntaa kansainvälisen yhteistyön menestykseen. Eroopan talosvaikedet eivät ole EMU:n syytä Markkinatalos ei tarkoita äärikapitalismia, jossa globaalit sryhtiöt ja finanssijärjestelmä määräävät maailmaa vahvemman oikedella. Yhtiövalta ei ole markkinatalotta, vaan sen vakavin hka, aidon kilpailn este. 22 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 23
Erooppalainen oikeisto ajaa markkinataloden tnnksin sryritysten eta. Sret pankit pelastettiin veronmaksajien kstannksella. Siitä aihetnt velkaantminen pantiin valtioiden thlaavaisden tiliin: seraksena leikkaksia, jotka entisestään syventävät eroaleen taantmaa. Oikeiston ideologinen tavoite on srkastaa jlkiset palvelt: sekä heikentämällä etksia että lopmalla verototoista, joilla palvelt rahoitetaan. Kn rahaliiton vaikeksista syytetään rahaliittoa, ollaan vakavasti väärässä. Oikeisto vetoaa valvikoihin, kn se peittelee oman epäonnistneen talospolitiikkansa kohtalokkaita seraksia. Vahinko olisi ollt homattavasti vähäisempi, jos pankit olisivat jotneet kantamaan edes osittaisen sijoittajavastn, jos Kreikalle olisi totetett velkasaneeras, jos EKP olisi laskent korkoja ajoissa ja hoitant keskspankin velvoitteitaan. Erikoista on, että Somen ja Eroopan sosialidemokraatit vaativat vonna 2010 toisenlaista linjaa, vastllista kasvn ohjelmaa, mtta kärjistyneen tilanteen ja mielipideilmaston njertamina ovat nohtaneet omat vaatimksensa. Vika oli väärässä talospolitiikassa, ei Emssa. Sen pitää olla SDP:n viesti. Valvikoja pyritään nyt korjaamaan siten, että Em asetettaisiin komission kesksvallan ohjakseen. Talospolitiikka lkoistettaisiin teknokraateille ja samalla kansallista päätösvaltaa kavennettaisiin entisestään. Tämä sopii kokoomkselle ja liberaali-lestadiolaiselle keskstalle, ja perssomalaiset pääsevät taas kahistelemaan kamalaa liittovaltiota. Liittovaltion käsitteeseen niptetaan kitenkin kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa. On täysi syy vaststaa kasvavaa kesksvaltaa, jossa EU-komissio määräisi yhä sitovammin kilpailkyvyn nimissä jäsenmaiden talotta, työllisyyttä ja viime kädessä sosiaalipolitiikkaa. Tämä topia johtaa jatkviin ristiriitoihin svereenien jäsenmaiden ja Brysselin pakkovallan välillä, ja nakertaa EU:n jo finanssikriisissä ja pakolaiskriisissä hvenntta lottamsta lisää. Emme tarvitse yhteistä bdjettipolitiikkaa, emme hala taata toisten velkoja. Sen sijaan meidän pitää ajaa yhteistä talospolitiikkaa lisätään jäsenvaltioiden valtksia ja keskinäistä nevotteltilaa. Nykyisin sren jäsenmaan itsekkyys pakottaa kaikki mt totettamaan sen vaatimksia, koska yhteisessä pöydässä ei ole velvolliss ajatella ja toimia kaikin työkalin koko eroaleen tasapainoisen kehityksen polesta. Silloin voidaan lieventää shdannevaikeksia, jollaisia Somikin on kokent, yhdessä sovitlla tavalla vaikka enemmistön hyväksymällä väliaikaisella poikkeamalla Maastrichtin krisäännöistä. Jos pääomamarkkinat yhdentyvät aikanaan toivotsti, paikalliset häiriöt hälvenevät, mtta siihen kl helposti kymmenen pitkää votta. Meidän ei ole syytä jatkaa itse aihetetta taantmaa omilla toimillamme yhtään pidempään. SDP:n häilyvä erolinja joht ennen kaikkea viestinnällisestä tappiosta, johon pole varatmattomana joti ennen voden 2011 vaaleja. Kn poplistinen propaganda on sekoittant lähiöäänestäjien päät, on tyydytty myötäilemään ja mielistelemään älämölöä. Ajoittain on vedetty niin tikkaa, likimain mkalaisvihamielistä linjaa, että solidaarisden ystävät on karkotett poleesta. Jos omaa viestiä ei ole saat läpi kaikessa metelissä, ei ole syytä vaihtaa viestiä, vaan kertoa se paremmin. Ja nyt on sen aika jollei viesti ole tässä rytäkässä päässyt nohtmaan. 24 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 25
