Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI 1(14) EUE2018-01515 EUE Koponen Johanna(UM) 28.05.2018 Asia EU; Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 22. ja 23. toukokuuta 2018 Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 22.05.2018-23.05.2018 Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvostossa katse oli vahvasti tulevaisuudessa kun neuvostossa keskusteltiin korkeakoulujen roolista alueellisen kasvun ja innovaatioiden edistämisessä, EU:n nuorisopolitiikan tulevista prioriteeteista, kulttuurin tulevaisuusvisiosta vuoden 2020 jälkeen ja huippuurheilun kaupallistumisesta. Sivistyssektorin panos vuoden 2020 jälkeisen Euroopan rakentamisessa on kiistaton: Euroopalla on nyt viimeinen hetki herätä, kun globaali kilpailu osaamisesta kiristyy. Neuvosto antoi vahvan viestin myös siitä, mihin EU:n tulisi jatkossa panostaa - ministerit osoittivat vahvan tahtotilan kilpailukykyisen ja tulevaisuusorientoituneen Euroopan rakentamisesta. TIISTAI 22. TOUKOKUUTA 2018 (klo 10.00) 1. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin esityslista. 2. A-kohtien hyväksyminen ) a)muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo (asiak. 8716/18) Hyväksyttiin A-kohtien luettelo. b)lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) (asiak. 8717/18) Hyväksyttiin A-kohtien luettelo.
Muut kuin lainsäädäntöasiat 2(14) KOULUTUS 3. Elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetun suosituksen tarkistaminen hyväksyminen (asiak. 8299/18) Suosituksessa jäsenmaita kehotetaan ryhtymään toimiin, joilla tuetaan oikeutta korkealaatuiseen ja osallistavaan opetukseen ja elinikäiseen oppimiseen ja toimiin, joilla varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus kehittää avaintaitoja, hyödyntämällä avaintaitoja koskevaa eurooppalaista viitekehystä. On tärkeää, että nuoret pystyvät vastaamaan mm. PISA-tutkimuksen esiin nostamiin haasteisiin, myös kun yhteiskunta ympärillämme muuttuu ja kehittyy koko ajan, tähän muutokseen täytyy pystyä vastaamaan. Komissaari Navracsics totesi, että jäsenmaiden tulisi tukea ja vahvistaa kaikkien yksilöiden avaintaitojen kehittämistä varhaisesta iästä lähtien koko elämän ajan ja auttaa kaikkia oppijoita, myös niitä, jotka ovat epäedullisessa asemassa tai joilla on erityistarpeita, täyttämään potentiaalinsa. Avaintaitojen kehittämisessä jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityishuomiota perustaitojen tason (luku- ja laskutaito ja perustason digitaalitaidot) ja yksilöllisten, sosiaalisten ja oppimaan oppimisen taitojen tason kohottamiseen, luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-alat) taitojen hankkimisen edistämiseen ja toimenpiteisiin, joilla motivoidaan nuoria, etenkin tyttöjä ja nuoria naisia näille aloille. Nuoria tulee myös kannustaa yrittäjyystaitojen pariin ja täytyy mahdollistaa niiden opiskelu kouluissa. Hyväksyttiin suositus. 4. Suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä Hyväksyminen (asiak. 8015/18) Suosituksessa jäsenmaita kehotetaan ryhtymään toimiin yhteisten arvojen edistämiseksi tukemalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan kirjattujen yhteisten arvojen omaksumista varhaisesta iästä alkaen ja koulutuksen kaikilla tasoilla. Jäsenmaiden tulisi myös jatkaa Pariisin opetusministerikokouksen 2015 antaman julistuksen sitoumusten täytäntöönpanoa. Tulee edistää kansalaiskasvatusta, etiikan opetusta ja kehittää kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa erityisesti internetin ja sosiaalisen median käytössä. Tulisi myös luoda rakenteita, jotka edistävät opettajien, vanhempien, oppilaiden ja laajemman yhteisön aktiivista osallistumista koulujen hallintoon, ja tukea nuorten mahdollisuuksia osallistua demokraattiseen toimintaan sekä aktiivista ja vastuullista yhteisöllisyyttä. Komissaari Navracsics korosti kaikkien oppilaiden ottamista mukaan laadukkaan koulutuksen piiriin varhaisesta iästä alkaen, antamalla tarvittavaa ja räätälöityä tukea oppilaille ja opiskelijoille, myös sosioekonomisesti huonompiosaisille, maahanmuuttajataustaisille, erityistarpeisille ja kaikkein lahjakkaimmille oppijoille, helpottamalla siirtymistä koulutustasolta toiselle ja mahdollistamalla riittävän opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen tarjoaminen. On tärkeää, että
3(14) jäsenmaat edistävät opetuksen eurooppalaista ulottuvuutta tukemalla eurooppalaisuuden ja Euroopan yhteisen perinnön tuntemusta sekä tietoisuutta unionin jäsenvaltioiden monimuotoisuudesta, unionin lähtökohtien ja toiminnan tuntemusta, oppilaiden ja opettajien osallistumista e-twinning-verkon toimintaan ja rajat ylittävään liikkuvuuteen varsinkin perusasteen kouluissa. Vaihtoohjelmilla on usein hyvin tärkeä merkitys nuorten elämässä erityisesti syrjäisten alueiden nuorille. Hyväksyttiin suositus. 5. Päätelmät eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta Hyväksyminen (asiak. 