OKM:n katsaus oppilaitosrakentamiseen ja -kiinteistöihin. Rakennusneuvos Ritva Kivi

Transkriptio

1 OKM:n katsaus oppilaitosrakentamiseen ja -kiinteistöihin Rakennusneuvos Ritva Kivi

2 Oppilaitosten toimitiloja koskevat tehtävät opetus- ja kulttuuriministeriössä Oppilaitosrakentamisen strategiset ohjaus-, rahoitus- ja kehittämistehtävät Yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeet Vapaan sivistystyön perustamishankkeet Valtionosuuksien palauttamista koskevat asiat Valtion lahjoittamia kiinteistöjä koskevat asiat Valtion oppilaitosten toimitilojen vuokraushankkeet

3 Yleissivistävän koulutuksen oppilaitosrakentaminen OKM laatii vuosittain valtakunnallisen rahoitussuunnitelman seuraavaa 4 vuotta varten koulutuksen järjestäjät ehdottavat hankkeitaan RS:aan ELY-keskuksille maakunnalliset liitot laativat alueensa hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen ELY-keskukset laativat esityksensä rahoitussuunnitelmaan OKM:lle vuosien RS:aan sisältyy n. 30 % esitetyistä hankkeista OKM jakaa valtion TA:ssa olevat määrärahat ja myöntämisvaltuudet ELY-keskuksille valtuudet myöntää toteutusaikaista ja jälkirahoitteista valtionavustusta ELY-keskukset toimivat valtionapuviranomaisina Uudenmaan ELY, Varsinais-Suomen ELY, Pirkanmaan ELY, Pohjois-Savon ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELy ja Lapin ELY OKM tulosohjaa ELYjen oppilaitosrakentamiseen liittyvää toimintaa

4 Vapaan sivistystyön oppilaitosrakentaminen v alusta päättyy hankekohtainen valtionavustus perustamishankkeisiin v myönnetään viimeiset hankekohtaiset avustukset vapaan sivistystyön oppilaitosten perustamishankkeisiin käyttökustannusten yksikköhintoihin tulee v alusta lähtien sisältymään myös rakennushankkeista aiheutuvat kustannukset

5 Valtionosuuksien palauttaminen Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai -avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toiselle toiminta lopetetaan omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Jos omaisuus luovutetaan toiselle, joka käyttää omaisuutta valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan, tästä luovutuksesta johtuva palautus voidaan jättää määräämättä, jos luovuttaja omaisuuden luovutuksen yhteydessä sitoutuu vastaamaan palautusehdoista myös luovutuksen jälkeen tai jos luovutuksen saaja sitoutuu vastaaviin omaisuuden luovuttajaa koskeviin palautusehtoihin. Palautusta ei määrätä kuitenkaan suoritettavaksi, jos tässä momentissa tarkoitetun toimenpiteen tapahtuessa valtionavustuksen myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. OKM päättää myöntämiensä valtionosuuksien osalta ELYt päättävät sekä itse myöntämiensä että lääninhallitusten myöntämien valtionosuuksien ja avustuksien osalta

6 Valtion 90-luvulla lahjoittamat kiinteistöt - 1 Luovutussopimuksiin sisältyy ns. palautuspykälä "luovutetun omaisuuden toiselle luovuttamiseen, käyttötarkoituksen muuttamiseen, toiminnan lopettamiseen sekä omaisuuden tuhoutumisesta tai vahingoittamisesta saatuihin korvauksiin sovelletaan, mitä rahoituslain (705/92) 44 :ssä/(635/1998) 49 :ssä valtionosuudesta ja sen palauttamisesta säädetään." v ja sitä aikaisemmin luovutettuun omaisuuteen kohdistuu pysyvä palautusvelvoite v ja sen jälkeen luovutettuun omaisuuteen kohdistuu 30 vuoden palautusaika Valtio ei ota luovutettuja kiinteistöjä takaisin Palautuspykälän mukaisissa tilanteissa OKM:lle on ilmoitettava 6 kuukauden kuluessa olosuhteiden muuttumisesta jos ilmoitusta ei tehdä, niin lahjoitusvaroja vastaava suhteellinen osuus omaisuuden käyvästä arvosta on palautettava valtiolle lahjoitusvaroja vastaava euromäärä on voitu hyväksyä koulutuksen järjestäjän muun hankkeen rahoituksen osaksi entisin ehdoin Jos lahjoituksen osuus käyvästä arvosta on yli 1 milj. euroa, OKM pyytää VN:n raha-asianvaliokunnan lausunnon ennen päätösehdotuksestaan.

7 Valtion 90-luvulla lahjoittamat kiinteistöt - 2 Valtiolle palautettavaksi määrättävissä oleva osuus omaisuudesta määritetään seuraavasti: omaisuuden käypä arvo: joko kilpailutettu myyntihinta tai ulkopuolisen kiinteistön arvioijan arvio valtion luovutuksen osuus omaisuuden käyvästä arvosta 1. selvitetään luovutuksen jälkeen toteutetut peruskorjaus- ja rakennushankkeet sekä niihin mahdollisesti saadut valtionosuudet 2. selvitetään lahjoituksen jälkeen kiinteistöjen rakennushankkeisiin saatujen valtionosuuksien osuudet 3. laaditaan laskelma valtion luovutuksen suhteellisesta osuudesta eli palautettavan osuuden arvosta 4. luovutuksen jälkeen toteutetut peruskorjaus- ja lisärakennushankkeiden kustannukset on arvioitava samaan hintatasoon luovutettavan omaisuuden arvon kanssa esim. peruskorjauksen arvon osuus rakennuksen teknisestä arvosta ja palautettava osuus on valtion luovutuksen osuus käyvästä arvosta vastaavasti.

8 Valtion 90-luvulla lahjoittamat kiinteistöt - 3 Kiinteistö rakennukset ja tontit Käypä arvo PK/LS/osto luovutukse n jälkeen (käyvän arvon arviointiajankohdan hintatasossa) Maksettu valtionosuus (käyvän arvon arviointiajankohdan hintatasossa) Lahjoituksen osuus käyvästä arvosta Valtionosuuden osuus käyvästä arvosta Koulutuksen järjestäjän osuus käyvästä arvosta Kiinteistö 1 - Rakennus A, peruskorjaus , ,- 0, , ,- - Rakennus B, peruskorjaus , ,- (50 %) , , , ,- -Tontti , ,- - irtaimisto 5.000, ,- Kiinteistö 2 - Rakennus C, lisärakennus , ,- (50 %) , , , ,- - tontti , ,- Metsäalue , ,- Peltoalue , ,- Kiinteistö 3, osto , ,- 0,- 0, ,- YHTEENSÄ , , , , , ,-

9 Oppilaitosten toimitiloja koskevat tehtävät Opetushallituksessa Opetushallitus valmistelee valtion oppilaitosten toimitilahankkeita koskevat asiat kehittää oppilaitosten suunnittelua ja rakentamista tukemalla ja järjestämällä alaan liittyviä tutkimushankkeita, tuottamalla ohje- ja opasjulkaisuja, antamalla neuvontaa sekä järjestämällä koulutusta. seen/oppilaitoksen_tilat_ja_rakentaminen

10 Kosteus- ja hometalkoot VnPP toimenpiteistä rakennusten kosteusvaurioiden ja niiden aiheuttamien toimenpiteiden terveyshaittojen vähentämiseksi, sisältää 24 valtiovallan toimenpidettä, mm. seuraavat: 6. OKM:n ja kuntien yhteistyönä laaditaan vuoden 2011 loppuun mennessä vuosille ajoitettu suunnitelma siitä, miten edetään terveyshaittoja aiheuttavien kosteusvaurioiden poistamiseksi koulurakennuksista. 7. STM:n ja kuntien yhteistyönä laaditaan vastaava suunnitelma päiväkoti- ja hoitoalan rakennusten osalta.

11 Koulujen rakennustekninen turvallisuus Oppilaitosten turvallisuus, työryhmän raportti, SM:n julkaisu 40/ B F2/$file/ pdf (s. 27-) sisältää ehdotuksia koskien koulurakennusten rakennusteknistä turvallisuutta suositusten jatkovalmistelu kevääseen 2012 mennessä.

