Kalojen kasvattaminen Sillholmin saaren pohjoispuolella meressä verkkoaltaissa (Sillholmin yksikkö) Paraisten kaupungin Käldön kylässä

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 234/2012/2 Dnro ESAVI/248/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kalojen kasvattaminen Sillholmin saaren pohjoispuolella meressä verkkoaltaissa (Sillholmin yksikkö) Paraisten kaupungin Käldön kylässä Hakija Haverön Lohi Oy Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11c) kohdan mukainen hakemus Vesilain (264/1961) 2 luvun 2 :n mukainen vesistöön rakentamista koskeva hakemus Asian vireilletulo Merkintä Haverön Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan ja Länsi-Turunmaan kaupunki on alkaen ottanut nimekseen Paraisten kaupunki. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Kalankasvatustoiminta tapahtuu kahdessa verkkoaltaassa meressä Sillholmin saaren pohjoispuolelle Paraisten kaupungin Käldön kylässä sijaitsevalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Käytettävä rehu sisältää enintään kg typpeä ja 310 kg fosforia. Lupaa kalankasvatukseen haetaan ensisijaisesti vuoden 2022 loppuun saakka ja toissijaisesti siten, että lupa on voimassa seitsemän vuotta lupapäätöksen lainvoimaisuudesta. Voimassa oleva lupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 101/2006/3 myöntänyt Käldö Lax Ab:lle määräaikaisen luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa Käldön kylässä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Sillholmin saaren pohjoispuolella. Lupa on voimassa vuoden 2012 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 loppuun tai kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden pinta-ala saa olla enintään 600 m 2, kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 310 kg ja typpimäärä enintään kg. Päätöksen mukaan näillä rajoituksilla on mahdollista kasvattaa noin kg kalaa vuodessa. Haverön Lohi Oy on ostanut Käldö Lax Ab:n hakemuksen mukaisen toiminnan. 2 Oikeus alueeseen Alueen kaava Haverön Lohi ja Käldön kalastuskunta ovat tehneet yhteisen vesialueen RN:o 876:1 kalankasvatustoimintaan käytettävää aluetta koskevan vuokrasopimuksen ajalle , minkä jälkeen sopimus jatkuu 10 vuoden jaksoissa, mikäli kumpikaan osapuoli ei sitä irtisano. Alueella on voimassa vahvistettu Nauvon rantayleiskaava. Kasvatusaltaiden lähimmät alueet Sillholmin saarella on kaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi ja maaseutuelinkeinojen alueeksi, jolla on luonnonarvoja. Pantholm -nimisellä saarella noin 300 m kasvatusaltaista lounaaseen on kaavaan merkitty myös loma-asutusalue (RA4). Laitos sijaitsee Seilin saariston Natura-alueen (FI ) etelärajalla. Ympäristön tila Merialue Kuormitus Veden laatu Kalankasvatuslaitos sijaitsee avoimen merialueen (Yxfjärden) laidalla, jossa veden virtaus ja vaihtuvuus on hakijan mukaan voimakasta. Veden syvyys laitoksen lähialueilla on metriä ja kalankasvatuspaikalla noin 20 metriä. Vallitsevat tuulet ja veden korkeusvaihtelut tehostavat veden sekoittumista. Virtaussuunta alueella määräytyy suurten salmien mukaan. Muita pistekuormituslähteitä alueella ovat Haverön Lohi Oy:n Klobbanin ja Lycknäsin kalankasvatuslaitokset, jotka sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä kaakkoon ja viiden kilometrin etäisyydellä koilliseen Sillholmin laitoksesta. Lisäksi Haverön-Käldön merialueella sijaitsevat Ekholmin sekä Sahalahden ja Utterholman kalojen talvisäilytysyksiköt. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut kuormitus mereen Nauvon lähivesillä oli vuonna 2009 noin 680 kg fosforia ja kg typpeä. Merialueen veden laatuun vaikuttavat myös Nauvon jätevedenpuhdistamon jätevedet, jotka johdetaan Nauvon pääsaaren ja Vallmon saaren väliseen salmeen. Puhdistetuista jätevesistä aiheutunut ravinnekuormitus oli vuonna 2009 noin 60 kg fosforia ja kg typpeä. Alueen veden laatua on tarkkailtu vuosittain osana Nauvon lähivesien yhteistarkkailua, jolla seurataan Nauvon jätevesien ja alueen kalankasvatuslaitosten vaikutuksia vesialueen tilaan. Vuosina levätuotantoa mittaavat klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat Sillholmin laitoksen läheisellä näytteenottoasemalla välillä 2,3 3,8 µg/l

3 ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä µg/l ilmentäen lievää rehevyyttä. Kesällä 2009 klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat Käldöfjärdenillä saarten välissä sijaitsevilla näytteenottoasemilla välillä 2,2 5,1 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä µg/l. Tulokset osoittivat, että ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan saarten välisillä suljetuilla vesialueilla ja laskivat mentäessä avoimen veden alueelle, jossa hakijan laitos sijaitsee. Ero veden ravinnepitoisuuksissa ja levämäärissä avoimien ja suljettujen vesialueiden välillä ei kuitenkaan ollut havaittavissa kaikkina tarkkailuvuosina. Päällyslevästön määrää seuranta-alueella on viimeksi selvitetty vuonna Sillholmin laitoksen lähellä sijaitsevilla asemilla (20K ja 21K) tulokset olivat erittäin pieniä (<1 mg/m 2 ) tai pieniä (1 5 mg/m 2 ), kuten lähes koko seuranta-alueella joitakin Käldöfjärdenin asemia lukuun ottamatta. Merivesi oli yhteistarkkailun seuranta-alueella laadultaan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvää ja paikoin korkeiden klorofylli a- tai fosforipitoisuuksien vuoksi hyvän ja tyydyttävän rajalla. Haverön, Seilin ja Käldön välinen merialue, johon myös Sillholmin laitos kuuluu, on luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäväksi. Rehevyysluokituksen mukaan vesi oli kaikissa seuranta-alueen pisteissä lievästi rehevää. Rehevöitymisen on todettu edenneen Airiston alueella 2000-luvulla. 3. Pohja Kalasto Sillholmin kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on tutkittu pohjan laatua ja tilaa vuosina 2002 ja Laitoksen lähimmän tarkkailuaseman (KL4) pohja oli laadultaan saviliejua, jossa ei havaittu hapettomuutta. Pohjan likaantuminen on ollut lievää, vuonna 2006 pohja luokiteltiin puolilikaantuneeksi. Pohjan tilassa ei havaittu merkittäviä eroja tarkkailuvuosien välillä. Sillholmin tarkkailuasemalla ja muilla avovesialueen reunalla sijaitsevilla asemilla suurimman pohjaeläinbiomassan ja -yksilömäärän muodosti itämerensimpukka. Eläimistö oli myös monipuolisempaa kuin Käldöfjärdenin näytteenottopisteissä. Sillholmin laitoksen eteläpuolisilla Käldöfjärdenin saarten välisillä alueilla pohjan tila luokiteltiin erittäin likaantuneeksi ja paikoin hapettomaksi. Pohjaeläimistöä hallitsivat surviaissääsken plumosus-tyypin toukat. Sillholmin laitoksen itäpuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevalla vertailuasemalla (KL5) pohjan tila luokiteltiin likaantuneeksi. Alueella esiintyy murtovesialueille tyypillisiä lajeja kuten ahventa, haukea, kuhaa, silakkaa ja särkeä. Alueen käyttö Alueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Kalastustiedustelun perusteella vapaa-ajankalastus Käldön ja Haverön osakaskuntien vesialueilla on ollut vähäistä, lähinnä harjoitetaan jonkin verran verkkokalastusta. Noin 250 metrin etäisyydellä kalankasvatuslaitoksesta kulkee ns. Keisarin väylä, jolla on jonkin verran veneliikennettä kesäaikaan noin viiden viikon ajan ja muuna avovesikautena vähäistä mutta säännöllistä rahtilaivaliikennettä. Lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee vähintään 300 metrin etäisyydellä laitoksesta. Kalankasvatuspaikan lähellä ei ole yleisiä vedenottamoita, uimarantoja tai muita erityiskäyttöön otettuja alueita.

