Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus.

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 26/2010/3 Dnro ESAVI/76/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen kiinteistöllä Pukkart RN:o 4:66 sijaitsevissa maa-altaissa ja veden johtaminen merestä maa-altaisiin Uudenkaupungin kaupungin Kuivarauman kylässä Luvan hakija Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiö Ketteli Pyhämaa Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 9 luvun 2 :n mukainen veden johtamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo MERKINTÄ Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiö on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 11.1., 9.5., 12.5., 11.6., 1.7., ja Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Voimassa oleva lupa Kasvatustoiminta tapahtuu maa-altaissa Lintuluodon niemellä. Vesi johdetaan merestä enintään 900 l/s ja jätevedet johdetaan takaisin mereen. Kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 78/2001/4 myöntänyt ympäristöluvan Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiölle kalankasvatukseen ja jäteveden johtamiseen mereen sekä vesilain mukaisen luvan veden ottamiseen merestä altaisiin Uudenkaupungin kaupungissa. Päätöksestä ei valitettu. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 Luvan mukaan luvan saaja saa kasvattaa kalaa suunnitelman mukaisissa neljässä maa-altaassa siten, että kalankasvatukseen kulloinkin käytettävien altaiden yhteistilavuus saa olla enintään m 3. Yhden kasvatusaltaan on aina oltava tyhjänä siihen saakka kunnes laitoksella on toteutettu jatkuva lietteen poisto Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle saadaan johtaa vettä yhteensä enintään 900 l/s. Laitokselta mereen johdettava fosforikuormitus saa olla enintään 210 kg ja typpikuormitus enintään kg vuodessa. Altaisiin kertyvä liete on poistettava vähintään kerran vuodessa. Päätöksessä edellytettiin, että lietteen talteenottoa tehostetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vuoden 2003 loppuun mennessä altaisiin tehtävin rakenteellisin muutoksin tai muiden järjestelyiden avulla siten, että lietteen selkeytys tehostuu ja lietteen poisto muutetaan jatkuvaksi tai ainakin useita kertoja kasvatuskauden aikana tapahtuvaksi. Päätöksen mukaan lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Mikäli ympäristölupavirastolle on jätetty lupamääräysten tarkistamista koskeva uusi lupahakemus mennessä, lupa on voimassa siihen saakka, kunnes mainitusta hakemuksesta annettu päätös saa lainvoiman. 2 Oikeus alueeseen Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiön vastuunalainen ja äänetön yhtiömies omistavat kiinteistön Pukkart RN:o 4:66, Kuivarauma, Uusikaupunki. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Alueella on voimassa Turun ja Porin lääninhallituksen vahvistama yleiskaava. Ympäristön tila Toimintapaikka rajoittuu, mutta ei sisälly Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Uudenkaupungin saaristo -nimiseen Natura-alueeseen FI Uudenkaupungin saaristo on sekä luontodirektiivin (SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukainen Natura-kohde. Toiminnan ympäristö Kalankasvatuslaitos sijaitsee Uudenkaupungin kaupungin Kuivarauman kylässä Selkämeren ranta-alueella avomeren tuntumassa Lintuluodon niemellä. Syvyysolosuhteet ympäröivällä merialueella vaihtelevat 4 5 metristä 10 metriin. Merivedenkorkeuden vaihteluväli on enimmillään noin 1,8 m. Avomeren läheisyys vaikuttaa merkittävästi veden vaihtuvuuteen, joka sijaintipaikan tuntumassa on hyvä. Lähistön virtaussuunnissa ei ole merkittäviä rajattuja syvänteitä eikä kynnyksiä. Virtaussuunnat riippuvat meriveden korkeuden vaihteluista ja tuulista. Kuormitus Pitkäluodon ja Edväisten välisellä alueella sijaitsee kaikkiaan kolme kalankasvatuslaitosta. Salmisten kalankasvattamosta 1,5 km pohjoiskoilliseen on Pyhäsalmen Lohi Oy:n verkkoallaslaitos ja 4,5 km lounaaseen Mannerlohi Oy:n Pullonkarin maa-allaslaitos. Kalankasvatuksen lisäksi merialuetta

3 kuormittavat hajakuormitus ja virtausten mukana etelämpää tulevat ravinteet sekä etenkin typen osalta ilmalaskeuma. 3 Veden laatu Perifyton Alueen veden laatua on tarkkailtu yhteistarkkailuna Pyhämaan merialueen muiden kalankasvatuslaitosten kanssa. Veden laadun tutkimus on tehty vuosittain kahdesti, yleensä heinäkuussa ja syyskuun alussa. Pintaveden keskimääräisessä laadussa ei ollut vuosina oleellisia eroja laitoksen lähipisteiden ja vertailupisteiden välillä. Kokonaisfosforin keskipitoisuus oli sekä lähipisteillä että vertailupisteillä 17 µg/l. Typpipitoisuus oli lähipisteillä keskimäärin 290 µg/l ja vertailupisteillä 280 µg/l. a-klorofyllin pitoisuus oli lähipisteillä 1,5 1,6 µg/l ja vertailupisteillä 1,4 1,8 µg/l. Näkösyvyys oli samaa tasoa (4,4 m) sekä laitoksen lähellä että vertailupisteillä. Laitoksen vaikutuksia päällyslevästöön on 2000-luvulla tutkittu vuosina 2002 ja 2007, molempina vuosina kahtena kahden viikon jaksona. Vuonna 2002 laitoksen vaikutus näkyi päällyslevästön lievästi lisääntyneenä kasvuna laitoksen lähistöllä. Ensimmäisellä jaksolla päällyslevästön a- klorofyllin määrät olivat laitoksen lähimmällä pisteellä 1,7 mg/m 2, 500 m etäisyydellä sijaitsevilla pisteillä keskimäärin 1,6 mg/m 2 ja vertailupisteillä keskimäärin 1,4 mg/m 2. Toisella jaksolla vastaavat pitoisuudet olivat 1,3 mg/m 2, 1,2 mg/m 2 ja 1 mg/m 2. Vuoden 2007 ensimmäisellä jaksolla päällyslevästön a-klorofyllin määrät olivat laitoksen lähimmällä pisteellä 1,5 mg/m 2, 500 m etäisyydellä sijaitsevilla pisteillä keskimäärin 1,8 mg/m 2 ja vertailupisteillä keskimäärin 1 mg/m 2. Toisella jaksolla pitoisuudet olivat kaikilla pisteillä melko suuria. Lähipisteen klorofyllipitoisuus oli 5,4 mg/m 2, 500 m etäisyydellä sijaitsevilla pisteillä keskimäärin niinikään 5,4 mg/m 2 ja vertailupisteillä keskimäärin 5,0 mg/m 2. Pohjaeläimistö Pohjaeläintutkimuksia on tehty Pyhämaan merialueella vuosina 1987, 1991, 1996, 2001 ja Salmisten kalankasvattamosta m etäisyydellä sijaitsee yksi pohjaeläinasema. Tuoreimmassa pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2006 laitoksen lähin asema luokiteltiin terveeksi ja muut Pitkäluodon ja Edväisten väliset asemat puoliterveiksi. Alueen pohjaeläinasemien tilassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia 1990-luvun alun jälkeen lukuun ottamatta laitoksen lähintä asemaa, jonka luokitus oli muuttunut edellisestä tutkimuksesta (vuonna 2001) puoliterveestä terveeksi. Lintuluodon edustan vesialueella ei ole happiongelmia pohjan läheisessä vedessä. Tämä johtuu siitä, että alue on matalaa, eikä siellä ole syvänteitä, jonne kerrostuisi kuollutta eloperäistä ainesta ja joissa vesi kerrostuisi aiheuttaen hapenpuutetta. Kalasto Alueen käyttö Alueella esiintyvät Selkämeren rannikon tyypilliset kalalajit, kuten hauki, kuha, ahven, kampela, särki ja silakka. Alueella ei ole vedenottamoita, eikä rantaa hyödyntäviä yleisiä virkistystoimintoja. Alueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Sivuammattikalastajia on

4 jonkin verran. Alueella harjoitetaan pääasiassa verkkopyyntiä. Kalanviljelylaitoksen läheisyydessä on jonkun verran kesäasutusta. 4 Nykyinen toiminta Laitoksella kasvatetaan siikaa, sampia ja pienessä mittakaavassa kultakirjolohta teuraskalaksi. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina ovat olleet seuraavat: Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,18 1,24 1,06 1,03 1,36 1,17 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,6 7,3 5,6 5,3 8,5 6,7* Typen ominaispäästö (g/kg/a) * Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet * painotettu keskiarvo Kasvatus tapahtuu neljässä maa-altaassa. Altaan I pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Allas syvenee keskiosaa kohti ja syvin kohta on 4 m. Altaan II pinta-ala on 824 m 2 ja tilavuus m 3. Altaiden III ja IV pintaalat ovat 693 m 2 ja m 2 sekä tilavuudet m 3 ja m 3. Altaiden II IV syvyydet ovat 3 m. Altaiden yhteenlaskettu tilavuus on m 3. Tuotanto Vedenotto Kalaa on tarkoitus kasvattaa noin kg vuodessa. Rehua käytetään kg vuodessa, joka sisältää fosforia noin 410 kg/vuosi ja typpeä noin kg/vuosi. Vesi johdetaan merestä laitoksen altaaseen I sen sisäpuolella olevan ottokanavan kautta käyttämällä yhtä tai kahta potkuripumppua. Potkuripumppujen yhteinen tuotto ja samalla altaan I virtaama on noin 450 l/s ( m 3 /d) ja yhden potkuripumpun tuotto on puolet siitä. Potkuripumput sijaitsevat välpällä ja kauempana olevalla, vedessä olevia epäpuhtauksia keräävällä verkolla varustetussa maanalaisessa ottokanavassa, pumppaamorakennuksen alla. Rinnakkain sijaitsevat pumppukoneistot kelluvat tulokanavassa sijaitsevan ponttonin päällä. Potkurien korkeus on tarvittaessa säädettävissä. Vesi johdetaan takaisin mereen tulokanavaa vastapäätä altaan länsipuolella olevan, välpällä varustetun teräsbetonirakenteisen maanalaisen poistokanavan kautta. Tulokanavan kynnyskorkeus on keski-

