YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 177/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 404

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 177/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 404 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2007 ASIA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Santakarin ja Haavasten Pitkäkarin yksiköissä sekä kalojen talvisäilytykseen Iso Lampoorin yksikössä Luvian kunnassa Luvan hakija Kalastusyhtymä Valtanen, Aarne, Jari, Tyyne, Seija ja Jukka Lemlahti, 29100 Luvia Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Kalastusyhtymä Valtanen, Aarne, Jari, Tyyne, Seija ja Jukka (jäljempänä Kalastusyhtymä Valtanen) on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 28.12.2005 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 2.3.2006, 5.5.2006, 23.5.2006 ja 22.8.2007. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Santakarin eteläpuolella Korven kylässä ja Haavasten Pitkäkarin itäpuolella Perän kylässä sekä kalojen myynti ja talvivarastointiin Iso Lampoorin niemen ja Vähä Tukkarin välisellä vesialueella Lemlahden kylässä Luvian kunnassa. Kalojen arvioitu lisäkasvu on noin 180 000 kg/a. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 22.12.2000 antamallaan päätöksellä nro 89/2000/4 myöntänyt Kalastusyhtymä Valtaselle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Luvian kunnan Korven ja Perän kylien vesialueella, kalojen varastointiin Luodonkylän ja Lemlahden kylän vesialueilla sekä perkausjätevesien johtamiseen mereen Lemlahden kylässä. Vaasan hallinto oikeus on 9.10.2001 antamallaan päätöksellä nro 01/0103/4 pysyttänyt ympä

2 ristölupaviraston päätöksen. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 6.10.2004 antamallaan päätöksellä nro 45/2004/3 osittain muuttanut päätöksen nro 89/2000/4 lupamääräystä 1). Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden pinta ala Haavasten Pitkäkarin yksikössä saa olla enintään 1 400 m 2 ja Santakarin yksikössä enintään 600 m 2. Iso Lampoorin talvivarastointipaikalla pidettävien verkkoaltaiden pinta ala saa olla enintään 2 220 m 2 ja Iso Lampoorin myyntivarastointipaikalla pidettävien verkkoaltaiden pinta ala saa olla enintään 220 m 2. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa saa Haavasten Pitkäkarin laitoksella olla enintään 540 kg ja typpimäärä enintään 4 050 kg. Vastaava määrä fosforia Santakarin laitoksella saa olla 230 kg ja typpeä 1 750 kg. Iso Lampoorin talvisäilytyspaikalla ylläpitoruokintaan käytettävä rehu saa sisältää fosforia enintään 50 kg ja typpeä enintään 350 kg vuodessa. Talvivarastointi on sallittu 15.10. 15.5. välisenä aikana. Lupa on voimassa kunnes 31.12.2005 mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Oikeus alueeseen Santakarin eteläpuoleinen ja Haavasten Pitkäkarin itäpuoleinen kalankasvatusyksikkö on sijoitettu Kalastusyhtymä Valtasen osakkaiden omistamille vesialueille Santkarin vesi RN:o 1:88, Korven kylä ja Louhenkari RN:o 1:342, Perän kylä. Myyntivarasto kokonaisuudessaan ja talvisäilytyspaikka osittain sijaitsevat vuokratulla vesialueella Heikkilä RN:o 1:241, Luodon kylä. Kalastusyhtymä Valtanen ja Edith Heinilä ovat 30.6.2007 tehneet vuokrasopimuksen koskien vesialueen Heikkilä RN:o 1:241 käyttöä kalankasvatukseen ajalle 1.7.2007 30.6.2010. Osittain talvisäilytyspaikka sijaitsee kalastusyhtymän osakkaan omistamalla vesialueella, joka on osa kiinteistöä Lampoori RN:o 3:58, Lemlahden kylä. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Luvian kunnasta saatujen tietojen mukaan kalankasvatusalueilla on voimassa oleva rantaosayleiskaava. Luvian kunnan rantaosayleiskaavassa Santakarin yksikön länsipuolella sijaitseva Santakarin saari on merkitty loma asuntoalueeksi (RA). Haavasten Pitkäkarin yksikön välittömässä läheisyydessä on lounaassa pieni saari, joka on merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Yksikön länsipuolella sijaitseva Haavasten Pitkäkari ja luoteispuolella sijaitseva Sandströminkari on merkitty loma asuntoalueiksi, maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kalankasvatusyksiköiden vaikutusalueilla ei ole rauhoitus tai luonnonsuojelualueita. Lähin suojelukohde on Luvian saariston Natura 2000 alue (FI0200074). Alueen raja sijaitsee noin 1,4 km luoteeseen Santakarin yksiköstä.

3 Ympäristön tila Vesialue Hakijan kalankasvatuspaikat sijaitsevat Luvian edustan merialueella. Sisäsaaristo on sokkeloinen, saarten ja karien rikkomaa vesialuetta. Sitä voidaan pitää lievästi rehevänä rehevyystason ollessa ulkosaaristoa korkeampi. Merivesi on ajoittain hyvin sameaa. Ulkosaaristo on syvempää, karumpaa ja avoimempaa merialuetta, jonka veden laatua voi pitää hyvänä. Ajoittain myös ulkosaariston vesi saattaa samentua. Matalan merialueen kyseessä ollessa tuuliolot vaikuttavat veden laatuun. Kovan tuulen vallitessa vesi sekoittuu voimakkaasti ja fosforipitoisuudet kohoavat. Santakarin yksikkö sijaitsee avomeren tuntumassa ja veden vaihtuvuus alueella on hyvä. Santakarin välittömässä läheisyydessä ei ole suojaavia saaria tai muita tekijöitä, jotka heikentäisivät merkittävästi veden virtauksia. Vesisyvyys kasvatusalueella on lähes 10 m. Santakarilta luoteeseen suuntautuu kuitenkin tätä matalampi kapea vyöhyke, jolla on myös pintakiviä. Vyöhykkeen ja Santakarin välissä veden syvyys on noin 6 m. Erillisiä pienialaisia syvänteitä alueella ei ole. Haavasten Pitkäkarin laitos sijaitsee hieman sisemmällä saaristossa. Hakijan suorittamien mittausten mukaan vesisyvyys alueella on 5 8 m. Ympäröivät vesialueet ovat varsin avoimia ja tuulille alttiita, jolloin veden vaihtuvuus ja sekoittumisolot ovat kohtuullisen hyvät. Alueella ei ole erillisiä syvänteitä. Iso Lampoorin edustalla sijaitsevat talvisäilytysalue ja myyntivarasto. Veden syvyys verkkoaltailla on noin 3 m, mutta ympäriltä löytyy myös matalampia alueita. Veden syvyys jää selvästi alle 5 metrin ja lisäksi alueella on runsaasti kiviä ja karikoita. Veden vaihtuvuus on heikompaa kuin ulkosaariston varsinaisilla kasvatuspaikoilla, mutta kuormitus on tuntuvasti vähäisempää. Kuormitus Veden laatu Hakijan laitosten lisäksi Luvian edustan merialueella sijaitsee kaksi Tmi Meranon ja kaksi Hampin Kala ja Merikuljetus Oy:n kalankasvatuslaitosta. Etäisyys näihin laitoksiin on vähintään 7 km. Alueen veden laatua on tarkkailtu osana Luvian saariston yhteistarkkailua Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta. Santakarin yksikön vesialueella pintaveden fosforipitoisuus on laskenut tasaisesti ja oli vuonna 2004 10 µg/l, kun se vuonna 2000 oli 19 µg/l. Fosforipitoisuus on myös Haavasten Pitkäkarin yksikköä ympäröivällä vesialueella laskenut. Molempien yksiköiden alueella pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut samaa tasoa kuin vertailupisteissä. Pintaveden a klorofyllipitoisuus on Santakarin ja Haavasten Pitkäkarin yksiköiden alueella vaihdellut välillä 1,9 3,6 µg/l. Yksiköiden alueella sijainneissa tarkkailupisteissä a klorofyllimäärät ovat olleet hieman pienempiä kuin vertailupisteissä. Veden laatu molempien yksiköiden alueella on näin ollen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä.