4 4 Nykyinen toiminta Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja siikaa. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Haverön Lohi Oy:n Sillholmin kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina ovat olleet seuraavat Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,66 1,12 1,24 1,18 1,34 1,31* Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 9,2 5,0 7,4 6,6 6,8 7,0* Typen ominaispäästö (g/kg/a) * painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet Laitos koostuu kahdesta 5 m:n syvyisestä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Altaat on ankkuroitu paikoilleen ja merkitty merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Tuotanto Kasvatettavien kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Kalojen ruokintaan vuodessa käytettävä rehumäärä on noin kg ja se sisältää fosforia noin 310 kg ja typpeä noin kg. Kalat ruokitaan pendelautomaateilla. Kuivarehu säilytetään Haverössä, josta se kuljetetaan laitokselle ruokintalautalla. Kalojen jatkokäsittely Kaloja pistetään ja perataan Haverön Sahalahdella sijaitsevassa Haverön Lohi Oy:n perkaamossa, jonka läheisyydessä toteutetaan myös kalojen talvisäilytys. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Ruokintaan käytetään kuivarehua. Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin 190 kg fosforia ja noin kg typpeä vuodessa. Päästöarvio perustuu kg/a lisäkasvuun, rehukertoimeen 1,30, rehun fosforipitoisuuteen 0,79 % ja typpipitoisuuteen 5,6 % sekä siihen, että kaloihin sitoutuu 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä lisäkasvusta. Ravinnepäästöt pysyvät ennallaan nykyiseen lupaan verrattuna.

5 Toiminnasta ei aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa. Hakemuksen mukainen kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä merialueella. 5 Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 150 kg/a) kerätään ja kuljetetaan kompostoitavaksi yhtiön perkausyksikköön. Kompostointituotos levitetään pellon maanparannusaineeksi. Toiminnan vaikutukset Ympäristön tila Merialueen käyttö Hakijan mukaan laitoksen toiminnasta ei aiheudu veden laadun vahingollista muuttumista. Sekä ravinne- että klorofyllipitoisuudet ovat olleet samansuuruiset kalankasvatuslaitoksen lähellä olevalla asemalla ja vertailuasemalla. Tutkimukset ovat lähinnä osoittaneet, että ravinnepitoisuudet ovat korkeimmillaan saarten välisillä suojaisilla alueilla ja laskevat avoimemmalla merialueella. Myöskään pohjaeläintarkkailussa ei ole havaittu eroja laitoksen lähellä olevan ja vertailualueen tarkkailupisteiden pohjien tilan välillä tai ajan kuluessa tapahtuvaa muutosta laitoksen tarkkailupisteen pohjan tilassa. Kalankasvatustoiminta ei vaikuta ympäristön käyttöön kuten veneliikenteeseen tai kalastoon ja kalastukseen. Toiminta ei vaikuta lähialueiden virkistyskäyttöön. Luonnonsuojelualueet Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Sillholmin kalankasvatuslaitos sijaitsee Seilin saariston Natura-alueen (4 690 ha) rajalla. Kalankasvatuksen vaikutukset eivät heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Haverön Lohi Oy:n toimintaa tarkkaillaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta Nauvon lähivesien yhteistarkkailuna. Tarkkailuun kuuluvat vuosittainen veden laadun tarkkailututkimus sekä määrävuosin toteutettavat pohjaeläin- ja päällyslevätutkimukset. Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Paraisten kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana.

