Terveys ja talouspäivät 2019 HOITOTYÖN KANSALLINEN VERTAISKEHITTÄMINEN Pori 22.8.2019 Kristiina Junttila, TtT, dosentti Johtava ylihoitaja, HUS Nursing Research Center (NRC)
TAUSTAA HOITOTYÖN KANSALLISEEN KEHITTÄMISEEN 2
HOITOTYÖN KANSALLINEN KEHITTÄJÄVERKOSTO Vuonna 2012 esitys verkoston perustamisesta hallintoylihoitajille à yhteistyö käynnistyi 2013 Tapaamiset yleensä 2 kertaa vuodessa, vaihtuvilla paikkakunnilla; lisäksi Skypepalavereja tarvittaessa Ei varsinaista järjestäytymistä; isäntäorganisaatiot vuorollaan toimivat koollekutsujina, puheenjohtajina ja sihteereinä Tapaamisissa käsitelty useita hoitotyössä keskeisiä aihealueita, kuten kirjaamista, henkilöstöresursointia, kivunhoitoa, läheisväkivaltaa, digitalisaatiota, magneettisairaalamallia, Lähinnä kyse ollut tiedon ja käytäntöjen jakamisesta Kehittämistyöhön liittyvien aineistojen käytöstä laadittu erillinen sopimus Vuonna 2018 käynnistyi yhteinen kansallinen tutkimushanke liittyen painehaavoihin 3
YLIOPISTOSAIRAALOIDEN YHTEISTYÖ Yliopistosairaaloiden hoitotyön kehittäjät käynnistivät työnsä syksyllä 2016 yohallintoylihoitajilta saadun tehtäväksi annon pohjalta Hoitotyösensitiivisten tulosten ( Nursing-sensitive outcomes ) kansallinen kokoaminen Sittemmin verkoston toimintaan liittynyt myös KSSHP Tavoitteena seurata tunnuslukuja, jotka ovat keskeisiä kansainvälisissä akkreditoinneissa (magneettisairaalastatus, JCI-akkreditointi) Yhteinen tunnuslukutuotanto kansainvälisten määrittelyjen mukaisesti à mahdollisuus jatkossa hoitotyön kansainväliseen vertailuun! 4
PERUSTELUJA HOITOTYÖ- SENSITIIVISEN LAADUN SEURANNALLE 5
HOITOTYÖSENSITIIVINEN HOIDON TULOS Tarkastelun kohteena yksilön, perheen tai yhteisön terveydentila, käyttäytyminen tai näkemykset / kokemukset, jotka ovat herkkiä hoitotyön interventioille Hoitotyön interventioiden / osuuden vaikutus todettu empiirisellä näytöllä Eivät välttämättä liity hoidon tarpeeseen (hoitotyön diagnoosiin), esim. potilaan tyytyväisyys hoitoonsa (Center for Nursing Classification and Clinical Effectiveness, Doran ym. 2002) 6
PAINEHAAVAT Sairaalassa ilmaantuneet painehaavat ovat vakavia kliinisiä komplikaatioita, jotka voivat johtaa sairaalahoidon pidentymiseen, aiheuttaa kipua, infektioita ja jopa kuolemia Suomessa 55 000-80 000 potilaalla on vuosittain painehaava à kustannuksia 350 525 miljoonaa euroa vuodessa Yli 60 % painehaavoista jää havaitsematta terveydenhuollossa Prevalenssi: USA: 0,4 % - 38 % akuuteissa sairaaloissa Eurooppa / sairaalapotilaat: 8 % - 23 % Ruotsi / sairaalapotilaat: 14 % - 27 % 7
KAATUMISET Suomessa tapahtuu lähemmäs 400 000 kaatumistapaturmaa vuosittain, joista seuraa 1200 kuolemantapausta ja 6000 lonkkamurtumaa Kaatumisista seuranneiden terveydenhuollon kustannusten on arvioitu olevan Suomessa yli 500 miljoonaa euroa Sairaalassa kaatumisia tapahtuu eri tutkimusten mukaan 3-9 / 1000 hpv; yleisin tapaturma sairaaloissa Sairaalakaatumisista 30-50 % aiheuttaa jonkin vamman ja 1-2 %:ssa syntyy lonkkamurtuma Kaatumiset ovat yleisempiä sairaalahoidon alkuvaiheessa sekä sisätautiosastoilla Erityisesi iäkkäillä kaatumisvaara on koholla myös kotiutumisen jälkeen (n. 30 %:lla iäkkäistä toimintakyky huonontuu sairaalahoidon aikana) Sairaalakaatuminen aiheuttaa kustannuksia, vaikka siitä ei aiheutuisi potilaalle vammaa; mm. tutkimukset, seuranta, lääkitys, hoidon suunnittelu, kirjaaminen Sairaalassa kaatuneiden potilaiden hoitojakso on keskimäärin 7-11 vrk pidempi vaihdellen mm. haitan asteen mukaan Pitkäaikaiseen laitoshoitoon jää 20 % lonkkamurtumapotilaista 8
HOITOTYÖN LAATUINDIKAATTOREIHIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ - HOIVERKE 9