5 Laitoksen päästöt ja niiden rajoittaminen vedenkorkeudella noin 130 cm ja leveys 230 cm. Poistokanavan kynnyskorkeus on keskivedenkorkeudella 50 cm ja leveys 250 cm. Molempien potkuripumppujen ollessa toiminnassa vesi viipyy altaassa noin 2 h 15 min. Altaat II IV on liitetty yhteen niin, että niillä on yhteinen vedenottojärjestelmä. Vesi johdetaan merestä altaaseen III, josta se potkuripumpun avulla virtaa maanalaisessa halkaisijaltaan 400 mm:n suuruisessa putkessa altaaseen II. Siitä vesi virtaa ilman pumppua takaisin altaaseen III samanlaisessa maanalaisessa putkessa. Altaasta III vesi virtaa potkuripumpun avulla tulokanavaa vastapäätä sijaitsevien putkien ja pumppaamon kautta altaaseen IV. Vesi johdetaan takaisin mereen altaan IV poistokanavan kautta. Allasjärjestelmän virtaama on myös m 3 /d. Vesi viipyy allasjärjestelmässä 3 h 55 min. Allasjärjestelmän poisto- ja tulokanavat sekä potkuripumput ovat rakenteeltaan ja mitoiltaan samanlaisia kuin altaan I. Vettä johdetaan laitokselle yhteensä enintään noin 900 l/s. Mutta altaassa I on usein toiminnassa ainoastaan toinen potkuripumppu, jolloin altaan I ottomäärä on vain 225 l/s ja kokonaisottomäärä 675 l/s. Laitokselta vesistöön johdettava fosforipäästö olisi enintään 270 kg ja typpipäästö enintään kg vuodessa. Näissä ravinnemäärissä ei ole otettu huomioon lietteeseen sitoutuvia ravinnemääriä, vaan ne on laskettu vähentämällä rehun sisältämistä ravinnemääristä kalaan sen kasvussa sitoutuvat ravinnemäärät. Laitos ei aiheuta päästöjä maaperään eikä melu- tai hajuhaittoja. Kasvatusaltaiden liete on tähän asti poistettu siten, että altaat on tyhjennetty kerran kolmessa vuodessa ja ne on ruopattu lietteen poistamiseksi päivätyn suunnitelman mukaan lietteenpoistoa laitoksella voidaan tehostaa siten, että altaat tyhjennetään kerran kasvatuskaudella kotiloiden poistamiseksi altaista, tai harvemmin, mikäli kotiloita ei altaisiin kerry. Altaita ei pinnoiteta, joten puhdistuksessa käytetään kalkitsemista. Liete imaistaan imuletkun avulla imutankilla tarpeen mukaan. Suosituksien mukaan liete poistetaan maalis heinäkuussa ja loka marraskuussa kerran kuukaudessa ja elo- sekä syyskuussa kerran viikossa. Imuputket asennetaan kelluvalle alustalle, joka reagoi meriveden korkeusvaihteluihin. Imuletku ohjataan niihin paikkoihin, joihin liete on kertynyt. Liete kuljetetaan laskeutusaltaaseen, jossa pohja on muotoiltu suppiloksi. Laskeutusaltaan ylivesi voidaan pumpata suoraan maahan. Laskeutusaltaassa liete tiivistyy yhteen kolmasosaan. Liete kertyy altaiden syvimpiin kohtiin ja altaassa IV oleviin kahteen noin 5 x 1,5 m:n suuruisiin, altaan pituussuuntaan nähden kohtisuorassa oleviin pohjaan louhittuihin lietetaskuihin. Kasvatustoiminta maa-altaissa tapahtuu suurelta osin niihin sijoitetuissa verkkoaltaissa, joten verkkoaltaiden sijainnilla voidaan ohjailla lietteenmuodostumisalueita. 5

6 Hakija seuraa kalankasvatustekniikan kehitystä ja etsii kustannustehokkaita keinoja maa-altaiden veden happipitoisuuden lisäämiseksi, jotta virtausta voitaisi vähentää. Näin enemmän lietettä pysyisi altaissa eikä virtaisi mereen. Lietteenpoiston seurauksena fosfori- ja typpipäästöt vähenevät mutta reduktion suuruus ei ole ennalta varmuudella määritettävissä. Ennakkolaskelmien mukaan reduktio ei olisi merkittävä, fosforin osalta noin 14 kg/a ja typen osalta noin 41 kg/a. Ruokinta hoidetaan huolellisesti ja tarkasti yliannostusta välttäen sekä käyttäen korkealaatuista rehua, jonka typpi- ja fosforipitoisuudet ovat alhaiset. Hakijan mukaan näin ollen, toiminnassa on käytössä paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja siinä sovelletaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Lisäksi laitoksella kasvatetulla sammella on ravinnepäästöjä alentava vaikutus. Sammelle on ominaista, että se hyödyntää varsin tarkoin myös maa-altaiden pohjaan mahdollisesti painuvan rehun. 6 Jätehuolto Erittäin vesipitoista lietettä poistetaan altaista tehostettua lietteenpoistoa koskevan suunnitelman mukaan noin 56 m 3 vuodessa. Tiivistetty liete sijoitetaan ensisijaisesti hakijan metsän ja lähellä olevien maatilojen peltojen lannoitteeksi. Kuolleiden kalojen määrä on vuosittain enintään 100 kg. Ne käytetään, niin pian kuin määräykset sallivat runsasrasvaisen eläinkudoksen hyötykäytön, ensisijaisesti raaka-aineena bioenergiatuotannossa Uudenkaupungissa tai laajamittaisemmassa alueellisten tai valtakunnallisten toimijoiden bioenergiatuotannossa. Kunnes näin voidaan menetellä, kuolleet kalat haudataan maahan ohjeiden mukaisesti. Talousjätteet (noin 20 kg/v) lajitellaan ja kierrätykseen kelpaava osa menee kierrätykseen. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Hakijan mukaan toiminnan voidaan katsoa vaikuttavan merialueen tilaan ainoastaan ravinnepitoisuuksien nousuna aivan laitoksen lähiympäristössä. Tarkkailun tuloksien perusteella laitoksen vaikutusta ei ole 2000-luvulla havaittavissa ravinteiden tai a-klorofyllin pitoisuuksissa eikä veden näkösyvyydessä. Alueen pohjat on luokiteltu puoliterveiksi (alueen lähin asema terveeksi), eikä niiden tilassa ole tapahtunut oleellisia muutoksia 1990-luvun alun jälkeen. Kalankasvatuslaitoksen vaikutukset ovat näkyneet vain päällyslevästön määrässä ja siinäkin melko lievinä. Alueen käyttö Hakijan toiminnasta ei ole haittaa kalastukselle ja kalakannoille, eikä toimintapaikan lähialueella ole rantoja tai pohjia, joilla olisi erityistä merkitystä kalojen kutualueina. Hakija on osallistunut Saaristomeren ja Selkämeren kalankasvatuslaitosten kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, joka toteutettiin vuosina Rantavyöhykkeiden tilan seurannassa ei juuri havaittu eroja vertailu- ja tutkimuspisteiden välillä. Myöskään kalastajien haastattelut eivät tuoneet esille kalankasvatuksen vaikutuksia.

7 7 Suojelualueet Hakijan toiminta ei ole ristiriidassa Uudenkaupungin saaristo -nimisen Natura-alueen suojelun tavoitteiden kanssa. Hakijan kiinteistölle ilmaantuvia suojeltavia lajeja ei vahingoiteta. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija esittää, että käyttö- ja vesistötarkkailuja sekä kalataloudellista tarkkailua jatketaan samalla tavalla kuin edellisellä lupakaudella. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutukset on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että laitoksen poistovedet purkautuvat melko avoimelle mutta matalalle vesialueelle. Selkämeren avoin ulappa on lähellä, mistä syystä veden vaihtuvuus on alueella hyvä, vaikka laitos sijaitseekin Pitkäluodon ja Edväisten välisessä laajahkossa lahdelmassa. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen mukaan Pyhämaata ympäröivä merialue kuuluu hyvään luokkaan, joten se soveltuu kalankasvatukseen, edellyttäen ettei kasvatus heikennä merialueen tilaa. Luvan myöntäminen entisen suuruisena ei liene uhka merialueen nykyisen tilan säilymiselle. Myös muu alueelle tuleva paikallinen kuormitus on melko pientä. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Uudenkaupungin saaristo -niminen Natura-alue on sisällytetty Natura verkostoon. Kalankasvatuksella on kuitenkin yleisesti ottaen rehevöittävä vaikutus, joka välillisesti pitkällä aikavälillä vähentää vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta. Ympäristökeskus on puoltanut, että Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiölle myönnetään lupa kasvattaa kalaa noin kg vuodessa muistutuksessa esitetyin ehdoin. Muun muassa laitokselta mereen johdettava fosforikuormitus saa olla enintään 210 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään kg vuodessa. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena on enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Kuormitusta määritettäessä tulee ottaa huomioon myös lietteeseen sitoutuneiden ravinteiden määrä. Luvan saaja tulee velvoittaa poistamaan vuosittain altaisiin kertynyt liete niin, ettei siitä aiheudu vesistön pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle sekä analysoimaan lietteeseen sitoutunut fosfori- ja typpimäärä sekä määrittämään kertyneen lietteen määrä.