6 Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä Y-vastuualue) on lausunut, että Haverön Lohi Oy:n Sillholmin kalankasvatuslaitos sijaitsee avoimella ja yli 30 metriä syvällä paikalla Yxfjärdenin eteläpäässä. Varsinais- Suomen ja Satakunnan sijainninohjaussuunnitelman luonnoksessa Sillholmin saaresta jonkin matkaa pohjoiseen oleva merialue on tunnistettu vesiviljelyyn sopivaksi alueeksi. Vaikka Sillholmin laitos ei sijaitse aivan tällä alueella, voidaan kalankasvatusta jatkaa laitoksella entisin lupaehdoin. Ekologisen luokituksen mukaan Nauvon pohjoispuoleinen merialue kuuluu luokkaan tyydyttävä kuten lähes koko Saaristomeri. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa alueella veden hyvä ekologinen tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman 2015 mukaan kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta, ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Sillholmin kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset näkyivät 2000-luvulla lievänä veden kokonaisfosforipitoisuuden nousuna sekä pinta- että alusvedessä. Vertailualueella samanlaista kehitystä ei tapahtunut. Alusveden happipitoisuus on Sillholmin lähellä samaan aikaan heikentynyt. Klorofyllipitoisuus puolestaan on hieman laskenut ja näkösyvyys on parantunut kaikilla vedenlaatuasemilla, selvimmin Sillholmin laitoksen lähialueella. Pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus oli Sillholmin asemalla vuosina keskimäärin 18 µg/l (12 22 µg/l) ja a-klorofyllipitoisuus 3,5 µg/l (2,4 4,8 µg/l). Näkösyvyys vaihteli välillä 1,9 3,2 m ja oli keskimäärin 2,6 m. Vertailuasemalla runsaan kilometrin päässä laitoksesta länteen kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 19 µg/l (15 27 µg/l), a-klorofyllipitoisuus 3,5 µg/l (2,5 4,6 µg/l) ja näkösyvyys 2,5 m (2,2 2,9 m). Päällyslevä- tai pohjaeläintutkimuksissa kalankasvatuksen vaikutuksia ei ollut nähtävissä Sillholmin laitoksen läheisyydessä. Pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2010 pohjan tila luokiteltiin sekä laitoksen lähellä että vertailualueilla puolilikaantuneeksi. Pohjan tila oli laitoksen lähellä pysynyt samanlaisena kuin vuosina 2002 ja Vertailuasemilla pohjan tila oli yhdellä asemalla parantunut ja toisella heikentynyt vuosien 2006 ja 2010 välillä. Pohjaeläimistöön kuului sekä hyvää että huonoa pohjan tilaa indikoivia lajeja. ltämerensimpukan (Macoma baltica) kokojakaumassa runsaimpana ryhmänä olivat nuoret ikäluokat, mutta vanhempiakin ikäluokkia esiintyi. Suhteellisen lähellä Sillholmin kalankasvatusaltaita on sekä arvokkaita vedenalaisia luontotyyppejä että Seilin saariston Natura alue. Naturaalueen suojeluperusteina ovat mm. vedenalaiset riutat, rantavallit ja laguu- 6

7 nit. Kalankasvatuksen ravinnekuormituksesta aiheutuvat rehevöitymisvaikutukset koskevat myös rantaniittyjä sekä rantojen muista luontotyypeistä mm. rannoille kasautuvia rakkolevävalleja. Sillholmin laitokselta pohjoiseen, sen vaikutusalueella, sijaitsee rehevöitymiselle alttiita rakkolevä- ja näkinpartaisleväyhteisöjä, jotka kuuluvat Itämeren arvokkaisiin suojeltaviin avainhabitaatteihin. Kalankasvatustoiminnalla on todennäköisesti ollut vaikutusta läheisten merenlahtien ravinnepitoisuuksiin varsinkin, kun päävirtaukset Saaristomerellä suuntautuvat kaakosta luoteeseen ja pohjoiseen. Klobbanin ja Sillholmin kalankasvatusaltaiden ravinnekuormituksen suurin paine kohdistunee juuri Seilin saariston Natura-alueelle ja sen ulkopuolella sijaitseviin leväyhteisöihin. Ravinnekuormituksen vuoksi ja varovaisuusperiaatetta noudattaen hankkeen vaikutukset Natura-alueen luontoarvoihin tulee selvittää ennen kuin mahdollinen lupa myönnetään. Varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta tulee tehdä tarveharkinta, jonka toteuttamiseen saa ohjeita Varsinais-Suomen ELYkeskuksen luonnonsuojeluyksiköstä. Sillholmin kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan uusimista ei suositella pyydetylle 10 vuoden kaudelle ravinnekuormitukselle herkkien Natura alueen luontotyyppien ja uhanalaisten luontotyyppien suotuisan suojelutason turvaamiseksi. Syvempien ja virtauksille alttiiden vesialueiden vedenalaisten luontotyyppien laatua suositellaan tarkkailtavaksi erityisesti sinisimpukkakolonioiden ja punaleväesiintymiin kohdistuvan sedimentaation osalta. Kalankasvatusaltaiden pitkäaikainen sijainti alueella puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksien mukaan kalankasvatusaltaiden läheisyydessä sijaitsee useita merkittäviä hauen ja silakan kutu- ja poikasalueita, jotka ovat sedimentaation ja rehevöitymisen kautta alttiita kalankasvatuksesta aiheutuvalle ravinnekuormitukselle. Kalankasvatusaltaiden kiinnityksistä, huollosta tai tyhjennyksestä koituvasta liikenteestä ei liene haittaa ympäröiville luontoarvoille. Altaat ovat sijainneet samoissa kohdissa yrityksen perustamisesta lähtien, ja suurin haitta merenpohjan luontoarvoille syntyisikin raskaiden ankkureiden siirroista. Tällaiset mahdolliset toimenpiteet tulisi ajoittaa kevään ja kesän kasvukausien ulkopuolelle, aikavälille lokakuu-huhtikuu. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkin verran kesäasutuskohteita, jotka voivat kokea haittaa kalankasvatustoiminnasta. Y vastuualue on katsonut, että Haverön Lohi Oy voi kasvattaa kalaa noin kg vuodessa. Toiminnalle tulisi lisäksi asettaa seuraavat ehdot: 1. Hakemuksen liitteenä olevien karttojen osoittamilla paikoilla kalan kasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään m 2. Lisäpinta-ala on tarpeen, koska siiankasvatus vaatii enemmän kasvatustilaa. 7