Markkinatalotta markkinataloteen Tasa-arvo on kiehtova käsite, koska se on samaan aikaan vaatims ja tavoite. Tasa-arvoa edellytetään kaikkeen ja kaikkialla, mtta koskaan sitä ei saavteta, koska sitä pitää aina parantaa. Eroopan talosvaikedet eivät johd EMU:sta, vaan väärästä talospolitiikasta. Tämä erottel on välttämättä tehtävä. Vielä tärkeämpää on, että SDP osaa kertoa kansalaisille, mikä erottaa sryritysten ednvalvonnan ja aidon, toimivan markkinataloden. Oikeisto saa ajaa rahavallan intressiä yleisenä etna vain niin kaan, kn vasemmisto ei sitä haasta omalla markkinataloden mallillaan. On ainakin näyttänyt siltä, että finanssikriisin jälkeen SDP on entistä tikemmin lkittatnt polstamaan vähenevää vientiteollistta ja sen työntekijöiden eta, hyvien vosien jlkista sektoria ja sen työntekijöiden eta pitää kiinni menneisyydestä ja vaststaa tlevaistta. Meidän vastaksemme on: lisää markkinatalotta markkinataloteen, lisää kilpaila kilpailn. Markkinatalos on hyvä tapa järjestää yhteisknnan toimintaa niissä tehtävissä, joihin se sopii ja silloin, kn se toimii. Jlkisen vallan tehtävä on attaa ja säädellä markkinatalotta ja määrätä sille rajat. Yhteisknnan fyysiset ja sosiaaliset persrakenteet eivät kl markkinoiden valtaan, siis ei vesiholto, mtta ei kasvatskaan. Somen srimpia vahvksia ovat aito meritokratia ja mahdollisksien tasa-arvo. Ihmisellä on mahdolliss totettaa itseään riippmatta syntyperästä ja varallisdesta, ennen kaikkea kaikkien lottvilla olevan korkeatasoisen koltksen ansiosta. Vahva sosiaalinen pohja ei kitenkaan johda talodelliseen menestykseen, jos talotta hallitsevat hyvä veli verkostot, perinnöllinen valta, kartellit ja tta lovaa liiketoimintaa kahlitseva hallinto. Omassa filosofiassani tärkeä käsitepari on mahdollisksien tasaarvo. Tasa-arvo on kiehtova käsite, koska se on samaan aikaan vaatims ja tavoite. Tasa-arvoa edellytetään kaikkeen ja kaikkialla, mtta koskaan sitä ei saavteta, koska sitä pitää aina parantaa. Tämän vasemmisto on sisäistänyt - ehkä jopa liian hyvin. Mtta vähemmälle homiolle jää se, että sama ominaiss pätee käsiteparin ensimmäiseen sanaan. Myös mahdollisksia täytyy tarjota tässä ja nyt, mtta koskaan mahdollisksia ei ole riittävästi. Jotta mahdollisksien tasa-arvo voisi edetä, meidän on lisättävä paitsi tasa-arvoa, myös mahdollisksia. Fiks valtio ja dynaamiset yritykset: tehtävänjako Politiikan ja bisneksen yhteensovittaminen on aina ongelmallista. Historiassa on ollt valta-aatteita, jotka ovat pyrkineet alistaman toisen toiselle. Sosialismi pyrki alistamaan taloden poliittiseen johtoon, ja sen kaadtta sliberaali markkinafndamentalismi halaa alistaa politiikan taloden keinoille. Molemmat ääri-ideologiat ovat täsmälleen samasta syystä väärässä samoin Björn Wahlroos, sekä taistolaisena että äärikapitalistina. Politiikan keinot, tavoitteet ja vahvdet ovat aivan toiset kin taloden keinot, tavoitteet ja vahvdet. Sen sijaan, että toista alistettaisiin toiselle, jlkisen vallan ja yksityisten markkinoiden pitää knnioittaa toisiaan. Ilman toista ei ole toista. Jlkinen valta vastaa siitä, että markkinat voivat toimia, toisaalta yksityinen liiketoiminta rahoittaa jlkista valtaa. Ne ovat kin jna ja ratatie: ilman ratatietä jna ei klje, ilman jnia ratatie on trha. Viime aikoina on paljon vedott Saksan esimerkkiin (joskin valikoiden ja vääristellen). Esimerkkiä kannattaa katsoa kaempaa: 1950-lvn sosiaalisesta markkinatalodesta, jossa valtion keskeisimmäksi tehtäväksi katsottiin kilpailn säänteleminen, valvominen ja varmistaminen. Sosiaalidemokraattien Karl Schiller tleva valtiovarainministeri linjasi vonna 1953: Niin paljon kilpaila kin mahdollista, niin