Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori
Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus kipsillä: Uusi kohdennettu ratkaisu P Ekholm SYKE P Valkama VHVSY
Miten fosfori huuhtoutuu? Huuhtoutumista jatkuvasti sitä enemmän mitä korkeampi maan P-luku 1. Liuennut fosforif 2. Maa-aineksen fosfori 3. Kasviaineksen fosfori.... Pintavalunta 2 reittiä: pinta- ja läpivalunta Välikerrosvaluntal 2 muotoa: liuennut ja partikkeli P Epäorgaaninen ja orgaaninen....... Salaojavesi..
Miksi fosfori ei saa huuhtoutua? Kasvit tarvitsevat fosforia ruokaa ei voi tuottaa ilman fosforia Muu ravinne ei korvaa fosforia Peltoja ympäröivät vedet eivät tarvitse fosforia Järvet ja meri rehevöityvät: Fosfori on uusiutumaton luonnonvara Fosfori pitää saada ekologiseen kiertoon pellossa
Vähentämiskeinot 1. Lannoituksen vähentäminen korkean P-luvun viljelymailla: 10% peltoalasta 2. Eroosion torjunta Suojavyöhykkeet, kosteikot, minimimuokkaus 3. Liukoisen fosforin huuhtoutumisen esto Kerääjäkasvit (vuosittainen korjuu välttämätön) Tasapainoinen lannoitus, joka sijoitetaan maanpinnan alle Lannoituksen vähentäminen <5% Suojavyöhykkeet 5% Kosteikot 5% Minimimuokkaus i i 10-15% 15% tarvitaan lisää keinoja
Uusi keino kipsillä Uusi kohdennettu ratkaisu kipsillä 1. Maanparannus eroosion vähentämiseksi 2. Maanparannus liukoisen fosforin sitomiseksi maahan P sidotaan maahan siten, että kasvi saa sen ravinteeksi Tuote Ca-sulfaattia, eikä Fe- tai Alsulfaattia, jotka liian voimakkaita Sakari Alasuutari TTS
1. Maanparannus eroosion vähentämiseksi Peltomaan käsittely - Kipsiä levitetään pellolle kalkin tapaan (4-6 tn/ha) - Vähentää eroosiota ja P huuhtoutumista Sakari Alasuutari TTS 50000 MTT:n tulos (ei muualla julkaistavaksi ilman lupaa) Valumaveden Kyntö Sameus (kevät 2009) NTU = kokonais P-pitoisuus 1-5 mg/l Sakari Alasuutari TTS Ei kipsiä Kipsikäsitelty maa 40000 NTU 30000 20000 10000 0 kontrolli kalkki kipsi Kuva: Asko Kinnunen Pasi Valkama VHVSY
1. Maanparannus eroosionvähentämiseksi Valuma-aluemittaukset (SYKE/Ekholm: ei muualla julkaistavaksi ilman lupaa)
2. Maanparannus liukoisen fosforin pidättämiseksi Valuma-aluemittaukset l t (SYKE/Ekholm: ei muualla julkaistavaksi k i ilman lupaa)
2. Maanparannus liukoisen fosforin pidättämiseksi Kipsikäsitelty maa läpäisi 50% vähemmän liukoista fosforia: 0,8 valuma aveden liuk koinen P mg g/ 07 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 y = 0,0127x - 0,0232 R 2 = 0,8455 y = 0,0084x - 0,0583 R 2 = 0,9015 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Maan viljavuusluku, P mg/l
Miten kipsi toimii maassa? Kipsi liukenee maanesteeseen Ca ++ SO4-- Ca ++ SO4-- 1. Kalsiumiksi Sitoo maapartikkeleita yhteen SO4-- Ca ++ Maa ja siihen pidättynyt t fosfori f pysyy pellossa Työntää veteen liuennutta fosforia (fosfaatteja) lähelle maahiukkasen pintaa 2. Sulfaatiksi Lisää maanesteen suolaväkevyyttä eli maan johtolukua (2-3) Tiivistää sähköistä kerrosta maahiukkasen pinnalla Fosfaatti pidättyy sähköisesti ja pysyy kasveille käyttökelpoisena
Ratkaisun taustalla TraP-tuotekehitysprojekti Yaran tavoite: kasvua peltoon muttei vesistöön Hanke Kipsipohjaiset tuotteet maatilojen fosforikuormituksen vähentämiseen TraP (2008-2010) Testaa ratkaisuja maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseksi Yara-Tekes (Teknologian ja innovaatioiden id kehittämiskeskus) i k k -yhteistyöprojekti, t Partnereina SYKE Suomen ympäristökeskus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, TTS tutkimus, Luode Consulting, VHSVY Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, y 15 viljelijää j eri puolella Suomea Valuma-alueen ym. kenttäkokeiden vaikutuksia seurataan vielä vuosi 2010 Maatiloilla kipsikäsittelyt onnistuvat