Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle - Terveydenhuollon rakennetta säätelevät säännökset jäävät kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin - Hallituksen esitys eduskunnalle annettu 11.6.2010
Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kunnan strategisessa suunnittelussa asetettava paikalliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen otettava huomioon kunnassa eri sektoreilla tehtävissä päätöksissä esimerkiksi kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa, koulutuksessa, liikennesuunnittelussa, jne.
Asiakkaan valinnanmahdollisuudet laajenevat Valinnanvapaus laajenisi vaiheittain Ensimmäisessä vaiheessa, lain tullessa voimaan 1.5.2011 mahdollisuus valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä erikoissairaanhoidon yksikkö laajemmalta alueelta Toisessa vaiheessa, (v. 2014 ), mahdollisuus valita koko maassa terveyskeskus tai erikoissairaanhoidon yksikkö
Mahdollisuus valita hoitopaikkansa kiireettömässä sairaanhoidossa (2/3) Vaihe 1 vuonna 2011 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta Vaihe 2 vuonna 2014 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita koko maan terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana mahdollisuus käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa.
Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelmat laadun hallinnasta ja potilasturvallisuudesta. Kunnan perusterveydenhuolto vastaisi potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen ovat kaikki osa laadukasta sairauden hoitoa.
Potilastietojen käsittely Sairaanhoitopiirin alueella on kunnallisten terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä yhteinen potilastietorekisteri, jonka välityksellä alueen toisessa toimintayksikössä syntyneiden potilastietojen käyttö voidaan toteuttaa joustavasti potilaan hoidon turvaavalla tavalla. Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle, hänelle on informoitava yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa ilman erillistä suostumusta toimintayksiköiden välillä. Potilaalla on oikeus kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus. Kielto kattaa tällöin kaikki toisen toimintayksikön tiedot. Lisäksi tietojen luovutuksissa edellytetään hoitosuhteen varmentamista ja käytön seurantaa.
Hoitotakuun täsmentäminen Erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava 3 kk:n kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Lasten ja nuorten hoitoon pääsy mielenterveyspalveluihin 3 kk:n enimmäisajassa 23 ikävuoteen saakka.
Perusterveydenhuollon vahvistaminen Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kuntien perusterveydenhuollon lähtökohdista sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä, palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä ensihoitoineen, kuvantamisesta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa hyväksytään sairaanhoitopiirin päätöksenteossa
Perusterveydenhuollon vahvistaminen Sairaanhoitopiiri sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti pth ja esh muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden shp tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja perusterveydenhuollon yhteydessä (tarkoituksenmukaisuus huomioiden) shp vastaa pth lab ja rtg sekä kuntoutuksen kehittämisen ohjauksesta ja laadunvalvonnasta shp vastaa myös alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisesta
Yhteistyö erikoissairaanhoidossa Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit tekevät yhdessä Erikoissairaanhoidon työnjaosta sopiminen ja toiminnan yhteensovittaminen työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. kilpavarustelun estäminen riittävät voimavarat ja osaaminen Uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista sopiminen Valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa
Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet apuvälinepalvelut sopeutumisvalmennus tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa.
Lääkinnällinen kuntoutus Kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön.
Lääkinnällinen kuntoutus Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kuntoutusta, jos lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen on Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain perusteella Kansaneläkelaitoksen tehtävänä. Kunnan on kuitenkin järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei selkeästi ole osoitettavissa.
Lääkinnällinen kuntoutus Mitä on säädetty kunnan velvollisuudeksi lääkinnällisestä kuntoutuksesta, ei sovelleta apuvälineiden hankkimisesta, niiden käytön opetuksesta, huollosta ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin, jos apuvälineen tarve perustuu tapaturmavakuutuslain maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaiseen vahinkoon tai ammattitautiin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista.
Lääkinnällinen kuntoutus Jos henkilö tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty kunnan tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää perusterveydenhuollossa, kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. Henkilö on ohjattava tarpeen mukaan sairaanhoitopiirin, sosiaali-, työhallinto- tai opetusviranomaisen taikka Kansaneläkelaitoksen tai muun palvelujen järjestäjän palvelujen piiriin yhteistyössä näitä palveluja järjestävien tahojen kanssa.
Lääkinnällinen kuntoutus Palvelujen yhteensovittaminen muiden kuntoutusta antavien tahojen kanssa määritellään potilaan yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista.
Terveydenhuoltolaki osa kokonaisuudistusta Terveydenhuoltolaki on sisältölaki. Terveydenhuollon järjestämistä koskevat säännökset säilyvät kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus säätää sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen rakenteista, valvonnasta ja kehittämisestä sekä rahoituksesta.
Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Puitelaki 2007-2012 Kokeilu HE syksy 2010Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta Kainuun kokeilulaki 2005-2012
Asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä Erityistason sairaanhoitoon kuuluvat tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot keskitetään joko alueellisesti viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan terveydenhuollon toimintayksikköön taikka valtakunnallisesti harvempaan kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Valtakunnallisesti keskitettävään erityistason sairaanhoitoon kuuluvat toiminnot, jotka ovat harvinaisia ja vaativat korkeatasoista lääketieteellistä osaamista tai välineistöä taikka erityisen vaativaa monialaista hoitoa ja hoitoon välittömästi liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta.
Reuman hoidon keskittäminen Helsingin seudun yliopistollinen sairaala aikuisten (yli 16-vuotiaden) juveniilireumapotilaiden erityisen vaativa monialainen hoito silloin, kun hoitoon liittyy välittömästi erityisen vaativa lääkinnällinen kuntoutus elinsiirtoharkintaa sisältävien reumasairauksien hoito erityisen vaikeiden systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelut lasten vaativa reumaortopedinen hoito
Reuman hoidon keskittäminen Tampereen yliopistollinen sairaala aikuisten (yli 16-vuotiaden) juveniilireumapotilaiden erityisen vaativa monialainen hoito silloin, kun hoitoon liittyy välittömästi erityisen vaativa lääkinnällinen kuntoutus Turun yliopistollinen sairaala lasten vaativa reumaortopedinen hoito
Reuman hoidon keskittäminen Sen lisäksi keskitetään Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistollisiin sairaaloihin aikuisten nivelreuman kyynärtekonivelten uusintaleikkaukset, rannetekonivelleikkaukset, PIP-tekonivelleikkaukset, sekä aikuistuneen juveniilireumapotilaan erityisen vaikeat lonkan ja polven tekonivelleikkaukset
Reuman hoidon kokonaisuus Väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertainen saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus. Riittävät voimavarat ja henkilöstä sekä osaaminen terveyspalveluihin. Yhtenäiset hoidon perusteet ja lääkinnällinen kuntoutus Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus