YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 153/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-266 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 153/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-266 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen ja talvisäilytykseen verkkoaltaissa meressä (Vähä-Maisaaren laitos), Rymättylä. Haverön Lohi Oy, Nauvo ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Haverön Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen ja talvisäilytykseen verkkoaltaissa meressä Vähä-Maisaari-nimisen saaren eteläpuolella kiinteistöön Vähä-Maisaari RN:o 1:55 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Meinikkalan kylässä (kiinteistötunnus ). Hakija on pyytänyt lupaa toiminnalle saakka. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n mukainen vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA OIKEUS ALUEESEEN SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Lupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 14/2000/4, jonka Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 00/0077/4 pysyttänyt, myöntänyt Airismaan Lohi Oy:lle luvan kalojen kasvattamiseen ja talvivarastointiin sekä tarvittavien rakenteiden pitämiseen nyt kyseessä olevassa hakemuksessa tarkoitetulla vesialueella. Haverön Lohi Oy on päivätyllä kauppakirjalla ostanut Airismaan Lohi Oy:ltä luvassa tarkoitetun kalankasvatustoiminnan siihen liittyvine rakenteineen.

2 2 Luvan mukaan kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehu saa sisältää enintään 600 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Kasvatettava kalamäärä on tällöin noin kg vuodessa. Vuoden 2003 alusta lähtien kalankasvatuksen aiheuttama ominaiskuormitus saa olla enintään 7 g fosforia ja enintään 60 g typpeä tuotettua kalakiloa kohden. Verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään m 3. Kalojen talvivarastointi on sallittu ajalla Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun saakka tai kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annetaan lainvoimainen päätös. Oikeus alueeseen Kaavoitus Airismaan Lohi Oy:n ja kiinteistön omistajat ovat tehneet vesialuetta koskevan vuokrasopimuksen. Sopimus on voimassa saakka, ja se katsotaan pidennetyksi viideksi vuodeksi kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kuusi kuukautta ennen vuokrakauden päättymistä. Airismaan Lohi Oy on siirtänyt vuokrasopimuksen Haverön Lohi Oy:lle. Alue sisältyy valmisteilla olevaan Rymättylän eteläisen saariston osayleiskaavaan (väli- ja sisäsaaristo). Kalankasvatus- ja talvisäilytysaltaita lähimpänä olevat ranta-alueet on kaavaehdotuksessa merkitty pääosin RA-alueeksi eli loma-asuntoalueeksi sekä MY-alueeksi eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja. Talvisäilytysaltaiden läheisyydessä on myös venesatamaksi osoitettu LV-alue. Alueella ei ole asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Vähä-Maisaaren kalankasvatuslaitos sijaitsee Rymättylän eteläisessä välisaaristossa. Merialue Vähä-Maisaaresta pohjoiseen Länsiaukon kautta sekä etelään Pöllänkurkun kautta on melko avointa. Vähä-Maisaaren itäpuolella on kapeampi Hämmärönsalmi. Vesisyvyys laitoksen lähiympäristössä on metriä. Vallitsevat tuulen suunnat ovat etelän ja lännen välillä, mutta myös pohjoisesta tuulee usein. Veden laatu Kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua, jonka on toteuttanut Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan (tarkkailupisteet 415 ja 414) päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus laitoksen lähialueilla on vuosina ollut noin 20 µg/l ja klorofylli-apitoisuus noin 4 µg/l. Pitoisuudet ovat ominaisia lievästi reheville vesille.