8701/18 + COR 1) Komissaari Navracsics aloitti korostamalla koulutuksen olevan Euroopan sosiaalisen pilarin ensimmäinen prioriteettiala. Komissaari viittasi myös Göteborgin sosiaalihuippukokoukseen ja siitä laadittuun komission tiedonantoon, jossa tavoitteeksi asetettiin eurooppalaisen koulutusalueen rakentaminen vuoteen 2025 mennessä. Neuvosto korostaa päätelmissä, että koulutusaluetta olisi rakennettava koulutusjärjestelmän kaikki tasot kattaen, elinikäisen oppimisen periaatteeseen nojaten. Koulutusalueen tulee keskittyä liikkuvuuden ja koulutusjärjestelmien uudistamisen edistämiseen. Tarkoituksena on poistaa liikkuvuuden, opiskelun ja työskentelyn esteitä. Komissio on tänään hyväksynyt koulutuspaketin, joka pitää sisällään suosituksen automaattisesta tunnustamisesta, kieltenopetusta koskevan suosituksen sekä varhaiskasvatussuosituksen, jonka puitteissa tullaan laatimaan erityinen laatupuitteisto. Korkeakoulutuksen osalta neuvosto kutsuu komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä neuvoston ja jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisia yliopistoja koskevan aloitteen suhteen, erityisesti päätöksenteon ja valintakriteerien osalta. Eurooppalainen opiskelijakortti tulee olemaan eurooppalaisen identiteetin symboli ja sen kehittämistyö jatkuu. Lisäksi komissio on rahoituskehysesityksessään antanut esityksen budjetiltaan kaksinkertaisesta Erasmus+-ohjelmasta. Jotta näihin edellä mainittuihin tavoitteisiin päästään, komissio haluaa työskennellä tiiviissä yhteistyössä jäsenmaiden kanssa. Hyväksyttiin päätelmät. 6. Korkeakoulujen mahdollisuudet lisätä alueellista kasvua ja edistää yrittäjyys- ja innovaatio-osaamista Periaatekeskustelu (asiak. 8074/18) Koulutuksessa ja tutkimuksessa yritysten kanssa tehtävä tiiviimpi yhteistyö voisi entisestään parantaa alueellisen potentiaalin hyödyntämistä EU:ssa ja kehittää vahvoja, osallistavia ja innovatiivisia yhteiskuntia. Bulgaria on puheenjohtajuuskaudellaan halunnut keskittyä korkeakoulujen kumppanuuksiin ja niiden merkitykseen vahvempien alueiden rakentamisessa, alueellisen kasvun edistämisessä ja alueellisten erojen poistamisessa. Ministereiltä kysytään minkälaisia toimenpiteitä ja kannustimia valtionhallinto ja alueviranomaiset voivat ottaa käyttöön edistääkseen alueelliseen kasvuun ja yrittäjyys- ja
4(14) innovaatio-osaamiseen liittyvää korkeakoulujen potentiaalia? Lisäksi tiedustellaan, minkälainen merkitys älykkäillä erikoistumisstrategioilla ja keskeisten välineiden synergialla on tulevaisuudessa Euroopan korkeakoulujen roolin tehostamisessa ja parantamisessa? Käydyssä keskustelussa jäsenmaat kannustivat korkeakouluja ja elinkeinoelämää yhteistyöhön edistämällä mm. yhteistyönä toteutettavaa T&K-toimintaa ja koulutusta, tietämyksenvaihtoa ja erilaisia liikkuvuusjärjestelyjä. Useat jäsenmaat korostivat koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden tiiviimpää yhteyttä ja kannustivat rajat ylittävään yhteistyöhön, on tärkeää, että tutkijoita myös kannustetaan alueelliseen yhteistyöhön. Myös rahoitusvälineillä on tärkeä merkitys. Älykkäissä erikoistumisstrategioissa tarvitaan aktiivista yhteistyötä tutkijoiden ja eri teollisuudenalojen välillä. Korostettiin kaikkien välineiden mahdollisimman aktiivista käyttöä, täytyy edistää eurooppalaisia arvoja nimenomaan korkeakoulujen aktiivisen toiminnan kautta. Korkeakoulujen yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien (esim. koulut ja muut koulutuksen tarjoajat, kansalaisyhteiskunta, paikallis- ja aluehallinto) kanssa voi edistää yrittäjähenkisyyttä, luovuutta, kriittistä ajattelua ja innovointitaitoja. Luottamuksen merkitystä ei voi painottaa liiaksi, lisäksi korkeakoulujen tulee olla läsnä kaikkialla, ei vain kasvualueilla, elinikäinen oppiminen ja laatu ovat myös avainsanoja. Tarvitaan paljon työtä, jotta muuttuvassa maailmassa voidaan käyttää hyväksi uusia teknologioita. Siksi tarvitaan jatkuvaa kehittymistä, taitojen ennakointia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa katsantokantaa. Opiskelijoiden tulee hankkia itselleen myös laajempaa osaamista, tarvitaan erityisesti transversaalisia taitoja. Korkeakoulujen rooli alueiden kehittymisessä on kiistaton ja oma merkityksensä on hyvien käytäntöjen vaihdolla. Korkeakoululaitokset ovat merkittävässä asemassa laadun ja relevanssin edistämisessä, siksi tarvitaan julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyötä. Tuotiin esille rajat ylittävän yhteistyön merkitys. Yksi mahdollisuus on käyttää kaupunkien välisiä verkostoja, jotka pyrkivät ratkaisemaan useille alueille yhteisiä ongelmia. Aivovuoto tulee estää, tarvitaan kohdennettuja aloitteita, jotta nuoret vastavalmistuneet jäävät syrjäisille alueille ja aloittavat oman alueensa kehittämistyön. Tähän tarvitaan myös julkisia varoja ja mahdollisissa toimissa tulisi huomioida mm. innovatiiviset toimintamallit. Usea jäsenmaa kannustaa yliopistoja yhteistyöhön yritysten kanssa, tämä voi tapahtua esimerkiksi kansalliseen lainsäädäntöön laadittavien kriteerien kautta. Tarvitaan globaalisti eurooppalaisia yliopistoverkostoja, joissa voivat aktiivisesti olla mukana kaikki jäsenmaat. Suunnittelussa onkin siksi tärkeä huomioida mm. taloudelliset intensiivit ja älykäs erikoistuminen. Usea jäsenmaa korosti taloudellisten kannustimien merkitystä. Näin voidaan tukkia aivovuoto ja aidosti keskittyä alueiden talouden ja resurssien edistämiseen. Lähestymiskulman tulee olla vahvasti holistinen ja myös kolmansien maiden kansalaiset tulee saada mukaan. Suomi korosti, että korkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö on niiden menestystekijä, mutta korkeakouluilla on myös merkittäviä alueellisia vaikutuksia. Tavoitteena on synnyttää entistä enemmän kansainvälisesti vetovoimaisia, eri toimijoita yhdistäviä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiokeskittymiä. Nyt valmistelussa oleva eurooppalainen yliopistoverkosto on erinomainen esimerkki eurooppalaisen korkeakoulutuksen vahvistamisesta,