RAKENNE-PROSESSI-TULOS -VIITEKEHYS Rakenne Prosessi Tulos Määritelmä: Ympäristö, jossa hoitotyötä toteutetaan ml. resurssit ja organisaation / henkilöstön ominaispiirteet Määritelmä: Hoidon toteuttaminen, ml. diagnosointi, hoito, kuntoutus, preventio ja potilasohjaus Määritelmä: Hoidon lopputulokset, ml. terveydentilassa tapahtuneet tavoitellut ja/tai haitalliset muutokset, jotka voidaan liittää annettuihin terveyspalveluihin Hoitotyösensitiiviset esimerkit: Hoitotyön tekijöiden osaaminen, koulutus; hoitotyön resursointi; hoitotyön toimintamallit; organisaation saavuttamat akkreditoinnit Hoitotyösensitiiviset esimerkit: Potilaiden valvonta/tarkkailu; opetus ja ohjaus; kotiutuksen suunnittelu; hoidon koordinointi; lääkehoidon toteuttaminen Hoitotyösensitiiviset esimerkit: Itsehoito; toimintakyky; sairauteen ja hoitoon liittyvä tieto/ osaaminen; komplikaatiot ja haittatapahtumat; terveyteen liittyvä elämänlaatu 10 (Jones 2016)
ESIMERKKI: NATIONAL DATABASE OF NURSING QUALITY INDICATORS, NDNQI (USA) Rakenne Prosessi Tulos Hoitotyön tunnit per potilaspäivä Hoitajien vaihtuvuus Hoitotyön tekijöiden tutkinnot, erityispätevyydet Skill-mix 11 Lasten kivunhoidon toteutuminen (AIRcycle; Assessment Intervention - Reassessment) More than 2,000 U.S. hospitals and 98% of Magnet recognized facilities participate in the NDNQI program, demonstrating the value of nurses in promoting high quality, patient-centered care. Participating hospitals use NDNQI to measure nursing quality, improve nurse satisfaction, strengthen the nursing work environment and improve reimbursement under current pay for performance policies. (Press Caney Associates Inc., 2015) Sairaalainfektiot (esim. virtsakatetreihin ja keskuslaskimokanyyleihin liittyvät) Potilaiden kaatumiset Haittaa aiheuttaneet potilaiden kaatumiset Painehaavojen määrä Ääreislaskimoiden ivinfuusioiden infiltraatiot (lapset) Fyysinen/seksuaalinen väkivalta (psykiatria) Potilaiden rajoittamistoimien määrä Readmissioiden määrä Hoitajien työtyytyväisyys
KANSALLINEN VIITEKEHYS RAKENNE Organisaation tehtävä ja resurssit, johdon kyky fasilitoida kehittämistä ja muutosta Hoitotyön toteuttamisen rakenteet, kuten organisaation ominaispiirteet (esim. henkilöstörakenne, resurssit, potilaiden ominaispiireet) Potilaille haittaa aiheuttaneet kaatumiset/ putoamiset Kyseisellä sairaalajaksolla syntyneet, 2 asteen painehaavat Virtsatiekatetriin liittyvät infektiot Keskuslaskimokanyyleihin liittyvät infektiot Hoitotyön potilaspalaute Hoitajien työtyytyväisyys Eristäminen muista potilaista Sitominen lepositeillä Yhteydenpidon rajoittaminen Hoidollinen kiinnipitäminen Lääkkeenanto tahdonvastaisesti psyykkisen sairauden vuoksi TULOS Hoidon vaikuttavuus, potilaan kokemus ja turvallisuus, henkilökunnan kokemus ja oppiminen Laadukas potilaan hoitotyö PROSESSI Tavoitteiden toteuttamiseksi luodut prosessit Hoitotyön toteuttamisen prosessit (esim. lääkehoidon ja kivunhoidon toteuttaminen, käsihygienian toteutuminen)
YHTEINEN TUNNUSLUKUTUOTANTO Aloitettu yhteinen tietotuotanto Hoitotyön potilaspalautteella Aineistoa on kerätty yhteisillä väittämillä vuodesta 2017 alkaen. Osallistuneiden yksiköiden määrä on vaihdellut, mutta kasvaa koko ajan. Palaute kerätään viikon otantana neljä kertaa vuodessa. Käytössä on paperilomakkeita, sähköisiä kyselyjä jne. organisaatioiden mahdollisuuksista riippuen. Hoitajien työtyytyväisyys tiedolla Modified Nurse Engagement Survey -kyselyt 2018 ja 2019 (toistuu vuosittain) Varsinaisen vertailun edellytyksenä Yksikköjen tyyppiluokittelu à yksittäistä yksikköä ei voida tunnistaa Vertailun muut mahdolliset rajoitukset Materiaalien luovutus- ja käyttöoikeussopimus (HoiVerKe-sopimus) Todetut haasteet Ainakin alkuvaiheessa, hoitotyön kirjaamiskäytäntöerojen johdosta, aineistoja joudutaan keräämään manuaalisesti, otantoina Tarvitaan tietokanta, johon tiedot siirretään tai syötetään esim. portaalin kautta, ja lisäksi vertailutiedon tuottamisen palvelu 13
MITÄ JATKOSSA? Olemassa ja keräyksessä olevien tietojen vertailu in-house-periaatteella THL Kansalliset laaturekisterit hanke Jatkotoimet 2019-2020, ml. pilottirekisteritoiminnan laajentaminen ja syventäminen, esim.: Hoitotyösensitiivinen laatu laaturekistereissä työryhmä Kick-off 10.6.2019, THL HoiVerKe-verkoston laajentaminen Yo-hallintoylihoitajat laativat yhteisen tiedotteen erva-alueilleen Laajennus erikoissairaanhoidon ulkopuolelle? 14
15
16
LOPUKSI: MIKSI TÄTÄ TEHDÄÄN? 17
HOITOTYÖN TIEDOLLA JOHTAMISEN TUKI Tavoitteet 18 Kuvata hoitotyön osuus potilasturvallisuuden toteutumisessa ja hoidon tuloksissa Edistää laadun varmistamista kliinisessä hoitotyössä Edistää toimijoiden vastuullisuutta [Kuvata hoitotyön resurssitietoja (määrä, käyttö)] Tehdä hoitotyön vertaisarviointi ja hyvin käytänteiden jakaminen mahdolliseksi Tunnistaa laadun poikkeamat tutkimuksen, koulutuksen ja perehdytyksen tueksi (Needleman ym. 2007)
LÄHTEET Armour-Burton T, Fields W, Outlaw L & Deleon E. 2013. The healthy Skin Project: Changing Nursing Practice to prevent and treat hospital-acquired pressure ulcers. Critical Care Nurse 33(3), 32-39. Baris VK, Intepeler SS & Yeginboy EY. 2018. The cost of serious patient fall-related injuries at hospitals in Turkey: A matched casecontrol study. Clinical Nursing Research 27(2), 162-179. Doran DI, Sidani S, Keatings M & D0idge D. 2002. An empirical test of the Nursing Role Effectiveness Model. Journal of Advanced Nursing 38 (1), 29-39. Gunningberg L, Donaldson N, Aydin C, et al. Exploring variation in pressure ulcer prevalence in Sweden and the USA: benchmarking in action. J Eval Clin Pract 2012;18:904-10. Hirose M, Nakabayashi N, Fukuda S, Yamaguchi S, Igawa M, Egami K, Honda J & Shima H. 2015. Additional medical costs due to hospital-acquired falls. Journal of Patient Safety 00(00), 1-7. Jones T. 2016. Outcome Measurement in Nursing: Imperatives, Ideals, History, and Challenges. OJIN: The Online Journal of Issues in Nursing 21(2), Manuscript 1. http://www.nursingworld.org/mainmenucategories/anamarketplace/anaperiodicals/ojin/tableofcontents/vol-21-2016/no2-may- 2016/Outcome-Measurement-in-Nursing.html#Jones11 Morello R, Barker AL, Watts JJ & Haines T. 2015. The extra resource burden of in-hospital falls: A cost of falls study. The Medical Journal of Australia 203(9), 367.e1-367.e8. Needleman J, Kurtzman ET & Kizer KW. 2007. Performance Measurement of Nursing Care - State of the Science and the Current Consensus. Medical Care Research and Review. Supplement to Vol 64 Number 2, 10S-43S.
Qaseem A, Mir T, Starkey M & Denberg T. 2015. Risk Assessment and prevention of pressure ulcers: A clinical practice guideline from the American College of Physicians. American College of Physicians 162(5), 359-369. Soppi E. 2014. Painehaavan ehkäisy ja hoito. Lääkärin käsikirja, Duodecim 126(3), 261-268. Soppi E, Iivanainen A & Korhonen P. 2014. Concordance of Shape Risk Scale, a new pressure ulcer risk tool, with Braden Scale. International Wound Journal 11(6), 611 615. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.3.2019]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_tie_001_fi.html. Tchouaket E, Dubois CA & D`Amour D. 2017. The economic burden of nurse-sensitive adverse events in 22 medical-surgical units: retrospective and matching analysis. Journal of Advanced Nursing 73(7), 1696-1711 Vanderwee K, Clark M,Dealey C, GunninbergL, Delfoor T. Pressure Ulcer Prevalence in Europe. Pilot study. J Eval Clin Pract. 2007;13(2) 227-235. Wann-Hansson C, Hagell P, Willman A. Risk factors and prevention among patients with hospital-acquired and pre-existing pressure ulcers in an acute care hospital. J Clin Nurs 2008;17:1718-27.