4 Perifyton Pohjaeläimistö Päällyslevästön sisältämän a klorofyllin vuosittainen keskimäärä on Santakarin yksikön alueella sijaitsevissa tarkkailupisteissä vuosina 2000 2004 vaihdellut välillä 0,9 4,7 mg/m 2 ja vastaavasti Haavasten Pitkäkarin alueella 0,5 3,0 mg/m 2. Molempien laitosten läheisyydessä (150 400 m) on ollut kolme tarkkailupistettä, joita on vertailtu kolmeen lähialueilla sijaitsevaan vertailupisteeseen. Yhdessä vertailupisteessä päällyslevän a klorofyllimäärä on ollut melkein kaksi kertaa suurempi kuin muissa kahdessa vertailupisteessä. Jos ei huomioida tätä poikkeavaa vertailupistettä, päällyslevän määrä yksiköiden vaikutusalueilla on ajoittain ollut korkeampi kuin vertailupisteissä. Limoittumisen aste on vaihdellut vähäisestä runsaaseen. Pohjaeläimistöä on alueella tutkittu vuonna 2005, mutta tutkimustuloksia ei ole ollut vielä saatavilla. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Ammattikalastuksen kannalta merkittävimmät lajit Luvian saaristossa ovat silakka, siika, hauki, ahven ja kuha. Luvian edustalla on 2000 luvulla toiminut 9 11 ammattikalastajaa. Merkittävin ammattikalastuksen muoto on verkkopyynti. Kalankasvatuslaitosten, talvisäilytyspaikkojen ja myyntivarastojen vaikutusalueella ei kalasta muita ammattikalastajia kuin kalastusyhtymän osakkaat. Santakarin ja Haavasten Pitkäkarin kasvatusyksiköiden eteläpuolella kulkee 1,5 m:n veneväylä runsaan 200 m:n etäisyydellä. Kalankasvatuspaikan lähellä ei ole vedenottamoja tai yleisiä uimarantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Haavasten Pitkäkarin yksikön vaikutusalueella on loma asutusta. Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Kalastusyhtymä Valtasen kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina 2001 2005 ovat olleet seuraavat

5 Santakari 2001 2002 2003 2004 2005 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 25 000 26 000 27 000 25 000 25 000 25 000 Rehun fosfori (kg/a) 230 240 260 250 240 240 Rehun typpi (kg/a) 1 700 1 900 2 000 1 900 2 000 1 900 Fosforipäästö (kg/a) 130 130 150 150 140 140 Typpipäästö (kg/a) 1 000 1 200 1 300 1 200 1 300 1 200 Rehumäärä (kg/a) 28 000 27 000 28 000 28 000 28 000 28 000 Rehukerroin 1,10 1,03 1,07 1,10 1,14 1,09 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 5,1 5,1 5,7 5,9 5,7 5,5 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 41 45 48 50 53 47 *) *) painotettu keskiarvo Haavasten pitkäkari 2001 2002 2003 2004 2005 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 82 000 50 000 46 000 52 000 52 000 56 000 Rehun fosfori (kg/a) 750 430 510 520 490 540 Rehun typpi (kg/a) 5 800 3 300 4 000 4 000 4 300 4 300 Fosforipäästö (kg/a) 430 230 330 310 280 310 Typpipäästö (kg/a) 3 600 2 000 2 700 2 600 2 900 2 700 Rehumäärä (kg/a) 94 000 52 000 57 000 58 000 57 000 64 000 Rehukerroin 1,15 1,05 1,23 1,10 1,10 1,13 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 5,2 4,5 7,1 5,9 5,4 5,6 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 44 39 59 50 55 49 *) *) painotettu keskiarvo

6 Iso Lampoori 2001 2002 2003 2004 2005 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 21 000 1 200 4 800 5 800 4 800 7 500 Rehun fosfori (kg/a) 210 12 49 59 52 77 Rehun typpi (kg/a) 1 500 97 380 400 440 570 Fosforipäästö (kg/a) 130 7,6 30 36 33 47 Typpipäästö (kg/a) 930 66 250 240 310 360 Rehumäärä (kg/a) 24 000 1 400 5 500 6 600 5 500 8 600 Rehukerroin 1,14 1,17 1,14 1,13 1,15 1,15 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,1 6,6 6,2 6,2 6,8 6,2 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 44 57 52 41 65 48 *) *) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Tuotanto Siikaa ja kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen lisäkasvu verkkoaltaissa on yhteensä noin 180 000 kg vuodessa, joista 100 000 kg kasvatetaan Santakarin yksikössä ja 70 000 kg Haavasten Pitkäkarin yksikössä. Varsinaista kasvatusta ei tapahdu Iso Lampoorin talvisäilytysyksikössä, vaan 10 000 kg:n lisäkasvu on laskennallinen. Talvisäilytykseen siirrettävän kalan määrä on enintään noin 180 000 kg. Talvisäilytyksessä oleva kalamäärä on suurin syksyllä ja vähenee kevättä kohti. Kaikkia kasvatettuja kaloja ei siirretä talvisäilytykseen, mutta kalamäärä kasvaa syksyllä, koska kalanpoikaset tuodaan laitokselle. Käytännössä on havaittu, että kun kalanpoikaset tuodaan laitokselle jo syksyllä, poikaset ehtivät toipua siirrosta ja sopeutua olosuhteisiin, mikä puolestaan tehostaa ja vauhdittaa kasvuun lähtöä keväällä. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on yhteensä noin 198 000 kg/a. Rehumäärä on Santakarin yksikössä noin 110 000 kg ja se sisältää fosforia enintään 1 000 kg/a ja typpeä enintään 7 700 kg/a. Vastaava rehumäärä on Haavasten Pitkäkarin yksikössä noin 77 000 kg, ja se sisältää enintään 700 kg fosforia ja 5 400 kg typpeä. Talvikauden ylläpitoruokintaan käytettävä kuivarehumäärä on Iso Lampoorin yksikössä noin 11 000 kg, ja se sisältää enintään 100 kg fosforia ja 800 kg typpeä. Kirjolohia ruokitaan pendel automaatilla. Siian ruokinta tapahtuu tietokoneohjatulla ruokinta automaatilla, joka pudottaa tietyin aikajaksoin kasvatusaltaaseen ohjelmoidun määrän rehua.

7 Laitoksen rakenteet Kalat kasvatetaan kelluvissa verkkoaltaissa. Santakarin yksikkö koostuu 19 verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 3 800 m 2 ja tilavuus 13 300 m 3. Haavasten Pitkäkarin yksikkö koostuu 14 verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 2 800 m 2 ja tilavuus 9 800 m 3. Altaiden syvyys on 3,5 m. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kalojen talvisäilytystä varten käytetään Iso Lampoorin edustalla 33 allasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 6 600 m 2, tilavuus 23 100 m 3 ja syvyys 3,5 m. Myyntivarastona toimivat 3 verkkoallasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 220 m 2 ja tilavuus 650 m 3 ja joiden syvyys on 3,0 m. Huoltotukikohta Kalat teurastetaan, perataan ja jatkojalostetaan hakijan kalankäsittelylaitoksessa Iso Lampoorin niemessä. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on Santakarin yksikössä enintään 590 kg fosforia ja 5 000 kg typpeä vuodessa, Haavasten Pitkäkarin yksikössä enintään 410 kg fosforia ja 3 500 kg typpeä vuodessa sekä Iso Lampoorin yksikössä enintään 60 kg fosforia ja 500 kg typpeä vuodessa. Ravinnekuormitusta minimoidaan käyttämällä mahdollisimman vähän fosforia sisältävää rehua ja välttämällä yliruokintaa. Kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hakemuksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin perustuva kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Jätehuolto Kuolleet kalat (3 600 18 000 kg/a) toimitetaan biojätteiden keräykseen. Sekajäte, kuten rehujen pakkaustuotteet kuljetetaan pois paikallisen jätehuoltoyrittäjän toimesta. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Laitokset sijaitsevat Iso Lampoorin edustaa lukuun ottamatta lähes avomeren tuntumassa. Vesistövaikutusten voidaan arvioida painottuvan kuormituksen mahdollisesti aiheuttamaan ravinnepitoisuuksien nousuun ja sen aiheuttamaan rehevöitymiseen. Vaikutusaste määräytyy laimennusolojen mukaan. Sääolosuhteet vaikuttavat niin ikään vaikutusalueen laajuuteen ja mahdollisten vaikutusten leviämissuuntaan. Vesialueella ei esiinny merkittävää kerrostuneisuutta, joten koko vesimassa hapettuu ilmakehän hapesta.

