ALKUSANAT... 1 KIK -TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA MATERIAALIT... 3 ENSIMMÄINEN VANHEMPAINILTA: ONNELLINEN KOULU JA MILTÄ SE NÄYTTÄÄ?. 4

ALKUSANAT... 1 KIK -TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA MATERIAALIT... 3 ENSIMMÄINEN VANHEMPAINILTA: ONNELLINEN KOULU JA MILTÄ SE NÄYTTÄÄ?. 4 3.1 Ensimmäisen vanhempainillan tavoite ja materiaalit... 4 3.2 Aloitus: Mitä Kaikki ihan kaikki pitää sisällään?... 5 3.3 Tavoitteena on turvallinen ja toimiva vuorovaikutus - onnellinen koulu... 8 3.4 KOULUMME TURVALLISUUSPÄÄOMA NYT... 9 3.5 Minkä pitäisi muuttua - tavoitteen kirkastaminen?... 11 3.6 MITÄ HYÖTYÄ SIITÄ ON, KUN TAVOITE ON SAAVUTETTU?... 13 TOINEN VANHEMPAINILTA: ONNELLINEN KOULU JA MITEN SINNE PÄÄSTÄÄN... 15 4.1 Toisen vanhempainillan tavoite ja materiaalit... 15 4.2 Tapahtunut edistys - mihin jäimme viimeksi?... 15 4.3 Askelmat kohti tavoitetta... 17 4.4 Mitä kaikkea me jo osaamme? Mitä tarvitaan lisää?... 18 4.5 Mitä, jos tuntuu, että homma ei etene?... 20 4.6 Etenemisestä sopiminen... 22 EDISTYMISEN SEURANTA... 23 JUHLAN AIHETTA... 24 UUDET VANHEMMAT MUKAAN... 24 HARJOITUKSIA... 25 8.1 Yhteiset arvot... 25 8.2 Onnistumisanalyysi... 26 8.3 Kuuntelemisen taito... 27 8.4 360 astetta, eli yhteisön vahvuuksien huomaamisen taito... 28 LÄHTEET JA KIRJALLISUUTTA... 29

1 ALKUSANAT Kun haluamme käynnistää lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisen positiivisen kehän, täytyy jonkun aloittaa. Tämä käsikirja on tarkoitettu Sinulle, joka haluat olla aloitteen tekijänä omassa koulussasi. KIK eli Kaikki - ihan kaikki -toiminta tähtää siihen, että kaikki kouluyhteisöön kuuluvat - oppilaat, opettajat, rehtori ja muu henkilökunta sekä vanhemmat - toimivat yhdessä onnellisemman koulun eteen. KIK -toiminta pohjaa sille ajatukselle, että keskeistä on hiljaisuuden lopettaminen kiusaamisen ja lasten yksinäisyyden ympärillä. On myös aika toteuttaa aito, yhteinen kasvattajuus. Aikuisten läsnäolo lasten ja nuorten elämässä on suomalaisessa kasvatuskulttuurissa jo niin ohutta, ettei sitä ole varaa heikentää. Päinvastoin, lapset hyötyvät siitä, että aikuisilla, opettajayhteisöllä ja vanhemmilla, on yhteiset kasvatukselliset arvot ja toimintatavat. KIK -toimintamalli auttaa niiden laatimisessa. Turvallinen vuorovaikutus kaikissa koulussa ja kotona vallitsevissa suhteissa edistää lasten hyvinvointia. Luottamus ja turvallisuudentunne mahdollistavat lapsille ja nuorille yksinäisyydestä ja kiusaamisesta puhumisen. Se on kaiken toimivan vuorovaikutuksen edellytys. KIK -toiminta on ratkaisuhakuista ja se etenee järjestelmällisesti tavoitteen asettamisen, voimavarojen kartoittamisen ja osatavoitteiden saavuttamisen kautta. Toiminta tukee koulussa jo olevia kiusaamisen ehkäisyyn tähtääviä toimenpiteitä tuoden niihin vanhempien näkökulmaa. KIK toiminta käynnistetään vanhempainilloissa, joiden vetä-

2 jien avuksi tämä käsikirja on tarkoitettu. Kuka tahansa voi käsikirjan avulla menestyksellisesti tukea prosessia. KoKoEspoo ry järjestää tarvittaessa vanhempainiltoihin vapaaehtoiset, koulutetut vetäjät. KIK-toiminnan tarkoituksena on paitsi vaikuttaa positiivisesti koulun ilmapiiriin, myös rikastuttaa ja uudistaa kodin ja koulun yhteistyötä ja tarjota siihen uusia ulottuvuuksia uuden opetussuunnitelman hengessä. Toimintamalli pohjautuu ratkaisukeskeisen psykoterapian lähtökohtiin ja sen tekemisessä on hyödynnetty Lyhytterapiainstituutti Oy:n Reteaming-prosessin mukaista lähestymistapaa. Kiitämme toimitusjohtaja, psykoterapeutti VET Maiju Aholaa Lyhytterapiainstituutti Oy:stä käsikirjan tarkastamisesta ja arvokkaista kommenteista. Kiitämme lämpimästi Jani Toivolaa, Martti Hellströmiä, Niina Junttilaa, Ben Furmania ja Tuomas Kurttilaa asiantuntijapuheenvuoroistaan KIK vanhempainilloissa sekä improvisaatioteatteri Stella Polarista vuorovaikutteisista koulutuksista. Puheenvuorojen perusteella ovat mahdollistuneet viisaudet ja videoklipit, jotka ovat osa KIK-materiaalipakettia. Haluamme osoittaa erityiskiitoksen Aarnivalkean koulun 4 B -luokan oppilaille ja opettaja Saija Hietalalle työkalupakkiin toteutetuista videoista! Videot kuvaavat kiusaamista lasten maailmasta käsin. Kiitämme saamastamme tuesta Raha-automaattiyhdistys RAY:a. Tuki mahdollisti ammattilaisten tärkeän panoksen tämän materiaalipaketin toteuttamiseen. Espoossa 14.1.2016 Kirjoittajat ja KoKoEspoo ry:n hallitus Hallituksen jäsenet: Leena Kiuru, Marianne Nikander, Tuula Purhonen, Soile Hänninen, Virpi Hänninen, Annette Eflving, Annika Ojaniemi, Ari Backman, Susanna Lehti