8 2. Kalojen ruokintaan käytettävien rehujen fosfori- ja typpisisältö voi olla hakijan esittämä. 3. Luvan saaja tulee velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa ja kustannuksellaan suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua Y- vastuualueen hyväksymällä tavalla, sekä toimittamaan tarkkailujen tulokset Y-vastuualueelle sekä tarpeellisilta osin Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja antamaan tarvittaessa tarkkailutiedot myös asianosaisten nähtäväksi. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa sallii. 4. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa enintään 10 vuotta siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen. Jos toiminta sen jälkeen jatkuu, tulisi uusi ympäristölupahakemus panna vireille vuotta ennen luvan umpeutumista. 5. Hankkeessa on otettava huomioon Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet vuoteen ) Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että veden syvyys kalankasvatusalueella ja sen läheisyydessä on hakemuksen mukaan metriä ja merikortin mukaan vähintään 20 metriä. Veden virtausta kyseisellä merialueella ei ole tutkittu, mutta ravinteet sekoittuvat tehokkaasti vesimassoihin, koska kasvatuspaikka sijaitsee avoimella suurella merialueella. Paikka soveltuu kalankasvatukseen asutuksen kannalta, koska lähimmät vapaa-ajan kiinteistöt ovat noin 600 m:n päässä, eikä niistä ole näköyhteyttä kalankasvatuspaikalle. Nauvon pohjoiseen rantayleiskaavaan on merkitty neljä vapaa-ajan tonttia m päähän, mutta myös ne sijaitsevat kalliosaarten eteläpuolella näkemäesteen takana. Haverön Lohi Oy osallistuu säännöllisiin vedenlaatututkimuksiin Nauvon lähialueilla. Tutkimuksissa ei ole voitu varsinaisesti vahvistaa, että viljelmillä olisi ollut kielteinen vaikutus meriympäristöön, mahdollisesti joissakin yksittäisissä tapauksissa näin on ollut. Saaristomeren tutkimuslaitoksen (2003) raportin mukaan kalankasvatuslaitosten läheisyydessä ei näy niiden ravinnepäästöjen vaikutusta kalakantoihin tai rantakasvillisuuteen. On kuitenkin selvää, että kalankasvatus kuormittaa merta. Verrattuna esimerkiksi Nauvon puhdistamon fosforipäästöihin kalankasvatuslaitos kuormittaa merta 2 6 -kertaisesti ja typpipäästöjen osalta noin 1 2 -kertaisesti. Neljä Haverön Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksista, joita varten yritys hakee ympäristölupaa, sijaitsee meriympäristön ja vedenvaihtuvuuden kannalta edullisella paikalla (SilIhoIm, Lycknäs, Klobban, Österholm). Kalankasvatuslaitosten vaikutusta ympäristön vedenlaatuun ei ole pystytty selvästi toteamaan. Järjestämällä kalankasvatus- ja talvisäilytyspaikkansa uudelleen yritys on minimoinut kielteiset vaikutukset meriympäristöön. Koska yritys ei suunnittele laajentavansa toimintaansa, ympäristölautakunta 8