8 Voimassa olevan luvan mukaisilla kasvatusmäärillä ei ole havaittu selviä merkkejä rehevöitymisestä tai limoittumisen lisääntymisestä Santakarin ja Haavasten Pitkäkarin yksiköiden läheisyydessä. Ravinnekuormitus tulee kasvamaan Santakarin alueella yli kolmenkertaiseksi. Luvian sisäsaaristossa tehtyjen tutkimusten mukaan kasvatusaltaiden vieressä (50 m) rehevöityminen voi olla voimakasta, mutta laimeneminen on selvää jo noin 200 m:n etäisyydellä. Veden ravinne tai klorofyllipitoisuuksiin kasvatusmäärän lisääminen ei todennäköisesti tule vaikuttamaan, sillä veden vaihtuvuus avomeren tuntumassa on hyvä ja veden laatu vaihtelee sääolojen mukaan melko voimakkaasti nykytilanteessakin. Haavasten Pitkäkarin kasvatusmäärän lisääminen noin kolmasosalla saattaa lisätä limoittumista laitoksen lähialueella. Veden ravinne tai levämääriin kasvatusmäärän lisäämisellä ei todennäköisesti ole vaikutusta perustuen yllä mainittuihin seikkoihin. Talvisäilytyspaikan osalta käytettävä rehumäärä kaksinkertaistuu. Haetun mukaisella kuormitustasolla merkittäviä vesistövaikutuksia ei voida arvioida syntyvän Iso Lampoorin edustalla, sillä suuressa mittakaavassa kaloja pidetään alueella ainoastaan 15.10. 15.5. välisenä aikana. Vaikka hakijalle myönnettäisiin hakemuksen mukainen lupa, Luvian edustalla tuotettu kalamäärä olisi ainoastaan runsaat 50 % 1990 luvun tuotantotasosta. Merialueen käyttö Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa vesiliikenteelle tai kalastukselle. Haittaa ei myöskään aiheudu ympäristön virkistyskäytölle, sillä toiminta ei vaikuta vesistöoloihin, virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Luonnonsuojelualueet Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kalastusyhtymä Valtasen kalankasvatusyksiköiltä Luvian saariston Natura 2000 alueeseen on lähimmillään matkaa 1,4 km, joten kalankasvatuksen vesistövaikutukset eivät ulotu niin kauas. Luontodirektiivin priorisoidut luontotyypit ovat mm. rannikon laguunit, Itämeren boreaaliset rantaniityt ja maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät. Luvian saaristo kuuluu linnustoltaan Selkämeren arvokkaimpiin. Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua yhteenveto kuluneen vuoden tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja osallistuu alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Luvian edustan merialue on myös osa Kemira Pigments Oy:n tehtaiden kalataloudellista tarkkailua.

9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Luvian ja Eurajoen kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta kahdesti, I) 26.4. 26.5.2006 ja II) 31.7. 30.8.2006 välisenä aikana. Asia on kuulutettu toisen kerran, koska hakija on hakemuksessaan ilmoittanut virheelliset tiedot kalankasvatusaltaista kasvatus ja talvisäilytysyksiköittäin ja talvisäilytykseen siirrettävästä kalamäärästä. Hakija on ilmoittanut oikeat luvut ensimmäisen kuulutuksen jälkeen. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutukset on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. I) Ensimmäisen kuulutuksen johdosta tulleet muistutukset. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että Santakarin ja Haavasten Pitkäkarin yksiköiden vaikutusta ei ole 2000 luvun alkupuolen tarkkailutuloksissa havaittavissa veden fysikaalis kemiallisissa ominaisuuksissa. Päällyslevästön määrässä vaikutuksia on ollut havaittavissa, mutta korkeita kertymiä on ajoittain mitattu myös vertailualueilla. Avomeren läheisyyden ja veden hyvän vaihtuvuuden ansiosta kyseiset yksiköt sijaitsevat kalankasvatuksen vesistövaikutuksen minimoinnin kannalta melko edullisilla paikoilla Luvian merialueella. Veden laatu on alueella melko hyvä. Kasvatusmäärien huomattava lisääminen voi kuitenkin heikentää vesialueen tilaa, vaikka se onkin sijainniltaan kasvatukselle melko edullinen. Merialue on matala, mistä syystä pohjaan kertynyt orgaaninen ja epäorgaaninen aines ja ravinteet sekoittuvat tuulisella säällä takaisin veteen ja heikentävät veden laatua. Pohjaan kertyneen aineksen määrän kasvu vuosien saatossa voi olla keskeinen tekijä Luvian merialueen tilan heikkenemiseen viimeisten 10 15 vuoden aikana. Koska osa tästä aineksesta on peräisin kalankasvatuksesta, voi kuormituksen lisääminen kyseisten yksiköiden alueella lisätä alueen rehevöitymistä suorien vaikutusten lisäksi, myös lisäämällä tätä pohjan ja veden väliä kiertävän, ravinnepitoisen aineksen määrää. Koska vallitsevat virtaussuunnat Selkämeren rannikolla ovat etelästä pohjoiseen, kulkeutuvat rehevöittävät päästöt molemmilta kasvatusalueilta Natura 2000 alueen suuntaan. Hakemuksesta tulee käydä perustellusti ilmi, miksi näin merkittävästi lisääntyvän kuormituksen vaikutukset Natura 2000 alueella arvioidaan jäävän vähäisiksi ja miksi luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura arviointia ei tarvita. Muussa tapauksessa laitosten ja etenkään Santakarin laitoksen kasvatusmäärää ei tule hakemuksen mukaisesti kasvattaa.

10 Ympäristökeskus on puoltanut lupahakemusta kasvattaa kalaa noin 80 000 kg vuodessa. Verkkoaltaiden pinta ala Santakarin yksikössä saa olla yhteensä enintään 600 m 2, Haavasten Pitkäkarin yksikössä enintään 1 400 m 2, Iso Lampoorin talvisäilytyksessä enintään 2 220 m 2 ja myyntivarastoinnissa enintään 220 m 2. Talvisäilytys on sallittu 15.10. 15.5 välisenä aikana. Kalojen ruokintaan käytetty rehu saa Santakarin yksikössä sisältää enintään 230 kg fosforia ja 1 750 kg typpeä vuodessa ja Haavasten Pitkäkarin yksikössä enintään 540 kg fosforia ja 4 050 kg vuodessa. Iso Lampoorin talvisäilytysyksikössä kalojen ylläpitoruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saa olla enintään 50 kg ja typpimäärä enintään 350 kg vuodessa. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena tulisi olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohden. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Laitoksen toiminnasta on pidettävää hoitopäiväkirjaa ja ympäristökeskukselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee ilmoittaa vakavista kalatautitapauksista myös ympäristökeskukselle. Kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailu ja sen vesistövaikutusten tarkkailu tulee suorittaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa seitsemän vuotta lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 2) Luvian kunnan ympäristölautakunta on muistutuksessaan puoltanut Kalastusyhtymä Valtasen lupahakemusta kasvattaa kalaa noin 130 000 kg vuodessa siten, että Santakarin yksikössä lisäkasvu olisi noin 70 000 kg, Haavasten Pitkäkarin yksikössä noin 50 000 kg ja Iso Lampoorin talvisäilytysyksikössä noin 10 000 kg vuodessa. Ympäristölautakunta on esittänyt, että ympäristölupavirasto ottaisi lupaharkinnassaan huomioon mm. seuraavat seikat. Rehukerroin saisi olla enimmillään 1,15 ja mereen joutuva ominaispäästö saisi olla enintään 7 g fosforia ja 50 g typpeä kalakiloa kohti. Kalojen talven aikainen ruokinta tulisi pienentää minimiin. Luvan saaja olisi myös jatkossa velvoitettu tarkkailemaan kalankasvatuksen vaikutuksia. Luvan voimassaoloaika tulisi olla enintään seitsemän vuotta päätöksen lainvoimaisuudesta. Mikäli toimintaa aiotaan jatkaa seuraavan lupakauden jälkeen, tulisi toiminnanharjoittaja toimittaa selvitys siitä, voidaanko siirtyä harjoittamaan umpiallastekniikkaa siten, ettei toiminnalle aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Ympäristölautakunta on perustellut ehdotustaan mm. seuraavasti. Hakijan kalankasvatustoiminta soveltuu kohtuullisen hyvin Santakarin ja Haavasten Pitkäkarin alueille, koska ne sijaitsevat avomeren tuntumassa, jossa veden vaihtuvuus on hyvä. Toiminnan sijoittumisen painopiste tulee sijaita avomeren tuntumassa uloimpana olevalla Santakarin alueella, jonka läheisyydessä ei ole loma asutusta. 70 000 kg:n lisäkasvu on sellainen määrä, joka voidaan vielä valtakunnallisten vesiensuojelun ja ympäristönsuojelulain periaatteiden

11 mukaisesti sijoittaa Santakarin alueelle. Haavasten Pitkäkarin lisäkasvua ei ole syytä lisätä, koska sen vaikutusalueella on lomaasutusta. Iso Lampoorin edustan vedenlaatu ja perifytontutkimuksissa 2003 lähtien ei ole havaittu enää selviä vedenlaatu ja limoittumisvaikutuksia. Iso Lampoorin edusta toimii nykyisin ainoastaan kalojen talvisäilytys ja myyntivarastopaikkana, joten hakemuksessa esitetylle 10 000 kg:n kalamäärälle ei ole estettä. 3) AA ja BB (Muurahaisranta RN:o 4:38, Lemlahden kylä, Luvian kunta) ovat muistutuksessaan vastustaneet kasvatuksen lisäämistä. Altaat haittaavat veden kiertoa alueella Iso Lampoori Lehterkari Salmenkari. Veden virtaukset ovat alueella pienentyneet ja rannat rehevöityneet, mikä on johtanut rantojen ja veneväylien ruoppauksiin. 4) CC (Haukio RN:o 2:35, Lemlahden kylä, Luvian kunta) on muistutuksessaan esittänyt, että lupaa ei myönnettäisi ja että kalankasvatusaltaat otettaisiin pois. Altaat muodostavat maisemahaitan. Vesi on sameaa ja siinä kelluu leviä. Vesi Santakarin ympäristössä oli aikaisemmin puhdasta, mutta nyt rantakivet ovat limaisia ja ilmassa tuntuu löyhkäävä haju. Muistuttaja on kysynyt, tiedetäänkö kalankasvatuksen aiheuttamien päästöjen vaikutus mm. veden lämpötilaan ja virtauksiin ja onko otettu huomioon Haavasten Pitkäkarin ja Iso Lampoorin sijainti lahden pohjukassa, mahdolliset poikkeukset eri kalalajien päästöjen laadussa, lupaehtojen noudattaminen, velvoiteistutukset ja muutokset loma asuntojen arvossa. 5) DD ja EE (Havula RN:o 3:71, Lemlahden kylä, Luvian kunta) ovat muistutuksessaan vastustaneet luvan myöntämistä suuremmalle lisäkasvulle. Muistuttajien mökin edusta on saastunut levän ja kolibakteerien takia. Mökin arvo on alentunut ja sen virkistyskäyttö rajoittunut. Talvisäilytyspaikalla ei saisi ruokkia kaloja eikä siellä saisi kesällä kasvattaa kaloja. Muistuttajat ovat toivoneet, että vanhoja lupamääriä pienennettäisiin parantuneen meriveden toivossa. Muistuttajat ovat vaatineet korvausta 500 euroa vuodessa vuodesta 2000 lähtien, niin kauan kuin kalankasvatusta ja perkausta harjoitetaan muistuttajien mökin läheisyydessä. 6) FF (Haukio RN:o 2:35, Lemlahden kylä, Luvian kunta) on muistutuksessaan tuonut esille samat näkemykset kuin CC muistutuksessa 4). Korjaaviksi toimenpiteiksi muistuttaja on ehdottanut toiminnan pysymistä korkeintaan nykyisen suuruisena ja kalankasvatuslaitosten siirtämistä Santakarin läheisyyteen, missä ne kuormittaisivat vesistöä ja loma asutusta vähemmän. 7) GG (Länsi Kuornoori RN:o 3:116, yhteisen vesialueen RN:o 876:2 osakas, Korven kylä, Luvian kunta) on muistutuksessaan todennut, ettei vastusta yritystoimintaa, mutta on huolestunut vesialueen rehevöitymisestä. Muistuttaja on epäillyt Olkiluodon ydinvoimalasta tulevien lauhdevesien tehostavan typen ja fosforin vaikutuksia vedessä. Muistuttaja on kysynyt, voiko omilla kalavesillä kalastaa ja voiko niitä vuokrata.

12 8) HH ja II (Isoeverstinkari RN:o 1:84, Korven kylä, Luvian kunta) ovat muistutuksessaan olleet sitä mieltä, ettei Luvian edustalla pitäisi kasvattaa kalaa verkkoaltaissa, koska alueen merivesi on huonontunut viime aikoina. Meressä on esiintynyt mm. sinilevää ja vesikasvillisuus on lisääntynyt huomattavasti. Muistuttajat ovat todenneet, etteivät he tiedä tarkkaa syytä vedenlaadun huononemiseen, mutta kala altaat tuskin parantavat veden laatua. 9) JJ (Haukio RN:o 2:35, Lemlahden kylä, Luvian kunta) on toimittanut saman sisältöisen muistutuksen kuin CC 4) ja FF 6). 10) KK (Siikavesi RN:o 2:204, Perän kylä, Luvian kunta) on muistutuksessaan tuonut esille merialueen tilassa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat ilmestyneet samaan aikaan kalankasvatuksen kanssa. Vesi on rehevöitynyt, vesikasvillisuus muuttunut ja sinilevää esiintynyt. Kampela ja simppu ovat hävinneet lähes kokonaan, lahnan ja kiisken tultua uusina lajeina vesialueelle. Verkkokalastus on vaikeutunut limoittumisen takia. Vastaavaa rehevöitymistä ei ole tapahtunut saariston pohjoisemmissa osissa. II) Toisen kuulutuksen johdosta tulleet muistutukset. 11) Lounais Suomen ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole aikaisempaan lausuntoonsa lisättävää. 12) Luvian kunnan ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei se ole nähnyt tarpeelliseksi antaa asiasta uutta muistutusta, vaan on ollut sitä mieltä, että kyseessä on lähinnä hakemustekninen muutos, joka ei vaikuta aiemman muistutuksen sisältöön. 13) AA ja BB (Muurahaisranta RN:o 4:38, Lemlahden kylä, Luvian kunta) ovat uudistaneet aikaisemman muistutuksensa pienin muutoksin. 14) GG (Länsi Kuornoori RN:o 3:116, yhteisen vesialueen RN:o 876:2 osakas, Korven kylä, Luvian kunta) on täydentänyt aikaisemmin tekemäänsä muistutusta vaatimalla korvausta veden saastuttamisesta ja virkistyskäytön huononemisesta. 15) LL (Ollila RN:o 1:128, Lemlahden kylä, Luvian kunta) on muistutuksessaan vastustanut kalankasvatuksen lisäystä Iso Lampoorin talvisäilytyspaikalla. Lahdessa, jossa muistuttajan kiinteistö sijaitsee, on havaittavissa lisääntyvää rehevöitymistä. Ympäristölupahakemuksessa esitetyt tuotantomäärien lisäykset aiheuttaisivat lahdessa huomattavaa rehevöitymistä, mikä haittaisi vesien virkistyskäyttöä ja veneilyä. 16) DD ja EE (Havula RN:o 3:71, Lemlahden kylä, Luvian kunta) ovat täydentäneet aikaisemmin tekemäänsä muistutusta. Vuonna 2006 muistuttajat eivät enää käyneet mökillään heinäkuun jälkeen levä ja hajuhaitan takia. Sateen jälkeen vesi oli rannassa värjäytynyt