8 Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 10 vuotta siitä, kun lupa on lainvoimainen. 2) Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskus on muistutuksessaan todennut, että vesistötarkkailun tulosten mukaan Pyhämaan merialueen pohja on hyvässä kunnossa Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiön laitospaikan edustalla ja veden laatu on laitoksen lähistöllä jokseenkin luonnontilaista. Laitoksen vaikutus merialueen tilaan on vähäinen. Merialueen ekologinen tila on hyvä. Työ- ja elinkeinokeskus on tähän perustuen katsonut, että Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiölle voidaan myöntää lupa kalojen kasvatukseen hakemuksen mukaisesti. Kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen määräämistä työ- ja elinkeinokeskus ei ole pitänyt tarpeellisena. Vesistötarkkailun avulla pystytään seuraamaan riittävällä tarkkuudella kalankasvatuslaitosten vaikutuksia, kunhan tarkkailuohjelmaan sisältyy biologisia tutkimusosioita, kuten pohjaeläintutkimuksia tai perifytonmittauksia. 8 Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten johdosta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa muistutuksista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiölle ympäristöluvan kalankasvatustoimintaan maa-altaissa Uudenkaupungin kaupungin Kuivarauman kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Pukkart RN:o 4:66, sekä vesilain mukaisen luvan veden johtamiseen merestä käytettäväksi laitoksella. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Vedenotto, laitteet ja rakenteet Toiminta ja päästöt 1) Laitokselle saadaan johtaa merestä vettä enintään 900 l/s. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava luotettavasti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. 2) Luvan saajan on pidettävä vedenottoon ja kasvatukseen liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa niin, ettei niistä aiheudu ympäristölle tai sen käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Laitokselta mereen johdettava fosforipäästö saa olla enintään 210 kg ja typpipäästö enintään kg vuodessa. Lietteeseen sitoutuneet ravinnemäärät voidaan ottaa huomioon päästömäärissä Varsinais-Suomen elin-

9 keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. Ominaispäästö saa olla enintään 6,0 g fosforia ja enintään 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. 4) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 5) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 6) Altaisiin kertyvä liete on poistettava, käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 9 Jätehuolto 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 9) Hyötykäyttökelpoiset jätteet on asianmukaisesti hyödynnettävä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11) Luvan saajan on estettävä vieraiden kalakantojen ja -lajien karkaaminen mereen. 12) Luvan saajan on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen.

10 13) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - laitokseen johdetun veden määrästä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - kalojen lisäkasvusta, - lietteen poiston määristä ja käsittelystä sekä lietteeseen sitoutuneiden ravinteiden määrästä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista, - laitoksella tehdyistä huoltotoimenpiteistä sekä häiriötilanteista ja niiden vaikutuksista ympäristöön sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat vastuualueelle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 14) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksesta aiheutuvien päästöjen vaikutuksia mereen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat sekä elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueiden hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Esitys vaikutustarkkailun ohjelmaksi on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellä mainituille vastuualueille hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. 10

11 11 Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyn ajoin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat sekä elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueille sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 15) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai aluehallintaviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa tautia tai muuta tarttuvaa tautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat sekä elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueille Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2015 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää laitosta koskeva yhteenveto päästö- ja vaikutustarkkailusta, suunnitelma jatkuvatoimisesta lietteenpoistosta ja veden käytön vähentämisestä. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiön kalankasvatustoiminnasta aiheutuvat vaikutukset ovat pienet. Laitos sijaitsee kalankasvatustoiminnalle soveltuvalla alueella, ja sen poistovedet purkautuvat melko avoimelle vesialueelle, jossa vedenvaihtuvuus on hyvä. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen mukaan Pyhämaata ympäröivä merialue kuuluu hyvään luokkaan.