9 ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle. Ympäristölautakunta on kuitenkin edellyttänyt, että Haverön Lohi Oy toteuttaa perusteellisen sijainninohjaussuunnitelman mukaisen arvioinnin kaikista kalankasvatus- ja talvisäilytyspaikoistaan. 3) Liikenneviraston Meriväylät -yksikkö on antamassaan lausunnossa todennut, että se ei vastusta ympäristölupaa. Kelluvat kala-altaat tulee merkitä Merenkulkuhallituksen yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitystai ankkurointivälineet eivät saa vaikeuttaa liikennöintiä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat on sijoitettava niin, että riittävä turvaetäisyys väylille on huomioitu ja alusten sekä veneiden kulku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille on varmistettu. Väyläalue käsittää alueet turvalaitteelta turvalaitteelle (viitalta viitalle). Turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle on jäätävä riittävä turvaetäisyys. Kala-altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden merkitsemisen yhteydessä on huomioitava, että altaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 4) AA (kiinteistöt Svartö I-III, RN:ot 1:18, 1:21 ja 2:14, Svartö, Käldön kylä, Parainen) on vastustanut luvan myöntämistä hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Kalankasvatustoiminnan ravinnepäästöt ovat merkittävästi heikentäneet veden laatua ja aiheuttaneet levien kasvua ja pohjan tukahtumista Svartöfjärdenissä ja alueen saarten rantavyöhykkeillä. Vaikutukset ovat erityisen voimakkaita, koska saarten väliset virtaukset ovat heikkoja ja vesialueet sulkeutuneita. 5) BB ja 11 muuta muistuttajaa ovat jättämässään mielipiteessä esittäneet, että hakijan kalankasvatustoiminnassa tulee määrätä käytettäväksi ympäristöystävällisimpiä menetelmiä. Hyväksyttävä ratkaisu olisivat maalla tai meressä pidettävät suljetut altaat, joissa tehokas jätteenpoisto ja - hävitys on mahdollista järjestää. Koska esimerkiksi kunnallisilta jätevedenpuhdistamoilta, ranta-asutukselta ja teollisuudelta vaaditaan ravinnepäästöjen vähentämistä tiukkoja päästörajoja asettamalla, on ristiriitaista, että samanaikaisesti sallitaan kalankasvatustoiminnan paikalliset päästöt suoraan meriveteen. Muistuttajat esittävät, että Haverön Lohi Oy:n nykyisten kalankasvatuslupien mukaisia kasvatusmääriä ei tule miltään osin lisätä, vaan maltillisesti vähentää erityisesti Pikku-Nauvon pohjoispuolella. Lisäksi muistuttajat esittävät, että kaikki nyt haettavat luvat myönnetään olemaan voimassa enintään vuoteen 2017 saakka, jotta Haverön Lohi Oy:n kalankasvatustoiminta ja haitat ympäristölle olisivat arvioitavissa kokonaisuutena. 9 Selitys Hakija on selityksessään katsonut, että lausunnoissa tai muistutuksissa ei ole tullut esille sellaisia syitä tai perusteita, jonka vuoksi hakemus tulisi hylätä tai sen ehtoja muuttaa. Hakija on esittänyt, että ottaen huomioon laitoksen sijaintipaikan hyvän vedenvaihtuvuuden, vesistötarkkailuraportit ja