3 KIK -TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA MATERIAALIT Kaikki - ihan kaikki - toiminnan ytimenä ovat vuorovaikutteiset vanhempainillat, joissa vanhemmat ja opettajat työstävät yhdessä oman koulun vuorovaikutuksen kannalta tärkeiksi kokemiaan aiheita. KIK -toiminnan tarkoituksena on sopia ja sen jälkeen toteuttaa yhteisössä muutoksia, jotka tähtäävät turvalliseen vuorovaikutukseen ja ilmapiiriin. Turvallinen vuorovaikutus mahdollistaa avoimuuden, ongelmista puhumisen ja niiden ratkaisemisen ja edistää siten lasten hyvinvointia kouluyhteisössä. KIK -toiminnan tavoitteena voi olla esimerkiksi yhteisen kasvattajuuden (kasvatuskumppanuuden) arvojen ja käytänteiden muodostaminen. Tavoitteena voi olla ongelmien rakentavan puheeksi ottamisen ja ratkaisemisen taidon oppiminen. KIK -toiminta on tarkoitettu koko koululle. Olennaista on niin opettajien, rehtorin kuin vanhempienkin osallistuminen ja sitoutuminen. Siksi vanhempainiltoihin kannattaa kutsua kaikki. Toimintamalli kokonaisuudessaan esitellään tarkemmin materiaalipakettiin kuuluvassa diasarjassa Kaikki ihan kaikki toiminta koulussa. Materiaalipaketti on pääosin ladattavissa sivulta www.ihankaikki.fi. Pakettiin kuuluu Tämä käsikirja Kaikki ihan kaikki -toiminta koulussa -diasarja Diasarja Ensimmäinen KIK-vanhempainilta Diasarja Toinen KIK-vanhempainilta Tulostettavia viisauksia käytettäviksi vanhempainilloissa keskustelun virittäjinä Videoklippejä Lasten videot jotka esittävät kiusaamistilanteita ja niiden ratkaisuja lasten maailmasta. Nämä klipit tilataan osoitteesta Info@kokoespoo.fi Ben Furman videoklippejä vanhempainilloissa käytettäviksi Oheismateriaalia kuten KIK -vanhempainillan kutsun luonnos

4 Toimintamalli toteutus koulussa voi näyttää esimerkiksi tältä: Toiminnan esittely ja sitoutuminen Lisää sovittuja asioita toimintatavoiksi Edistymisen seuranta Tiedottaminen ja kutsut Toinen vanhempainilta Kiitokset Ensimmäinen vanhempainilta Vanhempainillassa sovittujen asioiden toteuttaminen alkaa Uudet vanhemmat mukaan toimintaan ENSIMMÄINEN VANHEMPAINILTA: ONNELLINEN KOULU JA MILTÄ SE NÄYTTÄÄ? 3.1 Ensimmäisen vanhempainillan tavoite ja materiaalit Ensimmäisen vanhempainillan tavoitteena on luonnostella ja määritellä toiminnan päämäärä ja tavoite. Se voi olla nimeltään Onnellinen koulu tai osallistujat voivat keksiä tavoitteelle muun sopivan nimen joka sopii tavoitteeseen ( Yhteinen kasvattajuus, Yhteistyön pelisäännöt tms.). Voi olla, että aluksi Onnellinen koulu tarkoittaa osanottajille eri asioita. Työskentelyn avulla pyritään siihen, että muodostuisi yksi, yhteinen tavoite, johon päätetään pyrkiä. Omalta tuntuvan päämäärän voi muodostaa vain yhteisö itse. Päämäärä ei siis ole valmiiksi annettu eikä tarkoituksena ole, että vanhempainillan vetäjä tuottaa päämäärän! Keskeistä on, että päämäärä on nimenomaan vanhempien ja opettajien oma ja sopiva juuri oman koulun todellisuuteen. Silloin siihen on mahdollista sitoutua.

5 Ensimmäisen vanhempainillan vetämiseen tarvitset fläppitaulun, verkkoyhteyden ja mahdollisuuden näyttää dioja sekä äänellisiä videoklippejä. Ota lisäksi mukaan maalarinteippiä ja paksuja tusseja. Diasarja Ensimmäinen KIK vanhempainilta Viisaudet janitoivola2, janitoivola4, janitoivola6, janitoivola7, janitoivola8, martti1, martti3, martti4, martti5, martti6, stella5 tulostettuna A3 kokoon Lasten videot, tilaa linkki osoitteesta info@kokoespoo.fi Ben Furman videoklipit Ratkaisukeskeisyys, Miten puhua huolista ja Miten puhua lapsista Vanhempainillan kesto on noin 2 tuntia. Tilaksi sopii parhaiten koulun ruokala, tai muu ryhmäkeskustelut ja vuorovaikutuksen mahdollistava tila. 3.2 Aloitus: Mitä Kaikki ihan kaikki pitää sisällään? Ajankäyttö n. 15 min. DIA 2 Esittele vanhempainillan aluksi lyhyesti KIK toimintamalli ja se periaatteet. Lisää taustatietoa esittelyn tueksi löydät diasarjasta Kaikki ihan kaikki toiminta koulussa. Samalla voidaan käydä keskustelua puhumisen ja jakamisen tärkeydestä ja hiljaisuuden lopettamisesta Jani Toivolan diasarjassa olevan ajatuksen pohjalta. DIA 6 Esittele uusi opetus Uuden opetussuunnitelman mukaisesti oppiminen ei enää ole sitä, että opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelevat. Oppiminen on yhä enemmän yhdessä tekemistä, toisilta oppimista ja oikeiden ongelmien ratkaisemista. Nämä kaikki sujuvat, kun toisiin voi luottaa ja olla oma itsensä pelkäämättä. Turvallinen ilmapiiri edistää oppimista.

6 Uudessa opetuksessa myös vanhempien rooli muuttuu. Kodin ja koulun yhteistyössä vanhemmat tukevat koulun toimintaa ja oppimista monipuolisemmin ja aktiivisemmin. Lapsen edun mukaisesta kasvatuskumppanuudesta pitää vihdoin tehdä totta. Suuntaus on uuden opetussuunnitelman perusteiden mukainen ja osa suurempaa, opetusta koskevaa muutosta. KIK-toiminnan yhtenä tavoitteena on viitoittaa vanhempien uuden roolin sisältöä. DIA 9 Esittele ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Voit käyttää esittelyyn videoklippiä Ben Furman Ratkaisukeskeisyys. Kerro kuulijoille, että menetelmä on yleispätevä vaikka Furmanin esimerkit ovat lasten maailmasta. Niinpä menetelmää voidaan yhtälailla soveltaa aikuisten maailmaan. Sen opettelusta on hyötyä esimerkiksi työpaikoilla. VIDEOKLIPPI RATKAISUKES- KEISYYS KIK -toimintamallin keskeinen tavoite on omaksua rakentava tapa ottaa ongelmat puheeksi. Ilman rakentavaa tapaa keskustella ongelmista yhteisö ei kehity.

7 Ongelmista toimintamallissa puhutaan vain sen verran, että pystytään muodostamaan niitä vastaavat muutostavoitteet. Ongelmien syiden pohtimiseen ei sen sijaan kannata uhrata lainkaan aikaa ja energiaa, koska se johtaa vain syyllisten etsimiseen ja sitä kautta ilmapiirin heikkenemiseen. Ongelmat voidaan aina nähdä niitä vastaavina muutostoiveina, taitoina ja tavoitteina. Esimerkiksi lapsen ongelmaa Heikki kiroilee ja haukkuu vastaava taito voi olla Heikki oppii ystävällisesti puhumisen taidon. Ongelma/taito pareja voisivat olla esim. vanhempien yhteydenotot ovat hyökkääviä - vanhemmat opettelevat antamaan palautetta rakentavasti ja kunnioittavasti opettajat antavat pääosin negatiivista palautetta - opettajat opettelevat antamaan palautetta rakentavasti ja kunnioittavasti Mitä hyötyä on ongelman näkemisestä taitona? Uudesta taidosta puhuminen on innostavaa, eikä se syyllistä ketään. Taitoa voi harjoitella ja tulla siinä jatkuvasti paremmaksi, kukaan ei oleta että se pitäisi heti osata. Harjoittelun voi pilkkoa sopivan pieniin, saavutettaviin osiin, jolloin motivaatio pysyy yllä. Muita voi pyytää omaan tukiryhmäänsä ja näin saada apua onnistumiseen. Kaikki nämä seikat saavat aikaan sen, että ilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi ja yhteistyö paranee. Hyvässä ilmapiirissä ratkaisujen löytäminen on helpompaa.

8 3.3 Tavoitteena on turvallinen ja toimiva vuorovaikutus - onnellinen koulu DIA 12 Esittele onnellisen, turvallisen koulun olemus. Onnellinen koulu on sellainen, jossa on turvallista olla omana itsenään. Onnellisessa koulussa jokainen lapsi ja aikuinen kuuluu joukkoon, myös vanhemmat. KIK -toiminnassa lähdemme siitä, että jokaisella lapsella ja aikuisella on oikeus olla turvassa ja tuntea itsensä hyväksytyksi. Jokaisen yhteisön jäsenen erityisyyttä täytyy oppia kunnioittamaan ja arvostamaan toisia. Tässä yhteydessä voidaan puhua yhteisön turvallisuuspääomasta. Turvallisuuspääomalla tarkoitamme KIK -toiminnassa kaikkea sitä, mikä liittyy kouluyhteisössä työskentelevien aikuisten ja lasten sekä siellä käyvien vanhempien vuorovaikutukseen sekä yhteiseen kasvattajuuteen. Turvallisessa vuorovaikutuksessa olennaista on, että jokainen saa olla näkyvä ja näkyvissä omana itsenään. Turvattomassa ilmapiirissä kukaan ei uskalla avoimesti ilmaista näkemyksiään, varsinkaan niitä, jotka poikkeavat yhteisöön syntyneestä yleisestä normista. Turvattomalle ilmapiirille on tunnusomaista vähättely ja mitätöinti, sekä se, että joidenkin sana painaa enemmän kuin toisten. Esimerkiksi oppilas kertoo seksuaalisesta häirinnästä opettajalle, mutta tämä vastaa kommentoimalla oppilaan pukeutumista Panisit enemmän

9 päälle!. Oppilas vaikenee lopullisesti, häirintä jatkuu eikä kukaan tee itse ongelmalle mitään. Kun turvallisuuspääoma on pieni, kukaan ei halua erottua. Koska meistä jokainen on oikeasti yksilöllinen ja erilainen, on pienen turvallisuuspääoman yhteisössä melkein kaikilla tukalaa olla. Tällöin ihmiset jäävät ongelmien kanssa yksin. Vaikka ongelmista puhuminen vielä onnistuisikin, on niiden rakentava ratkaiseminen hankalaa, koska kaikki ovat puolustuskannalla. Syntyy kehä, jossa on paljon puhetta ongelmista, syyllisiä etsitään, syytöksiä ja vastasyytöksiä esitetään ja ilmapiiri heikkenee heikkenemistään. Ongelmien ratkaiseminen on silloin entistäkin epätodennäköisempää. 3.4 KOULUMME TURVALLISUUSPÄÄOMA NYT Ajankäyttö n. 30 min. LASTEN VIDEOT DIA 15 Ensimmäisenä tehtävänä on tehdä arvio siitä, mitkä oman koulun turvallisuuspääoma on juuri nyt. Tätä vaihetta voi kutsua myös nykytilan kartoittamiseksi. Käytä alkuun pääsemisen virikkeenä lasten videoita. Voit harkintasi mukaan näyttää joko osan tai kaikki klipit, ne ovat hyvin lyhyitä ja yhteiskesto on noin 5 min. Kysy, mitä ajatuksia osallistujille herää lasten videoista. Videot ovat myönteisiä ja niissä on onnellinen loppu. Lapset ratkaisevat niissä itse kiusaamistilanteet. Jos osallistujat panevat merkille, että aikuiset puuttuvat videoista kokonaan (yksikään lapsi ei edes näytä selvästi näyttelevän opettajaa tai muuta aikuista) pääset tästä johdattelemaan keskustelun koulu ilmapiiriin ja kaikkien yhteisön aikuisten vastuuseen sen turvallisuudesta.

10 Avaa tämän jälkeen keskustelu aikuisten roolista ja aikuisten vuorovaikutuksesta. Selvitä, mitä osallistujat ajattelevat koulun tilanteesta nyt. Voit kysyä esimerkiksi näin: Haluaisin nyt kuulla mitä te ajattelette meidän koulun tilasta tällä hetkellä? Onko lapsilla turvallinen olo koulussa? Entä miten luulette, että opettajat huomaavat, jos lapsilla on hyvä ja turvallinen olo? Mistä arvelisitte rehtorin huomaavan, että lapset viihtyvät? Entä opettajat, onko opettajien ilmapiiri kannustava, hyväksyvä ja turvallinen meidän koulussa? Mistä vanhemmat huomaavat sen? Luottavatko vanhemmat opettajiin? Mistä sen huomaa? Onko vanhemmilla ja opettajille riittävän yhteinen kasvatuslinja? Voidaanko yhteisen kasvatuksen käytännöistä sopia tarpeen mukaan? Uskalletaanko ongelmista puhua vanhempien ja opettajien kesken? Osataanko ne sen jälkeen ratkaista? Mistä sen huomaa? DIA 18 Siirry eteenpäin ja pyydä osallistujia tekemään seuraava tehtävä: TEHTÄVÄ 1. KOULUN NYKYTILAN KARTOITTAMINEN 1) Jaa osallistujat ryhmiin, joissa on 4-6 jäsentä. 2) Jaa pöytiin ryhmille keskustelun pohjaksi ryhmille viisaudet janitoivola2, janitoivola4, janitoivola6, janitoivola7, janitoivola8, martti1,martti3, martti4, martti5, martti6, stella5. 3) Pyydä osallistujia esittelemään itsensä etunimellä ja kertomaan itsestään yhdessä adjektiivilla, joka alkaa samalla alkukirjaimella kuin oma etunimi: Susanna - sisukas Arja -aktiivinen 4) Anna keskustelulla aikaa 5-7 minuuttia. 5) Pyydä jo keskustelun alussa, ryhmää miettimään, mikä on se YKSI keskeinen ajatus, jonka he haluavat kertoa myös muille. Kirjaa fläppitaululle nämä keskeiset, koulun vuorovaikutukseen liittyvät ajatukset.