3 3 Kalakannat ja kalastus Alueella tavataan murtovesialueelle tyypillisiä kalalajeja kuten silakkaa, haukea, ahventa, kuhaa ja särkeä. Kasvatuspaikan lähialueella kalastaa yksi ammattikalastaja. Alueen muu käyttö Vähä-Maisaaren etelärannalla laitoksen läheisyydessä on kaksi asuinrakennusta, jotka kuuluvat samaan kiinteistöön kuin laitokselle vuokrattu vesialue. Lähimmät kesämökit sijaitsevat saaren etelänpuoleisilla pikkusaarilla noin 200 metrin etäisyydellä laitoksesta. LAITOKSEN TOIMINTA Hämmärönsalmessa runsaat 4 km laitoksesta itään oli vuonna 2003 toiminnassa kolme kalankasvatuslaitosta. Laitoksen vaikutusalueella ei ole sellaisia vedenottamoja, kaivoja tai uimarantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Vaikutusalueella ei myöskään ole luonnonsuojelualueita. Harjoitettu toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen mukaan Vähä-Maisaaren kalankasvatuslaitoksella toteutunut kalankasvatus ja laitoksen aiheuttamat päästöt ovat vuosina olleet seuraavat: Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä Rehukerroin 1,50 1,37 1,40 1,44 1,43 1,41 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) Typen ominaispäästö (g/kg/a) Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia 600 kg/a ja typpeä kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan pendel-automaatilla. Kalojen talvisäilytysaltaassa säilytetään enintään kiloa kalaa. Talvisäilytyksen aikana käytettävä rehumäärä on noin kg, ja se sisältää noin 20 kg fosforia ja noin 140 kg typpeä vuodessa.

4 4 Laitoksen rakenteet Kalat kasvatetaan kahdessa verkkoaltaassa, joiden tuki- ja kelluntarakenteet ovat metallia ja muovia. Altaiden syvyys on noin 5 metriä, yhteenlaskettu pinta-ala m 2 ja yhteenlaskettu tilavuus m 3. Pienempi verkkoaltaista, jonka pinta-ala on 300 m m 3, siirretään talvisäilytykseen. ja tilavuus Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Laitokselta mereen joutuva laskennallinen ravinnemäärä on 400 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Ruokinta hoidetaan yliannostusta välttäen. Ruokintaan käytetään vähäfosforista kuivarehua, josta rehupöly poistetaan ennen käyttöä. Hakemuksen mukainen kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hakemuksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin perustuva kalanviljely vastaa siten parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Toiminnasta ei hakijan tiedon ja kokemuksen perusteella aiheudu hajupäästöjä Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatetut kalat verestetään ja perataan Haverön Lohi Oy:n perkaamossa Nauvon Haverössä. Kuolleet kalat (noin 300 kg/a) kerätään ja kuljetetaan yhtiön Nauvon perkausyksikköön kompostoitaviksi. Rehujen kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävät suursäkit toimitetaan kierrätykseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vuoden 2000 vedenlaatututkimuksen mukaan happitilanne Vähä- Maisaaren laitoksen lähimmällä tarkkailuasemalla oli kesäkuussa ja syyskuussa heikentynyt. Vuoden 2001 tutkimuksessa laitoksen lähialue ei selvästi erottunut selkäalueista. Vuoden 2002 päällyslevätutkimuksen mukaan kalankasvatuksen vaikutus oli ajoittain havaittavissa Vähä-Maisaaren kasvattamon lähellä. Laitoksen pohjoispuolella oleva lähiasema oli selvästi muita rehevämpi. Noin puolen kilometrin päässä laitokselta etelään olevalla vertailuasemalla vaikutusta ei voinut erottaa. Vuoden 2001 pohjaeläintutkimuksen mukaan merenpohjan tila laitoksen lähialueella oli puoliterve/puolilikaantunut. Suuria muutoksia vuoden 1997 pohjaeläintutkimukseen verrattuna ei ollut tapahtunut.