12 Kalankasvatuksesta aiheutuvat ravinnepäästöt eivät heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura verkostoon. Kalankasvatuslaitoksen jätevesien nykyinen ja suunniteltu puhdistustekniikka eivät täytä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) vaatimuksia. Tämän vuoksi luvan saaja on määrätty tekemään suhteellisen lyhyessä ajassa uuden lupahakemuksen, johon on liitettävä suunnitelma jatkuvatoimisesta lietteenpoistosta, jos toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2015 jälkeen. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on muun ohella kalaskasvatuksen kuormituksen vähentäminen niillä alueilla, joilla veden ekologinen tila on hyvää huonompi tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta ja joilla vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen mukaan Pyhämaata ympäröivä merialue kuuluu hyvään luokkaan. Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiön kalankasvatustoiminnan jatkaminen kun se tapahtuu tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Naturaalue Uudenkaupungin saaristo on vesienhoitosuunnitelmassa valittu erityiseksi alueeksi. Erityisiin alueisiin kohdistuu tavanomaista tarkempia ympäristötavoitteita ja alueiden merkitystä ja huomioon ottamista vesienhoidon suunnittelussa ja lupaprosessissa tulisi korostaa. Uudenkaupungin saaristo on valittu erityisiin alueisiin alueen luontotyyppien, itämerennorpan ja alueen linnuston perusteella. Koska kalankasvatus, kun se toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti, ei todennäköisesti vaikuta näihin luontotyyppeihin, norppaan eikä alueen linnustoon, hanke ei ole ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman kanssa myöskään tältä osin. Veden johtaminen merestä on tarpeen laitoksen vedensaannin järjestämiseksi. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska veden johtamisesta merestä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa. Kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 12 Lupamääräykset Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 1) 6). Valtioneuvoston periaatepäätöksen kansallisesta vesiviljelyohjelmasta 2015 mukaan maaallaslaitoksille asetetaan ensisijaisesti ravinnepäästörajat. Aluehallintovirasto on määrännyt, että laitokselta mereen johdettavat ravinnepäästöt

13 saavat olla enintään 210 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Laitoksen kasvatusmäärää ei ole rajoitettu. Määräys koskien ominaispäästöjä on tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja puhdistaa laitoksen jätevedet ja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaan silloinkin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla. Valtioneuvoston periaatepäätöksen kansallisesta vesiviljelyohjelmasta 2015 mukaan epäsuorat tuotantoon vaikuttavat määräykset, kuten altaiden pinta-ala, tilavuus tai rehun koostumus ovat toissijaisia maa-allaslaitoksille. Tällaisia määräyksiä ei ole annettu tässä päätöksessä. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset koskevat näitä velvollisuuksia. Lupamääräykset 10) ja 11) koskien häiriö- ja muita poikkeustilanteita ovat tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 12) 15) ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten. 13 Luvan voimassaolo Lupa on myönnetty määräaikaisena ja suhteellisen lyhyeksi ajaksi. Syynä tähän on se, että lietteen nykyiset poistojärjestelyt eivät täytä vaatimusta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käytöstä päästöjen rajoittamiseksi. Uuteen lupahakemukseen on edellytetty liitettäväksi suunnitelma jatkuvatoimisesta lietteenpoistosta, mikä käytännössä edellyttää laitoksen uudelleen rakentamista. Aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi luvan saajalle on näin varattu kohtuullinen siirtymäaika suunnitelman laatimista ja hankkeen rahoittamista varten. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 2 Ympäristönsuojelulain 43, 45, 46, 55 ja 56. Vastaus muistutuksiin ja vaatimuksiin KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Aluehallintovirasto on ottanut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä ja ratkaisun perusteluista tarkemmin ilmenevillä tavoilla euroa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa käsittelymaksun myöhemmin. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä ole-

14 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä van maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on kg/a. Asetusta sovelletaan koska asia on tullut vireille ennen Salmisten Kalankasvattamo kommandiittiyhtiö Ketteli Pyhämaa Uudenkaupungin kaupunginhallitus Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalouspalvelut -ryhmä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustauluilla. 14

15 15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Pamela Westerlund Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Pamela Westerlund. PW/sl

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.