10 viranomaislausunnot, hakijalle tulee myöntää lupa haettuun kalankasvatustoimintaan. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen (ELY-keskus) lausunnon johdosta hakija on todennut, että laitoksen vaikutusalueen ympäristöolosuhteissa tai yhtiön toiminnassa verrattuna toiminnan edelliseen lupakäsittelyyn ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät edes varovaisuusperiaatteen vuoksi Natura-arvioinnin tekemistä Seilin saariston Natura-alueella. Myöskään nyt annetuissa lausunnoissa tai muistutuksissa ei ole ilmennyt perusteita arvioinnille. Hakijayhtiö on katsonut, että sillä on oikeus edellyttää viranomaistoiminnalta jatkuvuutta ja yhdenmukaisuutta, kun hakemusasiaa koskevat tosiseikat eivät ole muuttuneet. Hakija on todennut, että ELY-keskus on lausunnossaan puoltanut kalankasvatuksen jatkamista laitoksella hakemuksen mukaisin lupaehdoin. Hakija on todennut ELY-keskuksen ympäristöluvalle esittämän 10 vuoden voimassaoloajan olevan riittävä myös hakijalle. 2) Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta hakija on todennut sen olevan lupahakemusta puoltava. Lausunnon mukaan laitos sijaitsee paikalla, jossa ravinteiden sekoittuminen veteen on tehokasta ja jossa näköetäisyydellä ei sijaitse vapaa-ajan kiinteistöjä. Lausunnossa esitetystä sijainninohjaussuunnitelman mukaisesta arvioinnista hakija on todennut pitävänsä yhtiön erillisiä kalankasvatusyksiköitä parempana vaihtoehtona kuin sijainninohjauksella toteutettuja suurempia laitoskokoja. Erillisissä yksiköissä eri kalalajit, eri-ikäiset poikaset ja teuraskalat voidaan säilyttää kullekin parhaiten soveltuvissa olosuhteissa, ja ne myös mahdollistavat paremmin kalojen oikea-aikaiset siirrot. 3) Liikenneviraston Meriväylät -yksikön muistutuksen johdosta hakija on todennut, että kelluvat kala-altaat merkitään Liikenneviraston yleisohjeen ja muistutuksessa esitettyjen vaatimusten mukaisesti niin altaiden kiinnityksen, sijoittelun kuin merkitsemisenkin osalta. 4) AA muistutuksen johdosta hakija on todennut, että muistuttajan kiinteistö ei sijaitse Sillholmin laitoksen vaikutusalueella, ja muistutusta on näin ollen pidettävä yleisluontoisena kannanottona kalankasvatukseen. Hakija on pyytänyt, että tämän vuoksi muistutusta ei oteta asian käsittelyssä huomioon. Hakija on kiistänyt esitetyt väitteet yhtiön toiminnan aiheuttamista ympäristöhaitoista toteen näyttämättöminä. 5) BBn ynnä muiden mielipiteen johdosta hakija on antanut samansisältöisen vastineen kuin AAn muistutukseen. Lisäksi hakija on korostanut, että verkkoaltaissa tapahtuva kalankasvatus on tällä hetkellä tiedossa olevista kasvatustavoista toimivin ja paras ottaen huomioon sekä tekniset että taloudelliset seikat. Kalankasvatus toimialana ja myös yksittäiset laitokset ovat pystyneet vähentämään ravinnekuormitustaan, mihin tulisi päästä myös maanviljelyn ja hajakuormituksen osalta. 10

11 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt Aluehallintovirasto myöntää Haverön Lohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Sillholm-nimisen saaren pohjoispuolella Käldön kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Paraisten kaupungissa päätöksen liitteen 2) osoittamassa paikassa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä entisen Merenkulkuhallituksen yleisohjeen mukaisesti. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle Turun toimipisteeseen. 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 270 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet.

12 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 12 Jätehuolto 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuoje-

13 luviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnaneläinlääkärille tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 13 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää tätä laitosta koskeva yhteenveto vaikutus-

14 tarkkailusta ja laitoksen vaikutusalueen havaintopaikkojen tarkkailutulokset. 14 Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesien pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lupaharkinta Hakemuksen mukainen kalankasvatustoiminta on ollut käynnissä noin kymmenen vuotta. Laitos sijaitsee välisaaristossa melko avoimella merialueella, jonka syvyys on vähintään 20 metriä ja jossa veden vaihtuvuus on hyvä. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella tehdyissä tarkkailuissa on todettu, että laitoksen vesistövaikutukset ovat ilmenneet 2000-luvulla lievänä veden kokonaisfosforipitoisuuden nousuna sekä pinta- että alusvedessä ja alusveden happitilanteen heikentymisenä. Sen sijaan a-klorofyllipitoisuus on laskenut ja näkösyvyys parantunut koko vesialueella, laitoksen tarkkailupisteellä jopa enemmän kuin muilla lähialueen vedenlaatuasemilla. Pohjaeläin- ja päällyslevätutkimuksissa ei ole ollut nähtävissä laitoksen toiminnan vaikutuksia. Laitoksen vaikutukset ympäröivän vesialueen tilaan ovat seurantatutkimusten perusteella olleet kokonaisuudessaan lieviä. Nauvon pohjoispuolisen merialueen tila on tällä hetkellä ekologisen luokituksen mukaan tyydyttävä, ja vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa veden hyvä ekologinen tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman 2015 mukaan kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta, ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Edellä olevan perusteella merialueen kuormitusta tulee pyrkiä vähentämään myös kalankasvatuksen ravinnepäästöjä rajoittamalla. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto on määrännyt raja-arvot käytettävän rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 270 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 150 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,8 % ja typpipitoisuus 5,6 %, rehukerroin 1,10 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito (rehukertoimen pienentäminen) sekä vähäravinteis-