13 mustaksi. Muistuttajat ovat korottaneet aikaisempaa korvausvaatimusta tuhanteen euroon vuodessa vuodesta 2000 lähtien. 17) MM (Haavanen RN:o 2:205, Perän kylä, Luvian kunta) on muistutuksessaan vastustanut lisäkasvun nostamista ja on vaatinut kalankasvatustoiminnan siirtämistä maa altaisiin. Muistuttajan mielestä toiminnan laajentaminen esitetyllä tavalla on ympäristönäkökohdat huomioiden mahdotonta, koska kyseinen merialue ei sitä kestä. Muistuttaja on perustellut kantansa mm. sillä, että Luvian saaristo on erittäin suojaisa ja matala, veden vaihtuvuus on kesäisin heikko ja toiminnasta on jo nyt aiheutunut rehevöitymisestä seuranneita haittavaikutuksia. Muistuttaja on kertonut vaativansa oikeuden vahingonkorvauksiin, kun toiminnasta aiheutuneet vahingot on näytetty toteen. 18) CC (Haukio RN:o 2:35, Lemlahden kylä, Luvian kunta) on täydentänyt aikaisemmin tekemäänsä muistutusta epäilyksellä siitä, että hakemuksen mukaiset kala altaat tulevat olemaan vajaita kalamäärän suhteen, mikä johtaisi suuremman kalamäärän pitämiseen niissä, kuin mihin on lupa. 19) NN (Merilehto RN:o 2:203, Perän kylä, Luvian kunta) on muistutuksessaan vastustanut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti. Muistuttaja on kokenut haittaa sinileväesiintymistä, rantakiviä peittävästä kasvillisuudesta ja kampelan harvinaistumisesta. Muistuttaja on kysynyt, miksi kalankasvattajien päästöjä ei tarvitse käsitellä ennen vesistöön joutumista ja on esittänyt, että kalojen kasvatus pitäisi siirtyä altaisiin, joiden päästöt voidaan hallita. Muistuttaja on nähnyt kasvatusaltailta tulleen henkilön huuhtovan tarkkailupisteen palloa puhtaammaksi ja kysynyt, voiko ulkopuolinen vaikuttaa tarkkailujen mittaustuloksiin. 20) OO (Haukio RN:o 2:35, Lemlahden kylä, Luvian kunta) on muistutuksessaan tuonut esille, että veden laatu on huonontunut hakijan kalankasvatustoiminnan alettua. Ennen kirkas vesi on samentunut ja pohjalle on levittäytynyt harmaa, haiseva levä, joka ajoittain nousee veden pintaan. Muistuttaja on ollut huolissaan siitä, etteivät kalamäärät pysy sallituissa rajoissa, että kasvatusaltaiden huomattava lisäys tuo suurta kuormitusta lähialueen vesistöön ja johtaa päästöjen leviämiseen laajemmalle alueelle. Korjaaviksi toimenpiteiksi muistuttaja on ehdottanut kasvatuksen jatkuminen nykyisen luvan mukaisena sillä edellytyksellä, että altaat siirretään kauemmas Santakarin läheisyyteen. Mikäli altaiden siirtäminen ei onnistu, tulee muistuttaja vaatimaan kalankasvatuksen lopettamista. Hakijan selitys Hakija on 16.10.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta todennut, ettei hakemuksen mukaisella toiminnalla olisi merkittäviä vaikutuksia Luvian saariston Natura alueen suojelutasoon, eikä tällöin tarvitse tehdä Natura arviointia. Etäisyys hakijan

14 yksiköistä Natura alueeseen on lähimmillään noin 1,4 km. Velvoitetarkkailupisteet ovat sijainneet 50 350 m:n etäisyydellä yksiköistä, eikä niiden veden laadussa ole havaittu muutoksia vertailupisteisiin verrattuna. Ajoittain kohonneita päällysleväkertymiä on havaittu, kuten myös ajoittain vertailupisteissä. Ilman merkittäviä muutoksia veden laadussa vaikutusalueella, vaikutuksia Natura alueen levästölle, kasvillisuudelle tai eläimistölle ei voida arvioida tapahtuvan. Hakija on pyytänyt ympäristölupavirastoa ottamaan huomioon siian suurempaa tilantarvetta sen suuremman kalatautiriskin takia. Siikaa voi kasvattaa noin 6,5 kg allaskuutiometriä kohden, kun lohta voi kasvattaa 10 12 kg allaskuutiometriä kohden. Hakija on huomauttanut, ettei kalankasvatuksen aiheuttama vesistökuormitus ole riippuvainen meressä olevien altaiden koosta tai lukumäärästä. Yhtymän kilpailukyvyn, kannattavuuden ja työllistävyyden kannalta olisi hyvin tärkeää saada haetun suuruinen lupa etenkin, kun Luvian alueen kalankasvatus on kokonaisuudessaan voimakkaasti vähentynyt. Kalastusyhtymän kalanjalostuslaitos toimii nykyisellään pääosin ostokalan varassa. Kannattavuuden kustannukset eivät saisi kasvaa kiinteiden kulujen osalta samassa suhteessa kalamäärän mahdollisen lisäyksen kanssa. Tuotantomäärän lisäämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa merialueelle, koska Luvian edustalle kalankasvatuksesta kohdistuva kuormitus on vähentynyt voimakkaasti. Nykyisen luvan ehtojen mukaisesta toiminnasta ei ole aiheutunut havaittavia vesistöhaittoja, yksiköiden sijaintia ei voida pitää ongelmallisena eikä yksiköiden lähellä ole puolen kilometrin etäisyydellä kesämökkejä tai muita asumuksia. Vesistötarkkailua ei tulisi suorittaa silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi, koska laitoksella ei tällöin ole tuloja. Lupa tulisi olla voimassa kymmenen vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta mm. investointien kuoletuksen, raaka aineiden saannin, tuotannon suunnittelun ja hakijoiden yhdenmukaisen kohtelun turvaamiseksi. Hakija on 2) Luvian kunnan ympäristölautakunnan muistutuksen johdosta esittänyt, että lupa myönnettäisiin haetun suuruisena ja että se olisi voimassa kymmenen vuotta lainvoimaiseksi tulosta. Hakija on 3) ja 13) AA ja BB:n sekä 15) LL:n muistutusten johdosta todennut, että muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Iso Lampoorin niemen itäpuolella Salmenkarin Lehterkarin vesialueella. Alue on sulkeutunut lahtialue, josta kulkee ainoastaan kapeat ja matalat salmet merelle, joten veden vaihtuvuus lahdella on huono. Lahteen laskee Lemlahdenoja, joka tuo rehevöittävää ja kiintoainespitoista peltovettä Lemlahden kylän suunnalta. Merivettä pääsee lahteen ainoastaan ajoittain meriveden pinnan noustessa voimakkaasti. Salmien päävirtaussuunta on sisämaasta merelle päin, joten kalojen talvisäilytys ja myyntivarastoalueen vesiä ei juuri kulkeudu kyseiselle lahtialueelle.

15 Iso Lampoorin edustalla ei tapahdu varsinaista kasvatustoimintaa. Laskennallinen 10 000 kg:n vuotuinen lisäkasvu johtuu kalojen elintoimintojen ylläpitämiseen ja kesän kasvukauteen valmistautumiseen tähtäävästä, vähäisestä ruokinnasta. Kalojen kasvuun tähtäävää ruokintaa alueella ei tapahdu. Kalankasvatus avomeren läheisyydessä ja kalojen varastointi Iso Lampoorin edustalla ei aiheuta rantaalueiden tai veneväylien mataloitumista Salmenkarin Lehterkarin alueella. Rantojen ja salmien mataloituminen johtuu maan nousemisesta ja mm. Lemlahdenojan mukanaan tuomasta, lahden pohjalle laskeutuvasta kiintoaineesta. Hakija on 4) ja 18) CC:n, 6) FF:n ja 20) OO:n muistutuksista huomauttanut, että Lampoorin edustan vesialuetta käytetään ainoastaan kalojen talvisäilytykseen ja myyntivarastointiin, jolloin varsinaista kasvatustoimintaa vesialueella ei tapahdu ja vesistökuormitus on näin ollen muistuttajien kiinteistön lähialueelle vähäistä. Kalojen kasvattaminen Haavasten Pitkäkarin sekä Iso Lampoorin edustalla tapahtuva talvisäilytys ja myyntivarastointi ei vaikuta veden lämpötiloihin tai virtauksiin. Veden virtaus verkkokassien lävitse on edellytys kasvatuksen onnistumiselle. Haavasten Pitkäkarin kasvatuspaikka on sopiva kalankasvatukseen, sillä sen sijainti avomeren tuntumassa takaa kuormituksen nopean laimenemisen. Vesialueen yleisen mataluuden johdosta vesipatsas ei kerrostu, jolloin happiongelmia ei pääse syntymään ja kasvatuslaitosten orgaaninen kuormitus hajoaa nopeasti. Hakijan kalankasvatustoimintaa valvoo Luvian kunnan terveystarkastaja ja ympäristöviranomainen sekä Lounais Suomen ympäristökeskus ja Varsinais Suomen TE keskus. Toimintaa tarkkaillaan viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Kalankasvatuslaitoksille tuoduista rehu ja kalamääristä sekä laitoksilta lähtevistä kalamääristä pidetään kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa viranomaisten nähtävillä ja siitä tehdään vuosittain yhteenveto Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Vesistö ja kalataloustarkkailua suorittavat kalastusyhtymästä riippumattomat konsultit. Kalankasvatustoiminnasta ei ole aiheutunut selvästi todennettavia vedenlaatu tai limoittumisvaikutuksia, eikä myöskään korvattavia virkistyskäyttöhaittoja. Toiminnan luonne huomioon ottaen kyse ei ole vaikutusalueen kiinteistöille pysyvästä haitasta. Hakijan nykyisen luvan ehdoissa ei ole määrätty tarkkailuvelvoitteen lisäksi muita kalataloudellisia velvoitteita. Perusteita lisävelvoitteille ei ole. Hakija on 5) ja 16) DD ja EE:n muistutuksen johdosta huomauttanut, ettei Lampoorin niemen edustan vesialueita ole käytetty vuoden 2001 jälkeen kalankasvatukseen, vaan ainoastaan kalojen talvisäilytys ja myyntivarastoalueena. Tarkkailutulosten mukaan myyntivarastointi ja talvisäilytys eivät oleellisesti vaikuta alueen veden laatuun, sillä se on ollut sama kuin muuallakin sisäsaariston vertailupisteillä. Veden mustuminen muistuttajien rannassa sateiden jälkeen viittaa selvästi maalta peräisin olevaan kuormitukseen, sillä kalankasvatuksen päästöihin sademäärillä tai sateiden ajoittumisella ei ole

16 vaikutusta. Vesikasvillisuuden tai leväkasvun runsastumista tai sen syy yhteyttä alueella tapahtuvaan kalojen varastointiin ei ole osoitettu. Tarkkailutulosten perusteella veden levämäärä Iso Lampoorin edustalla on samaa tasoa kuin muuallakin Luvian sisäsaaristossa. Hakija on 7) ja 14) GG:n muistutuksen johdosta huomauttanut, että osakaskunnan omistamasta yhteisestä vesialueesta, jossa muistuttaja on osakkaana, on matkaa Santakarin yksikköön noin 800 m. Vesistötarkkailussa ei ole havaittu selviä vedenlaatu tai limoittumisvaikeuksia tarkkailupisteillä, jotka sijaitsevat 50 350 m:n etäisyydellä yksiköstä. Vesistövaikutukset alueella jäävät vähäisiksi tai olemattomiksi myös kalankasvatuksen kuormituksen mahdollisesti kasvaessa. Hakijan kalankasvatusyksiköiden kuormituksen ja alueen muiden pistekuormittajien yhteisvaikutus on arvioitu lupahakemusta laadittaessa. Suuri osa Luvian merialueen ravinnekuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta. Olkiluodon ydinvoimalan lauhdevesipäästöt kohottavat lähinnä purkualueen lämpötilaa ja ravinnepäästöt voimalaitokselta mereen ovat vähäisiä. Santakarin yksikön ja ydinvoimalan purkualueen välinen etäisyys on noin kymmenen kilometriä, joten merkittävää yhteisvaikutusta ei voida arvioida syntyvän. Ympäristölupa ei rajoita kyseisen vesialueen omistajia. Kalankasvatustoiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen kalastoon tai kalastukseen, kuten kalataloustarkkailuraportista ilmenee. Hakija on 8) HH ja II:n muistutuksen johdosta huomauttanut, ettei Luvian saariston meriveden laadussa ole tarkkailututkimusten mukaan tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Vaihtelu on kuitenkin varsin voimakasta, mikä on saaristoalueelle ominaista. Luvian edustan kalankasvatuksen kokonaiskuormitus on 1990 luvun puolivälin huippuvuosien jälkeen voimakkaasti vähentynyt ja vaikka lupa myönnettäisiin haetun mukaisesti, olisi kalankasvatuksen kokonaiskuormitus Luvian edustalla tulevaisuudessa selvästi aiempaa vähäisempi. Hakijan yksiköt sijaitsevat aivan avomeren tuntumassa, jossa veden vaihtuvuus on hyvä ja vaikutukset varsinaiseen saaristoalueeseen vähäisiä. Hakija on 9) JJ:n muistutuksen johdosta todennut, että hakijan yksiköissä kasvatetaan kirjolohta tai siikaa. Kasvatuksen painopiste vaihtelee markkinatilanteen mukaan ja viime vuosina se on suosinut siian kasvatuksen lisäämistä. Vesistökuormituksen kannalta kasvatettavilla kalalajeilla ei ole merkittävää eroa. Kasvatuksen painopiste on jatkossa tarkoitus siirtää Haavasten Pitkäkarin yksiköstä Santakarin kasvatuslaitokselle. Nykyisen ympäristöluvan ehdot eivät ole mahdollistaneet painopisteen siirtoa. Mitä muistuttajan muihin huomautuksiin tulee, viitataan yllä olevaan CC:n, FF:n ja OO:n esittämiin muistutuksiin annettuun vastineeseen. Hakija on 10) KK:n muistutuksen johdosta huomauttanut, että muistuttajan vapaa ajanviettopaikka sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä Haavasten Pitkäkarin yksiköstä. Vedenlaatu tai limoittumisvaikutuk