5 5 Vaikutukset merialueen käyttöön Laitoksen etäisyys virkistyskäyttökohteista on hakijan käsityksen mukaan riittävä, jotta erityistä haittaa ei aiheudu. Laitoksella ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen. Kesällä 2001 tehdyn kalankasvatuslaitosten kalataloustarkkailun tulosten mukaan (tutkimusalueena Merikarvia Dragsfjärd, yhtenä yhdeksästä osa-alueesta Rymättylä Pakinainen) vertailu- ja tutkimuspisteiden väliltä ei rantavyöhykkeen vedenalaisessa kasvillisuudessa löytynyt eroja kuin muutamalla yksittäisellä rannalla. Tämän perusteella on mahdollista, että kalankasvatuksessa ympäristöön vapautuneiden ravinteiden vaikutukset eivät yllä rantavyöhykkeeseen 400 metrin etäisyydelle laitoksesta. Kalastuspaikan ollessa alle kilometrin etäisyydellä kalankasvatuslaitoksesta kalastuksen tehokkuus oli huomattavasti korkeampi kuin kauempana sijaitsevilla kalastuspaikoilla. Laitosten läheltä saatiin saaliiksi suhteessa enemmän ahvenia, särkiä ja silakkaa, kun taas ulompaa saatiin enemmän haukea ja siikaa. Osa havaituista eroista aiheutui todennäköisesti kalankasvatukseen liittymättömistä tekijöistä kuten selkävesien tai asutuskeskusten läheisyydestä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailun osalta hakija on viitannut ympäristökeskukselle toimitettaviin vuosi-ilmoituksiin. Toiminnan vaikutuksia merialueen vedenlaatuun tarkkaillaan osana Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toteuttamaa alueen kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua. Lisäksi hakija osallistuu Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen organisoimaan alueen yhteiseen kalataloustarkkailuun. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rymättylän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet sekä hakijan niistä antama selitys 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus. Vedenlaatua koskevien tarkkailutulosten perusteella laitoksen nykyisen suuruisen toiminnan vaikutukset eivät näy laitoksen lähivesissä. Päällyslevätutkimuksessa laitoksen vaikutukset olivat kuitenkin selvästi havaittavissa. Alueen yleinen rehevöitymiskehitys näkyy erityisesti vedenvaih-

6 6 tuvuudeltaan huonoissa salmissa ja kauempana kalankasvatuslaitoksista olevilla alueilla kohonneina klorofyllipitoisuuksina ja alentuneina näkösyvyyksinä. Myös syvänteiden hapettomuus kertoo alueella vallitsevasta rehevöitymisprosessista, jossa kalankasvatus on osana laajempaa kokonaisuutta. Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Kalojen talvisäilytys on sallittu Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena on oltava enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti vuodessa. Luvan voimassaoloajan tulee olla 7 vuotta päätöksen lainvoimaisuudesta. Hakijan selitys. Ympäristölupa tulee myöntää hakemuksen mukaisena myös luvan voimassaolon osalta, koska vastasyitä hakemuksen muuttamiseen ei ole esitetty. 2) AA, BB (Hessunkari 1:7, Meinikkala, Rymättylä). Lupaa ei tule myöntää. Kalankasvatus pitäisi yleisesti järjestää maalle rakennetuissa kasvattamoissa, joissa vedenpuhdistus on toteutettu valvotusti. Laitos sijaitsee liian lähellä loma-asutusta. Toiminta lisää kohtuuttomasti vesistön rehevöitymistä. Altaat ovat maisemallinen haitta ja aiheuttavat huomattavaa hajuhaittaa lähialueella. Toimintaa ei valvota riittävästi. Toissijaisesti tuotantoa ja siinä käytettäviä fosfori- ja typpimääriä on merkittävästi pienennettävä. Kuolleet kalat ja muut kasvatusaltaan pohjalla olevat saasteet on määrättävä poistamaan useita kertoja vuodessa. Talvisäilytysallas on poistettava merestä väliseksi ajaksi. Hakijan selitys. Laitoksen sijoittaminen maalle ei ole liiketaloudellisesti eikä toiminnallisesti mahdollista. Muistuttajien väitteet laitoksen haitoista ja ympäristövaikutuksista ovat subjektiivisia ja toteen näyttämättömiä. Kuolleet kalat kerätään ja kompostoidaan hakemuksen mukaisesti. 3) CC, DD (yksilöimätön rantakiinteistö, Meinikkala, Rymättylä). Lupaa ei tule myöntää. Päästöt lisäävät vesialueiden rehevöitymistä. Alueen itä-länsisuunnassa tapahtuva virtaama ja suhteellisen matalat vedet vaikuttavat siihen, että päästöjen vaikutusalue kyseisessä suunnassa on laaja. Rehevöityminen vaikeuttaa ja pitkällä aikavälillä estää rantakiinteistön käyttämisen uimiseen ja kalastukseen ja alentaa siten kiinteistön arvoa. Hakijan selitys. Ympäristökeskuksen mukaan laitoksen nykyisen suuruinen tuotanto ei näy lähivesissä. Vaikutusten vähäisyys selittyy vesialueen hyvällä vedenvaihtuvuudella. Perusteita kiinteistön arvon alenemiselle ei ole esitetty. Laitoksen toiminnasta ei voi aiheutua sellaisia ympäristöhaittoja tai pysyviä muutoksia veden laatuun, että uiminen tai kalastus kiinteistöllä estyisi.

