Liikenneturvan toiminta- ja taloussuunnitelma 2019
SISÄLTÖ Liikenneturvan toiminnan periaatteet 3 Odotusarvona turvallinen liikenne 3 Tutkien ja kokeillen 4 Vaikuttavuutta yhdessä 4 Liikenneturvan toiminta vuonna 2019 5 Painopisteet 5 Kehitystyö 6 Kuntatyö 7 Kuljettajien jatkokoulutus 7 Liikenneturvan toiminta ikäryhmittäin 8 Pienet lapset (alle 7-vuotiaat) 8 Lapset (7 14-vuotiaat) 9 Nuoret (15 24-vuotiaat) 10 Aikuiset (25 64-vuotiaat) 11 Iäkkäät (yli 65-vuotiaat) 12 Hallinto ja talous 14 Talousarvio 2019 15 Vahvistettu Liikenneturvan hallituksen kokouksessa 10.9.2018. 2
Liikenneturvan toiminnan periaatteet Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen. Toteutamme valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä laissa (278/2003) meille määriteltyjä tieliikenteen tiedotus-, valistus- ja koulutustehtäviä. Liikenneturvan tavoite on parantaa tieliikenteen turvallisuutta ja saada aikaan myönteisiä muutoksia liikennekulttuurissa. Keskitymme ihmiseen ja autamme tielläliikkujia lisäämään valmiuksia ja tahtoa huolehtia omasta ja toisten turvallisuudesta. Työmme on ennaltaehkäisevää, suostuttelevaa ja perustelevaa. Vahvistamme turvallista liikennekulttuuria tukemalla oppimista viestien ja kampanjoiden. Pitkäjänteinen työmme perustuu elinikäiseen liikennekasvatukseen. Toimimme koko Suomessa yhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Toimintamme vuonna 2019 pohjautuu Liikenneturvan jäsenyhteisöjen hyväksymään strategiaan vuosille 2019 2021. Visiomme mukaan uudistamme liikenneturvallisuustyötä ajan tarpeiden ja ilmiöiden mukaan. Etenkin turvallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisen saralla korostamme hyvinvointinäkökulmaa. Lähtökohtaisesti vain turvallinen liikkuminen on terveellistä ja taloudellista. Odotusarvona turvallinen liikenne Liikenneturvan työtä ohjaavat arvot: turvallisuus ensin, asiantuntijuus ja yhteistyö. Tavoittelemme liikenneturvallisuustilanteen jatkuvaa parantumista. Edistämme tieliikenteen turvallisuusvisiota, jonka mukaan liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä. Kukaan ei hyväksy yhtäkään liikennekuolemaa lähimmäistensä joukosta. Sama ehdottomuus tulisi laajentaa myös yhteiskunnan tasolle. Odotamme, että arki ja käyttämämme palvelut ovat turvallisia. Tieliikenne ei voi tehdä tähän perusoletukseen poikkeusta, senkin on vastattava yhä paremmin kansalaisten turvallisuusodotuksiin. Jokaisella ihmisellä on oma roolinsa turvallisemman liikenteen tekijänä. Kannamme jaetun vastuun liikenneturvallisuudesta. Liikennejärjestelmän eri toimijoilla on omat vastuutehtävänsä, mutta jokaisen liikkujan omat päätökset ja teot ovat merkityksellisiä. 3
Euroopan komissio on esittänyt uutta turvallisuustavoitetta, jossa halutaan puolittaa Euroopan liikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä. Myös Suomessa on voimassa oleva tavoite vähentää liikennekuolemien määrä puoleen. Suomessa nämä tavoitteet on kirjattu mm. valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2016). Kunnianhimoiset tavoitteet vaativat jatkuvaa työtä ja sitoutumista. Tutkien ja kokeillen Liikenneturvan työ on kustannustehokasta. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on taloudellisesti kannattavampaa kuin maksaa onnettomuuksien seurauksista aiheutuvia kustannuksia. Parhaat tulokset saadaan tietoon perustuvien kokeilujen kautta. Tutkittuun tietoon perustuen tartumme uusiin ideoihin ja kannustamme kokeilevaan toimintakulttuuriin. Seuraamme kansallista ja kansainvälistä tutkimusta, tilastokehitystä sekä muutoksia toimintaympäristössä Automatisaatio ja digitalisaatio luovat uusia mahdollisuuksia myös liikenneturvallisuustyölle. Tietoa käytämme vastuullisesti. Tietosuojan merkitys on korostunut nyky-yhteiskunnassa. Liikenneturva huomioi henkilöiden yksityisyyden jo uusien tuotteiden ja palvelujen muotoilussa. Vaikuttavuutta yhdessä Liikenneturvallisuustoimien vaikuttavuuden arviointia tulee tehdä pitkäjänteisesti, sillä liikennekäyttäytyminen ja sitä ohjaavat asenteet, arvot ja sosiaaliset normit muuttuvat hitaasti. Muutokset syntyvät yhteisen sitoutumisen ja toiminnan kautta. Liikenneturva jatkaa yhteistyön mahdollisuuksien luomista ja kannustaa yhteistyötahojaan parantamaan liikenneturvallisuutta omassa toiminnassaan. Pidämme yllä monipuolista ja rikasta yhdessä toteutettavien hankkeiden ja toimien kirjoa. Toimintaa arvioidaan muun muassa aineistojen laadun, mediakontaktien määrän, kampanjoiden huomioarvojen, koulutus- ja tapahtumapalautteiden sekä sosiaalisen median näkyvyyden mittarein. Lisäksi on tärkeää kuvata laajemmin prosesseja, toteutusta ja vaikuttavuutta. Toiminnan arviointia ja kehittämistä tehdään osana valtioapujärjestelmää. Valtioapuviranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto, vuoden 2019 alusta alkaen Liikenne- ja viestintävirasto. 4
Liikenneturvan toiminta vuonna 2019 Painopisteet Valitsemme painopisteemme useammaksi vuodeksi kerrallaan. Vaiheittain etenevien painopisteiden kautta Liikenneturva pyrkii toiminnassaan jatkuvaan kehityksen ja toteutuksen sykliin. Suunnitelmallisesti etenevät painopisteet lisäävät työmme vaikuttavuutta. Tuloksellinen liikennekasvatuksella ja viestinnällä vaikuttaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, resurssien keskittämistä sekä viestien toistoa. Selkeät kohderyhmät lisäävät vaikuttavuutta. Vuonna 2020 voimaan tuleva tieliikennelain kokonaisuudistus näkyy kaikissa painopisteissämme. Liikenneturvan painopisteiden toteuttamisprosessi Tuotanto Lanseeraus Levitys Osaksi perustoimintaa AUTOMAATIO AJOKUNTO TURVALLINEN PYÖRÄILY NUORET KULJETTAJAT MYÖNTEINEN VUOROVAIKUTUS Tiedon ja materiaalin tuotanto Tiedon keruu Suunnittelu Sisällön tuotanto Kampanjakonsepti, briiffi ja mainosten valmistus Lanseeraus ja/ tai pilotointi Valtakunnallinen viestintä Toimintamallien kehittäminen ja testaus Mainonnan toisto ja toimintamallien käyttö alueella Mainonnan jatkokehitys palautteen perusteella Uusia kohderyhmiä mukaan Toimintamallien kehitys ja markkinointi perustyöhön Toimintamallit käytössä perustyössä ja alueellisessa työssä Mainonta muistuttavaa 1. TURVALLINEN PYÖRÄILY Panostamme alakoulujen pyöräilykasvatukseen kehittämällä ja laajentamalla Filla&Rilla-oppimisympäristöä sekä perehdyttämällä ja motivoimalla opettajia käyttämään sitä laajasti opetuksessa. Päivitämme pyöräilymateriaalimme huomioiden tieliikennelain tulevat muutokset. 2. MYÖNTEINEN VUOROVAIKUTUS Jatkamme Näe ihminen liikenteessä -kampanjaa osana myönteisen vuorovaikutuksen kokonaisuutta. Otamme käyttöön uusia toimintamalleja, joilla tuomme esiin tapojen, tunteiden ja tulkintojen merkitystä liikenneturvallisuudelle. Tuemme tieliikennelain muutoksia. Lainsäädännön uudistukset ovat ajallisesti luonteva vaihe korostaa liikenteen sääntöjen merkitystä. Säännöt ovat oleellinen peruslähtökohta toiset huomioon ottavalle liikkumiselle. 3. AJOKUNTO Tuomme esiin ajokunnon vaikutusta liikenteessä etenkin iäkkäille kuljettajille. Viestimme ajoterveyden, lääkkeiden, ajovireyden ja ikääntymisen merkityksestä päivittäisessä autoilussa. 5