17 sia ei ole vesistötarkkailussa todettu edes muutaman sadan metrin etäisyydellä yksiköstä. Rakkolevän väheneminen on ollut yleinen ilmiö koko Suomen rannikkoseuduilla ja johtunee rannikkovesien rehevöitymisestä, johon kalankasvatuksen ravinnekuormitus on osaltaan vaikuttanut. Lounais Suomen merialueen kalankasvatuksen kalataloustarkkailun johtopäätös oli, ettei vesikasvillisuusvyöhykkeissä näkynyt kalankasvatuslaitosten aiheuttamia ympäristömuutoksia. Kalankasvatuslaitosten läheisyydessä kalasaaliit todettiin yleisesti ottaen suuremmiksi. Kampelan osalta laitoksen läheisyydellä ei ollut merkittävää vaikutusta saaliiseen. Kampelan vähenemiseen Selkämerellä on mahdollisesti vaikuttanut hapekkaan ja suolapitoisen veden puute, sillä riittäviä suolaisen veden pulsseja ei ole Pohjanmereltä Itämereen tullut. Sekä turska että kampela ovat enemmän valtameri kuin murtovesilajeja. Tarkkailun mukaan ainoastaan siikasaaliit olivat tuntuvasti parempia etäällä kalankasvatuslaitoksista. Keväällä talven aikana kuollutta tai huonokuntoiseksi muuttunutta levää on paljon liikkeellä ja ajautuu tuulen kuljettamana verkkoihin. Tähän vaikuttaa myös voimakas merenkäynti. Hakija on 17) MM:n muistutuksen johdosta huomauttanut, että muistuttajan kiinteistö ja siihen kuuluva vesialue sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä Santakarin yksiköstä. Merkittäviä vedenlaatu tai limoittumisvaikutuksia ei ole tarkkailututkimusten mukaan todettu Santakarin yksikön tai muistuttajan kiinteistön alueella. Tuotantomäärän kasvun ja sen myötä lisääntyvän kuormituksen ei arvioida merkittävästi vaikuttavan lähiympäristön veden laatuun tai pintojen limoittumiseen. Hakijan mielestä muistuttajan argumentit rantojen pilaantumisesta ja veden laadun selvästä heikentymisestä ovat tuntuneet vahvasti liioitelluilta. Veden vaihtuvuuteen Santakarin kasvatusalueella vaikuttaa ennen kaikkea tuulen suunta ja nopeus. Myös aallokon aiheuttama turbulenssi avomeren tuntumassa edesauttaa veden vaihtuvuutta. Saariston sisäosissa veden vaihtuvuus on enemmänkin riippuvainen vedenpinnan korkeuden vaihtelusta. Maa altaissa tapahtuvasta ruokakalan kasvatuksesta on Suomessa lähes kokonaan luovuttu, sillä se on todettu nykyisessä markkinatilanteessa kannattamattomaksi. Ruokakalan kasvatukseen meressä on kehitteillä ympäristöystävällisempää kasvatustekniikkaa, mutta se on vielä kehittely ja testausvaiheessa. Hakija on 19) NN:n muistutuksesta huomauttanut, ettei muistuttaja ole eritellyt, millaisia haittavaikutuksia kalankasvatuksella on alueen virkistyskäytölle ja kalastukselle ollut. Sinilevän esiintyminen Selkämerellä ei ole suoranaisesti yhteydessä kalankasvatuslaitosten läheisyyteen. Hakija on ilmoittanut edelleen kalastavansa samoilla alueilla kuin kasvatuskin tapahtuu. Ammattimaiseen kalastukseen vaikuttaa kalakantojen vaihtelun lisäksi kalastuksen sääntely ja markkinatilanne. Jalokalojen esiintymiseen Luvian edustalla vaikuttavat muut seikat kuin Luvian edustan vesialueiden välttely. Lähialu

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 18 een jokiin tehdyt istutukset ovat viime vuosina selvästi vähentyneet, mikä näkyy lajien saaliin pienenemisenä myös Luvian edustalla. Ammattikalastusta on viime vuosina suuresti haitannut myös hyljevahinkojen lisääntyminen. Muistuttaja on huomauttanut, että vesistövaikutuksia on seurattu ottamalla vesinäytteitä ja inkuboimalla päällysleväkeräimiä meressä tarkkailu ja vertailupisteillä. Päällyslevä koostuu levistä, bakteereista ja alkueläimistä ja aiheuttaa vesistössä rantakivien ja rakennelmien limoittumista. Menetelmässä mereen asennetaan läpinäkyviä pleksilevyjä, joihin on kiinnitetty lasikuitusuodattimia. Kahden viikon aikana päällyslevän annetaan kiinnittyä suodattimiin, jonka jälkeen määritetään päällyslevän määrä a klorofyllipitoisuuden perusteella. Suodattimet ovat märkänä niin hauraita, että niitä on mahdoton puhdistaa niitä rikkomatta. Vesistötarkkailua suorittanut konsultti on ajoittain lainannut hakijan venekalustoa näytteenottoa ja perifytonkeräinten asennusta varten. Suodattimien vaihdon yhteydessä keräimien kiinnitysköysiä ja merkkikohoja on puhdistettu niihin kiinnittyneistä levistä. Tulosten manipulointi suodattimia puhdistamalla on niiden hauraus huomioiden täysin mahdotonta meriolosuhteissa. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kalastusyhtymä Valtaselle, Aarne, Jari, Tyyne, Seija ja Jukka luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Korven kylässä Santakarin saaren eteläpuolella (Santkarin vesi RN:o 1:88) ja Perän kylässä Haavasten Pitkäkarin saaren itäpuolella (Louhenkari RN:o 1:342) sekä kalojen talvisäilytykseen Lemlahden ja Luodon kylissä Iso Lampoorin niemen ja Vähä Tukkarin välisellä vesialueella (Lampoori RN:o 3:58, Lemlahti ja Heikkilä RN:o 1:241, Luoto) ja myyntivaraston pitämiseen Luodon kylässä Iso Lampoorin niemen ja Vähä Tukkarin välisellä vesialueella (Heikkilä RN:o 1:241) Luvian kunnassa (liite 2). Korvausvaatimuksen hylkääminen Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Ympäristölupavirasto hylkää DD ja EE:n korvausvaatimuksen vuodesta 2000 lähtien koskien mökin arvon alentumista ja sen virkistyskäytön vaikeutumista. Länsi Suomen vesioikeus on päätöksessään nro 91/1993/4 ja Länsi Suomen ympäristölupavirasto päätöksessään nro 89/2000/4 todennut, että kalankasvatustoiminnasta, kun sitä harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Kun kalankasvatusta on harjoitettu edellisen sekä voimassa olevan päätöksen mukaisesti voidaan vahinkoja, joita toiminta mahdollisesti on aiheuttanut, määrätä korvattavaksi takautuvasti ainoastaan niiden ollessa ennalta arvaamattomia. Sellaisia ovat vahingot, joita ei ole otettu huomioon päätöstä tehtäessä tai joista ei ole ollut tietoa. Tässä tapa

19 uksessa ei ole kyse tällaisista vahingoista ja näin ollen ei ole perusteita korvausten määräämiselle. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt 1) Verkkoaltaiden pinta ala saa olla enintään 1 100 m 2 Santakarin yksikössä, 1 600 m 2 Haavasten Pitkäkarin yksikössä ja 15.10. 15.5. välisenä aikana talvisäilytyspaikalla enintään 2 700 m 2. Myyntivarastona pidettävien verkkoaltaiden pinta ala saa olla enintään 220 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa Santakarin yksikössä sisältää yhteensä enintään 390 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä. Vuosittain käytettävä rehu saa Haavasten Pitkäkarin yksikössä sisältää yhteensä enintään 540 kg fosforia ja enintään 4 100 kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. Talvisäilytyksessä käytettävä rehu saa sisältää enintään 50 kg fosforia ja enintään 400 kg typpeä. Myyntivarastossa säilytettäviä kaloja ei saa ruokkia. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet.

20 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Luvian ja Eurajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot yksiköittäin altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Luvian ja Eurajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto yksiköittäin tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saa

21 jan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille sekä Luvian ja Eurajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2014 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus molempien kasvatusyksiköiden osalta erikseen saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Talvivarastointia koskeva hakemus on saatettava vireille toisen kasvatusyksikön lupahakemuksen yhteydessä. Mikäli hakemukset saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uudet hakemusten perusteella annetut päätökset ovat saaneet lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen.

