YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 117/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 399 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 117/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 399 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Pyhäsalmen lahdessa sekä kalojen talvisäilytykseen lähellä Pyhäsalmen rantaa Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä Pyhämaan Lohi Oy HAKEMISEN PERUSTE ASIAN VIREILLETULO HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Pyhämaan Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa ja täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä , ja Lupaa haetaan kirjolohen kasvatukseen verkkoaltaassa meressä Pyhäsalmen lahdessa Susiäijänkarta nimisen luodon itäpuolella sekä kalojen talvisäilytykseen lähellä Pyhäsalmen rantaa Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä sijaitsevalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Kalojen arvioitu lisäkasvu on noin kg/a. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 13/2002/4, jonka Vaasan hallinto oikeus on antamallaan päätöksellä nro 03/0011/3 ja Korkein hallinto oikeus antamallaan päätöksellä taltionumero 1463 pysyttäneet, myöntänyt Pyhämaan Lohi Oy:lle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä Pyhäsalmen lahdessa Susiäijänkarta nimisen luodon itäpuolella ja kalankasvatuslaitoksen kalojen ja verkkoaltaiden talvisäilytykseen varsinaisesta kasvatuspaikasta koilliseen lähellä Pyhäsalmen rantaa. Lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka tai kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan

2 2 verkkoaltaiden tilavuus saa olla yhteensä enintään m 3, kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 210 kg ja typpimäärä enintään kg. Oikeus alueeseen Pyhämaan Lohi Oy on vuokrannut noin 2 ha:n suuruisen alueen Pyhäsalmen lahdessa kalankasvatusta varten Kettelin kalastus/osakaskunnalta. Vuokraus on perustunut Kettelin kalastuskunnan kokouksessa laadittuun pöytäkirjaan, jonka mukaan kyseessä oleva alue vuokrataan Pyhämaan Lohi Oy:lle ajalle , jonka jälkeen vuokra aika jatkuu viisi vuotta kerrallaan, ellei sitä irtisanota 1 vuotta ennen sopimuskauden loppua. Kettelin kalastus/osakaskunta on ilmoittanut, että vuokrasopimus on voimassa aiemmin sovitun mukaisesti. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Pyhämaan Lohi Oy on vuokrannut alueen Pyhäsalmen rannasta kalojen talvisäilytystä varten Kettelin kalastus/osakaskunnalta. Vuokraus on perustunut Kettelin kalastuskunnan kokouksessa laadittuun pöytäkirjaan. Kettelin kalastus/osakaskunta on ilmoittanut, että vuokrasopimus on voimassa aiemmin sovitun mukaisesti. Uudenkaupungin kaupungin yleiskaavassa kalankasvatuspaikan länsipuolella olevan saaren Iso Pirha itäinen osa on merkitty lomaasuntoalueeksi (RA) ja saaren länsiosa luonnonsuojelualueeksi (SL). Talvisäilytyspaikan lähin ranta on yleiskaavassa merkitty retkeily ja ulkoilualueeksi (VR). Kalankasvatuslaitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella Uudenkaupungin saaristo (FI ). Tarvetta luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvion tekemiseen ei hakijan käsityksen mukaan ole, koska kyseessä olevan hakemuksen mukaisen kalankasvatustoiminnan laajuus vastaa aikaisemman luvan mahdollistaman toiminnan laajuutta. Vesialue Kuormitus Kalankasvatuslaitos sijaitsee Selkämerellä lähteen avautuvassa Pyhäsalmen lahdessa, josta on suora yhteys avomerelle. Veden syvyys kalankasvatuslaitoksen kohdalla on noin 6 7 m ja ulompana noin m. Veden vaihtuvuus lahdessa on hyvä, sillä veden virtauksia syntyy sekä tuulten että meriveden pinnan korkeusvaihteluiden johdosta. Veden vaihtuvuutta lisäävät myös lahden edustalla vallitsevat pohjois eteläsuuntaiset virtaukset. Virtauksia estäviä kannaksia tai penkereitä ei alueella ole. Lähin kalankasvatuslaitos on Salmisten Kalankasvattamo Ky:n laitos, joka sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä hakijan laitoksesta. Hajakuormituksen suuruus Pyhämaan merialueella lienee keskimäärin noin kg fosforia ja kg typpeä vuodessa, mutta se vaihtelee suuresti lähinnä sademäärien mukaan.

3 3 Veden laatu Veden laatua alueella on tarkkailtu osana Pyhämaan merialueen kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua. Vuosina heinäkuun pintaveden fosforipitoisuudet ovat laitoksen luoteispuolella olevassa tarkkailupisteessä 283 vaihdelleet välillä µg/l ja laitoksen kaakkoispuolella olevassa tarkkailupisteessä 282 välillä µg/l. Tutkimusalueen länsiosien vertailupisteissä heinäkuun pintaveden fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. Syyskuun pintaveden fosforipitoisuudet ovat tarkkailupisteessä 283 olleet välillä µg/l ja tarkkailupisteessä µg/l. Tutkimusalueen länsiosien vertailupisteissä syyskuun pintaveden fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 9 21 µg/l. A klorofyllipitoisuudet ovat laitoksen lähitarkkailupisteillä vuosina vaihdelleet välillä 1,4 5,5 mg/m 3, mutta olleet yleensä alle 3 mg/m 3. Tutkimustulosten perusteella koko Pyhämaan merialue on luokiteltu lievästi reheväksi. Pyhäsalmen edustan merialue on kuitenkin heinäkuussa tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella yleensä ollut luokiteltavissa reheväksi. Heinäkuun 2006 rehevyyttä osoittaviin tutkimustuloksiin on tosin osittain vaikuttanut alueelle kasaantunut leväkukinta. Syyskuussa tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella Pyhäsalmen edustan merialue on vuosina ollut lievästi rehevää. Perifyton Pohjaeläimistö Vuonna 2002 tehdyn päällyslevätutkimuksen ensimmäisellä jaksolla ( ) laitoksen lähipisteiden keskimääräiset klorofyllimäärät (P8 2,8 mg/m 2 ja P9 2,6 mg/m 2 ) olivat suuremmat kuin vertailupisteillä (P5 1,2 mg/m 2 ja P10 1,5 mg/m 2 ). Toisella jaksolla klorofyllimäärät olivat pienentyneet sekä lähipisteillä että vertailupisteillä ja alueiden välinen ero oli tasoittunut. Vuonna 2007 tehdyn päällyslevätutkimuksen ensimmäisellä jaksolla ( ) laitoksen lähipisteiden keskimääräiset klorofyllimäärät (P8 0,49 mg/m 2 ja P9 0,85 mg/m 2 ) olivat erittäin pieniä. Toisella jaksolla klorofyllimäärät olivat kasvaneet sekä lähipisteillä (P8 3,3 mg/m 2 ja P9 5,0 mg/m 2 ) että vertailupisteillä (P5 4,1 mg/m 2 ja P10 5,2 mg/m 2 ). Pohjaeläimistöä on alueella tutkittu viimeksi vuonna Kyseisen kalankasvatuslaitoksen luoteispuolella laitoksen välittömässä läheisyydessä olevassa näytepisteessä (nro 5) esiintyi runsaasti kotiloita ja simpukoita. Näytepisteessä esiintyi useita puoliterveen pohjan lajeja, joista runsaimpina sydänsimpukat ja suippokotilot. Surviaissääsken toukkien määrät olivat vähentyneet ja sydänsimpukoiden ja kotiloiden määrät merkittävästi kasvaneet vuonna 2001 tehdyn pohjaeläimistötutkimuksen tuloksiin verrattuna. Pohjaeläinten kokonaisyksilömäärä oli yli kolminkertaistunut vuodesta Pohja luokiteltiin puoliterveeksi kuten myös vuosina 2001, 1996 ja 1991 tehdyissä tutkimuksissa. Etäämpänä kalankasvatuslaitoksen kaakkoispuolella olevassa näytepisteessä (nro 6) lajisto vuonna 2006 tehdyn pohjaeläintutkimuksen tulosten perusteella selvästi niukempaa ja yksilömäärät pienempiä. Näytepisteessä oli esiintynyt happikatoa, sillä simpukoiden kokoluokkajakaumasta puuttui suuria kokoluokkia ja asemalla tuntui

4 4 rikkivedyn haju. Hapenvaje oli ilmeisesti ollut vain ajoittainen, koska näytepisteessä esiintyi useita puoliterveen pohjan lajeja eikä lainkaan esim. harvasukasmatoja tai rehevöitymisestä hyötyviä surviaissääsken toukkia. Näytepiste luokiteltiin puoliterveeksi, vaikka sen tila oli heikompi kuin näytepisteen 5. Vuoteen 2001 verrattuna kokonaisbiomassa oli pienentynyt alle kolmannekseen lähinnä monisukamatojen ja isojen itämerensimpukoiden vähenemisen myötä. Kalasto Kalankasvatusalueella esiintyvät murtovesialueille tyypillistä suomukalaa, muun muassa ahven, hauki ja silakka. Alueen käyttö Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella toimii yksi ammattikalastaja. Laitoksen vaikutusalueella ei ole vedenottamoita tai uimarantoja, joiden käyttöön kalankasvatustoiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Laitoksen vaikutusalueella on virkistyskäytössä olevia kiinteistöjä. Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Pyhämaan Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina ovat olleet seuraavat: Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,16 1,15 1,14 1,13 1,19 1,15*) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 5,9 5,9 5,2 5,2 5,6 5,6*) Typen ominaispäästö (g/kg/a) *) *) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet Tuotanto Kalat kasvatetaan yhdessä pyöreässä verkkoaltaassa, jonka pintaala on 700 m 2, tilavuus m 3 ja syvyys 3,5 m. Altaan tuki ja kelluntarakenteet ovat metallia ja muovia. Allas ankkuroidaan paikoilleen ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Talvisäilytyspaikalle viedään sama allas, jossa kalat kasvatetaan. Kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa.

5 5 Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrä on noin kg ja se sisältää fosforia noin 210 kg/a ja typpeä noin kg/a. Kalat ruokitaan tietokoneohjatulla automaatilla. Kalat siirretään talvisäilytykseen jälkeen ja ne perataan talven aikana. Talvisäilytettävien kalojen ruokintaan käytetään rehua kg ja se sisältää fosforia noin 10 kg/a ja typpeä noin 75 kg/a. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on noin 130 kg fosforia ja noin 950 kg typpeä vuodessa. Ruokinta hoidetaan huolellisesti ja tarkasti yliannostelua välttäen. Laitoksella käytetään vähäfosforista kuivarehua, josta pöly poistetaan ennen käyttöä. Hakija seuraa kuormitusta vähentävien menetelmien ja rehujen kehitystä. Toimivat ja taloudellisesti käyttökelpoiset parannukset otetaan välittömästi käyttöön. Kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hakijan laitoksella sovelletaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Verkkoaltaan leväkasvuston estämiseen käytetään vuosittain 200 litraa tähän tarkoitukseen valmistettua Netrex nimistä tai muuta sallittua kemikaalia. Kemikaali säilytetään lukitussa varastossa. Jätehuolto Kuolleet kalat ( kg/a) kompostoidaan ja käytetään maanparannusaineena. Muoviset rehusäkit ( kg/a) toimitetaan kierrätykseen. Ongelmajätteet (öljy, akut ym.) varastoidaan umpisäiliöihin ja kuljetetaan ongelmajätepisteeseen. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Laitoksen vaikutusalueella on koko toiminnan ajan suoritettu vedenlaatu, pohjaeläin ja päällyslevätutkimuksia. Tarkkailujen tulokset eivät yksiselitteisesti koske vain tämän laitoksen vaikutuksia, sillä alueelle kohdistuu koko merialueen taustakuormitus sekä eri toimintojen kuten teollisuuden, asutuksen jätevesien, vapaa ajan asutuksen ja maatalouden tuottama ravinne ym. kuormitus. Kalankasvatustoiminnan vaikutukset pohjien tilaan eivät ole pysyviä ja pohjan tila on tarkkailutulosten perusteella selkeästi parantunut 2000 luvulla. Kalankasvatustoiminnan aiheuttama vähäinen lisäkuormitus ei heikennä pohjan eikä pohjaeläimistön tilannetta. Merialueen käyttö Laitoksen toiminnasta ei ole haittaa ympäristön käytölle, sillä toiminta ei vaikuta vesioloihin, virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Laitoksen ympärillä on riittävästi vapaata vesitilaa kalastukselle ja kalastolle, joten toiminta ei vaikuta niihin. Etäisyydet virkistyskäyttöön käytettäviin alueisiin ovat riittävät eikä toiminta aiheuta erityisiä haittavaikutuksia.

6 6 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kalankasvatuslaitoksen toiminnan vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua yhteenveto kuluneen vuoden tarkkailusta. Hakija osallistuu Varsinais Suomen TE keskuksen järjestämään alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Merkintä Pyhämaan merialueen tarkkailututkimuksen tulokset kesältä 2007 on ollut ympäristölupaviraston käytettävissä tätä asiaa käsiteltäessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakijan laitos sijaitsee melko suojaisella ja matalalla merialueella. Vaikka avoin Selkämeri on lähellä, veden vaihtuvuus on rajoittunutta johtuen aluetta suojaavista saarista ja luodoista. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen ja vasta valmistuneen ekologisen luokituksen mukaan Pyhämaata ympäröivä merialue kuuluu hyvään luokkaan. Hakijan laitos on ainoa Pyhäsalmen edustan lähivesialuetta kuormittava kalankasvatuslaitos. Lähin toinen kalankasvatuslaitos on noin 1,6 km etelälounaaseen sijaitseva Salmisten Kalankasvattamo Ky:n laitos, joka sijaitsee jo hieman avoimemmalla merialueella. Mannerlohi Oy:n Pullonkarin laitos sijaitsee noin 6 km lounaaseen ja Pitkäluodon kärjen edustalla noin 8 10 km etäisyydellä sijaitsee useita laitoksia. Pyhämaan merialueen muiden kalankasvatuslaitosten kuormitus ei todennäköisesti ulotu Pyhäsalmen lähivesille. Kalankasvatuksen lisäksi aluetta kuormittavat jonkin verran hajakuormitus ja virtausten mukana etelämpää tulevat ravinteet. Laitoksen vaikutukset ovat osassa aiempia päällyslevätutkimuksissa olleet havaittavissa, mutta vuonna 2007 päällyslevästön klorofyllimäärät olivat laitoksen lähipisteillä hieman alempia kuin vertailupisteillä. Kalankasvatuksen kuormituksen väheneminen Pyhäsalmen edustan vesialueella ensin 1990 luvulla ja myöhemmin vuoden 2004 jälkeen näkyy pohjien ja pohjaeläimistön tilan parantumisena, sillä rehevyyttä indikoivien pohjaeläinlajien määrät ovat vähentyneet. Vesialueella ei ole vakavia happiongelmia pohjan läheisessä vedessä

7 7 johtuen siitä, että alue on matalaa eikä siellä ole syvänteitä. Pyhäsalmen edustan lähivesialue on kuitenkin selvästi rehevöityneempi kuin ympäröivä merialue, mikä näkyy erityisesti Pyhäsalmen alueen korkeampina fosfori ja a klorofyllipitoisuuksina ja perustuotantokykynä. Suojaisesta sijainnista, mataluudesta ja veden huonosta vaihtuvuudesta johtuen vesialue on altis rehevöitymiselle ja sietää huonosti kaikkea kuormittavaa toimintaa. Laitos tulisi siirtää sopivammalle alueelle viimeistään nyt haettavana olevan lupakauden päättyessä. Ympäristökeskus on arvioinut, että toiminnan jatkumisella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura alueen Uudenkaupungin saaristo (FI ) luontotyyppeihin, lajeihin ja linnustoon. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviota ei tarvitse tehdä. Ympäristökeskus on puoltanut hakijan lupahakemusta kasvattaa noin kg kalaa laitoksella. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää enintään 210 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa, josta talvisäilytysajan ylläpitoruokinnan rehun fosforimäärä saa olla enintään 10 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 75 kg vuodessa. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena tulee olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Vuoden 2010 alusta tulisi laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena olla enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa ja ympäristökeskukselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava yhteenveto laitoksen toiminnasta. Laitoksen käyttötarkkailua ja laitoksen vesistövaikutusten tarkkailua tulee suorittaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle sekä tarpeellisilta osin Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos väliaikaisesti ei toimi tai toiminta on vähäisempää kuin luvassa on sallittu. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa seitsemän vuotta siitä, kuin päätös on saanut lainvoiman. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus (TE keskus) on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa kalojen kasvattamiseen hakemussuunnitelman mukaisesti. TE keskus ei kuitenkaan enää ole pitänyt kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen määräämistä tarpeellisena, koska merialueella ei TE keskuksen käsityksen mukaan ole mahdollista kalataloudellisen tarkkailun avulla eritellä kalankasvatuksen vaikutusta laitoksen lähiympäristön ja sen kalaston tilaan. Ei ole myöskään mahdollista kohtuullisin kustannuksin arvioida kalankasvatuksen osuutta ympäristössä tapahtuvista kalataloudellisista muutoksista. TE keskus on katsonut, että vesistötarkkailun avulla pystytään seuraamaan riittävällä tarkkuudella kalankasvatuslaitosten vaikutuksia, kunhan tarkkailuohjelmaan sisältyy biologisia tutkimusosioita, kuten pohjaeläintutkimuksia tai perifytonmittauksia.

8 8 3) AA ja BB (Kallionkolo RN:o 3:37, Pyhämaa, Uusikaupunki) ovat vaatineet, että nykyisiä kalankasvatusmääriä tulisi alentaa eikä lisätä. Kyseessä olevalla alueella ei saisi kasvattaa kaloja ollenkaan, vaan kalankasvatusaltaat tulisi siirtää ulkomerelle. Muistuttajien omistama vapaa ajanasunto sijaitsee suljetun ja matalan Kankaronlahden rannalla. Vesi vaihtuu lahdessa huonosti. Kalankasvatustoiminnan aloittamisen jälkeen veden laatu on vuosi vuodelta huonontunut. Vesi on sameaa ja siinä on havaittavissa likaa, joka tarttuu rantakiviin. Veden laadun huonontuminen johtuu muistuttajien käsityksen mukaan yksinomaan kalankasvatuksesta, koska veden vaihtuvuus alueella on huono kalankasvatusaltaiden ulkopuolella olevan matalan kannaksen takia. 4) CC (Telkänpuhti RN:o 3:60, Pyhämaa, Uusikaupunki) on vaatinut, että kyseessä oleva kalankasvatuslaitos siirretään pois Pyhäsalmen alueelta avomerelle. Muistuttaja on todennut, että Pyhäsalmen lahden avomeren puoleinen alue on hyvin matalaa ja saaristoista ja tämän johdosta vesi ei vaihdu riittävästi. Tämä puolestaan aiheuttaa Pyhäsalmen ja sen jatkeena olevan kapean Kankaronlahden veden rehevöitymistä ja sameutumista. Veden sameutuminen on alkanut välittömästi sen jälkeen, kun ensimmäinen kalankasvatusallas otettiin käyttöön. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on Lounais Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta todennut, että vedenlaatututkimuksissa on laitoksen lähipisteissä havaittu sekä korkeampia että alempia klorofylli ja fosforipitoisuuksia verrattuna vertailupisteisiin. Tämä osoittaa, että laitoksen vaikutusalue on veden laadun ja ominaisuuksien osalta hyvin samanlainen, kuin kauempana sijaitsevat vertailualueet. Hakija on katsonut, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu ympäristölle sellaista lisäkuormitusta, minkä vuoksi laitoksen toimintaa tulisi rajoittaa tai laitos sulkea. Myös valvovan viranomaisen lausunnon perusteella lupa tulee myöntää hakemuksen mukaisesti. Hakija on Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen muistutuksen johdosta katsonut, että koska kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta ei ole vaadittu, niin tätä koskevaa ehtoa ei tule lupamääräyksiin myöskään sisällyttää. Hakija on kiistänyt AA ja BB:n muistutuksessaan esittämät väitteet ja vaatimukset toteennäyttämättöminä ja esittänyt, että muistuttajille ei ole voinut aiheutua väitettyjä haittoja ja ongelmia ainakaan hakijan toiminnasta johtuen. Muistuttajien näkemykset eivät vastaa alueella tehtyjen vesistötutkimusten tuloksia, joiden mukaan veden tila on hyvä. Laitos on jo nykyisin niin pieni, että taloudellisesti järkevän toiminnan jatkaminen edellyttää nykyisen laitoskoon säilyttämistä.

9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 9 Hakija on CC:n muistutuksen osalta viitannut Lounais Suomen ympäristökeskuksen sekä AA ja BB:n muistutusten johdosta esittämäänsä. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Pyhämaan Lohi Oy:lle luvan verkkoaltaan pitämiseen meressä Pyhäsalmen lahdessa Susiäijänkarta nimisen luodon itäpuolella ja kalojen kasvattamiseen siinä sekä verkkoaltaan pitämiseen meressä lähellä Pyhäsalmen rantaa ja kalojen talvisäilytykseen siinä Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä sijaitsevalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 (liite 2). Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1) Kalankasvatukseen käytettävän verkkoaltaan pinta ala saa olla enintään 600 m 2. Talvisäilytyspaikalla saadaan välisenä aikana säilyttää yksi verkkoallas, jonka pinta ala on enintään 600 m 2. Verkkoallas saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan ja talvisäilytykseen liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoallas on ankkuroitava niin, että se pysyy suunnitellulla paikalla eikä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoallas on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaan sijainnista ja merkinnästä samoin kuin sen myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. Toiminta ja päästöt 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 200 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Kalojen talvikauden ylläpitoruokintaan käytettävän rehun ravinnesisältö saa olla enintään 5 % rehun vuotuisesta ravinnesisällöstä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,0 g fosforia eikä 46 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

10 Häiriö ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 10 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaan tuomisesta paikalle ja sen poisviennistä, käytössä olevan altaan tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen.

11 11 Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuun on sisällytettävä veden laadun ja rehevöitymisen tarkkailu sekä pohjan ja pohjaeläimistön tilan seuranta. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava hyväksyttäväksi Lounais Suomen ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi Lounais Suomen ympäristökeskus tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka sillä edellytyksellä, että luvan saajalla on käyttöoikeus kalankasvatustoimintaa ja kalojen talvisäilytystä varten tarvittaviin vesialueisiin.

12 12 Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan saajalla on oikeus kalankasvatusta ja kalojen talvisäilytystä varten tarvittaviin vesialueisiin. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kalankasvatuslaitos sijaitsee Äijänkarta nimisen luodon ja Iso Pirha nimisen saaren länsipuolella Pyhäsalmen lahdessa, jonka länsipuolella avautuu Selkämeri. Pyhäsalmen merialue on suhteellisen matalaa aluetta, jonka vedenvaihtuvuus on ajoittain rajoittunutta. Veden syvyys vaihtelee laajalla alueella Pyhäsalmen länsipuolella välillä 1 7 metriä ja syvenee yli 10 metrin syvyiseksi vasta 3 5 km:n etäisyydellä laitoksesta. Laitoksen keskimääräinen lisäkasvu on vuosina ollut kg/a. Fosforipäästö on ollut keskimäärin 120 kg/a ja typpipäästö kg/a. Pyhäsalmen edustan merialue on vedenlaatututkimuksissa vuosina heinäkuussa tuotantokerroksesta otettujen vesinäytteiden perusteella pääosin luokiteltu reheväksi. Syyskuussa otettujen vesinäytteiden perusteella Pyhäsalmen edustan merialue on vuosina ollut lievästi rehevää. Vuonna 2007 tehdyssä päällyslevätutkimuksessa laitoksen lähipisteiden klorofyllimäärät ovat pääosin olleet alle 5 mg/m 2 eli suurin piirtein samalla tasolla, kuin vertailupisteiden klorofyllimäärät. Vuonna 2006 tehdyn pohjaeläintutkimuksen tulosten perusteella pohja on laitoksen vaikutusalueella luokiteltu puoliterveeksi kuten myös vuosina 2001, 1996 ja 1991 tehdyissä tutkimuksissa. Näytepisteissä on vuosina 2001 ja 2006 esiintynyt useita puoliterveen pohjan lajeja. Rehevöitymisestä hyötyvien surviaissääsken toukkien määrät olivat vuonna 2006 laskeneet toisessa laitoksen lähellä sijaitsevista näytepisteistä ja toisessa niitä ei esiintynyt lainkaan. Vaikka Pyhäsalmen alueen veden heinäkuiset fosforipitoisuudet ovat olleet suhteellisen korkealla tasolla, niin muut tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kyseessä olevan kalankasvatuslaitoksen vaikutus

13 13 ympäröivään merialueeseen ei ole ollut merkittävä. Veden fosforipitoisuus on heinäkuussa lisäksi useimmiten ollut huomattavasti korkeampi kalankasvatuslaitoksen kaakkoispuolella olevassa tarkkailupisteessä 282, kuin laitoksen luoteispuolella olevassa pisteessä 283. Ajoittain heinäkuisiin tutkimustuloksiin on vaikuttanut alueelle kasaantunut leväkukinta. Syyskuussa tarkkailupisteiden fosforipitoisuuksissa ei ole ollut vastaavia eroja. Edellä esitetty huomioon ottaen ympäristölupavirasto katsoo, että lupa voidaan myöntää hakemuksessa esitetyn kalamäärän kasvattamiseen. Ympäristölupavirasto on määrännyt raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 200 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 120 kg fosforia ja 950 kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,2 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa noin kg:n lisäkasvun vuotta kohti. Rehujen kehittyessä ja käytettäessä mahdollisimman vähäravinteisia rehuja kalojen lisäkasvu voi olla laskelmassa esitettyä suurempi. Laitoksen vuosien keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosfori ja typpipäästöt pysyvät suurin piirtein samalla tasolla. Laitoskoko Talvisäilytys Luvan voimassaolo Lupaharkinta Verkkoaltaan enimmäispinta ala on määrätty pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävän verkkoaltaan suurin sallittu pinta ala 600 m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 3,5 m ja kalojen lisäkasvun kg/a perusteella. Verkkoallas saadaan pitää talvisäilytyspaikalla välisenä aikana, jolloin sen vaikutus vesiliikenteeseen ja alueiden virkistyskäyttöön on vähäinen. Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvan saajan oikeudet laitosta varten tarvittaviin vesialueisiin. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatus ja talvisäilytysaltaan pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna.

14 14 Laitosta varten tarvittavat vesialueet ovat voimassa olevien vuokrasopimusten perusteella luvan saajan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Uudenkaupungin kaupungin yleiskaavan vastaisesti. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella Uudenkaupungin saaristo (FI ). Ottaen huomioon, että lupa on myönnetty kalankasvatustoimintaan, jonka laajuus vastaa aikaisemman luvan mahdollistaman toiminnan laajuutta ja että toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat suhteellisen pieniä, toiminta ei heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kyseessä oleva alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vastaus muistutuksiin ja vaatimuksiin Kalankasvatus sekä toiminnan laajuus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Lupa on myönnetty kalankasvatustoiminnan jatkamiseen jo olemassa olevassa kalankasvatuslaitoksessa, jolle on aikaisemmin myönnetty määräaikainen lupa. Toiminnan jatkaminen tämän luvan mukaisen lupakauden jälkeen Ympäristölupavirasto katsoo kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla, että kyseessä olevan kalankasvatuslaitoksen vaikutus ympäröivään merialueeseen ei ole ollut merkittävä. Tämän vuoksi luvan saajalle on kohdassa Luvan voimassaolo varattu tilaisuus saattaa vireille uusi hakemus, mikäli luvan saajalla on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa kyseisellä paikalla vielä vuoden 2014 jälkeen. Tuon hakemuksen perusteella annettavassa päätöksessä ympäristölupavirasto ratkaisee, onko luvan myöntämiselle siinä vaiheessa edellytyksiä. Ominaiskuormitusarvot Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 4) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,0 g ja typen osalta 46 g kasvatettavaa kalakiloa kohden. Lupamääräysten

15 15 mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua. Ominaiskuormituksen tavoitearvoja koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksen 5) toisessa kappaleessa esitetyllä tavalla. Ympäristölupavirasto on ottanut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on kg/a.

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta Nina Engberg Hannu Kokko Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Nina Engberg sekä ympäristöneuvokset Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Nina Engberg. NE/tr

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

18 Liite 2 Kartta