vähän snnittela kin välttämätöntä. SPD lopi totantovälineiden sosialisoinnista jo 1959. Jos yritysten on kilpailtava aina ja kaikkialla, ihmisten ei tarvitse kilpailla aina ja kaikkialla. Näin syntyi sodan ranioille Wirtschafswnder, sananmkaisesti talosihme. Saksalaisilta yrityksiltä vaadittiin paljon, mtta paljon ne ovat myös saaneet. Kaikkein eniten hyötyy klttaja, asiakas, kansalainen. Syntyy lottams, jonka hyötyjä Saksassa tänäänkin natitaan kodeissa ja työpaikoilla. Usi aika tarvitsee den tehtävänjaon jlkisen vallan ja markkinoiden välillä. Se on keskinäisen knnioitksen sopims, jossa fiks valtio ja dynaamiset yritykset toimivat vorovaiktksessa jättävät toisensa rahaan silloin, kn se on parasta, ja tkevat toisiaan, kn tarvitaan. Tehtävänjako on siis hyvin yksinkertainen. Fiks valtio ei edellytä yrityksiltä mta kin osakeyhtiölain 1. pykälässä määrättyä toimintaa: tarkoits on tottaa voittoa omistajilleen. Jotta yritys voi tottaa voittoa, sen on menestyttävä kilpaillilla markkinoilla. Se taas edellyttää taitavaa liikkeenjohtoa ja riittävää riskinottoa. Molemmista on plaa. Tätä tavoitetta jlkinen valta attaa tottamalla monia satojen miljardien arvoisia yleishyvän palvelita: ylläpitämällä lakia ja järjestystä sekä infrastrktria, holehtimalla reilsta kilpailsta sekä klttajaa ja työntekijää sojaavista normeista, ja panostamalla koltkseen ja ttkimkseen. Kaikki nämä palvelt yritys korvaa nodattamalla lakeja ja sopimksia sekä sorittamalla voitostaan veroa, samoin kin yrityksen menestyksestä hyötyvät työntekijät ja omistajat. Siinä kaikki. Yritysten ei tarvitse rahoittaa lastensairaaloita. Yritysten ei tarvitse järjestää yritysvastseminaareja. Ne ovat yhteisknnalle korvaamattomia pelkällä olemassaolollaan, täyttäessään omaa tehtäväänsä. Fiks valtio on mahdollistaja Mikä sitten on se fiks valtio, johon viittasin? Se on erooppalainen ja kansainvälinen Somi, joka on sitotnt globaaliin avoimeen markkinataloteen ja osaa sitä myös hyödyntää. Se tarjoaa yrityksille vapatta, mtta vaatii myös paljon. Se halaa taata reiln kilpailn. Se tarjoaa mahdollisksien tasa-arvon niin ihmisille kin yrityksille. Fiks valtio on aktiivinen. Jokainen yritys ajattelee, ja sen klkin ajatella, vain omaa etaan. Jlkisen vallan on holehdittava määrätietoisesti ja kakonäköisesti kansantaloden kokonaistta. Jlkiselle vallalle kl vast kasvn investoinneista. Fiks valtio asettaa tavoitteen ja määrää snnan, mtta ei pyri omistamaan tai pyörittämään sria hankkeita itse. Jri nyt, jotta pääsisimme irti taantmasta, tarvitaan isoja jlkisia investointeja koltkseen, ttkimkseen ja totekehittelyyn. Jri nyt on lisättävä, ei leikattava, sien, lpaavien yritysten tkirahoitsta. Fiks valtio distaa totannon, energiaketjn, liikenteen, asmisen ja jätehollon rakenteet ilmastoystävälliseen sntaan ja samalla lo edellytyksiä sitvan totannon innovaatioille. Ympäristöteknologia-alan yhtiöt saavat kotimaasta knnon referenssit, näytöt osaamisesta, joiden avlla ponnistaa vientimenestykseen. Markkinat tarvitsevat haastajia ja häiriköitä Sosiaalidemokraatit eivät enää ole minaisten lokkarakenteiden vankeja, vaan kansalaisten polella kaverikapitalismia vastaan. Jlkinen ei ole aina ja kaikkialla parempi kin yksityinen, jos kilpail toimii aidosti ja tarkoitsta vastaavasti. Kartelleja, monopoleja ja rajoitetta kilpaila ei pidä hyväksyä niin rakennsalalla kin rokakapoissakaan. Ei ole mitään syytä, miksi elinkeinoja pitäisi sojata keinotekoisesti. Miten tavallinen somalainen hyötyy siitä, että taksimatkat 26 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 27