7 7 4) EE, FF (Saarenpää 1:53, Meinikkala, Rymättylä). Lupaa ei tule myöntää. Nykyisten kalankasvatuslupien voimassa ollessa rannat ovat rehevöityneet, verkot ovat täyttyneet levästä ja myös sinilevälauttoja esiintyy usein. Hakijan selitys. Vaatimus hakemuksen hylkäämisestä perustuu muistuttajien subjektiivisiin näkemyksiin. Ympäristökeskuksen mukaan laitoksen nykyisen suuruinen tuotanto ei näy lähivesissä. Pitkän aikavälin muutokset vesialueiden ja merenpohjien tilassa liittyvät laajempaan kokonaisuuteen, jossa kalankasvatuksen osuus on hyvin vähäinen. 5) GG (Ulkomainenkari 1:66, Meinikkala, Rymättylä), HH (Pentinkari 1:64, Meinikkala, Rymättylä). Hakemus on hylättävä. Laitoksen sijainti ei sovellu kalojen kasvattamiseen. Toiminta rehevöittävää selvästi vesistöä. Laitoksella ei harjoitettu kalankasvatusta vuosina 2002 ja 2003, mutta 2004 toimintaa jatkettaessa aiemmat haittavaikutukset lähiympäristölle toistuivat. Kalankasvatus on muuttanut ranta-alueet ja veden sellaiseksi, että uiminen estyy ajoittain kokonaan. Altaista aiheutuu hajuhaittaa, ja ne keräävät lokkiparvia, joista aiheutuu sietämätöntä melua ja lähialueiden kalliorantojen likaantumista. Kesäisin usein esiintyvä luoteis- ja pohjoistuuli tuo laitokselta saastetta Ulkokarille, missä muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat. Jos hakemusta ei hylätä, vuosittain käytettävän kuivarehun sisältämiä fosfori- ja typpimääriä on rajoitettava siten, että kalojen lisäkasvu on enintään kg vuodessa. Muistuttajien kiinteistöille edellä kuvatuin tavoin aiheutuvasta haitasta on kummankin kiinteistön osalta maksettava vuotuisena korvauksena euroa. Hakijan selitys. Laitos on ollut toiminnassa myös vuonna Ympäristökeskuksen mukaan laitoksen nykyisen suuruinen tuotanto ei näy lähivesissä. Pitkän aikavälin muutoksissa kalankasvatuksen osuus on hyvin vähäinen. Vaatimus hakemuksen hylkäämisestä perustuu muistuttajien subjektiivisiin näkemyksiin. Laitoksen toiminnasta ei voi aiheutua sellaisia ympäristöhaittoja tai pysyviä muutoksia veden laatuun, että uiminen kiinteistöllä estyisi. Perusteita kiinteistön arvon alenemiselle ei ole esitetty. 6) II, mielipide. Itämeren suojelukomission koordinoiman tutkimuksen mukaan Pohjois-Itämeri on kasviplanktonin lisääntymisen ja sinileväkukintojen vuoksi menettänyt viimeisen sadan vuoden aikana puolet näkösyvyydestään. Kasvisplanktonin lisääntyminen ja sinileväkukinnot ovat olleet jokakesäinen ilmiö myös Meinikkalan kylän vesillä. Rajoituksia pitää yleisesti tiukentaa, ja niiden valvontaa pitää parantaa. Hakijan selitys. Ympäristökeskuksen mukaan laitoksen nykyisen suuruinen tuotanto ei näy lähivesissä. Pitkän aikavälin muutokset vesialueiden ja merenpohjien tilassa liittyvät laajempaan kokonaisuuteen, jossa kalankasvatuksen osuus on hyvin vähäinen.