11 3.5 Minkä pitäisi muuttua - tavoitteen kirkastaminen? Ajankäyttö n. 40 min. DIA 19 Tämän kohdan tarkoitus on muodostaa käsitys siitä, minkä pitäisi koulussa muuttua, jotta turvallisuus edistyisi, kohtaamiset sujuisivat vielä paremmin, ja yrittäminen ja erehtyminen olisi mahdollista ilman pelko. Miltä koulussa näyttäisi, kun jokainen voisi olla näkyvä oma itsenään? Käytä virikkeenä videoklippejä Ben Furman Miten puhua huolista ja Miten puhua lapsen kanssa. Videoissa esitellään uusi tapa keskustella. VIDEOKLIPPI MI- TEN PUHUA AI- KUISTEN KESKEN VIDEOKLIPPI MI- TEN PUHUA LAS- TEN KANSSSA Aloita osallistujien kanssa ihannetilan / tavoitteen työstäminen. Käytä apuna fläppitaulua ja kirjaa ihannetilan kuvaus sinne. Pohjusta asia esimerkiksi seuraavasti: Ajatellaan, että on kulunut vuosi ja koulussamme vallitsee turvallinen, avoin ja toisista huolta pitävä ilmapiiri. Haluaisin nyt kuulla tarkasti miltä tämä tilanne näyttää. Mikä on toisin kuin nyt? Mistä vanhemmat huomaavat sen kun lapsi herää ja lähtee kouluun? Mistä muusta? Entä mistä opettaja huomaa sen aamulla kun tulee luokkaan, mikä on muuttunut? Entä kun oppilaat alkavat tehdä ryhmätyötä, mistä voi päätellä, että jokainen uskaltaa osallistua ja tuntee kuuluvansa joukkoon? Mistä muusta? Entä muut oppilaat, mistä luulette heidän huomaavan, että jokainen kuuluu yhtä tärkeänä luokkayhteisöön? Entä mistä luulette, että rehtori huomaa? Kun yhteisössä esiintyy erimielisyyttä tai ongelmia, miten ne ratkaistaan kun tilanne on hyvä ja kunnossa? Miltä ongelman esille nostaminen tuntuu? Mistä opettajat huomaavat, että tilanne on muuttunut? Entä rehtori?

12 Käy tämä aihe tarkkaan ja huolellisesti läpi. Pyri saamaan aikaan mahdollisimman yksityiskohtaisia on konkreettisia kuvauksia siitä, mikä on muuttunut. Voit esimerkiksi käyttää lähtökohtana edellisen kohdan keskustelun lopputuloksia, jotka voi kääntää tavoitteen muotoon jos ryhmä esitti ne ongelman muodossa. Keskeistä on luoda tarkka ja selkeä kuvaus siitä tilanteesta, kun kaikki on hyvin ja kunnossa. On näet tavallista, että päämäärä tai tavoite ilmaistaan kielteisessä muodossa, esimerkiksi lopetamme toisista pahan puhumisen selän takana tai en enää moiti oppilaita. Kielteiset tavoitteet eivät ole toimivia, koska niistä on vaikea innostua ja niiden toteutumista on vaikeaa seurata. Miten mitata edistymistä jonkun puuttumisella? Älä siis ota tällaisia tavoitteita vastaan, vaan ohjaa kääntämään ne myönteisiksi: Emme puhu muista pahaa selän takana -> löydän muista jotain myönteistä sanottavaa. Emme puhu asioista ja ongelmista muita syyllistävällä tavalla => opettelemme ratkaisukeskeistä tyyliä keskustella toistemme kanssa. En enää moiti oppilaita -> Opettelen antamaan kriittistä palautetta rakentavasti Tue keskustelua kyselemällä, miltä Onnellisessa koulussa näyttää. Tee esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten koulupäivä alkaa? Miten tervehditään? Miltä se tuntuu? Mistä opettaja huomaa, että olemme edistyneet tavoitteessa? Mistä muusta? Entä vielä? Mitä välitunneilla tapahtuu? Miten oppilaat kohtelevat toisiaan? Mikä on muuttunut? Miltä arvelette, että oppilaista tuntuu? Mistä sen huomaa? Miten muutos näkyy rehtorille? Miten ruokailu sujuu? Mistä ruokalan henkilökunta huomaa, että asiat ovat muuttuneet? Jos tulee eripuraa, mitä tapahtuu? Mikä on toisin kuin nykyisin? Mistä sen huomaa? Entä mistä muusta? Mikä on muuttunut opettajien suhtautumisessa vanhempiin? Mistä vanhemmat huomaavat sen? Entä rehtori? Entä muuta? Miten vanhemmat näkyvät koulupäivässä, miten heidän roolinsa on muuttunut? Miten vanhempien suhtautuminen opettajiin on muuttunut? Mistä sen huomaa? Mistä rehtori huomaa muutoksen? Entä lapset?

13 Hyödynnä ulkopuolista näkökulmaa apuna (mistä rehtori huomaa, mistä opettaja huomaa, mistä oppilas huomaa, mistä vanhempi huomaa), tämä auttaa rikastuttamaan kuvausta ja tuo siihen eri näkökulmia. Tyypillisesti tavoitteesta kysyttäessä ihmiset tarjoavat suoraan keinoja, esimerkiksi sanomalla, että kaikkien pitäisi tervehtiä toisiaan. Älä ota vielä tässä vaiheessa keinoja vastaan. Pidä sitkeästi näkökulma toivekuvan luomisessa ja riittävän kaukana tulevaisuudessa. Keksikää lopuksi tavoitteelle joku kuvaava lempinimi, kuten hyvä meininki, toimiva vuorovaikutus tai vastaava. Irrota tehty fläppi ja kiinnitä se maalarinteipillä tilan seinälle näkyvään paikkaan. 3.6 MITÄ HYÖTYÄ SIITÄ ON, KUN TAVOITE ON SAAVU- TETTU? Ajankäyttö n. 30 min. DIA 22 Sellainen päämäärä motivoi, josta on hyötyä ja joka vaikuttaa olevan saavutettavissa. Tämän osion tavoitteena on motivoida osallistujat osallistumaan ja toimintaan sekä osoittaa heille, että se on saavutettavissa. Motivaatio on erittäin tärkeä matkalla kohti muutosta. Älä siis hätiköi tässä kohdassa! Käy järjestelmällisesti osallistujien kanssa läpi, mitä hyötyä tavoitteen saavuttamisesta on eri henkilöille kouluyhteisössä. Kun asiaa mietitään tarkasti, löytyy todennäköisesti jokaiselle taholle monta etua. Käytä avuksi fläppitaulua, jonne kirjaat erikseen osallistujien esiin tuomat tavoitteen saavuttamisen hyödyt eri näkökulmista, esimerkiksi: hyödyt itselle (esimerkiksi omaa lasta kiusataan vähemmän, lapsen arvosanat paranevat, opettajalle on helpompi puhua ) hyödyt omalle ja muiden lapsille (esimerkiksi koulussa on kivampaa ja siksi poissaoloja vähemmän ) hyödyt opettajille (esimerkiksi opiskelurauhan ylläpitäminen on helpompaa, kanssakäyminen vanhempien kanssa sujuu paremmin )

14 hyödyt rehtorille (esim. vanhemmat valittavat vähemmän, opettajat viihtyvät ) hyödyt hallinnolle (kiusaamistilanteiden selvittämiseen kuluu vähemmän aikaa ja rahaa, koulun maine kasvaa ) DIA 23 Päätä vanhempainilta tähän tunnelmaan. Muistuta osallistujia seuraavasta tapaamisesta. Huolehdi työskentelyn tulosten säilyttämisestä ja tarvittaessa puhtaaksikirjoittamisesta.