4. AUTOMAATIO Perehdymme ajoneuvojen teknologiseen kehitykseen ja liikenteen automaatiosta aiheutuviin muutoksiin sekä selvitämme niiden vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja tehtäviimme. Viritämme keskusteluja automaation turvallisuushyödyistä ja vahvistamme luottamusta turvallisuutta parantavaa kehitystä kohtaan. 5. NUORET KULJETTAJAT Rakennamme ajankohtaisen kokonaiskuvan nuorten kuljettajien riskeistä ja turvallisuutta parantavista toimista ja toiminnasta. Kehitämme nuorille suunnattuja aineistoja kuljettajakoulutuksen muutokset ja muut lainsäädäntömuutokset huomioon ottaen. Täydennämme ja uudistamme jo olemassa olevia toimintamallejamme. KEHITYSTYÖ Olemme uteliaita ja seuraamme ja keräämme uutta liikenneturvallisuustietoa, jotta tarjoamamme aineistot, kannat, neuvot ja ratkaisut ovat ajankohtaisia ja liikenneturvallisuutta parantavia. Tehtävämme on ohjata oivallukseen ja lisätä turvallisuuden arvostusta. Tavoite: Liikenneturvan asiantuntemus säilyy kysyttynä ja arvostettuna. Liikenneturvallisuus ja liikennekäyttäytyminen säilyvät merkittävänä puheenaiheena ja kiinnostuksen kohteena. Organisaation sisäinen viestintä sujuvoituu ja yhdessä tekemisen kulttuuri vahvistuu. Toiminta: Selvitämme miten voimme omassa työssämme hyödyntää automaation mahdollisuuksia. Ajantasainen liikennetieto voi mahdollistaa kuljettajalle yhä paremman ennakoinnin. Paketoimme merkityksellistä liikenneturvallisuustietoa visuaalisesti kiinnostaviksi, innostaviksi ja osallistaviksi tuotteiksi. Järjestämme liikenneturvallisuuden tiedepäivän, jossa tuomme esiin uutta tutkittua tietoa liikennekäyttäytymisestä. Kokeilemme verkko-oppimisympäristön hyödyntämistä tiedon jakamisessa ja oppimisen väylänä. Uudistamme organisaation omia sisäisiä viestintäkanavia. Osallistumme eurooppalaiseen oppimishankkeeseen, jossa etsitään parhaita käytäntöjä liikennekasvatukseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön mm. European Transport Safety Council ETSC:n ja Nordiska Trafiksäkerhetsrådet NTR:n jäsenenä. Tiedotusalan ja kävelyn- ja pyöräilyn neuvottelukunnat auttavat kehittämään toimintaamme. 6
Arviointi: Käytämme eri mediaseurantoja arvioimaan liikenneturvallisuuden näkyvyyttä. Seuraamme työtyytyväisyyskyselyn tuloksia sisäisen viestinnän osalta. KUNTATYÖ Liikenneturva vaikuttaa valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Kunnat ovat keskeisiä toimijoita liikenneturvallisuuden edistämisessä ja kuntien tukeminen on Liikenneturvalle tärkeä yhteistyön muoto. Lakisääteisten velvoitteiden lisäksi kunnat toimivat usein monin eri tavoin kuntalaisten liikenneturvallisuuden eteen. Liikenneturvan aktiivinen tuki ja monipuolinen yhteistyö auttavat kuntia rakentamaan liikenneturvallisuutta ruohonjuuritasolta. Liikenneturva on kattavasti läsnä suomalaisissa kunnissa. Liikennejärjestelmäsuunnittelun merkitys alueellisella ja paikallisella tasolla kasvaa. Tavoite: Liikenneturvan yhteistyö kuntien kanssa jatkuu laaja-alaisena, kunnan rakenteisiin integroituna, suunnitelmallisena ja pitkäjänteisenä. Toiminta: Tuemme kuntien eri ammattiryhmien liikennekasvatuksen osaamista. Perehdytämme eri hallinnonalojen ammattilaisia mm. koulujen pyöräilykasvatuksen, turvallisten työmatkojen, liikenteen myönteisen vuorovaikutuksen sekä ajokunnon teemoihin. Tarjoamme kunnille ajantasaista tietoa ja toimintamalleja, joilla parannetaan liikenneturvallisuutta kuntatasolla koko Suomessa. Sparraamme kuntia etenkin liikenneturvallisuussuunnitelman teon ja sen toteutuksen yhteydessä. Kunnan päättäjiä ja henkilökuntaa kohtaamme mm. liikenneturvallisuusryhmien toiminnan kautta. Arviointi: Seuraamme kuntakontaktien määrää sekä teemme laadullisia kartoituksia palvelumme tasosta ja sen seurauksena toteutetuista kunnan toimista. KULJETTAJIEN JATKOKOULUTUS Liikenneturvan yhtenä tehtävänä on kuljettajien jatkokoulutuksen kehittäminen. Ennakoivan ajamisen koulutusmallit on kehitetty niin henkilöauton, moottoripyörän kuin raskaan liikenteen kuljettajille ja ne ovat sovellettavissa muihinkin liikkumismuotoihin. Tavoite: Liikenneturvan kouluttamat ammattimaiset ja motivoituneet kouluttajat luovat osaltaan vahvaa liikenteen turvallisuuskulttuuria. Toiminta: Järjestämme EAK-kouluttajille täydennyskoulutusta vastaamaan uuden ajokorttilainsäädännön odotuksia. Kehitämme REAK-kouluttajakoulutustamme kaksivaiheiseksi ja paremmin kouluttajien tarpeita vastaavaksi ja pyrimme syventämään heidän osaamistaan. Koulutamme puolustusvoimien liikenneopettajaksi opiskelevat REAK-kouluttajiksi ja kehitämme yhteistyössä puolustusvoimien kanssa heidän koulutusmateriaaliaan ennakoivan ajamisen osalta. Järjestämme myös moottoripyöräilijöiden ennakoivan ajon kouluttajakoulutuksen. Arviointi: Arvioimme eri kouluttajakurssien toteutusta. 7