15 ten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistavat kalojen lisäkasvun suuruudeksi noin kg/a. Voimassa olevan luvan mukaiset laitoksen enimmäispäästöt vähenevät uusien lupamääräysten myötä fosforin osalta noin 20 % ja typen osalta noin 15 %. Sillholmin laitos sijaitsee Seilin saariston Natura-alueen rajalla. Alueen suojeluperusteina ovat mm. rehevöitymiselle herkkien vedenalaisten riuttojen, rantavallien ja rannikon laguunien esiintyminen alueella. Laitoksella on kasvatettu kalaa vuodesta 2002 alkaen. Ottaen huomioon tarkkailussa todetut laitoksen vähäiset ympäristövaikutukset, laitoksen vaikutusalueen ulottumisen vain pienelle osalle koko Natura-alueesta ja laitoksen ravinnekuormituksen vähenemisen aiemmasta, hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Hanke ei vaikuta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksiin. 15 Lupamääräykset Lupamääräyksessä 1) verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta-alan perusteella ja on hakemuksen mukainen. Altaiden enimmäiskoon lisäys olemassa olevan luvan mukaiseen kokoon verrattuna on perusteltua ottaen huomioon kalatautiriskin vähentämisen ja kalojen parantuneet elinolosuhteet. Rakenteita koskevat lupamääräykset 1) 3) ovat tarpeen vesiliikenteelle ja vesialueen muulle käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 4) 8). Ominaispäästöjä koskeva määräys 4) on tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaan silloinkin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla.

16 Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 7) ja 8) koskevat näitä velvollisuuksia. Lupamääräys 9), joka koskee häiriö- ja muita poikkeustilanteita, on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) 12) ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten. Seilin saariston Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten seuranta on jo sisällytetty olemassa olevaan tarkkailuun. Uuden tarkkailumääräyksen perusteella tarkkailu voi jatkua ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 16 Luvan voimassaolo Lupa on määräaikainen, koska luvan saajan oikeus laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen on määräaikainen. Lisäksi uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset Seilin saariston Natura-alueelle ja muulle merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 42, 43, 45, 46, 55 ja 56 Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentti MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Koskien 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimusta, jonka mukaan Sillholmin kalankasvatuslaitoksen toiminnan ympäristövaikutukset Seilin saariston Natura-alueeseen on selvitettävä ennen luvan myöntämistä, aluehallintovirasto viittaa luparatkaisun ja -määräysten perusteluihin. Aluehallintovirasto on ottanut 2) Paraisten kaupungin ympäristölautakunnan ja 3) Liikenneviraston muistutukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Sijainninohjausta koskevasta vaatimuksesta aluehallintovirasto toteaa, että viranomaisten johdolla tehtävä sijainninohjaussuunnitelma on tekeillä. Toiminnanharjoittajat voivat halutessaan hakeutua sijainninohjausalueille, mutta he kuitenkin itse päättävät hakemuksiaan koskevista kalankasvatuspaikoista. 4) AAn luvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisun perusteluihin. AAn kiinteistö on Käldön kylän yhteisen vesialueen (RN:o 876:1) osakas, joten hän on kiinteistönomistajana asianosainen asiassa. 5) BBn ynnä muiden vaatimukseen kalankasvatuksen harjoittamisesta ympäristöystävällisemmillä menetelmillä aluehallintovirasto toteaa, että

17 merialueella ei verkkokassikasvatuksen lisäksi ole käytettävissä muuta taloudellisesti käyttökelpoista menetelmää. Toiminnan ympäristövaikutuksia on rajoitettu lupamääräyksestä 4) ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on ottanut muutoin asiassa esitetyt muistutukset huomioon lupapäätöksestä ja lupamääräyksistä sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 17 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan lisäkasvultaan kg/a mukaista kalankasvatusta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Kyseessä on kalankasvatustoiminta, jossa kalan lisäkasvu on noin kg/a. Päätös Haverön Lohi Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Paraisten kaupunki Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikenneviraston Meriväylät-yksikkö Turun toimipiste Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Paraisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

18 18 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitoksen sijainti kartalla Juha Helin Erika Heikkinen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Erika Heikkinen. EH/sv

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 Laitoksen sijainti kartalla Liite 2