8 8 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Haverön Lohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen sekä talvisäilytykseen niissä Vähä-Maisaaren edustalla Vähä-Maisaari RN:o 1:55 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Meinikkalan kylässä (liite 2). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Kasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden yhteenlaskettu pintaala saa olla enintään m 2 ja talvisäilytykseen käytettävien verkkoaltaiden enintään 300 m 2. Talvisäilytysaltaita saa pitää niille luvassa osoitetussa paikassa Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 520 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Talvisäilytettävien kalojen elintoimintojen ylläpitämiseksi käytettävä rehu saa sisältää enintään 20 kg fosforia ja 140 kg typpeä. Mereen joutuva ominaispäästö saa olla enintään 7 g fosforia ja 50 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti.

9 9 Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella, ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pieniä. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristössä. Laitoksella käytettävät rehut ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat ja verestyksessä syntyvät jätteet on otettava talteen ja toimitettava jätteenkäsittelypaikkaan, jonka ympäristölupaan sisältyy tällaisen jätteen käsittely, tai kompostoitava sekä käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä, ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä,

10 10 - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista, - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen sekä - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tarkkailusta tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi.

11 11 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa ilmoitus on tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2012 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Päästöjen ympäristövaikutukset Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan laitoksen kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina on ollut keskimäärin 430 kg/a ja typpipäästö kg/a. Kasvatettu kalamäärä on samana aikana ollut keskimäärin kg/a. Laitosta ympäröivä merialue on ollut vuosien vedenlaatutarkkailuissa havaittujen keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Myös 2003, jolloin laitoksella ei kasvatettu kalaa, vedenlaatu oli luokitukseltaan lievästi rehevää. Vedenlaatututkimuksissa kalankasvatuksen vaikutusta vedenlaatuun ei ole voitu erottaa. Sen sijaan vuonna 2002 tehdyssä päällyslevätutkimuksessa vedenlaatu välittömästi laitoksen pohjoispuolella sijaitsevalla havaintoasemalla oli a-klorofyllipitoisuuden perusteella ajoittain selvästi rehevämpi kuin vertailualueilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Vähä-Maisaaren edusta on melko avointa merialuetta, missä veden vaihtuvuus on kohtuullisen hyvä. Vesisyvyys laitoksen lähiympäristössä on yli 20 metriä. Alue soveltuu kalankasvatukseen lupamääräyksistä ilmenevässä laajuudessa.