SDP:n pitää edistää aktiivisesti tta liiketoimintaa, joka häiritsee ja haastaa markkinoiden nykyisiä valtiaita. Mtosta pitää ymmärtää, jotta sitä voi ohjata. ovat kalliita? Miksi on oikein, että joka knnassa apteekkarit ovat verotilastojen kärjessä? Kilpaillta ja samalla kehittymiseltä sojatt elinkeinot ajatvat kaikkialla kriisiin, kn kekseliäät digitaaliset kilpailijat ilmestyvät haastajiksi. Somalaiset kapat eivät oivaltaneet verkon mahdollisksia, joten Stockmann romahti ja Anttila myytiin pilkkahintaan. Onnibssi soveltaa halpalentoyhtiöiden varas- ja hinnoittelinnovaatioita, ja ajoi laiskan VR:n hetkessä vakaviin vaikeksiin. Fiks valtio on jostava sääntelijä ja innostava kmppani. Jos sosiaalidemokraatit kieltävät innovaatiot ja sietävät kartelleja, emme kykene johtamaan Somea menestykseen maailmantalodessa. SDP:n pitää edistää aktiivisesti tta liiketoimintaa, joka häiritsee ja haastaa markkinoiden nykyisiä valtiaita. Mtosta pitää ymmärtää, jotta sitä voi ohjata. Taloskasvn ja työllisyyden yhteys katkeaa Tehtävänjakoni fiksn valtion ja dynaamisten yritysten välillä oli varsin sppea. Olennainen ero perinteiseen sosialidemokraattiseen ajatteln oli ehkä se, että en aseta työllistämistä yritysten vastksi. Tämä onkin tärkeä näköklmaero. Yritys ei ole vastssa työllistämisestä vaan yhteisknta. Kn hallits esittelee bdjettiaan ja SDP omaa vaihtoehtoansa, lvataan aina kymmeniä thansia työpaikkoja. Väitteet vaivaavat mina polin ja toisin: ne tntvat epärehellisiltä. Tore kysely antaa karn kvan todellisdesta. Somen 250 srinta yritystä kertoi spistaneensa kolmessa vodessa työvoimaansa 60 000 hengellä ja ilmoittivat spistavansa lisää. Samalla yritykset ovat paremmassa tlosknnossa kin koskaan: voitot ovat kasvaneet samassa ajassa yli 50 prosenttia. Edessä on ennätyksellinen osinkokevät. Entä jos epämiellyttävä tots on, että nämä asiat eivät vain tapahd yhtä aikaa, vaan liittyvät toisiinsa jopa syy-serasshteessa? Entä jos yritysten tlos paranee työn tottavtta parantamalla, väkeä vähentämällä? Epäilemättä työväenliikkeelle on ongelma, jos työväkeä vähentämällä talos kasvaa. Kaikkein vaarallisinta on silti lakaista sivn tämä epämiellyttävä ajats, pitää kiinni työväenromantiikasta ja ihmetellä, kinka kannats kerran kkoisti, mtta nyt lakast. Somalaisen teollisden arvonlisä on noin kaksinkertaistnt 25 vodessa, samalla kn työntekijöiden määrä on laskent 30 prosenttia eli 150 000 ihmisen verran. Tottavs kasvaa työpaikkojen kstannksella. Monien ttkimsten mkaan Somesta ovat kadonneet ja katoavat keskitasoiset, keskipalkkaiset, keskitottavat työt. Kysyntää on korkeimman tottavden ja matalimman tottavden töihin, eli sellaisiin, joihin somalaisten enemmistö ei joko pysty tai hala. Digitaalisen maailmantaloden vahdittama työmarkkinoiden polarisaatio jatk ja vahvist. Jakatmista voi oikeastaan lievittää vain samalla keinolla, joka on taannt somalaisen menestyksen viime vosiin saakka, koltksella. Opetksen ja työvoimakoltksen leikkakset ovat tässäkin shteessa järjettömiä ja thoisia. Jos esittämäni näkemys on tosi, kansantaloden kasvkaan ei lisää merkittävästi työllisyyttä. Parhaiden yritysten menestys lisää työpaikkoja vain välillisesti: sri arvonlisä piristää yksityisiä palvelita ja verotlot pitävät yllä jlkisia palvelita. Jotta hypoteesia voisi edes ttkia, olisi ensin saatava menestyjiä. Eikä hyvältä näytä. Digitaalisessa maailmantalodessa Somi on jäänyt alihankkijaksi. Esimerkiksi Kaipolan paperitehtaan ktoskone keskittyi painamaan vain Ikean letteloita. Sadoin thansin, miljoonittain. Somalaiset sijoittivat arvonlisäketjn alapäähän, seranaan romanialaiset, jotka ahkeroivat honekaljätille lopttomiin lastlevyhyllyjä. Painokeikka siirtyi halvempaan maahan, ktoskone sljettiin. Varkadessa paperikone mtettiin kartongille. Nettikapan räjähdysmäinen kasv lisää pakkaamisen tarvetta, joten somalaisia tarvitaan apreina tässäkin thannen miljardin bisneksessä, joka kaksinkertaist jo nykyisen hallitskaden aikana. Mtta somalaisen työn hinnalla ei kannata satsata globaaliin alihankintaan. Ja varsinaiset voitot jäävät joka tapaksessa fiksmmille ja rohkeammille. Tottavserot räjähtävät Somalaisia on työelämässä noin 2,4 miljoonaa. Kn tämän väen pitää elättää kolme miljoonaa mta somalaista, holtoshde on 44/100. Väestön ikääntyminen vaikettaa tilannetta entisestään. Työ- ja elinkeinoministeriön ennsteen mkaan työttömyys kasvaa tänä vonna vosisadan korkeimpiin lkihin, noin 370 000 henkilöön. Heistä pitkäaikaistyöttömiä on peräti 130 000, osin hallitksen määrätietoisen toimettomden ansiosta. Pitkäaikaistyöttömien on vaikea palata työelämään. Kva on vielä karmpi, kn ttkitaan yksilöllisiä työllistymisen esteitä. Vaikeasti työllistyviä voi hyvinkin olla 250 000, eli kaksi kolmasosaa kaikista. He eivät pääse töihin, vaikka talos ja totanto kävisivät pnaisina. Jokaista kymmentä työssä olevaa kohti on yksi, joka ei elinaikanaan enää saa työtä. Vaikka työllisyys paranisi, työelämästä syrjäytyneiden ja syrjäytettyjen määrä on jo itsessään niin sri, että hmaanissa yhteisknnassa palkkatyö ei voi olla kansalaisden mitta. Olemme siirtyneet käsittämättömien tottavserojen maailmaan. 28 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 29
Peliyhtiö Spercell on 1,5 miljardin eron liikevaihdollaan yhtä sri firma kin Valtion Ratatiet. VR:llä on töissä yli 10 000 ihmistä, Spercellillä 150. VR:n työntekijän oss liikevaihdosta on 15 000 eroa, kn taas jokainen pelintekijä tottaa brttolisäarvoa tasan miljoona eroa. Ajan merkki on, että viime verotiedoissa pelisnnittelija Lasse Lohento ohitti Koneen toimitsjohtajan Matti Alahhdan Somen sripalkkaisimpana henkilönä: kkasitlot poli miljoonaa eroa. Peliyritykset työllistävät Somessa vain 2500 ihmistä. Yksinomaan K-kapat työllistävät väkeä kymmenen kertaa enemmän. Peliteolliss ei ole tyypillinen toimiala, eikä kansantalodellisesti kovin merkittävä. Mtta se on niitä aloja, joissa Somi menestyy avoimessa globaalissa kilpailssa. Ja avointa globaalia kilpaila lonnehtii se, että kaikkein arvokkaimmat yhtiöt eivät työllistä jrikaan väkeä. FANG eli Facebook, Amazon, Netflix ja Google saivat neljään pekkaan aikaan 95 prosenttia New Yorkin pörssi-indeksin krssinossta vonna 2015. Facebookissa on 12 000 työntekijää, Googlella 60 000 ja Netflixillä vain 2500. Amazonin paketteja pakkaa sentään yli 200 000 täysi- ja osa-aikaista lajittelijaa ympäri maailmaa mtta sekin on vain 10 prosenttia tavarataloketj Walmartin työntekijämäärästä. Tämä ei ole tta. Taloskasv ja työllisyys ovat erkaantneet toisistaan jo vosia sitten. Nokialla oli Somessa 25 000 työntekijää vonna 2000 - noin prosentti työllisistä. Nokian bkt-oss oli kitenkin nelinkertainen, nykyhinnoilla työntekijää kohti yli 250 000 eroa. Vaikka somalaiset yritykset löytäisivät keinot menestyä digitaalisessa maailmantalodessa, sadat thannet jäävät vaille palkkatyötä, jonka trvin rakentaa tlevaistta perheelleen ja merkitystä elämälleen. Työ ei ole arvo, mtta monelle se ei ole edes resrssi. Markkinaehtoinen työ on vaarallinen isklase Työ ei ole arvo, mtta solidaariss on. Sitä tarvitaan enemmän kin koskaan. Nykyinen hallits vaatii, että on synnyttävä markkinaehtoisia työpaikkoja. Mt työt eivät ole oikeita töitä : olkoot ihmiset mielmmin toimettomina kin jlkisella sektorilla. Markkinaehtoiss tarkoittaakin sitä, että markkinat sanelevat ehdot joihin ei kl työshteen sojaa, sosiaalitrvaa tai palkkaa jolla voi tlla toimeen. Tämä ei käy SDP:lle. Mtta sosiaalidemokraatit jakavat saman aatepohjan: vain työtä tekemällä ansaitsee yhteisknnan palvelt. Jos on topiaa, että 300 000 ihmistä voi saada hyviä töitä niin eikö silloin ole hyväksyttävä honot työt? Kysymys ei ole, toisin kin hallits inttää, edes työn hinnasta. Sri osa ei kelpaa työnantajille millään ehdoilla. Näin ollen markkinaehtoiss on pelkkä verke sille, että sosiaalitkia leikataan valtiontalodellisista syistä. Kri kovenee, valtio spist. Sosiaalidemokraatit eivät voi, eivätkä saa, lottaa siihen, että vientivetoisella kasvlla sret yritykset lovat merkittävästi työpaikkoja. Taloskasv ja työllisyys pitää erottaa toisistaan myös ohjelman tasolla, kten ne ovat erkaantneet jo todellisden tasolla. Se tarkoittaa, että srelle osalle somalaisista syntyy työpaikkoja vain sinne, missä liiketalodellinen tlos ei ole tärkein. 2020-lvn työ ei ole markkinaehtoista työtä, vaan markkinoita täydentävää ja mahdollistavaa työtä. Udessa tehtävänjaossa yhteisknta hyväksyy, että yritykset tavoittelevat voittoa, eivät työpaikkoja. Vastikkeeksi liike-elämä hyväksyy, että yhteisknta rahoittaa työllisyyttä, jolla ei ole markkina-arvoa. Ainakaan tavalla, jonka markkinat osaavat hinnoitella. Työllistäminen jää jlkisen vallan vastlle Jos yrityksiltä ei voi edellyttää työllistämistä, yhteisknnan on kannettava siitä vast. Samalla on hyväksyttävä, että hallinnon tehokktta ei mitata markkinoiden mittarein, jotka aihettavat loplta enemmän vahinkoa kin aitoa hyötyä. Aktiivinen työllisyyspolitiikka on ilman mta jlkisen vallan perstehtäviä, ja sen laiminlyönti synti ja rikos. On saatettava kymmenet thannet ihmiset työstä työhön, koltettava oikein ja oikea-aikaisesti siin tehtäviin. Lari Ihalaisen tärkeitä saavtksia olivat oikes keikkatöihin ja opiskeln työttömyyskorvaksen kärsimättä, ja myös yrittäjyys olisi sallittava. Mtkin perin perinteiset sosialidemokraattiset keinot ovat paikallaan työllisyysasteen nostamiseksi. Eritoten naisten työmarkkina-asemaa on atettava. Eläkeläiset on hokteltava jatkamaan työssä. Osa-aikatyön lisääminen attaa molemmissa. On hyväksyttävä, ja vaivihkaa hyväksyttykin, se tosiasia, että seat eivät saa työstään riittävää toimeentloa. Jlkisen vallan perstehtävänä on tarjota palkkatetta työvoimaa yrityksiin, järjestää knnallisia knnossapitotehtäviä, harjoittela ja kesätyöpaikkoja. Erityinen vast on norista. Työllisen ja työttömän jyrkkää rajaa on syytä entisestään hälventää. Jlkinen valta tkekoon ns. välityömarkkinoita, vapaaehtoistoimintaa ja kolmannen sektorin työllistävyyttä. Tarvitaan myös ammattimaisesti johdettja, isoja sosiaalisia yrityksiä, jotka osallistavat vaikeasti työllistyviä mielekkäisiin ja hyödyllisiin hankkeisiin. Kn keskitytään aloille, joilla ei ole kapallisia toimijoita, ei ole aitoa pelkoa kilpailn vääristymisestäkään. Tämä on sosialidemokraattien vastas työehtojen polkemiseen matalapalkka-aloilla. Tämä on fiksn, aktiivisen valtion vastas vastikkeettoman perstlon haikailijoille. Sosiaalitrva tarvitsee sren remontin. Demarinorten malli yksinkertaistetsta yleistrvasta on tärkeä avas. Työ ei ole arvo, mtta solidaariss on. Sitä tarvitaan enemmän kin koskaan. Käpylän menestystarina ja sen lopp Zoomaamme Helsingin Käpylään, syksyyn 2013. Olen tempomassa poikani kanssa lonasravintolan ovenripaa jo kolmatta kertaa sen jälkeen, kn paikka slki kesänä. JO ensimmäisenä keväänään ravintola oli trvoksissa tyytyväisistä rokailijoista, jono lotti josks kadlle saakka. Yrittäjät olivat havainneet tarpeen, toivat oikean tarjonnan, ja skolliset asiakkaat toivat rahansa päivästä toiseen. Mtta nyt ovi pysyi säpissä. Paikalle ilmestyi omistajayrittäjä, joka kertoi, että paikka sljetaan. Olin tyrmistynyt. Miksi? Koska heidän pitäisi palkata si työntekijä, ja se on liian kova riski, yrittäjä kertoi. Palattamme pakastepizzan kanssa kotiin päädyin toteamaan, että miehet olivat hyviä kotitalodessa, mtta sitäkin heikompia liiketalodessa. Jos joka päivä satoja annoksia myyvän ravintolan kate ei riitä palkkaamaan työntekijää, jotain on pielessä. Miksei kokeilt halvempia raaka-aineita, korkeampia hintoja, lyhyempää lonasaikaa tai nopeampaa läpivirtasta? Todennäköisempää on kitenkin, että yrittäjäjärjestöjen levittämät levottomat legendat ja marina työn hinnasta oli smentant kokkien järjen. Perstel, ettei ole varaa palkata työntekijää, on niin yleisesti hyväksytty, että häpeä honosta bisnesosaamisesta jää toiseksi. Tämä on srllinen tilannekva. Mtta koska se on totta, siihen on shtadttava vakavasti. Pienyrittäjien aito tai koett kynnys työntekijän palkkaamiseen koit kansantalodelle ja työllisyydelle kohtalokkaaksi. Fiks valtio tekee kaikkensa, jotta kynnystä madalletaan varsinkin, kn ihmeellistä kyllä, oikeistohallits ei näytä tekevän mitään pienyritysten eteen. Olen tähän saakka phnt yrityksistä yhdellä määreellä, mikä on väärin. Eri kokoiset yritykset antavat yhteiskntaan erilaista hyvää. Pienten yritysten tarpeet ovat toiset kin srten yritysten, kten todistettiin SDP:n vaihtoehtobdjettiin klvassa Yrittäjäpaketissa, jota sain olla tekemässä. Alle 10 hengen yritykset työllistävät enemmän somalaisia kin yli 1000 hengen yritykset. Niiden tavoitteena ei ole ensisijaisesti kasv, eikä riskiä ottamalla saatava 30 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 31
maksimaalinen liikevoitto, vaan tarjota hyvä toimeentlo omistajayrittäjille ja työntekijöille. Niiden merkitys työllistäjinä on korvaamaton. 10-30 hengen yritysten työnantajavelvoitteita on kevennettävä. Niille on sallittava esimerkiksi pidempi koeaika, hojennksia työaikasääntöihin ja YT-menettelyn normeihin. Nykyään raskaiden velvoitteiden välttäminen sorastaan rajoittaa työllistämistä. Entäpä, jos SDP olisi yrittäjäpole? Tottajakansalaiset työllistävät Erityisen tskaista työllistäminen on Somen 170 000 yksinyrittäjälle, joiden päämäärä on lähinnä työllistää itsensä. Jos asiakkaita tai toimeksiantoja tlee kitenkin enemmän kin yksin voi hoitaa, seimmilta lopp skalls tai osaaminen lkopolisen avn palkkaamiseen. Yrittäjäpaketissamme esitämme verohojennsta, jonka ansiosta lkopolisen työntekijän palkkaklt voisi vähentää tloksesta määrätyn ajan. Yrittäjiksi lasketaan tämän voden alsta myös kymmeniä thansia ammatinharjoittajia ja freelancereita. Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen, jonka tavoitteena on, ettei itsenäisesti työllistyvän sosiaalitrva enää jäisi viranomaisten mielivallan armoille. Tässä on vielä paljon tehtävää. Kten työttömän ja työllisen välistä eroa on hämärretty, myös päätoimisen ja sivtoimisen yrittäjän rajaa pitää tarvittaessa lainsäädännöllä hälventää. Fiks valtio kannstaa ihmisiä kokeilemaan siipiään yrittäjinä ja tarjoaa myös trvaverkon vaikeksien tllen. Epätyypilliset työshteet ovat epäilyttäviä perinteisessä sosiaalidemokraattisessa ajattelssa. Kitenkin pää- ja sivtoimisten yrittäjien verkostoja, jotka lovat keskenään toimeksiantoja ja työtilaisksia, kannattaa tkea. Ne kannstavat ihmisiä ottamaan oman vastn toimeentlostaan ja hyödyntämään mahdollisksia, joita jäykät yritysrakenteet eivät nyt osaa homata. Mikroyrittäjät ovat aktiivisia, jostavia tottajakansalaisia, jotka tovat taloteen lovtta ja dynamiikkaa. Fiks valtio totettaa nopeasti käytännölliset toimet, joilla mikroyrittäjien verkostot voivat vaivatta hoitaa viranomaisvelvoitteensa. Varstelekan toimitsjohtaja Valtteri Lindholm on ehdottant, että jlkinen valta jakaa pilvipalvelna yhteisen alstan, joka sisältää kaikki yritystoiminnassa tarvittavat ohjelmat. Digitaalinen talos on romahdttant alalle tlon kynnyksen ja samalla kstannsrakenteet monilla perinteisillä sektoreilla. Sananvapas kli ennen niille, jotka omistivat painokoneen. Nyt mediaimperimit taistelevat henkensä edestä, samalla kn yksi nainen ja netti voivat saada aikaan sren vaiktksen. Jälleen on kysymys keinotekoisesti kilpaillta sojattjen alojen romahdksesta. Internet on totettant Marxin haaveen: totantovälineet klvat kansalle. Tottajakansalaiset voivat lisätä työpaikkoja, hyvinvointia ja myös kansantloa aivan valtavasti aivan arkisilla varsteilla. Fiks valtio holehtii siitä, että heillä on tilaa ja trvaa. Yksi Somi Ulkomailla kerron aika sein illallispöydässä jtn, joka kertoo, miten erikoislaatinen maa Somi on. 1990-lvn polivälissä Helsingissä järjestettiin konferenssi kehitysmaiden naisille. He olivat hyvin otettja, kn itse Somen lkoministeri tli pitämään tervehdyspheen, varsinkin kn hän oli nainen. Varsinainen hämmästys koitti laantai-iltapäivänä, kn konferenssin osallistjat matkstivat metrolla Itä-Helsinkiin. Vanssa matksti to sama lkoministeri: verkkareissa ja kmisaappaat jalassa. Tarja Halonen oli menossa siirtolaptarhamökille. Somessa etäisyydet ovat vain maantieteellisiä. Tasa-arvon klttri on jrtnt niin syvälle, että kka tahansa kansalainen voi esittää holensa ministerille. Aito meritokratia ja kaikkien saavtettava korkeatasoinen kolts johtaa kenet tahansa eliittiin, jos kykyä ja pyrkyä riittää. Tämä mahdolliss on Somen erityinen voima. Somessa vallitsee yhä voimakas yhteenklvaisden, yhteisvastn ja lottamksen kokems. Jokaisen päättäjän velvolliss on ljittaa keskinäisen knnioitksen sopimsta parhaansa mkaan. Siksi ei ole ollenkaan mahdotonta kvitella, että Somen tottavin yksilö ja Somen tottamattomin yksilö istvat samalla terassilla kal- jatoppi kädessä. Toisella on peliyhtiön lippalakki, toisella Hankkijan. Heidän ei ole vaikea keksiä pheenaihetta, varsinkin, jos toppi ei ole ensimmäinen. Ainakin poliitikot voidaan hakka hyvässä yhteisymmärryksessä. Välimatkaa ei ole. Polarisaatiota ei ole ihmisten kesken. On vain yksi Somi, ja siitä yhteisyydestä on pidettävä kiinni. Spercellin perstajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja maksoivat kmpikin 54 miljoonaa eroa myyntivoiton veroa vonna 2013. Se on ylivoimainen veronmaksn Somen ennätys. Kmpikin maksoi kerralla enemmän veroa kin Björn Wahlroos 13 voden aikana. Verosnnittellla he olisivat säästäneet valtavia smmia, mtta Paananen totesi: Me ollaan saat paljon apa yhteisknnalta, ja nyt on meidän voro maksaa takaisin. Paananen ja Kodisoja ovat sorittaneet yhteisknnalta saamansa lottamksen korkeilla koroilla: Spercell on tottant kahtena viime vonna valtiolle reippaasti yli poli miljardia eroa. Tästä syystä olen Spercell-sosialisti. Vakamkseni on, että mahdollisksien tasa-arvo on Somen tärkein kilpailkykytekijä varsinkin kn sanaparin molempia osia painotetaan yhtä vakavasti. Vakamkseni on, että yhteisknnan ja markkinoiden kesken on lotavissa keskinäisen knnioitksen sopims, jota perinteinen etjärjestöjen kabinettikoneisto tkee, jos kykenee. Fiks valtio takaa mahdollisden yksilöille ja yrityksille. Fiks valtio antaa kansalaisille tilaa ja trvaa. Sosiaalidemokraattisella liikkeellä on nyt ratkaiseva hetki. Jos halamme vastta, meillä on oltava vastaksia. Monet teollisen ajan skomkset talodesta ja työstä saavat lvan väistyä, meidän on katsottava todellistta silmiin. Seisomme meren rannalla, srffilata kainalossa. Nyt on oltava valmis, sillä si aalto lähestyy. Sosiaalidemokraattisella liikkeellä on nyt ratkaiseva hetki. Jos halamme vastta, meillä on oltava vastaksia. 32 MUSTEMAALARI MUSTEMAALARI 33