Liikenneturvan toiminta ikäryhmittäin Pienet lapset (alle 7-vuotiaat) Pienten lasten turvallisessa liikkumisessa on ennen kaikkea kyse aikuisten valinnoista ja teoista. Lasten liikenneturvallisuus paranee vain, kun otamme siitä yhteisvastuun. Lapsella on oikeus liikkua turvallisesti ja aikuisten tehtävä taas on kasvattaa, tukea ja olla mallina turvalliseen liikkumiseen. Vanhempien ja muiden kasvattajien rooli on tärkeä. Turvalliset asenteet välittyvät lapselle vanhempien ja muiden lapselle tuttujen aikuisten kautta. Turvallisuuden parantaminen arjessa tehdään lapsen kehityksen mukaisesti. Ensimmäinen liikkumistapa lapselle on kävely. Viimeisen kolmen vuoden aikana liikenteessä kuoli vuosittain keskimäärin kolme ja loukkaantui yli 70 alle kouluikäistä lasta. Alle 7-vuotiaiden lasten liikennekuolemat ja loukkaantumiset tapahtuvat tavallisimmin autossa matkustaessa. Henkilövahingoista lähes kolme neljästä tapahtui auton kyydissä matkustettaessa. Kuudennes lasten onnettomuuksista sattui jalankulkijoille. Tavoite: Lasten turvallinen kuljettaminen autolla ja pyörällä on vanhemmille tärkeää ja merkityksellistä. Vanhemmille on tarjota asianmukainen aineisto ja tieto lapsen itsenäisen liikkumisen harjoittelun tukemiseen. Toiminta: Jaamme tietoa, miten lapsi matkustaa turvallisesti autossa ja pyörän kyydissä. Ylläpidämme keskustelua aiheesta tapahtumilla, kuten valtakunnallisilla turvaistuiratsioilla, joita toteutetaan yhteistyössä poliisin kanssa. Lanseeraamme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tehdyn suosituksen lasten turvalliseen kuljettamiseen autossa. Keräämme kyselyllä tietoa vanhempien asenteista lasten turvallisesta kuljettamisesta. Kehitämme aineistojamme turvallisen kävelyn harjoitteluun. Korostamme kävelyn yhteisöllisyyttä ja käymme läpi turvallisen kävelyn ydinviestejä sekä tarkkaavaisuuden merkitystä. Viestimme aiheesta mm. koulujen alkaessa. Tuomme itsenäisen liikkumisen harjoittelun osaksi päiväkoti-ikäisille tarkoitettuja varhaiskasvatusaineistoja. Lanseeraamme koulutulokkaiden vanhemmille suunnatun videon siitä, miten arvioida ja tukea lapsen valmiuksia koulumatkoihin. Luomme uusia yhteyksiä päiväkotien lisäksi myös varhaiskasvattajaksi opiskeleviin. Tarjoamme neuvolakäyntien yhteydessä vanhemmille ja lapsille tietoa turvallista liikkumisvalinnoista. Tuemme lapsen valmiuksia kehityksen mukaiseen itsenäiseen liikkumiseen. Autamme vanhempia arvioimaan paremmin lapsen edellytyksiä liikkua itsenäisesti. Arviointi: Testaamme uusia materiaalejamme lasten ja kasvattajien kanssa. Arvioimme turvaistuintapahtumien vaikuttavuutta. 8
Lapset (7 14-vuotiaat) Kävely on koulun aloittajalle ensisijainen kulkutapa. Koulumatkan tulisi olla matka, jonka turvallisuuden voimme yhteiskuntana taata. Koulutielle suunnatessa lasten elämässä alkaa kausi, johon kuuluu yhä enemmän liikenteessä liikkuminen itsenäisesti. Itsenäisen liikkumisen turvallisuus syntyy positiivisella, osallistavalla ja tekoja painottavalla otteella. Omatoimisen liikkumisen myötä onnettomuusriskit lisääntyvät. Erityisesti pyöräilyonnettomuuksia tapahtuu enemmän ja ne muodostavat noin 40 prosenttia 7 12-vuotiaiden henkilövahingoista. Toisaalta ikäryhmässä henkilövahingoista yli kolmannes tapahtuu yhä auton matkustajana. Tavoite: Turvallisen liikkumisen kulttuuri vahvistuu kouluissa osana niiden toimintakulttuuria. Meillä on tarjolla innostavat ja informatiiviset tuotteet turvallisen kävelyn edistämiseen alakouluihin. Turvallisuutta edistävää digitaalista oppimisympäristöä Filla&Rillaa käytetään laajemmin suomalaisissa alakouluissa. Toiminta: Turvallisuuden merkitys koulujen arjessa heijastuu päivittäiseen tekemiseen. Selvitämme koulujen liikenneturvallisuuteen liittyvää toimintakulttuuria kyselyn kautta. Opastamme opettajia pitkäjänteisen liikennekasvatuksen suunnitteluun muun muassa liikennekasvatuksen vuosikellon avulla. Uudistamme 1 2-luokille suunnattua oppimateriaalia ja painotamme itsenäinen liikkumisen tukemista erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Yksi tärkeä näkökulma on tarkkaavaisuuden merkitys. Jatkamme alakouluikäisille suunnatun pyöräilyn digitaalisen oppimisympäristön Filla&Rillan sisällön laajentamista ja kehittämistä. Sivusto käännetään ruotsiksi. Digitaalinen oppimateriaali saa jatkokseen yhä enemmän reaalimaailman harjoittelua ja kokeilua. Filla&Rillaa esitellään vuoden aikana opettajille mm. opettajailtapäivissä ja muissa tapahtumissa. Liikennekasvatuksen ja liikenneturvallisuuden merkitystä korostamme viestinnän ja kampanjoinnin keinoin erityisesti koulujen alkamisen yhteydessä. Aihe on tärkeää nostaa vuosittain laajemman yhteiskunnallisen keskustelun piiriin. Vastaamme liikennekasvatuksen yhteistyöverkoston koordinoinnista ja tuemme sen kautta koulujen liikenneturvallisuusviikkoa. Opettajille viestimme ajankohtaisista aiheista ja palveluistamme monipuolisesti mm. Turvauutiset uutiskirjeellämme sekä Opettaja-lehden kautta. Kehitämme opettajille suunnattuja osioita verkkosivuillamme palvelemaan paremmin opettajien tarpeita. Teemme liikennekasvatusta tunnetuksi jo opettajaksi opiskelevien parissa alan oppilaitoksissa. Laajennamme yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. 9
Arviointi: Keräämme tietoa Filla&Rilla -oppimisympäristön käytöstä. Testaamme uusia materiaalejamme kohderyhmällä. Keräämme opettajien käyttäjäpalautteet verkkosivujemme uudistetusta Opettajatosiosta. Nuoret (15 24-vuotiaat) Nuoret luovat osaltaan tulevaisuuden turvallisen liikennekulttuurin. Toisaalta nuoruuteen kuuluvat itsenäistymiseen liittyvät kokeilut ja irtiotot, joskus myös suurempi riskinotto sekä suuret tunteet, myös liikenteessä. Samanaikaisesti liikkumiseen käytettyjen ajoneuvojen kirjo kasvaa, kun mopot, mopoautot, kevytmoottoripyörät ja autot muuttavat muutaman vuoden aikana sen, miten nuori liikkuu. Nuorten riski loukkaantua liikenteessä on korkeimmillaan 15-vuotiaana, ensimmäisenä mopovuotena. Toinen liikenteen riskikausi sijoittuu 18-vuoden ikään, juuri autoilun aloittaneille nuorille. Tässä ikäryhmässä liikennekuolemista 70 prosenttia tapahtuu henkilöauton kuljettajana tai matkustajana. Nuoret ajavat eniten rattijuopumusonnettomuuksia ja myös turvavöiden käyttö on alhaisempaa muuhun väestöön verrattuna. Onnettomuuksissa menehtyneistä neljä viidestä on miehiä. Meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet luovat uudenlaista tilausta nuorille suunnatuille liikenneturvallisuustoimille. Tavoite: Koostamme ajankohtaisen kokonaiskuvan nuorten kuljettajien riskeistä ja turvallisuutta parantavista toimista ja toiminnasta. Tieto auttaa meitä kohdentamaan toimenpiteemme tehokkaasti. Meillä on uusia keinoja osallistaa ja viestiä nuorille kuljettajille turvallisten valintojen merkityksestä. Vahvistamme sosiaalista normia, joka torjuu puhelimen ajon aikaista käyttöä. Lisäämme pyöräilykypärän käyttöä osallistavalla kampanjoinnilla. Toiminta: Valmistelemme vaikuttavia tapoja nostaa esiin nuorten riskeihin liittyviä teemoja eri kanavissa. Kun kohtaamme nuoria tapahtumissa ja kouluvierailuilla, hyödynnämme tutkittuja vaikutusmalleja kuten ennakoivan katumuksen -ajattelua. Tutkimme tunteiden merkitystä liikenneturvallisuudelle etenkin nuorten osalta. Etsimme keinoja tukea itsekontrollin taitoja ja purkaa ryhmäpainetta. Seuraamme nuoriin kohdistuneiden lainsäädäntöhankkeiden vaikutuksia ja täydennämme olemassa olevaa sekä kehitämme uutta aineistoa ja toimintaa lakimuutosten ja niiden vaikutusten pohjalta. 10
Luomme ennakoivan ajon periaatteiden pohjalta kuljettajakoulutukseemme riskien tunnistamisosion, jolla tuetaan uusien kuljettajien liikenneturvallisuutta. Kohdennamme uudistetun Kun ajat, aja -kampanjan nuorille kuljettajille. Korostamme puhelimen käytön riskejä, etenkin nuorille kuljettajille, joiden ajotoiminnot eivät ole vielä automatisoituneet. Edistämme turvallista pyöräilyä ja kampanjoimme pyöräilykypärän käytön puolesta nuorten kanssa yhdessä luoduilla kampanjatuotteilla. Kokeilemme yhteistyötä eri harrastusjärjestöjen kanssa etsien toimivimpia malleja harrastuksiin liittyvän turvallisen liikkumisen tukemiseen. Etsimme keinoja tuoda liikenneturvallisuus osaksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjottuja elämäntaitoja. Jatkamme Särmänä liikenteessä -koulutuksia yhdessä puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Sotilaskotiliiton kanssa. Syvennämme ryhmäkeskusteluja alokkaille suunnatulla digitaalisella oppimisympäristöllä. Arviointi: Arvioimme kuljettajakoulutuksen osaksi suunnitellun riskikoulutusmallin. Seuraamme Särmänä liikenteessä -hankkeen kokonaiskattavuutta. Teemme huomioarvotutkimuksen Kun ajat, aja -kampanjasta ja pyöräilykypäräkampanjasta. Aikuiset (25 64-vuotiaat) Ikäryhmänä 25 64-vuotiaat muodostavat liikenteemme suurimman ryhmän, joka liikkuu paljon, etenkin kodin ja työpaikan välillä. Ikäryhmällä on vastuullinen asema, sillä he vastaavat omilla päätöksillään myös monien muiden liikkujien ja etenkin lasten turvallisuudesta. Aikuiset toimivat usein myös roolimalleina. Liikenteen automaatio tulee muuttamaan liikennejärjestelmää ja liikennekäyttäytymistä, joten automaation synnyttämään koulutuksen ja valistuksen tarpeeseen on varauduttava. Uusi teknologia ja käyttöliittymät pitävät tarkkaamattomuuden ajankohtaisena myös tulevaisuudessa. Tieliikenteessä menehtyneistä ja loukkaantuneista lähes joka toinen oli 25 64-vuotias. Ikäryhmästä menehtyy vuosittain keskimäärin 120 ja loukkaantuu 2 800. Valtaosa onnettomuuksista tapahtuu autolla liikkuville. Työmatkaliikenteessä taas korostuvat kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät henkilövahingot. Tavoite: Toiset tiellä liikkujat huomioiva liikennekulttuuri vahvistuu. Eri liikkujat tiedostavat paremmin, että oma liikennekäyttäytyminen vaikuttaa kaikkien liikenteessä liikkuvien turvallisuuteen. Työpaikat ottavat yhä suuremman roolin turvallisen liikkumisen tukemisessa työmatkoilla ja työaikana. 11
Toiminta: Kampanjoimme teemalla Näe ihminen liikenteessä ja lisäämme liikenteen myönteistä vuorovaikutusta eri puolilla Suomea tapahtumin ja teoin. Tarjoamme eri yhteisöille, kuten työpaikoille, liikenneturvallisuuden tapahaasteita, jotta ne voivat sitoutua yhdessä turvallisempiin liikennetapoihin. Tarjoamme toimintamalleja sekä ajankohtaisia kampanjaviestejä työliikennehankkeessamme mukana oleville yrityksille. Teemojamme ovat erityisesti ajokunto sekä pyöräilyn ja kävelyn turvallisuus. Jatkamme automaatiokehityksen seuraamista ja pyrimme tiedon kautta rakentamaan luottamusta liikenteen automatisaatiota kohtaan. Teknologiakeskeisen keskustelun arkipäiväistäminen ihmisille on tehtävä, johon tartumme yhteistyössä. Erillisselvityksen pohjalta tuomme esiin raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä automaatiosta. Liikennekäyttäytymisen seurantojen lisäksi selvitämme liikenteen vuorovaikutustilanteiden kirjoa, keskittyen ihmisten eleisiin, viestintään ja tulkintoihin toisista tielläliikkujista. Uusimme autoilijoille suunnattuja kampanjaviestejä tarkkaavaisuudesta tuoreimmat tutkimustulokset huomioiden. Nuorille suunnattu kampanja on relevantti myös aikuisten ikäryhmässä. Tuemme kävelymatkoja tuoden esiin erilaisia turvallisuutta parantavia tekoja. Positiivista näkyvyyttä aiheelle tuo heijastinkampanjointi. Lisäksi puhumme liukastumisten ehkäisystä. Arviointi: Keräämme Näe ihminen liikenteessä kampanjan huomioarvot ja toiminnallisuuksien arvioinnit. Kartoitamme työpaikkojen toteuttamat omaehtoiset liikenneturvallisuustoimet. Iäkkäät (yli 65-vuotiaat) Iän karttuessa moni on yhä vastaanottavaisempi liikenneturvallisuustiedolle. Autoilun kiinnostavia teemoja ovat ajokyvyn säilyttäminen ja toisaalta turvatekniikan mahdollisuudet. Ajokunto ja terveys on tärkeä puheenaihe, mutta yksilölliset erot terveydessä ovat suuria. Lähtökohtaisesti riittävä ajokunto on aina hetkellistä. Siihen vaikuttavat eri sairaudet ja niiden vaikutukset lääkkeineen sekä päihteet, väsymys ja tunteetkin. On tärkeää saada ihmiset miettimään ja tunnistamaan ajokuntonsa hetkessä ja toimimaan turvallisen ajokunnon varmistamiseksi. Tieliikenteessä menehtyneistä joka neljäs on iäkäs. Liikenteessä menehtyneistä jalankulkijoista ja pyöräilijöistä puolet on iäkkäitä. Kehon hauraus näkyy onnettomuuksien seurauksissa. Liikenneonnettomuuteen joutuminen on iäkkäälle vaarallisempaa kuin nuoremmille. 12
Tavoite: Kuljettajat huomioivat oman ajokuntonsa merkityksen liikenneturvallisuudelle yhä paremmin. Teknologian hyödyt otetaan paremmin käyttöön autoillessa turvallisuuden takaajina. Ajo-oikeudesta luopumisen kynnys laskee niiden kuljettajien osalta, joiden ajoterveys ei ole riittävä. Yhä useampi iäkäs liikkuu turvallisesti jalan. Toiminta: Autamme iäkkäitä huolehtimaan omasta liikenneturvallisuudestaan. Tuomme esiin ajokunnon vaikutuksen liikenteessä ja tarjoamme apua oman ajokunnon arviointiin arkipäiväisessä autoilussa. Viestimme ajoterveyden, lääkkeiden, ajovireyden ja ikääntymisen vaikutuksista autoiluun. Lisäämme tietoa teknisistä apuvälineistä, jotka auttavat myös iäkästä kuljettajaa. Kannustamme vertaistoimintaan kouluttamiemme liikenneluotsien avulla. Yhteistyössä iäkkäiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa etsimme vapaaehtoisia luotsaamaan ikätovereitaan kohti turvallisia liikkumisen valintoja. Jaamme tietoa iäkkäiden turvallisesta liikkumisesta iäkkäiden parissa työskentelevien keskuudessa osallistumalla valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutustapahtumiin. Tarjoamme uuden puheeksi ottamisen mallin, joka auttaa lähimmäisiä keskustelemaan ajamisen turvallisuudesta, sen mahdollistamisesta tai siitä luopumisesta. Kannustamme liikkumaan kävellen korostamalla turvallisia valintoja, jotka helpottavat liikkumista. Jaamme tietoa, miten oikeilla pyörävalinnoilla voi jatkaa pyöräilyä, ikään liittyvistä haasteita huolimatta. Tuemme seniorikuljettajien turvallista autoilua varttuneemmille kuljettajille suunnatulla koulutustuotteellamme EAK65+. Arviointi: Arvioimme ajokuntoon luotuja toimintamalleja sekä EAK65+-koulutusten vaikuttavuutta laadullisin mittarein. Keräämme luotsitoiminnassa mukana olleiden palautteita. 13
Hallinto ja talous Liikenneturvan toiminta rahoitetaan tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävällä valtionavustuksella, mistä on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1207/2016). Liikenneturvallisuusmaksu tuloutetaan valtion talousarvioon, ja talousarvion yhteydessä osoitetaan määräraha tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen. Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää valtionavustuksen. Valtionavustukseen ja sen mukaisen toiminnan valvontaan sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Liikenneturvan valvonta toteutetaan osana valtionavustusmenettelyä. Taloudessa vuoden 2019 painopisteet ovat läpinäkyvyys, kustannustietoisuuden lisääminen ja vaikuttavuuden seuranta. Taloudessa tähdätään toiminnan tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen. Hankintaohjeen mukaisesti hankinnoissa hyödynnetään ensisijaisesti yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kilpailuttamia puitejärjestelyjä. Hallinto huolehtii keskitetysti Liikenneturvan toimitilojen kunnosta ja turvallisuudesta sekä hankkii ja varmistaa ajanmukaisen ICT-laitteet ja -palvelut henkilöstön käyttöön. Vuoden 2019 aikana saadaan kaikille Liikenneturvan toimipisteille toimivat videoneuvottelupalvelut käyttöön. Tavoitteena on tehostaa kokouskäytäntöjä ja säästää aikaa ja matkakustannuksia. Talousarvioluonnoksen tulot ja menot ovat 7,090 milj. euroa (6,986 milj. euroa vuonna 2018). Toiminnan rahoitukseksi haetaan yleisavustusta tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta. Tällä rahoituksella, määrältään 7,011 milj. arvioidaan katettavan noin 98 prosenttia toimintavuoden menoista. Muut tulot ovat yhteensä 79 000 euroa. Muista tuloista 70 000 euroa arvioidaan kertyvän varsinaisen toiminnan ja 9 000 euroa jäsenmaksu- ja rahoitustuloina. Tuottojen sekä toiminta- ja henkilöstökulujen määrässä noudatetaan Liikenneturvan strategiassa vuosille 2019 2021 määriteltyjä talouskehyksiä. 14
Talousarvio 2019 VARSINAINEN TOIMINTA TALOUSARVIO 2019 TURVALLISUUSVIESTINTÄ Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -296 000 Henkilösivukulut -76 000 Muut kulut - 653 000-1 025 000 KAMPANJAT Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -109 000 Henkilösivukulut -29 000 Muut kulut -1 181 000-1 319 000 LIIKENNEKASVATUS Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -450 000 Henkilösivukulut -115 000 Muut kulut -360 000-925 000 KULJETTAJIEN JATKOKOULUTUS Tuotot 55 000 Palkat ja palkkiot -164 000 Henkilösivukulut -42 000 Muut kulut -109 000-260 000 ALUEELLINEN LIIKENNE- TURVALLISUUSTYÖ Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -1 248 000 Henkilösivukulut -325 000 Muut kulut -827 000-2 400 000 TIEDONTUOTANTO Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -163 000 Henkilösivukulut -42 000 Muut kulut -150 000-355 000 JOHTO Tuotot 0 Palkat ja palkkiot -112 000 Henkilösivukulut -32 000 Muut kulut -91 000-235 000 TOIMISTO Tuotot 15 000 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ Palkat ja palkkiot -195 000 Henkilösivukulut -51 000 Muut kulut -259 000-490 000-7 009 000 15
VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot 6 000 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Korkotuotot 6 000 Korkokulut -3 000 3 000 OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ -7 000 000 YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus 7 011 000 RAHOITUSTULOS Pitkäaikaisen vpo:n lyhennys 11 000 0 Kiinteistöjen peruskorjaus -11 000 KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS 0 LIIKENNETURVAN VUODEN 2019 TALOUSARVIO LYHYESTI VARSINAINEN TOIMINTA TP 2017 TA 2018 TA 2019 TUOTOT 83 000 100 000 70 000 HENKILÖSTÖKULUT -3 232 000-3 395 000-3 449 000 Palkat -2 363 000-2 464 000-2 527 000 Palkkiot -207 000-230 000-210 000 Henkilösivukulut -662 000-701 000-712 000 MUUT KULUT -3 778 000-3 576 000-3 630 000 KULUT YHTEENSÄ -7 010 000-6 971 000-7 079 000 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -6 927 000-6 871 000-7 009 000 VARAINHANKINTA 6 000 6 000 6 000 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 0 5 000 3 000 YLEISAVUSTUKSET 6 880 000 6 875 000 7 011 000 RAHOITUSTULOS -41 000 15 000 11 000 LAINAN LYHENNYKSET 0 0 0 KÄYTTÖOMAISUUSINVESTONNIT 0-15 000-11 000 KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS -41 000 0 0 16
17