22 Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Kalankasvatustoimintaan liittyvien rakenteiden ja laitteiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kyseessä ovat olemassa olevat kalankasvatusyksiköt. Yksiköt sijaitsevat yli 1,5 km:n etäisyydellä toisistaan lievästi rehevällä merialueella Santakarin saaren eteläpuolella ja Haavasten Pitkäkarin itäpuolella. Veden syvyys Santakarin yksiköllä on noin 10 m ja Haavasten Pitkäkarin yksiköllä 5 8 m. Ympäröivien vesialueiden syvyydet vaihtelevat paljon, mutta ovat suuressa osassa saaristoa 5 m tai vähemmän. Alueet sijaitsevat Luvian ulommassa saaristovyöhykkeessä. Noin 200 m laitoksesta pohjoiseen kulkee 1,5 m:n väylä. Keskimääräinen lisäkasvu on vuosina 2002 2005 ollut 25 000 kg/a Santakarin yksikössä, 50 000 kg/a Haavasten Pitkäkarin yksikössä ja 4 000 kg/a Iso Lampoorin talvisäilytysyksikössä. Santakarin yksikössä fosforipäästö on ollut keskimäärin 140 kg/a ja typpipäästö 1 200 kg/a ja vastaavasti Haavasten Pitkäkarin yksikössä 290 kg/a ja 2 600 kg/a sekä Iso Lampoorin yksikössä 30 kg/a ja 220 kg/a. Iso Lampoorin talvisäilytysyksikössä ei ole ollut varsinaista kalankasvatusta vuoden 2001 jälkeen. Kaksi kolmasosaa yksityishenkilöiden tekemistä muistutuksista koskevat talvisäilytysalueen lähellä olevia kiinteistöjä. Kalojen ylläpitoruokinta talven aikana on niin pientä, ettei se vaikuta sanottavasti ympäröivän veden laatuun. Veden laatu Santakarin ja Haavasten Pitkäkarin kalankasvatusyksiköiden alueella on hyvä. Veden fosfori ja a klorofyllipitoisuudet eivät ole olleet korkeampia yksiköiden alueilla kuin vertailupisteissä. Päällyslevästön määrässä vaikutuksia on ajoittain ollut havaittavissa. Luvian merialue on matala, mistä syystä pohjaan kertynyt orgaaninen ja epäorgaaninen aines sekoittuvat tuulisella säällä takaisin veteen, jonka seurauksesta veden laatu heikkenee. On mahdollista, että pohjaan kertyneen aineksen määrän kasvu vuosien saatossa on tärkeä tekijä Luvian sisäsaariston tilan heikkenemiseen viime vuosien aikana. Santakarin yksikkö sijaitsee 1,4 km Luvian saariston Natura 2000 alueen rajasta kaakkoon. Vallitsevien virtaussuuntien seurauksena rehevöittävät päästöt kulkevat molempien kasvatusyksiköiden alueilta Natura 2000 alueen suuntaan. Hakija on perustellut huomattavaa tuotannon lisäystä ja vähäisiä vaikutuksia Natura 2000 alueeseen

23 sillä, ettei yksiköiden kuormitus ole aikaisemmilla tuotantomäärillä näkynyt lähialueen veden laadussa. Sekä Santakarin että Haavasten Pitkäkarin kasvatusyksiköt sijaitsevat Luvian ulkosaaristossa, jossa vedenvaihtuvuus on hyvä ja virtaus yleensä pohjoiseen päin. Kasvatusyksiköiden välimatkan ja niiden välisten saarien ansiosta päästöjen lähivaikutusalueet ovat pääosin erilliset. Vesistötarkkailun mukaan Haavasten Pitkäkarin yksikön ympäristövaikutukset ovat olleet suhteellisen vähäiset. Hakemuksen mukainen toiminta lisäisi kuitenkin huomattavasti kasvatuksen ympäristövaikutuksia, joten lupaa hakemuksen mukaisesti ei voida myöntää. Luvan myöntämisen edellytykset Haavasten Pitkäkarin yksikön toiminnan jatkamiseen siten, että päästöt ovat suunnilleen samalla tasolla kuin tähän asti ovat olemassa. Santakarin kasvatusyksikön laimenemisolot ovat hyvät. Ottaen kuitenkin huomioon sen ja Pitkäkarin laitosyksikön yhteisvaikutus Luvian saariston Natura 2000 alueeseen on laitoskokoa rajoitettava lupamääräyksessä esitetyllä tavalla. Tarkkailutulosten, kasvatusalueiden olosuhteiden ja päästöjen vaikutusten perusteella arvioiden tämän päätöksen lupamääräysten mukainen toiminta ei merkittävästi heikennä Natura 2000 alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Ympäristölupavirasto on määrännyt raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä Santakarin yksikössä saa sisältää enintään 390 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä vuodessa. Laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 230 kg fosforia ja 1 900 kg typpeä vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä Haavasten Pitkäkarin yksikössä saa sisältää enintään 540 kg fosforia ja enintään 4 100 kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 320 kg fosforia ja 2 600 kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa noin 40 000 kg:n lisäkasvun Santakarin yksikössä ja noin 55 000 kg:n lisäkasvun Haavasten Pitkäkarin yksikössä vuotta kohti. Santakarin yksikön vuosien 2002 2005 keskimääräisiin päästöihin verrattuna päästöt puolitoistakertaistuvat ja Haavasten Pitkäkarin yksikössä päästöt lisääntyvät enintään kymmenellä prosentilla. Laitoskoko Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala 1 100 m 2 Santakarin yksikössä ja 1 600 m 2 Haavasten Pitkäkarin yksikössä on laskettu ka

Talvisäilytys ja myyntivarasto 24 latiheyden 10 kg/m 3, ilmoitetun allassyvyyden 3,5 m ja kalojen lisäkasvujen 40 000 kg/a ja 55 000 kg/a perusteella. Iso Lampoorin talvisäilytyspaikalla pidettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala saa olla 2 700 m 2. Verkkoaltaita saa pitää talvisäilytyspaikalla 15.10. ja 15.5. välisenä aikana, jolloin niiden vaikutus vesiliikenteeseen ja alueiden virkistyskäyttöön on vähäinen. Myyntivarastona pidettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala saa olla 220 m 2. Luvan voimassaolo Lupaharkinta Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvanhaltijan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittavat vesialueet ovat osittain hakijan omistuksessa ja osittain voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella hakijan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta ja kalojen talvisäilytyksestä, kun ne toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56.

Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin 25 Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Kalojen talvisäilytys Merialueen soveltuvuus toimintaan Merialueen rehevöityminen Ominaiskuormitusarvot Kun talvisäilytystoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, koska sallittu käytettävä rehumäärä on niin pieni, ettei se aiheuta haittaa ympäröivän veden laatuun. Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 4) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,5 g ja typen osalta 47 g kasvatettua kalakiloa kohden. Lupamääräysten mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua. Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Kasvatus umpi tai maa altaissa Korvausvaatimukset Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Nykyisellään on teknisesti ja taloudellisesti erittäin rajatusti mahdollista toteuttaa kalankasvatusta umpialtaissa, koska tämänkaltaiset altaat eivät kestä avomeriolosuhteita. Koska edellytykset verkkoallaskasvatukselle ovat olemassa, hylkää ympäristölupavirasto vaatimuksen umpialtaiden tai maa altaiden käyttöönotosta. Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt merialueella ovat sen suuruisia, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa.

26 Kalankasvatuksen vaikutus kalakantoihin ja kalastukseen Muut muistutukset Tarkkailut eivät osoita, että kalankasvatuslaitoksella on suoranaisia vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen. Luvan saajan velvollisuudesta tarkkailla kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on annettu määräykset lupamääräyksessä 12). Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 4 190 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on yli 100 000 kg/a.

27 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman. HN/ha

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.1.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2 Ympäristöhallinnon Karttapalvelu (11.12.2007) Copyright Genimap Oy Lupa L4659/02