Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1.1.2010 (1705/2009) ja Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) Yleiset kirjastot: keskus- ja maakuntakirjastotehtävän rahoitus valtionavustuksena muut erityistehtävät (esim. monikielinen kirjasto, saamenkielinen kirjasto) keskitettyjen palvelujen rahoitus perustamishankkeet valtionosuuksista valtionavustuksiin hankeraja 400 000 euroa (ei koske kirjastoautoja) kokeilu- ja kehittämishankeavustukset
Kirjastolaki ja rahoitus Kirjastolain 9 :n muutos (1709/2009) vastaamaan muuttunutta rahoitusta: "Kunta saa valtionosuutta kirjaston käyttökustannuksiin siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Kunnalle myönnetään valtionavustusta valtion talousarvion rajoissa 4 :ssä tarkoitetun keskuskirjasto- ja maakuntakirjastotehtävän hoitamiseen sekä kirjaston perustamishankkeeseen siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Perustamishankkeena pidetään myös kirjastoauton ja -veneen hankintaa. Valtionavustusta voidaan myöntää myös muun kunnalle tai palvelun järjestäjälle annetun erityisen tehtävän hoitamiseen."
Rahoitukseen liittyvä muu lainsäädäntö Valtionavustuslaki (688/2001) myöntäminen ja perusteet, maksaminen, käyttö ja valvonta, palauttaminen ja takaisinperintä, tietojensaanti ja tietojen luovutus Laki julkisista hankinnoista (348/2007) periaatteet ja soveltamisala, kynnysarvot ja ennakointi, EU-kynnysarvot, hankintamenettelyt, ilmoitusvelvollisuus hankinnoista ja määräajat, tarjouspyyntö ja hankinnan kohteen määrittely, ehdokkaiden ja tarjoajien valinta sekä tarjouksen valinta, kansalliset menettelyt EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa tms., yhteiset säännökset hankintapäätöksen ja hankintasopimuksen tekemisestä, oikeusturvakeinot OKM:n oma ohjeistus Yleisavustukseen liittyvät ehdot ja rajoitukset (Dnro 1/290/2007) Erityisavustukseen liittyvät ehdot ja rajoitukset (Dnro 2/290/2007) Perustamishankkeiden valtionavustusta koskevat lisäehdot (Dnro 1/290/2010)
Valtionavustukset / yleiset kirjastot Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (29.80.30), 4 471 000 euroa Valtionavustukset keskus- ja maakuntakirjastoille, 2 429 400 euroa Valtionavustukset kirjastojen sisältötuotantoon, 336 000 euroa Keskitettyjen palvelujen tuottaminen ja osto sekä muut erityistehtävät, 1 502 600 euroa Monikielinen kirjasto ja saamelaiskirjasto 203 000 euroa Valtionosuus ja avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (29.80.34), 5 000 000 euroa Perustamishankkeiden jälkirahoitteisten valtionosuuksien ja avustusten maksatukset 4 000 000 (29.80.34.1). Maksatus alkaa valmistumista seuraavan vuoden maaliskuussa seitsemänä vuosieränä, johon lisätään maksamattomalle osuudelle laskettu peruskorkoa vastaava korko ensimmäisen vuosierän jälkeen. Valtuudet 4 500 000 euroa, josta 1 000 000 toteutusaikaista rahoitusta (29.80.34.2.)
Yleisten kirjastojen kehittämisen rahoitus Kirjastotoimen valtionavustuksiin ja kehittämistoimiin (veikkausrivi 29.80.52) Yleisten kirjastojen kehittäminen 3 551 000 euroa kuntien kirjastot kansalliset hankkeet Kirjastotoimen valtion aluehallinnolle 855 000 euroa (suurin osa myönnetään valtionavustuksina ELYjen toimesta) Alan muu tukeminen (mm. järjestöt ja kv-toiminta) 247 000 euroa Pohjoismaiset kirjastoautot 197 000 euroa
Valtionavustusprosessin uudistaminen 1. Valtakunnalliset, keskitetyt, poikkihallinnolliset hankkeet Maakunta- ja keskuskirjastotoimintaan, saamelaiskirjastotehtävään, monikieliselle kirjastolle, yleisten kirjastojen verkkopalvelut Kirjastot.fi: n toimintaan sekä muuhun sisältötuotantoon n. 3 700 000 euroa Hakemukset 31.10. ao. ELYille, jotka antavat niistä lausuntonsa 31.12. mennessä OKM päättää tammikuussa 2. Alueelliset ja paikalliset hankkeet Kirjastojen tietoverkkopalveluhankkeisiin ja henkilökunnan täydennyskoulutukseen sekä kirjastojen kokeilu- ja kehittämistoimintaan n. 2 700 000 euroa Hakemukset 31.10. ao. ELYille, jotka asettavat hakemukset kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen ja kuultuaan opetus- ja kulttuuriministeriön kannan ja kun ministeriö on asettanut määrärahat ELYjen käyttöön, asianomaisissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa tehdään valtionavustuspäätökset helmi-, maaliskuussa.
Miten tehdä hyvä hanke ja hakemus. Hankkeen arviointi
Millainen on hyvä hanke? Saa aikaan positiivista kehitystä Lisää toteuttajien osaamista Syntyy uusia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä On levittämiskelpoinen Lisää yhteistyötä yli hallintorajojen Nostaa toteuttajan profiilia
Hyvän hankkeen tarkistuslista Anna suunnittelulle riittävästi aikaa Mitä uutta hankkeessa on, sen tavoitteet? Miten hankkeen tulokset tulevat näkymään ja miten niitä levitetään? Hankkeen realistisuus, hallittava kokonaisuus Rahoitus, aikataulutus, selkeä vastuutus Yhteistyökumppanit, sitoutuminen
Miten tehdä hyvä hakemus? Täytä hakemus huolellisesti, anna kaikki tarvittavat tiedot Käytä selkeää kieltä ja tiivistä tarvittaessa Kirjaa tavoitteet selkeästi Kerro konkreettisesti, mitä tehdään ja miten rahat käytetään Vältä ylimääräisiä liitteitä Muista rahoituksen oma ja yhteistyö-kumppanien osuus
Hankkeen raportointi ja arviointi 1 Raportointi tuottaa tietoa tuloksista Auttaa hyvien käytäntöjen levittämisessä Arvioi onnistumista, mitä jäi käteen? Sisäinen arviointi (itsearviointi) on työkalu kehittämiseen Ulkoisella arvioinnilla mitataan hankkeen hyödyt Hyvä arviointi on oppimisprosessi
Hankeen raportointi ja arviointi 2 Projektin arvioinnin keskeiset kohteet tulokset suhteessa tavoitteisiin innovatiivisuus, uusien toimintatapojen kokeilu pysyvät vaikutukset jos tavoitteita ei saavuteta, niin arvioitava myös epäonnistumisen syitä asetettujen tavoitteiden lisäksi muut tulokset tuloksien levittäminen
Kriittisiä kohtia projekteissa Hallittu aloitus, käytänteet, vastuut Tiedon kulku Osapuolten sitoutuminen Kustannusarvion realistisuus, kustannusten todentaminen, kilpailuttaminen Tarvittava koulutus Aikataulussa pysyminen Raportointi, levitys, arviointi