12 12 Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Nykyisin saatavilla olevien rehulaatujen avulla kalankasvatusta on mahdollista harjoittaa ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti siten, että rehun fosforipitoisuus on 0,9 %, typpipitoisuus 6,5 % ja rehukerroin 1,15. Rehumäärä, joka tarvitaan hakemuksen mukaisen kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamiseen, saa näiden arvojen perusteella laskettuna sisältää enintään 520 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö olisi tällöin 320 kg ja typpipäästö kg vuodessa. Laskelmassa on edellä sanottujen rehun fosfori- ja typpiprosenttien ja rehukertoimen lisäksi käytetty kalaan sitoutuvan fosforin määränä 4 g/kg ja typen määränä 27,5 g/kg. Kalankasvatuksessa on tällä tavoin menetellen mahdollista päästä ominaiskuormitukseen, joka on 7 g fosforia ja 50 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti vuodessa. Ympäristökeskuksen esittämä tavoitearvo 44 g typen ominaiskuormituksen osalta on niin pieni, ettei sitä ole mahdollista saavuttaa nykyisillä rehulaaduilla ja rehukertoimella. Edellä sanotun mukaisesti laitoksen fosforipäästö mereen vähenee noin 25 % ja typpipäästö noin 30 % verrattuna laitoksen keskimääräisiin päästöihin vuosina Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Rakenteiden koko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m 3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kun verkkoaltaiden syvyytenä käytetään 4 metriä ja kun kalaa tuotetaan noin kg vuodessa, laitoksen verkkoaltaiden kokonaispinta-ala saa edellä esitetyin perustein laskettuna olla enintään m 2. Tällöin myös siian kasvatus laitoksella on tarvittaessa mahdollista. Kalojen talvisäilytys Luvan voimassaolo Talvisäilytyksen aikana käytettävän rehun määrää on haittojen vähentämiseksi rajoitettu hakemuksen mukaisesti. Määrä on alle 5 % laitoksella kasvatuskaudella käytettävästä rehusta. Luvan voimassaoloaika seitsemän vuotta on tarkoituksenmukainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan tarpeen mukaan arvioida uudelleen ottaen huomioon toiminnan päästöjen vaikutukset, merialueella ja sen veden laadussa muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalanviljelytekniikan kehittymisen myötä sekä toiminnanharjoittajan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on toisaalta riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta

13 13 Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Alueella ei ole asemakaavaa. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Toimintaa ei ole sijoitettu Rymättylän kunnan valmisteilla olevan eteläisen saariston osayleiskaavan (väli- ja sisäsaaristo) vastaisesti. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Päästöt mereen Kalankasvatuksesta aiheutuvat päästöt vähenevät verrattuna edellisen lupapäätöksen lupamääräysten mukaisiin laskennallisiin päästöihin sekä laitoksen keskimääräisiin päästöihin vuosina Korvausvaatimukset Kun kalankasvatus ja kalojen talvisäilytys toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, toiminnan haitallinen vaikutus meriveden laatuun rajoittuu laitoksen läheisyyteen. Toiminta ei ennalta arvioiden vaikuta veden laatuun laitoksen lähiympäristössä sijaitsevien kiinteistöjen rannassa siten, että veden käyttö muistutuksissa esitettyihin tarkoituksiin tämän vuoksi estyisi. Ympäristölupaviraston toimivaltaan ei kuulu tutkia korvausvaatimuksia, joiden perusteena on hajusta tai lintujen aiheuttamasta melusta tai likaantumisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko. Toisaalta luvan mukaiseen toimintaan ei ympäristölupaviraston käsityksen mukaan liity edellä sanottuja vaikutuksia siinä määrin, että niiden estämiseksi tai rajoittamiseksi olisi tarpeen antaa muita kuin lupamääräykseen 6 sisältyvä yleinen määräys toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

14 14 Maisemahaitta Kalankasvatuslaitoksen etäisyys kiinteistöstä Hessunkari 1:7 on noin 700 metriä ja kalojen talvisäilytyspaikan etäisyys noin 150 metriä. Talvisäilytykseen käytettävän altaan pinta-ala on noin 300 m 2. Luvan mukaisista rakenteista ei edellä sanotut etäisyydet ja talvisäilytysaltaan koko huomioon ottaen aiheudu AA:n ja BB muistutuksessa tarkoitettua maisemahaittaa kiinteistölle Hessunkari 1:7. Talvisäilytyksen ajankohta Lupamääräyksen 1 mukaisesti talvisäilytyspaikalla ei saa pitää altaita Altaiden pitoa ei ole tarpeen rajoittaa muina aikoina. Kuolleiden kalojen poistaminen Kuolleet kalat on lupamääräyksen 6 mukaisesti poistettava laitokselta, ennen kuin niistä aiheutuu hajuhaittaa. Poistamiskertojen lukumäärää ei ole tarkoituksenmukaista määrätä luvassa. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, jossa hakemuksessa tarkoitettu kalan lisäkasvu on kg/a.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Pekka Kemppainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Pekka Kemppainen. PK/sn

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 LIITE 2 Kalankasvatusaltaat Talvisäilytysallas