12 Turvallisuustyöryhmän suosituksia - 1 Työryhmä suosittelee koulurakennusten varustamista palovaroitinjärjestelmällä, automaattisella paloilmoittimella tai sprinklerijärjestelmällä turvalaitteisto, joka tunnistaessaan tulipalon synnyn antaa automaattisesti ja välittömästi ilmoituksen alkavasta palosta paikallisesti laitteisto, joka antaa automaattisesti ja välittömästi ilmoituksen alkavasta palosta sekä paikallisesti että hätäkeskukseen tai automaattinen vesisammutusjärjestelmä, joka antaa ilmoituksen myös hätäkeskukseen tallentavalla kameravalvontalaitteistolla sekä kulunvalvontalaitteistolla kullekin koululle tehdyn riskiarvioinnin mukaan. Työryhmä ehdottaa kuulutusjärjestelmän asentamista aina yli 100 oppilaan koulurakennuksiin ja aina kaksi- tai useampikerroksisiin rakennuksiin. erityiskouluissa järjestelmä suunnitellaan tapauskohtaisesti. Valtion rahoittamissa hankkeissa järjestelmä voitaneen asettaa rahoituksen ehdoksi.

13 Turvallisuustyöryhmän suosituksia - 2 Sisäikkunat Tilojen sisäovissa ja -seinissä olevien ikkunoiden tulee olla vaaratilanteessa helposti ja nopeasti peitettävissä esimerkiksi kaihtimin tai verhoin. Poistumistiet Sisälle suojautumisen varmistamiseksi peräkkäin olevien luokkahuoneiden välisiin seiniin voidaan rakentaa ovi, jonka kautta vaaraa voidaan paeta. Ovi voi toimia myös opetustilojen toisena poistumisreittinä eli varatienä. Poistumisreittien havaittavuutta voidaan tehostaa merkitsemällä ne lattiarajaan asetettavin, pimeässä jälkiheijastavin opastein. Rakennusten sisätilat merkitään niin, että henkilökunnalla ja oppilailla on selkeä yhteinen käsitys siitä, missä osassa koulua he ovat ja miten sitä nimitetään. Rakennuksessa liikkumista ja suunnistautumista voidaan helpottaa muun muassa pintojen värityksellä, selkeillä kerrosmerkinnöillä tai muilla merkinnöillä lattioissa ja seinissä. Tiloilla on oltava oven molemmin puolin selkeä nimi tai muu tunniste. Samoja merkintätapoja on noudatettava kiinteistötietolaatikon pohjapiirroksissa ja paikantamiskaavioissa. Poistumisen opaskarttoja on oltava sijoiteltuina sisääntulo-oville ja eri kerroksiin.

14 Turvallisuustyöryhmän suosituksia - 3 Kiinteistötietojen laatikko Kiinteistötietojen laatikossa säilytetään koulurakennuksen pohjapiirustukset tarvittavine merkintöineen poliisi- tai pelastustehtäviä varten. Rakennuksen tuulikaappiin tai muualle pääoven läheisyyteen asennetaan lukittava vahvarakenteinen kaappi pelastushenkilöstön ja poliisin käyttöön. Laatikossa tulee olla oleelliset tiedot rakennuksesta ja useita kopioita kiinteistön pohjakuvista laminoituina. Järjestelystä on aina sovittava paikallistasolla viranomaisten kanssa. Laatikko tulee merkitä poliisin ja pelastushenkilöstön tuntemalla merkillä. Laatikko murretaan auki tai avataan mahdollisesti käytössä olevalla avainsäilöjärjestelmän avaimella. Paikantamiskaavioiden ja mahdollisen avainsäilöjärjestelmän käyttö tulee suunnitella ja sopia paikallisesti kiinteistön turvallisuushenkilöstön, poliisin ja pelastuslaitoksen kesken.

15 Turvallisuustyöryhmän suosituksia - 4 Asiattomien henkilöiden pääsy kiinteistöön ja siellä liikkuminen estetään lukituksin. Ulko-ovien ja uloskäynneille johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa avattavissa ilman avainta. Palo-osastoivien ovien tulee olla itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia. Jos palo-ovi on koettu hankalaksi ja epäkäytännölliseksi, se on syytä varustaa savuilmaisimella varustetulla ovipumpulla, jolloin ovi voidaan pitää auki kulun ja valvonnan helpottamiseksi. Yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa selvitetään rakentamismääräysten tarkentamistarpeet ehdotettavien muutosten osalta.