15 TOINEN VANHEMPAINILTA: ONNELLINEN KOULU JA MITEN SINNE PÄÄSTÄÄN 4.1 Toisen vanhempainillan tavoite ja materiaalit Ensimmäisessä vanhempainillassa luotiin yhteinen tavoite. Toisessa vanhempainillassa tarkoituksena on muodostaa tarkemmat osatavoitteet ja sopia keinoista joilla tavoitteeseen päästään. Toinen vanhempainilta alkaa jo toteutuneen edistyksen kartoittamisella. Toisen vanhempainillan vetämiseen tarvitset fläppitaulun, verkkoyhteyden ja mahdollisuuden näyttää dioja sekä äänellisiä videoklippejä. Ota lisäksi mukaan maalarinteippiä, paksuja tusseja, A4 arkkeja sekä kyniä. Diasarja Toinen KIK vanhempainilta Ben Furman videoklipit Ratkaisukeskeisyys ja Edistyskeskeisyys Vanhempainillan kesto on noin 2-2,5 tuntia. Tilaksi sopii parhaiten koulun ruokala, tai muu ryhmäkeskustelut ja vuorovaikutuksen mahdollistava tila. 4.2 Tapahtunut edistys - mihin jäimme viimeksi? Ajankäyttö n. 30 min. DIA 2 vota heidät tervetulleeksi mukaan. Prosessiin voi hyvin liittyä tässä vaiheessa. Jos mukana on uusia vanhempia, jotka eivät viimeksi olleet mukana toi- Aloita tilaisuus esittelemällä lyhyesti edellisellä kerralla muokattu tavoite. Käytä hyväksi puhtaaksi kirjoittamaasi fläppiä tai tekemääsi diaa edellisestä tapaamisesta.

16 Tämän jälkeen tehtävänäsi on virittää osallistujat tunnelmaan ja palauttaa mieleen ratkaisukeskeisen lähestymistavan ydin. VIDEOKLIPPI KEISYYS Käytä tähän tarkoitukseen Ben Furman videoklippiä Ratkaisukeskeisyys, joka katsottiin jo edellisellä kerralla. Kertaus auttaa myös mahdollisesti vasta tässä vaiheessa mukaan tulleita uusia vanhempia pääsemään sisälle prosessiin. VIDEOKLIPPI RATKAISUKES- EDISTYSKESKEI- SYYS Avaa tämän jälkeen keskustelu illan teemasta. Toisen vanhempainillan keskeinen tavoite on jo tapahtuneen edistyksen huomaaminen ja mittaaminen sekä seuraavien askeleisen määritteleminen. Voit tässä yhteydessä näyttää Ben Furmanin videoklipin Edistyskeskeisyys Tämän jälkeen voi harkintasi mukaan teettää osallistujilla aiemmin sovittuun, yhteiseen tavoitteeseen sopivan harjoituksen. Jos esimerkiksi tavoite liittyy esim. siihen, että kaikki yhteisössä tulevat kuulluksi, huomaavaisen kuuntelemisen taidon opetteluun, käytä harjoitusta Kuuntelemisen taito. Jos tavoite liittyy yhteisen kasvatusnäkemyksen saavuttamiseen teetä harjoitus Yhteiset arvot siten sovellettuna, että pyydät osallistujia keskittymään nimenomaan kasvatuksellisiin näkemyksiin ja arvoihin. Luvussa 8 on esitelty edellä mainitut harjoitukset sekä myös muita harjoituksia, joita voit tarpeen mukaan käyttää. Palauta keskustelu tämän jälkeen valittuun tavoitteeseen ja siinä jo tapahtuneeseen edistymiseen. Yleensä edistymistä on aina tapahtunut, ainakin hieman. Kysy suunnilleen näin: Tapasimme viimeksi noin kaksi kuukautta sitten. Haluaisin nyt ihan aluksi kuulla, mikä on tänään paremmin kuin viimeksi tavatessamme. Ihan pienetkin asiat ovat merkityksellisiä ja haluaisin kuulla niistä.

17 Huomaa ja ihastele jokaista esille tuotua asiaa. Innostu sopivasti. Auta avaamaan esille tuodun asian ja viimeksi muodostetun tavoitteen yhteyttä. Esimerkiksi, jos joku kertoo, että tapaaminen opettajan kanssa oli sujunut hyvin, niin selitä sekä opettajan, että kysyjän toiminta tavoitteen suuntaiseksi. Kysy sitkeästi ja mitä vielä?. Auta tarvittaessa eteenpäin lisäkysymyksillä. Mitä lapset ovat kertoneet? Entä opettajat, rehtori? Miltä vanhemmista tuntuu: ovatko esimerkiksi ajatukset tai asenteet muuttuneet edes vähän? Onko harmittanut vähemmän? Edistystä on myös se, jos negatiivisia tunteita on vähemmän! Pyri saamaan mahdollisimman pitkä lista pieniä, positiivisia merkkejä. Auta myös keksimään, mistä edistys johtuu. Mitä osallistujat ovat tehneet toisin kuin ennen? Tilanne, jossa lainkaan edistymistä ei ole tapahtunut on harvinainen. Tällainen voi kuitenkin tulla eteen esimerkiksi silloin, kun yhteisössä on tapaamisten välillä tapahtunut konflikti, jonka selvittäminen ei ole onnistunut. Myös suurempi, yhteisöön kohdistunut ulkoinen vastoinkäyminen voi saada aikaan sen, ettei edistymistä koeta tapahtuneen. Voit tilanteesta selvitäksesi silloin käyttää kysymyksiä, joilla pyrit kartoittamaan, mistä osallistujat silti ovat saaneet voimia tulla paikalle toiseen vanhempainiltaan. Voit esimerkiksi kysyä tähän tapaan: Mikä sai teidät kuitenkin tulemaan tänne tänään keskustelemaan kouluyhteisön hyvinvoinnista? Mikä auttoi motivoitumaan koulun hyvästä vuorovaikutuksesta tästä vaikeasta tilanteesta huolimatta? Mitä voisimme tänään tehdä, josta olisi hyötyä vuorovaikutukselle tässä tilanteessa? 4.3 Askelmat kohti tavoitetta Ajankäyttö n. 20 min. DIA 6 Jotta tavoite näyttäytyisi saavutettavana, puramme matkan pieniksi askeleiksi, saavutettaviksi etapeiksi. Tärkeintä on eteenpäin meno! Tämän osion tavoitteena on muodostaa ne askelmat, joita pitkin yhdessä muodostettu tavoite saavutetaan.

18 Piirrä fläppiin tussilla portaat. Piirrä portaiden huipulle aurinko kuvaamaan tavoitetta. Tiedustele osallistujilta ensin, mitkä ovat olleet sellaisia tilanteita tai hetkiä, jolloin ollaan oltu edes hitusen lähempänä tavoitetta ja asiat ovat sujuneet. Milloin tilanne on jostain syystä ollut parempi kuin yleensä? Miksi? Miltä se on näyttänyt ja mikä on ollut toisin kuin ennen? Mikä tai ketkä ovat saaneet tämän aikaan? Kirjaa huolellisesti osallistujien esiin tuomat asiat fläpille, alimmille portaille. Pyri mahdollisimman pitkään listaan. Käännä sen jälkeen huomiosi lähitulevaisuuteen. Kysy esimerkiksi näin: On kulunut yksi tai kaksi viikkoa tästä tapaamisesta. Mikä on ensimmäinen pieni merkki jonka huomaatte siitä, että on tapahtunut edistymistä. Jatka portaiden täydentämistä esille tuoduilla asioilla. Ensimmäinen askel voisi (valitusta tavoitteesta riippuen) olla esimerkiksi, että osallistuja on muistanut tervehtiä tuntematonta vanhempaa koulun pihalla, opettaja on antanut lapsesta hyvää palautetta, yhteydenotot kouluun on toteutettu sovitulla tavalla Jatka kyselemistä kunnes olette saaneet aikaiseksi muutaman osatavoitteen, jotka tuntuvat osallistujista sopivilta. Miettikää myös missä ajassa ne voitaisiin saavuttaa. Tässä kohdassa näyttäytyvät ne keinot, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. 4.4 Mitä kaikkea me jo osaamme? Mitä tarvitaan lisää? Ajankäyttö n 20 min. DIA 7 Tämän kohdan tarkoituksena on hahmottaa mitä jo osaamme ja mitä vahvuuksia koulussa on. Nämä tekijät ovat niitä, jotka auttavat onnistumista tavoitteen saavuttamisessa? Mitä resursseja ja osaamista vanhemmilla, opettajilla ja lapsilla jo jota voidaan hyödyntää?

19 Mitä ovat ne aiemmat onnistumiset, joita on tapahtunut esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyössä, kiusaamisen vähentämisessä, jotka antavat uskoa siihen, että tämäkin onnistuu? Onnistumista edesauttavia taitoja löytyy jokaisesta koulusta. Tärkeää on, että osallistujat huomaavat niiden olemassa olon ja saavat tästä lisää uskoa omiin kykyihinsä ja intoa yrittää. Koulussa on ehkä opettajia, joilla on kyky saada lapset innostumaan ja vanhemmat osallistumaan. Tai aktiivinen ja myönteinen vanhempainyhdistys, joka saa joka vuosi organisoitua monenlaisia tilaisuuksia. Miten näitä vahvuuksia saataisiin hyödynnettyä Onnellisen koulun -tavoitteen saavuttamiseksi? Pyydä ensin osallistujia tekemään seuraavalla sivulla esitetty harjoitus, joka valmistelee ilmapiiriä hedelmälliseksi vahvuuksista keskustelemiselle. Voit tämän harjoituksen sijasta käyttää myös harjoitusta 360 astetta eli yhteisön vahvuuksien huomaamisen taito. Se löytyy käsikirjan luvusta 8.4. TEHTÄVÄ 2, MISSÄ OLEMME JO HYVIÄ? Ajankäyttö 20 min. 1) Pyydä osallistujia valitsemaan itselleen tuntematon pari 2) Pyydä pareja vuorotellen toimimaan haastattelijana. Haastattelijan tehtävänä on kysyä ja kirjata ylös vähintään 10 asiaa, joissa toinen on hyvä kasvattaja/vanhempi/opettaja. Haastattelijan tehtävänä on olla sitkeä ja auttaa haastateltavaa kysymyksillä keksimään nämä asiat. Haastattelija ihastelee toisen osaamista sopivalla tavalla. 3) Anna kummallekin aikaa n. 4-5 minuuttia 4) Kysy lopuksi joiltakin osallistujista, miltä tuntui kun sai kertoa omista vahvuuksistaan?

20 Kun harjoitus on tehty, pyydä muutamia osallistujia tuomaan esiin ne osaamiset ja vahvuudet joita koulussa jo on. Pyydä kertomaan vanhempien, opettajien, rehtorin, oppilaiden ja muunkin henkilökunnan vahvuuksista ja taidoista sekä erityisosaamisista. Kirjaa nämä asiat fläpin vasempaan sarakkeeseen. Kun tämä on tehty, pyydä osallistujia seuraavaksi kertomaan, miten taitoja ja vahvuuksia voitaisiin hyödyntää sovitun tavoitteen saavuttamisessa. Irrota tehty fläppi ja kiinnitä se maalarinteipillä tilan seinälle. 4.5 Mitä, jos tuntuu, että homma ei etene? Ajankäyttö n. 20 min. DIA 9 Todennäköisesti on myös taitoja tai resursseja, joita tarvittaisiin lisää tai jotka puuttuvat. Seuraava tehtävä onkin kartoittaa yhdessä, missä tarvitaan apua. Käy läpi osallistujien kanssa nämä asiat, ja pohtikaa, mistä apua voitaisiin saada? Kuka voisi auttaa ja neuvoa? Tarvitaanko ja voidaanko saada lisäresursseja? Tämän osion tarkoituksen on valmistautua jo ennalta vastoinkäymisiin ja sopia, miten niistä selvitään. Vastoinkäymiset kuuluvat asiaan ja niistä näemme jo tapahtuneen muutoksen. Keskeistä on olla varautunut ja miettiä jo etukäteen toimintatavat vastoinkäymisten varalta. Säästä tehty suunnitelma vastaisuuden varalle! TEHTÄVÄ 2, VALMISTAUTUMINEN VASTOINKÄYMISIIN 1) Käy osallistujien kanssa läpi mahdolliset vastoinkäymiset 2) Kirjaa ne taulukkoon fläppitaululle alla olevan esimerkin mukaisesti 3) Miettikää yhdessä, miten vastoinkäymiseen suhtaudutaan, jos se tulee eteen. Katso esimerkki.

21 Vastoinkäymisiin valmistautuminen, esimerkki. VASTOINKÄYMINEN (esimerkki) Osa vanhemmista vastustaa Voimat tai aika ei riitäkään Ei päästä sanoista tekoihin vaan juututaan keskusteluun Aktiivisia toimijoita on lopulta liian vähän? SUHTAUTUMISTAPA (esimerkki) Tehdään homma sillä porukalla joka osallistuu. Monet tulevat mukaan kun huomaavat, että homma toimii. Helpotetaan aikataulua, otetaan pienempiä osatavoitteita Taitoa vasta harjoitellaan. Hyvä keskustelu uudella tavalla käytynä on jo itsessään edistystä Uusien tapojen oppiminen ottaa aikaa. Luotetaan siihen, että uusia toimijoita alkaa tulla, kun toimintaa jaksetaan viedä sitkeästi eteenpäin Muista, että takapakki on lahja - merkki siitä, että on tapahtunut edistymistä!

22 4.6 Etenemisestä sopiminen Ajankäyttö n. 15 min. DIA 11 Tämän kohdan tarkoituksena on löydä lukkoon ne toimenpiteet, joita yhteisö päättää ryhtyä toteuttamaan vanhempainillan jälkeen. Tarkoituksena on yhteinen sitoutuminen siihen, mitä on sovittu. Ota esiin aiemmin tehty fläppi, johon kirjasit osallistujien tuottamat osatavoitteet ja keinot. Vahvista vielä yksitellen, mistä keinoista osallistujat tahtovat tässä tilaisuudessa sopia. Älä anna osallistujien haukata liian suurta palaa: pienet, toteuttamiskelpoiset tavoitteet ovat riittävä tulos tapaamiselle. Sopikaa myös toteuttamisen työnjaosta sekä aikataulusta. Kirjaa nämä asiat selvästi omalle fläpilleen. TÄRKEÄÄ: Muistakaa sopia samalla, miten muut antavat välitöntä palautetta kun joku onnistuu tai edes yrittää. Palaute voi olla sanallinen tai esim. joku merkki (peukutus tms.) Kerro osallistujille tämän jälkeen, mistä sovitut asiat löytyvät, kun niihin on tarve palata. Kerro osallistujille myös, että vanhempainyhdistys/muu taho sopii tavoitteen toteuttamisen seurannasta ja KIK -toiminnan jatkosta vanhempainillan jälkeen. Kerro toiminnan tulevista tiedotuskanavista.

23 EDISTYMISEN SEURANTA Tapahtuneen edistymisen seuranta myös toisen vanhempainillan jälkeen on tärkeää. Seurannan toteuttamisesta ja palautteen keräämisestä voidaan sopia esimerkiksi vanhempainiltaa seuraavassa vanhempainyhdistyksen kokouksessa tai muussa sopivassa tilanteessa. Sopikaa ainakin seurannan muodosta ja ajankohdasta, mittareista, keneltä kysytään (oppilaat, vanhemmat, opettajat, kuraattori ja koulupsykologi?), toteuttamistavasta ja tulosten tiedottamisesta. Seuranta voi tapahtua joko yhteisessä tapaamisesta, tai esimerkiksi voidaan sopia, että seuranta toteutuu opettajien ja vanhempien seminaarissa, tietyssä vanhempainyhdistyksen kokouksessa tai sähköisenä kyselynä. Tärkeää on myös sopia miten seurannan tuloksista tiedotetaan vanhemmille, oppilaille ja opettajille. Kun seurantaan toteutetaan, on pieninkin edistyminen syytä huomioida. Samoin, kuin se, että uutta tapaa toimia pidetään yllä. Jotta opitaan uutta, on hyödyllistä miettiä ja analysoida miten edistyminen mahdollistui. Tämä onnistuu esimerkiksi onnistumisanalyysin avulla (kts. harjoituksia luvusta 8). Mahdollisia mittareita esimerkiksi aikuisten vuorovaikutuksen parantumisen mittaamiseen voivat olla kyselyt, joissa kartoitetaan tapahtunutta edistystä: onko ilmapiiri vanhempien kanssa työskentelyssä parantunut? Jos on, niin miten se näkyy? onko opettajan kanssa helpompi puhua lapsen ongelmista? Jos on, niin mistä sen huomaa? ovatko opettajien ja vanhempien yhteinen kasvatuslinja toteutunut? Missä asioissa? Mistä sen huomaa? Ovatko lapset huomanneet sen?

24 JUHLAN AIHETTA Eri vaiheissa on tärkeää muistaa kiittää kaikkia jotka ovat mahdollistaneet onnistumista. Julkinen kiitos tai muistaminen kannustaa yrittämään edelleen! Miettikää esimerkiksi vanhempainyhdistyksen kokouksessa, miten tämä toteutetaan ja miten kaikkia osapuolia kiitetään ja muistetaan. Opettajat ja rehtori voivat pohtia, miten vanhemmille voidaan antaa tunnustusta. Kiitos voi olla yhteinen juhla, retki, lahja, hankinta, puhe tai muu sopivalta tuntuva tunnustus. Tärkeää on, ettei se unohdu, sillä kiitokset kannustavat vaivaa nähneitä jatkamaan ponnisteluja. UUDET VANHEMMAT MUKAAN Yhteisö ei ole koskaan valmis ja on alati liikkeessä. Sen jäsenet vaihtuvat ja uusi lukuvuosi tuo kouluun uudet vanhemmat ja uusia opettajia, joille koulussa sovitut käytännöt eivät ole tuttuja. Jotta hyvä toiminta jatkuu ja edistyy, on uudet tulokkaat kutsuttava siihen mukaan. KAIKKI IHAN KAIKKI -toiminta on prosessi. Niinpä parhaan tuloksen saamiseksi kannattaa toimintaa jatkaa esimerkiksi siten, että joka syksy järjestetään vanhempainilta, jossa seurataan edistymistä ja mietitään uudet, kouluyhteisön tilaa vastaavat tavoitteet ja keinot. Tulevien vanhempainiltojen järjestämiseen sopii hyvin hieman sovellettuna käsikirjan 4. luvun mukainen toisen vanhempainillan sisältö. Myöhempien tapaamisten keskeinen tavoite on esitellä toiminta uusille tulokkaille ja toivottaa heidät tervetulleiksi mukaan, motivoida jo mukana olevia jatkamaan ponnisteluja, sopia uusista, ajankohtaisista tavoitteista, sopia uusista keinoista ja sopia seurannasta ja jatkosta.

25 HARJOITUKSIA Tämä luku sisältää useita erilaisia harjoituksia vanhempainilloissa tai muissa yhteyksissä käytettäviksi vetäjän harkinnan mukaan. Kaikki harjoitukset tukevat ratkaisukeskeistä toimintakulttuuria ja edistävät hyvää vuorovaikutusta. 8.1 Yhteiset arvot Tämä harjoitus sopii yhteisten kasvatuksellisten ja muiden arvojen hahmottamiseen yhteisössä. Harjoitusta voi käyttää ensimmäisessä vanhempainillassa jonkun muun harjoituksen sijaan taikka esimerkiksi siinä vaiheessa, kun KIK toimintaan pyritään myöhemmin osallistamaan koulun uudet vanhemmat ja/tai opettajat. Harjoitus sopii myös tilanteeseen, jossa yhteisö on jakaantunut ryhmiin (esimerkiksi opettajat ja vanhemmat) ja ryhmillä on toistensa arvostuksista kielteisiä oletuksia, joiden olemassa olo hankaloittaa yhteistyötä. HARJOITUS: YHTEISET ARVOT Ajankäyttö n. 20-30 min 1) Pyydä osallistujia jakaantumaan 3 hengen ryhmiin siten, että ryhmissä on sekä vanhempia että opettajia. Pyydä hyviä ystäviä ja pariskuntia menemään eri ryhmiin. Jaa ryhmille paperiarkki ja kynä 2) Pyydä osallistujia kirjaamaan 10 kohdan lista siitä, millainen on lapsen / nuoren hyvä kouluyhteisö. Jokaisen osallistujan tulisi tuoda esiin vähintään kaksi asiaa, eli tavoite on, ettei kukaan istu ihan hiljaa 3) Pyydä tämän jälkeen osallistujia poistamaan listasta 5 asiaa ja jättämään jäljelle 5 tärkeintä. Osallistujien tulee pyrkiä sopimaan näistä asioista. 4) Pyydä osallistujia poistamaan vielä 2 asiaa listalta. 5) Kerää fläpille tulokset. Yhteiset arvot ovat hahmottuneet.

26 8.2 Onnistumisanalyysi Tämä harjoitus sopii edistymisen havaitsemiseen ja tapahtuneen muutoksen seurantaan siten, että samalla opitaan uutta ja välitetään myönteistä palautetta. Epäonnistumista oppii, mutta onnistumisista vielä enemmän! HARJOITUS: ONNISTUMISANALYYSI Ajankäyttö 20-30 min. 6) Käy yksityiskohtaisesti läpi osallistujien kanssa, mikä on paremmin kuin edellisestä tapaamisessa / ennen? Mitä pientäkin edistystä on tapahtunut? Mitä muuta? Pyri saamaan listaan mahdollisimman paljon asioita, joita ihastelet asiaankuuluvasti. 7) Kirjaa nämä kaikki fläpille allekkain 8) Pyydä osallistujia yksityiskohtaisesti analysoimaan, mistä tämä kaikki onnistuminen ja edistys johtuu. 9) Auta kysymyksillä, ole sitkeä: Ketkä kaikki vaikuttivat siihen? Ihan vähänkin? Kuka mahdollisti (esim. muistuttamalla), kuka kannusti (kehumalla tms.) 10) Pyri saamaan aikaan onnistumisketjuja: vanhempi onnistui antamaan opettajalle myönteistä palautetta - miten tämä onnistui? Kuka auttoi? (koska toinen vanhempi oli näyttänyt esimerkkiä jne.)

27 8.3 Kuuntelemisen taito Suurissa yhteisöissä on melko tavallista, että tietyt henkilöt tai tietyt ryhmät ovat paljon äänessä ja heidän mielipiteensä painavat. Vastaavasti toisten näkemykset jäävät vähemmälle huomiolle tai he eivät rohkaistu ilmaisemaan niitä lainkaan. Tähän vaikuttaa esimerkiksi ihmisten persoona ja heidän valta-asemansa yhteisössä. Vähän valtaa omaavien (vaikkapa lasten) puhe keskeytetään helpommin, kun valtaapitäviä (aikuisia, johtajaa, korkeasti koulutettua ) on tapana kohteliaasti kuunnella loppuun. Tämän harjoituksen tarkoituksena on auttaa yhteisö toimimaan niin, että kaikkia kuunnellaan kunnioittavasti. HARJOITUS: KUUNTELEMISEN TAITO Ajankäyttö 15-20 min. 1) Jaa osallistujat neljän hengen ryhmiin ottamalla luku. Pyydä ryhmän jäseniä asettumaan piiriin istumaan. 2) Pyydä osallistujia kertomaan vuorotellen, mihin he ovat edellisessä työviikossaan tyytyväisiä. Jokaisen pitäisi kertoa kuusi asiaa: Olen viime viikossa tyytyväinen siihen, että Onnistuin viime viikolla siinä, että jne 3) Yhden kertoessa omasta viikostaan muiden tehtävänä on kuunnella keskittyneesti ja kunnioittavasti. EI vitsejä, EI kevennyksiä, EI kommentointia EI purkansyömistä. 4) Kierrosta jatketaan, niin, että kaikki ovat saaneet kertoa viikostaan. Kärsimättömille ja vähän muillekin tuskallinen tunne on väistämätön. Auta sietämään olotilaa ja kannusta jatkamaan. 5) Kysy muutamilta harjoituksen jälkeen miltä kuunteleminen ja vastaavasti kertominen tuntui. Auta tarvittaessa huomaamaan olennainen: keskittynyt, keskeyttämätön kuunteleminen on taito, jota voi harjoitella!

28 8.4 360 astetta, eli yhteisön vahvuuksien huomaamisen taito Joskus yhteisössä ei huomata tai osata arvostaa niitä vahvuuksia ja osaamisia, joita yhteisöstä jo löytyy. Tällöin yhteisö ei myöskään pysty hyödyntämään näitä ominaisuuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän harjoituksen tarkoituksena on auttaa tekemään taidot ja osaaminen näkyväksi myönteisellä tavalla. HARJOITUS: 360 ASTETTA ELI YHTEISÖN VAHVUUKSIEN HUOMAAMISEN TAITO Ajankäyttö 15-20 min. 1) Pyydä osallistujia valitsemaan itselleen ennalta tuntematon pari ja asettumaan vastakkain. Jaa parille kynä ja paperiarkki 2) Pyydä tämän jälkeen haastattelemaan toisiaan vuorotellen. Anna yhdelle haastattelulle aikaa noin 5-7 minuuttia. 3) Haastateltavan tehtävänä on valita ajatuksissaan sellainen henkilö kouluyhteisöstä (toinen vanhempi, opettaja, koulun henkilökuntaan kuuluva tms). joka tuntee hänet hyvin ja joka arvostaa häntä 4) Haastattelija kysyy seuraavasti: Kerro vähintään 8 asiaa, joita kyseinen henkilö arvostaa sinussa (haastateltavan tehtävästä riippuen, eli onko kyseessä vanhempi, opettaja, muu) työkaverina, kollegana, vanhempana, kasvattajana, vanhempaintoimijana. Haastattelija tekee asioista listan 5) Kysy muutamilta harjoituksen jälkeen mitä asioita tuli esille. Tiedustele nimenomaan haastattelijan näkemystä haastateltavan sellaisista taidoista, erityisosaamisesta, koulutuksesta, joista kouluyhteisö voisi hyötyä. Kirjaa nämä muistiin vastaisuuden varalta.

29 LÄHTEET JA KIRJALLISUUTTA Ahola, Tapani & Furman, Ben; Reteaming-valmennus. Yksilöiden ja yhteisöjen ratkaisukeskeinen kehittämismenetelmä. Helsinki 2015 Bannink, Fredrike; Handbook of Solution-Focused Conflict Management. 2010 De Jong, Peter & Kim Berg, Insoo; Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Helsinki 2013 Mattila, Antti S.; Näkökulman vaihtamisen taito. Helsinki 2011