5(14) uusien ja innovaativisten mallien luomisesta sekä on myös oiva tapa poistaa tarpeettomia esteitä. Näiden verkostojen tulee kurottaa korkealle, edistää koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden yhteyksiä ja edistää työelämäyhteistyötä. Verkostojen tulee tavoitella korkeaa laatua ja kilpailukykyä. NUORISO 7. Päätelmät nuorten roolista turvallisen, yhteenkuuluvuutta edistävän ja sopusointuisen yhteiskunnan rakentamisessa Eurooppaan Hyväksyminen (asiak. 7834/18) Päätelmien taustalla on mm. YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymä nuoret, rauha ja turvallisuus päätöslauselma, samalla päätelmät toteuttavat EU:n nuorisostrategian (2010-2018) kahta toiminta-alaa, osallistuminen sekä nuoriso ja maailma. Komissaari Navracsics totesi päätelmissä painotettavan nuorten liikkuvuuden merkitystä yhteenkuuluvuutta edistävän ja turvallisen yhteiskunnan luomisessa. Nuorisotyöllä sekä epävirallisella oppimisella ja arkioppimisella voidaan estää nuorten syrjäytymistä ja radikalisoitumista. Nykypäivän epävakaassa maailmassa tällä on erittäin tärkeä merkitys nuorten täysipainoiselle integroitumiselle yhteiskunnan eri toimiin. Komissio on myös tänään esitellyt uuden nuorisostrategian, jolla pyritään omalta osaltaan edistämään yhteenkuuluvuutta ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamista. Nuoret kohtaavat useita haasteita elämässään, on tärkeää, että tuemme nuoria näissä haasteissa ja voimaannutamme heidät ottamaan vastuun omasta elämästään ja myös siihen vaikuttavista tekijöistä. Hyväksyttiin päätelmät. 8. Päätelmät nuorison roolista Euroopan unionin väestökehityksen haasteisiin vastaamisessa Hyväksyminen (asiak. 8301/18) Komissaari Navracsics totesi Euroopan unionin kohtaavan monia väestökehitykseen liittyviä haasteita, jotka voivat kohdistua erityisesti nuoriin. Nuorten päätös muuttaa pois kotimaastaan työn tai opiskelun takia tai muista syistä voi vaikuttaa negatiivisesti väestörakenteen kehitykseen aiheuttamalla muuttotappiota ja vähentämällä nuoren väestön määrää. Vapaa liikkuvuus on kuitenkin yksi unionin pääperiaatteita ja tärkein väline keskinäisen ymmärryksen ja kumppanuuksien rakentamisessa. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että jäsenmaat edistävät monialaisia kumppanuuksia, vahvistavat nuorisotyön panosta nuorten elämäntaitojen sekä viestintä- ja kielitaidon kehittämisessä, käynnistävät keskusteluja unionin väestökehityksen haasteiden vaikutuksista nuoriin sekä helpottavat pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille lisäämällä nuorille suunnattuja palveluja. Euroopan komissio voi omalta osaltaan edistää vuoropuhelua sekä ylläpitää ja parantaa nuorille tarkoitettuja EU:n liikkuvuusohjelmia. Hyväksyttiin päätelmät. 9. EU:n nuorisopolitiikan tulevat prioriteetit Periaatekeskustelu (asiak. 8273/1/18 REV 1)
6(14) Vuonna 2009 hyväksytty EU:n nuorisostrategia (2010-2018) on päättymässä. Neuvosto antoi toukokuussa 2017 päätelmät, joissa se kehotti komissiota käynnistämään uuden strategian valmistelun. Näissä päätelmissä kehotettiin jäsenmaita ja komissiota valmistelemaan uutta selkeää eurooppalaista lisäarvoa tuottavaa strategiaa. Puheenjohtaja kävi aikaisemmin päivällä jäsenneltyä vuoropuhelua Euroopan nuorisofoorumin, opiskelijoiden sekä kansallisten nuorisoneuvostojen kanssa ja tuo tänään esiin pääviestejä tuosta käydystä keskustelusta. Puheenjohtaja keskittyisi tänään tuleviin yhteistyön prioriteetteihin. Keskustelun moderoijana nuori 19-vuotias menestynyt yrittäjä, joka korosti eurooppalaisen hankkeen merkitystä ja rohkaisi kuulijoita uskomaan nuoriin ja antamaan heille mahdollisuuden osallistua, menestyä ja ottaa vastuuta omasta elämästään. Ministereiltä tiedustellaan mitkä ovat jäsenmaiden mielestä tulevan nuorisopolitiikan alan pääprioriteetteja sekä miten jäsennellyn vuoropuhelun tulokset (11 nuorisotavoitetta) ja muut tulokset voivat vaikuttaa näihin prioriteetteihin? Käydyssä keskustelussa jäsenmaat rohkaisisivat nuoria osallistumaan EU:n yhteiseen politikkaan. Jäsenmailla täytyy myös olla herkkä korva kuunnella mistä nuoret ovat kiinnostuneita. Nuoria kiinnostaa heidän omaan elämäänsä suoraan vaikuttavat asiat, vapaa liikkuvuus, työ, taidot ja tasa-arvo. Nämä kaikki ovat myös meidän neuvostoamme suoraan koskettavia asioita. Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, heidät tulee nähdä vastuullisina toimijoina, joilla on mahdollisuus ja myös velvollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Usea jäsenmaa muistutti järjestelmällisestä nuorten kuulemisesta, jotta saamme vahvistettua eurooppalaista hankettamme. Nuoret ja nuorisojärjestöt tulee ottaa mukaan poliittiseen päätöksentekoon ja työskennellä tiiviissä yhteistyössä muiden sektoreiden kanssa. Erasmus+-ohjelma tarvitsee enemmän resursseja ja on erinomaista, että komissio on huomioinut tämän uudessa rahoituskehysehdotuksessaan. Tarvitaan osallistavaa politiikkaa, jolla ratkotaan ongelmia ympäri Eurooppaa, on integroitava mukaan kaikki nuoret, myös maahanmuuttajataustaiset nuoret ja tämän lisäksi täytyy huomioida syrjäiset alueet. Nuorisostrategia on johtanut siihen, että nuorisopolitiikkaa on voitu viime vuosina aktiivisesti vahvistaa, näitä tuloksia on nyt hyödynnettävä ja tulevassa nuorisostrategiassa kehitettävä edelleen. Moninaisuus, osallistuminen ja demokratian kehittäminen ovat avainsanoja tulevassa strategiassa. Olisi tärkeää huomioida kaikkien nuorten erilaisuus ja yksilöllisyys, myös tiedonkulun nuoriin liittyvissä asioissa tulee toimia, nuorten tulee myös pystyä vaikuttamaan omiin asioihinsa. Liikkuvuuden merkitystä ei voi aliarvioida, sillä nuoret ovat uusille kokemuksille avoimia. Tärkeitä teemoja myös osallistaminen, radikalisoitumisen ehkäisy, ääriliikkeet sekä mielenterveystyö. Nuorten tulee myös itse kertoa, millä EU-tason asioilla on heille merkitystä tulevaisuudessa. Nuorisojärjestöjen vahvistaminen, paikallistason nuorisofoorumien merkitys ja heikommasta asemasta tulevien nuorten huomioiminen saivat myös tukea. Nuoria täytyisi saada tiiviimmin mukaan nuorisojärjestötyöhön. Tarvitaan myös sektorienvälistä vaihtoa. Suomi pitää tärkeänä, että tulevassa EU:n nuorisostrategiassa painotetaan nuorisotyön, nuorisotyöntekijöiden koulutuksen ja osaamisen merkitystä, nuorisoalaa koskevaa tiedontuotantoa sekä näitä aloja koskevaa
7(14) politiikkayhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Nuorten osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien tukemiseksi on välttämätöntä arvioida ja uudistaa nykyisen jäsennellyn vuoropuhelun tavoitteita ja käytänteitä. Prosessi tulisi viedä vahvemmin paikalliselle tasolle ja kokonaisprosessia tulisi myös keventää. Nuorisotavoitteita tulisi myös arvioida. Tulisi investoida myös indikaattorityön edistämiseen ja poikkisektoraaliseen yhteistyöhön. MUUT ASIAT Koulutus 10. a) Juutalaisvastaisuuteen puuttuminen koulutuksen kautta suuntaviivat päätöksentekijöille - Puheenjohtajavaltion tiedotusasia (asiak. 8333/18) Antisemitismi, väkivalta ja diskriminaatio ovat vakava ja jatkuva ongelma, jotka eivät rajoitu vain perinteisiin kohderyhmiin ja jotka leviävät nykyajan tiedonvälityskeinoin laajalle yhteiskuntamme rakenteisiin. Koulutus on merkittävä voima, jonka avulla voidaan taistella edellä mainittuja negatiivisia ja vaarallisia ilmiöitä vastaan. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö toimii asian tietoon saattamisessa laajasti yhteistyössä myös Unescon kanssa. b) Eurooppalainen koululiikuntapäivä (29. syyskuuta 2018) - Komission tiedotusasia (asiak. 8711/18) Komissio informoi eurooppalaisesta koulujen urheilupäivästä, joka järjestetään 29.9.2018 Euroopan urheiluviikon yhteydessä. Päivän tarkoituksena on aktivoida koululaisia liikkumaan koulupäivän yhteydessä. Tarkoituksena on myös valistaa nuoria elämään terveellisesti ja edistämään terveitä elintapoja. Ensimmäinen koululiikuntapäivä järjestettiin vuonna 2015, parissa vuodessa mukaan on saatu aktivoitua kaksi miljoonaa oppilasta ja tarkoituksena on edelleen laajentaa aloitteen kattavuutta. Nuoriso c) Eurooppalaiset nuoret yhdessä - Komission tiedotusasia (asiak. 8487/18) Komissio informoi Eurooppalaiset nuoret yhdessä hankkeesta, joka on uusi Erasmus+-ohjelman hanke. Hankkeen tarkoituksena on tuoda yhteen nuoria eri Euroopan osa-alueilta, jotta he voisivat oppia enemmän EU:sta ja sen eri osaalueista yhdessä. Tarkoituksena on myös lisätä nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta niin toisiinsa kuin myös Eurooppaan yleisesti. d) Ranskalais-belgialainen nuorisoasioista vastaavien ministerien julistus väkivaltaisen radikalismin ehkäisemiseksi - Belgian ja Ranskan valtuuskunnat tiedottavat (asiak. 8486/18) Vuonna 2015 Ranskassa ja Belgiassa tapahtuneiden ikävien tapahtumien johdosta sekä Ranskan että Belgian nuoriso- ja urheiluministerit antoivat vuonna 2016 yhteisen deklaraation yhteistyön lisäämisestä väkivaltaisen radikalisaation
8(14) ehkäisemiseksi. Julistuksen tarkoituksena oli lisätä yhteistyötä näiden kahden maan nuorisopolitiikkojen välillä. Tarkoituksena oli myös lanseerata tänään kuultu ohjelma paikallisten toimijoiden kannustamiseksi yhteistyöhön väkivaltaisen radikalisaation ehkäisemiseksi. Luottamuksen rakentamistoimet, nuorisotyöntekijöiden koulutus ja mediakoulutuksen tarjoaminen ovat esimerkkejä tarvittavista toimista. Koulutus ja nuoriso e) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma - Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia Itävallan yleiset teemat puheenjohtajuuskaudellaan monivuotinen rahoituskehys sekä Brexit-tilanne. Yleisenä teemana Eurooppa, joka suojelee: turvallisuus, vakaus naapurialueilla sekä kilpailukyvyn ja digitalisaation edistäminen. Unionin tulisi keskittyä ennen kaikkea suuriin asiakokonaisuuksiin. Tärkeää on näyttää kansalaisille missä on EU:n lisäarvo. Koulutussektorin prioriteetteina joulukuun 2017 Eurooppa-neuvoston seuranta, komission toukokuun koulutuspaketin edistäminen sekä post Koulutus 2020 prosessin edistäminen. Tarvitaan yhteistä visiota siitä miltä eurooppalainen koulutusalue näyttää. Itävalta keskittyy Erasmus+-ohjelman edistämiseen, tutkintojen tunnustaminen sekä kielitaitosuosituksen. Koulutuksen pääjohtajakokous 11.-12.6. Wienissä, Bologna follow-up kokous 27.-28.9. Wienissä, korkeakoulutuksen pääjohtajat 18.-19.10. Wienissä. Neuvosto 26.- 27.11. DG VET 6.-7.11. ja DG Schools 12.-13.12. Teemat nuorisosektorilla Euroopan solidaarisuusjoukot ja uusi ohjelma (2021), Erasmus+-ohjelman nuorisokappale, uusi nuorisostrategia (2019-). EU:n nuorisoraportti tullaan käsittelemään, neuvoston päätelmät laaditaan nuorisotyön roolista maahanmuuttaja- ja pakolaisasioissa. Epävirallinen nuorisoministerikokous 3.9.2018, nuorison pääjohtajakokous 4.9.2018, neuvosto 26.-27.11. KESKIVIIKKO 23. TOUKOKUUTA 2018 (KLO 10.00) Muut kuin lainsäädäntöasiat KULTTUURI/AUDIOVISUAALIALA 11. Päätelmät kulttuuriperinnön korostamisesta EU:n politiikoissa Hyväksyminen (asiak. 8544/18) Puheenjohtaja korosti kulttuuriperinnön horisontaalista roolia ja sen vaikutusta EU:n muihin politikoihin. Lisäksi korostettiin Göteborgin huippukokouksen aikaansaannoksia ja nostettiin esiin kulttuurin merkitys yhteisöjen yhteenkuuluvuuden kehittämisessä ja Euroopan kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Aiheen merkitys korostuu tilanteessa, jossa viimeaikaiset taloudelliset ja sosiaaliset haasteet edellyttävät toimenpiteitä siteiden vahvistamiseksi yhteisöjen sisällä ja niiden välillä. Kulttuuriperinnöllä kaikissa muodoissaan on myös itseisarvo. Se siirtyy perintönä menneestä tulevaisuuden strategiseksi voimavaraksi. Kulttuuriperintö on voimavara kestävälle kehitykselle Euroopassa
9(14) ja sitä voidaan hyödyntää sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristökysymysten ratkaisemisessa niin paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Hyväksyttiin päätelmät. 12. Tie eteenpäin: Tulevaisuusvisio kulttuurin vaikutuksesta EU:ssa vuoden 2020 jälkeen Periaatekeskustelu (asiak. 8435/18) Puheenjohtajan keskusteluasiakirjassa todetaan Euroopan olevan yhteisiin arvoihin perustuva eri kulttuureista muodostuva yhteisö. Tällä hetkellä kulttuuri on tärkeässä asemassa EU:n poliittisella agendalla. Se nähdään koulutuksen ohella kansalaisia yhdistävänä sekä identiteettiä ja luottamusta vahvistavana voimavarana. Kulttuurilla on merkittävä vaikutus eurooppalaiseen yhteiskuntaan, talouteen, yhteenkuuluvuuteen ja demokratiaan ja tämän vuoksi sen tulisi olla myös yksi tulevan rahoituskehyksen painopisteistä. Eilen julkistettu kulttuurin uusi toimintasuunnitelma edistää edelleen näitä tavoitteita. Ministereiltä kysytään millaisiin EU-tason toimenpiteisiin voisimme seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ryhtyä lujempien siteiden luomiseksi kulttuurin ja muiden alakohtaisten politiikkojen välille tavoitteena parantaa nykyisten kulttuurialan toimien kunnianhimoa, laajuutta ja kehittämistä, jotta kulttuurista tulisi todellinen tekijä kestävämmän ja selviytymiskykyisemmän EU:n luomisessa? Lisäksi tiedustellaan pitäisikö kulttuurialalla olla erityinen alakohtainen ohjelma, jolla edistettäisiin kulttuurin eurooppalaista ulottuvuutta, asiaankuuluvia yhteiskuntaelämän toimintoja ja toimia, jotka tukevat kulttuurin itseisarvoa? Kulttuuri ja kulttuuriperintö tulevat olemaan merkittävässä asemassa myös vuoden 2020 jälkeen, Luova Eurooppa ohjelma tulee säilyttää ja sen budjettia tulee kasvattaa. Tukea tarvitaan niin kansalliselta kuin myös EU-tasolta. Tulee edistää myös uutta sisältöä ja hyödyntää digitalisoitumista sisällön levittämisessä. Nuorten mukaantulo on tärkeää. Kulttuuri on selkeä voimavara joka lisää hyvinvointia Euroopassa. Käydyssä keskustelussa jäsenmaat painottivat liikkuvuuteen suunnattuja toimia, kulttuurilla ja luovalla sektorilla tulee olla oma paikkansa myös liikkuvuuden edistämiseen liittyvissä toimissa. Liikkuvuusohjelmilla tulisi myös olla entistä vahvempi kulttuuriulottuvuus. Tutkimukset osoittavat, että kulttuuriohjelmilla on sosiaalisia vaikutuksia kun investoidaan oikein. Tämän vuoksi kulttuurille onkin saatava vahvempi asema Euroopan rakentamistoimissa. Populismin torjumiseen liittyvät toimet ja radikalisaatio ovat asioita, joiden ehkäisemiseen tarvitaan vahvoja EU:n ohjelmia, jotka tähtäävät kansalaisten valistamiseen ja demokratian edistämiseen. Korostettiin muun muassa sitä, että taitelijoille tarvitaan erillinen liikkuvuusohjelma. Kulttuurista täytyy tulla muutosvoima Euroopassa ja kulttuuri tulee saada keskiöön myös pitemmällä tähtäimellä. Myös naisten aseman huomioiminen kulttuurissa ja medioissa sai huomiota. Kulttuurin monimuotoisuus saadaan säilymään huomioimalla erilaiset toimijat. Liikkuvuuden edistämistoimilla on vahva merkitys myös kulttuuriperinnön edistämistoimille. Kulttuurisektori tulisi valtavirtaistaa kaikkiin politiikan aloihin ja mm. kestävän kehityksen toimissa tulisi toimia yhteistyössä Unescon ja Euroopan neuvoston kanssa. Taitelijoiden vapaus on kulttuuritoiminnan peruskivi. Nuoret tulee saada suhtautumaan myönteisesti kulttuuriin, massateknologian kaudella
10(14) tämä ei ole itsestäänselvyys. Oman kulttuuriperinnön ymmärtämisen merkitys on avain yhteiskunnan laaja-alaiseen ymmärtämiseen. Tämän vuoksi meidän tulee pyrkiä vahvistamaan kohtaamisen edellytyksiä, on meidän tehtävämme taata, että kulttuuri voi levitä. Meillä on myös digitalisaation kautta ennennäkemätön mahdollisuus tähän. Myös kulttuuripolitiikan tutkimusta tulee vahvistaa horisontaalisten yhteyksien edistämiseksi. On erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä myös kolmansien maiden kanssa ja kiinnittää huomiota EU:n kilpailukyvyn edistämiseen. Kulttuurista tulee tehdä avaintekijä muutoksille ja on lähdettävä liikkeelle nimenomaan eurooppalaisten arvojen edistämisestä ja jatkuvuuden takaamisesta. Luoville aloille tulee taata mahdollisimman laajat menestymismahdollisuudet niin rahoituksen kuin liikkuvuuden edistämisen kautta. Kulttuurin lisärahoituksen kautta kulttuurista tulee näkyvämpää ja digiloikka saadaan onnistuneesti maaliin. Tarvitaan kunnianhimoinen Luova Eurooppa ohjelma ja tarvitaan sektorimme kansainvälistämistä. Myös kulttuurisektorin oma Erasmus+-ohjelma sai kannatusta. Kansalaisten kulttuurituntemusta ja identiteettiä tulee vaalia ja tämän vuoksi on tärkeää tukea erityisiä eurooppalaisia hankkeita (elokuvat, kuvataide, kirjallisuus). Kulttuuri vaikuttaa myös kansantalouden toimintaan ja siksi on tärkeää, että kulttuuriin investoidaan tulevaisuudessakin. Luovien alojen tukeminen, innovaatiot ja koulutus ovat tärkeitä. Suomi haluaa varmistaa, että erityisesti uudessa Euroopan kulttuuriagendassa ja neuvoston kulttuurin alan työohjelmassa määritellyt politiikkatavoitteet ja EU:n tulevan kulttuuri- ja av-alan ohjelman toimenpiteet muodostavat vaikuttavan ja toisiaan tukevan kokonaisuuden. Suomi katsoo, että kulttuuri- ja av-alalla tulisi jatkossakin olla oma alakohtainen ohjelma, jolla edistetään eri taiteen alojen, kulttuuriperinnön ja av-alan eurooppalaista yhteistyötä ja tuotantoa uusien sisältöjen luomiseksi ja ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi, yhteisen kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja uudistamiseksi sekä luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että kulttuurija av-ohjelman ja muiden rahoitusohjelmien kuten esimerkiksi koulutus- ja tutkimusohjelmien tavoitteet tukisivat toisiaan ja ohjelmien toimista muodostuisi synergiaetuja alan toimijoille. Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että luovien alojen ja kulttuuriperinnön toimijoiden rahoituksen saatavuutta parannetaan. Korostettiin kulttuurin roolia EU:n strategisena muutosvoimana. Kulttuurilla on myös itseisarvo, mutta tässä ei ole kuitenkaan kaikki. Varoja saadaan sen mukaan, mitkä ovat tavoitteemme. Tämän vuoksi tarvitaan myös tilastojen kehittämistä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, näin voimme edistää sektorimme menestymistä. Korostettiin, että kulttuurisen moninaisuuden säilyttäminen on itseisarvo sinänsä. Täytyy myös pohtia kuinka yhteiskunnallisesti edistämme kulttuurin levittämistä. URHEILU 13. Päätelmät EU:n yhteisten arvojen edistämisestä urheilun avulla Hyväksyminen (asiak. 8032/18)
11(14) EU:n yhteisten arvojen edistämisessä lähtökohtana on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen toinen artikla, jossa määritellään unionin perustana olevat arvot: ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ml. vähemmistöjen oikeudet, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio. Puheenjohtaja korosti myös urheilun erityispiirteitä eli vapaaehtoisuus ja yhteiskunnallinen sekä kasvatuksellinen tehtävä, joiden ydin löytyy hyvin vahvasti neuvoston perustoimien piiristä (artikla 165). Päätelmässä tavoitteena on lujittaa ymmärrystä yhteisten arvojen käsitteestä jäsenvaltioiden kesken, vahvistaa tunnetta Euroopan unioniin kuulumisesta sekä edistää tarvittaessa kyseisiä arvoja EU:n ulkopuolella. Urheilulla nähdään pystyttävän vastamaan EU:n sosioekonomisiin ja turvallisuushaasteisiin, kuten muuttoliikkeeseen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja radikalisoitumiseen sekä työttömyyteen. Hyväksyttiin päätelmät. 14. Huippu-urheilun kaupallistuminen ja urheilun eurooppalaisen mallin kestävyys Periaatekeskustelu (asiak. 8558/18) Puheenjohtajamaa on listannut tausta-asiakirjassaan eurooppalaisen urheilumallin viisi ulottuvuutta: koulutuksellinen, kansanterveydellinen, yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja viihde /vapaa-aika. Urheilun pyramidirakenteessa seurat muodostavat perustan alueelliset ja valtakunnalliset organisaatiot yläpuolellaan. Pyramidin kärjessä ovat eurooppalaiset lajiliitot. Eurooppalainen urheilu perustuu ruohonjuuritason toimintaan paikallisella tasolla ja on yhteisön yhteenkuuluvuuden tunteen luoja. Urheilutoimintaa hoidetaan suurelta osin harrastaja- ja vapaaehtoispohjalta. Taloudellisessa mielessä urheilu on kuitenkin nopeasti kasvava ala. Huippu-urheiluviihde ja siihen liittyen mediaoikeuksien kauppa kasvattavat urheilumarkkinoiden arvoa. Huippu-urheilun tarjoamat kaupalliset mahdollisuudet ovat muokanneet myös huippuseurojen omistuksia ja ne houkuttelevat sijoittajia ympäri maailman. Yleisön kiinnostus kohdistuu enimmäkseen huippuihin, minkä seurauksena markkinat ja tulot keskittyvät harvemmille huippuseuroille. Ilmiö on näkyvin jalkapallossa. Tämänkin vuoksi puheenjohtaja on valinnut keskustelun alustajaksi UEFAn puheenjohtajan Aleksander Ceferinin. Ceferin piti erittäin mielenkiintoisen ja innostavan puheen urheilun eurooppalaisten arvojen edistämisestä. Esimerkiksi UEFAn työ ulottuu paljon laajemmalle kuin vain kisojen järjestelyyn. Ceferin esitteli EU-tason yhteistyön konkreettisena esimerkkinä komission kanssa allekirjoitetun laajennetun yhteistyösopimuksen helmikuulta 2018. Ministereiltä tiedustellaan vaarantaako huippu-urheilun nopea kaupallistuminen ja globalisoituminen eurooppalaisen urheilumallin? Aiheuttaako tulojen keskittyminen harvoille huippuseuroille ja lajeille ongelmia pienille seuroille ja vähemmin suosituille lajeille? Miten tämä vaikuttaa seurojen ja paikallistason toimijoiden yhteistyöhön? Puheenjohtaja kysyy myös voidaanko ongelmaan puuttua? Onko hallituksilla velvollisuus puuttua ajatellen vaikutuksia paikallis- ja aluetasoille? Käydyssä keskustelussa korostui hyvin vahvasti vapaaehtoistyön merkitys eurooppalaisen urheilu- mallin kulmakivenä. Eurooppalainen malli pitää sisällään myös taloudelliset intensiivit, tasa-arvoisen toiminnan sekä reiluuden. Urheiluliikkeen autonomia on myös tärkeä elementti eurooppalaisen mallin edistäjänä. Laatu on yhdistävä tekijänä niin kansalliselle kuin kansainvälisellä tasolla ja vaikuttaa niin pieniin kuin myös suuriin seuroihin. Tärkeää on myös
12(14) pohtia olemmeko valmiita investoimaan eurooppalaisen urheilumallin edistämiseen ja missä määrin. Urheilua on vahvistettava, samoin tärkeää on puolustaa sen integriteettiä ja uskaltaa tasa-arvoisesti integroida kaikki mukaan. Huippu-urheilu ei ole uhka ruohonjuuritason toiminnalle, sillä näiden kahden sektorin toimintatavat ovat ensinnäkin hyvin erilaisia, toiseksi niiden rahoitusmuodot vaihtelevat. Kaupallistuminen ja globalisaatio eivät saa kuitenkaan viedä tilaa ruohonjuuritason toiminnalta. Urheilun liiallisesta kaupallistumisesta voi myös tulla tulevaisuudessa ongelma. Usea maa hyödyntäisi positiivista syrjintää ja laajentaisi rahainkeruumuotoja eri alueilla. Eurooppalaisen urheilumallin vahvuus löytyy nimenomaan paikallistasolta ja sen tulee jatkossakin toimia eurooppalaisen urheilun pohjana. Usein jäsenmaissa kuitenkin käännytään kansainvälisen tason tähtien puoleen vaikka myös paikalliselta tasolta mahdollisesti löydettäisiin vahvoja ehdokkaita. Jos urheilunintegriteettiin ei kiinnitetä huomiota, on turha puhua eurooppalaisen urheilun mallista. Urheilusektori on erityislaatuinen sektori, sillä sen vaikutus ei ole vain taloudellinen vaan ulottuu yhteiskunnassa myös paljon laajemmalle. Urheilijoilla on tärkeä esikuvarooli. Kuitenkin tavallinen koulu on paikka, josta päästään urheilun pariin. Tällöin tavoitamme nekin lapset, jotka eivät ole urheiluseurojen jäseniä. Totuus on, että sponsorisopimukset, tv-tulot jne. muodostavat tärkeän osan urheilun kaupallistumista. Mutta kaupallistuminen ja globalisaatio eivät kuitenkaan saa olla uhkana vaan on tuettava eurooppalaisen urheilun mallia ja urheilun integriteettiä. Ruohonjuuritasoon keskittyminen ei aina riitä vaikka tämä nimenomaisesti tulisi olla tavoitteemme ja perusta ennen kuin liikumme kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Liian usein ruohonjuuritasolla esiintyy monenlaisia haasteita (mm. liikuntapaikkojen ja infrastruktuurin puute, harrastusten liiallinen kilpailullistuminen ja resurssien puuttuminen). Tästäkin huolimatta meidän täytyy nimenomaisesti panostaa juuri paikalliseen ruohonjuuritasoon ja kannustaa nuoria liikkumaan monipuolisesti. Varojen keskittyminen vain tietyille lajeille on ongelma, tähän tulisi puuttua, koska usein sellaisia lajeja, joihin ei juuri kansallisella tasolla panosteta, harrastetaan kuitenkin laajasti paikallisella tasolla. Myös lippujen hintoja tulisi alentaa. Suomi näkee keskustelun aiheen ajankohtaisena ja puheenjohtajan esittämät kysymykset olennaisina. Euroopan tasolla resurssien keskittyminen entistä harvemmille seuroille haastaa eurooppalaisen urheilumallin. Urheiluliikkeellä on kuitenkin mekanismeja, joilla voidaan taata solidaarisuus ja seurojen toiminnan ja talouden kestävyys, kuten yhteiskuntavastuuohjelmat, seuralisenssi- ja kasvattajarahajärjestelmät. Jatkossa tulisi tutkia, voisiko eurooppalaista urheilumallia kehittää paremmin huomioimaan urheilusektorin muutokset ja samalla vahvistaa ruohonjuuritason toiminnan edellytyksiä. MUUT ASIAT Kulttuuri / audiovisuaaliala 15. a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) i) Direktiivi 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäverokantojen osalta aktiivinen osallistuminen neuvotteluihin
kulttuuripolitiikan näkökulmasta - Saksan valtuuskunnan tiedotusasia (asiak. 8488/18) 13(14) Saksan delegaatio informoi arvonlisäverokantoja koskevan direktiivin muuttamisesta (kulttuuripolitiikan näkökulmasta). Tammikuussa 2018 julkaistun ehdotuksen mukaan alennetut arvonlisäverokannat laajennetaan koskemaan monenlaisia tuotteita ja palveluita. Tällä hetkellä alennetut kannat koskevat vain alv-direktiivissä esitettyjä sektoreita. Esitys sinällään antaa kansallisille lainsäätäjille hyvin vapaat kädet, mutta komissio on kuitenkin sulkenut tupakkatuotteet, aseet, huonekalut, alkoholijuomat, taidetuotteet sekä instrumentit arvonlisäveroltaan alennettujen tuotteiden joukosta. Poissulkeminen on komission mukaan tapahtunut siksi, että nämä tuotteet ovat korkean arvon tuotteita, joita on helppo kuljettaa maasta toiseen. Kulttuuripoliittisesta näkökulmasta Saksa pitää kuitenkin ongelmallisena sitä, että taidetuotteet ja instrumentit on poissuljettu alennetusta arvonlisäverokannasta. ii) Asetus kulttuuriesineiden tuonnista - Ranskan valtuuskunnan tiedotusasia (asiak. 8517/18) Ranskan valtuuskunnan tiedotusasia kulttuuriesineiden laitonta maahantuontia koskien. Ranska pitää tärkeänä, että asetuksen tulevassa käsittelyssä huomioidaan toisaalta kulttuurituotteiden jäljitettävyyteen liittyvät kysymykset mutta myös esineiden laillisen tuonnin edistäminen siten, että Eurooppa pysyy edelleen houkuttelevana taidemarkkinana. b) Euroopan kulttuuripääkaupungit 2022 - Liettuan ja Luxemburgin valtuuskuntien tiedotusasia (asiak. 8266/18) Liettua ja Luxembourg informoivat vuoden 2022 kulttuuripääkaupungeista: Kaunas ja Esch-sur-Alzette tulevat kulttuuripääkaupunkivuosina toimeenpanemaan pitkänajan toimintasuunnitelmat eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja kulttuurisen samankaltaisuuden edistämiseksi. Urheilu c)maailman antidopingtoimiston (WADA) kokoukset (Montreal, 16. 17. toukokuuta 2018) - WADAn hallintoneuvostossa olevien EU:n jäsenvaltioiden edustajien tiedotusasia Puheenjohtaja informoi kokouksesta, jossa esitettiin budjetin kasvattamista ja keskusteltiin myös kapasiteetin kasvattamistoimista. Kokouksessa keskusteltiin myös antidopingtoimista ja koodiston uudistamisesta. d) EU:n urheiluministerien epävirallinen kokous (Pariisi, 31. toukokuuta 2018) Julistuksen allekirjoittaminen urheilun Euroopasta vuoden 2024 Pariisin olympialaisiin ja paralympialaisiin liittyen - Ranskan valtuuskunnan tiedotusasia (asiak. 8580/18) Ranskan tiedotusasia Pariisin olympialaisia eurooppalaisesta näkökulmasta valmistelevasta epävirallisesta urheiluministerikokouksesta 31.5.2018 Pariisissa.
14(14) Kokouksen päätarkoituksena on allekirjoittaa julistus urheilun Euroopasta, jolla valmistaudutaan yhdessä Pariisin vuoden 2024 olympialaisiin ja paralympialaisiin. Kulttuuri / audiovisuaaliala ja urheilu e) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma - Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia Itävallan yleiset teemat puheenjohtajuuskaudellaan monivuotinen rahoituskehys sekä Brexit-tilanne. Yleisenä teemana Eurooppa, joka suojelee: turvallisuus, vakaus naapurialueilla sekä kilpailukyvyn ja digitalisaation edistäminen. Unionin tulisi keskittyä ennen kaikkea suuriin asiakokonaisuuksiin. Tärkeää on näyttää kansalaisille missä on EU:n lisäarvo. Kulttuuri- ja av-sektorilla pääaiheina monivuotinen rahoituskehys, Luova Eurooppa ohjelma sekä kulttuurin työohjelma. Teemoina digitaalinen maailma, luovat alat sekä digitalisaatio, tästä aihealueesta järjestetään myös seminaari Content made in Europe. Neuvosto 27.11., Wienin Filharmonikkojen konsertti 25.9. ja 20.9.2018-21.1.2019 taidenäyttely Beyond Klimt. Kulttuurikomitea Salzburgissa 16.-17.7. Urheilusektorilla pääteemana urheilun taloudellinen ulottuvuus, urheilu ja terveys sekä dopingin vastainen työ. Erasmus+-ohjelman jatko nousee esiin työryhmässä ohjelman urheiluosuuden kautta. +++ Suomen edustajat Pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki (EUE), ea Johanna Koponen (EUE); opetusneuvos Minna Polvinen (OKM); kulttuuriasiainneuvos Seija Astala (OKM); neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake (OKM); kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä; johtaja Tiina Kivisaari (OKM); kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen (OKM); ea Ville Korhonen (VNK) Asiakirjat Mainittu asiakohdittain Liitteet Viite EU; Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri-, -urheilu- ja av Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ammatillinen koulutus, jaosto koulutus (EU 30), jaosto kulttuuri- ja av-palvelut (EU 31), koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, kulttuuri, kulttuuridiversiteetti, kulttuuriesineet, kulttuuriperintö, kulttuuripääkaupunki, nuoret, urheilu, jaosto nuoriso- ja liikunta-asiat (EU 32) OKM ALR, EUE, LVM, OM, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM