Liikenneturvan toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Liikenneturvan toiminta- ja taloussuunnitelma 2018

2 SISÄLTÖ Liikenneturvan toiminnan periaatteet 3 Suuntana jatkuva turvallisuuden parantaminen 3 Riippumaton asiantuntija 3 Yhteistyöjärjestö 4 Vaikuttaja 4 Liikenneturvan toiminta vuonna Painopisteet 5 Liikenneturvan toiminta ikäryhmittäin 7 Pienet lapset (alle 7-vuotiaat) 7 Lapset (7-14-vuotiaat) 8 Nuoret (15-24-vuotiaat) 9 Aikuiset (25-64-vuotiaat) 10 Iäkkäät (yli 65-vuotiaat) 11 Hallinto ja talous 11 Talousarvio Vahvistettu Liikenneturvan hallituksen kokouksessa

3 Liikenneturvan toiminnan periaatteet Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen. Toteutamme valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä laissa (278/2003) meille määriteltyjä tieliikenteen tiedotus-, valistus- ja koulutustehtäviä. Liikenneturvan tavoite on parantaa tieliikenteen turvallisuutta ja saada aikaan myönteisiä muutoksia liikennekulttuurissa. Visiomme mukaan uudistamme liikenneturvallisuustyötä ajan tarpeiden ja ilmiöiden mukaan. Työmme on ennaltaehkäisevää, suostuttelevaa ja perustelevaa. Tuemme turvallista liikennekulttuuria viestien ja kampanjoiden. Pitkäjänteinen työmme perustuu elinikäiseen liikennekasvatukseen. Toimimme koko Suomessa yhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Toimintamme vuonna 2018 pohjautuu Liikenneturvan jäsenyhteisöjen hyväksymään strategiaan vuosille Suuntana jatkuva turvallisuuden parantaminen Liikenneturvan työtä ohjaavat arvot: turvallisuus ensin, asiantuntijuus ja yhteistyö. Allekirjoitamme tieliikenteen turvallisuusvision, jonka mukaan liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä. Turvallisuusvisio perustuu jaettuun vastuuseen, jossa sekä järjestelmä että yksilö ovat vastuussa tieliikenteen turvallisuudesta. Liikenneturvallisuustyön tavoitteena tulee olla jatkuva liikenneturvallisuuden parantaminen. Riippumaton asiantuntija Liikenneturvan tehtävä on lisätä ihmisten valmiuksia ja tahtoa huolehtia omasta ja toisten turvallisuudesta. Ydinosaamistamme ovat ihmisen roolin ymmärtäminen tieliikenteessä ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen. Liikenneturvan työ on kustannustehokasta. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on taloudellisesti kannattavampaa kuin maksaa niiden seurauksista aiheutuvia kustannuksia. 3

4 Työmme laatu ja riippumattomuus perustuvat tutkittuun tietoon. Seuraamme kansallista ja kansainvälistä tutkimusta, tilastokehitystä sekä muutoksia toimintaympäristössä. Tartumme digitalisaation luomiin mahdollisuuksiin ja hyödynnämme uusia vaikuttamisen kanavia monipuolisesti. Liikenneturvan toiminnassa kehitys näkyy niin verkkooppimisympäristöissä kuin sosiaalisen median vaikuttajaverkostojen hyödyntämisessä. Yhteistyöjärjestö Liikenneturva on haluttu ja luotettu yhteistyökumppani, joka tukee ja kannustaa yhteistyötahoja parantamaan liikenneturvallisuutta toiminnassaan. Keskusjärjestönä teemme yhteistyötä jäsentemme kanssa sekä vaikuttamme laajemmin eri yritysten ja yhteisöjen kautta. Meille on tärkeää edistää vuoropuhelua viranomaisten ja kansalaisten välillä. Erityisesti lainsäädännön valmisteluvaiheessa tuomme aktiivisesti esiin liikenneturvallisuusnäkökulmia. Tuemme uudistuvaa lainsäädäntöä niin että, ihmiset ymmärtävät sen merkityksen turvallisuudelle. Vastuulliseen liikenneviestintään kuuluu myös liiallisen pelon torjunta ja itsenäisen liikkumisen tukeminen. Liikenneturva vie eteenpäin omalla työllään valtioneuvoston periaatepäätöksessä ( ) asetettuja tavoitteita tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Liikenne nähdään tänä päivänä yhä enemmän palveluna. Liikenneturva korostaa tieliikenteen turvallisuuden merkitystä palvelun keskeisenä laatutekijänä. Vain turvallinen tieliikenne on toimivaa. Vaikuttaja Liikenneturvallisuustoimien vaikuttavuuden arviointia tulee tehdä pitkällä aikajänteellä. Liikenneturvan työn vaikuttavuuden keskiössä ovat liikennekäyttäytymisen ja asenteiden muutosten mittaaminen ja arviointi. Liikennekäyttäytyminen ja sitä ohjaavat asenteet, arvot ja sosiaaliset normit muuttuvat hitaasti. Käytämme työssämme paljon nopeita toiminnan arvioinnin mittareita kuten mediakontaktien määrä, kampanjoiden huomioarviot, koulutus- ja tapahtumapalautteet sekä sosiaalisen median näkyvyys. Lisäksi on tärkeää kuvata laajemmin prosesseja, toteutusta ja vaikuttavuutta tarkoituksenmukaisin keinoin. Liikenneturvan toiminnan arviointia ja kehittämistä tehdään myös osana valtioapujärjestelmää, jossa valtioapuviranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto. 4

5 Liikenneturvan toiminta vuonna 2018 Painopisteet Valitsemme painopisteemme useammaksi vuodeksi kerrallaan. Vaiheittain etenevien painopisteiden kautta Liikenneturva pyrkii toiminnassaan jatkuvaan kehityksen ja toteutuksen sykliin. Liikenneturvan painopisteiden toteuttamisprosessi Käynnistys Tuotanto Lanseeraus Levitys Juurruttaminen Osaksi perustoimintaa AUTOMAATIO AJOKUNTO MYÖNTEINEN VUOROVAIKUTUS TURVALLINEN PYÖRÄILY NUORTEN RATTIJUOPUMUS Tiedon ja materiaalin keruu ja seuranta Tiedon ja materiaalin tuotanto Tutkimus Suunnittelu Briiffi Kampanjakonsepti ja mainosten valmistus Lanseeraus ja/ taipilotointi Valtakunnallinen mainonta Toimintamallien kehittäminen aluetyöhön ja testaus Mainonnan toisto ja toimintamallien käyttö alueella Mainonnan jatkokehitys palautteen perusteella Uusia kohderyhmiä mukaan Toimintamallien kehitys ja markkinointi perustyöhön Toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen Mainonnan toisto Toimintamallit perustyössä käytössä Toimintamallit käytössä perustyössä ja alueellisessa työssä Mainonta muistuttavaa NUORTEN RATTIJUOPUMUS Jatkamme päihteettömän liikenteen edistämistä etenkin nuorten keskuudessa. Lisäämme tietoa huumausaineiden vaikutuksesta ajokuntoon ja liikenneturvallisuuteen. TURVALLINEN PYÖRÄILY Edistämme pyöräilyn turvallisuutta alakouluille suunnitelluilla pyöräilykasvatuksen menetelmillä ja aineistoilla. Perehdytämme opettajia tuottamaamme digitaaliseen oppimisympäristöön sekä kehitämme ja laajennamme materiaalia. MYÖNTEINEN VUOROVAIKUTUS Lanseeraamme myönteisen vuorovaikutuksen kokonaisuuden, tavoitteena parantaa tielläliikkujien keskinäistä ymmärrystä. Otamme huomioon tieliikennelainsäädännön muutokset. Säännöt ovat oleellinen peruslähtökohta toiset huomioivalle liikkumiselle. AJOKUNTO Selvitämme ajokunnon vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Suunnittelemme toimintamalleja ja perehdymme aiheeseen. Viestimme ajoterveyden, lääkkeiden ja ajovireyden merkityksestä turvalliselle liikkumiselle. 5

6 AUTOMAATIO Seuraamme ajoneuvojen teknologista kehitystä ja liikenteen vaiheittain lisääntyvän automaation tuomia muutoksia liikenneturvallisuuteen ja otamme ne huomioon työssämme. KEHITYSTYÖ Liikenneturva selvittää ja kartoittaa liikenneturvallisuustietoa, jotta tarjoamamme kannat, neuvot ja ratkaisut ovat ajankohtaisia, omakohtaisiksi koettuja ja liikenneturvallisuutta parantavia. Oikeaa tietoa tarvitaan päivittäin ohjaamaan yksilöiden ja yhteisöjen päätöksentekoa. Tehtävämme on ohjata oivallukseen ja lisätä turvallisuuden arvostusta. Tavoite: Liikenneturvan asiantuntemus säilyy kysyttynä ja arvostettuna. Nostamme esiin uusia keskustelunaiheita luoden pohjaa yhteiskunnan liikenneturvallisuuskulttuurille ja -puheelle. Syvennämme omaa osaamistamme kokeillen uusia tapoja oppia ja viestiä. Liikenneturva on yhä keskustelevampi ja oppivampi organisaatio, joka tukee ja ylläpitää koko työyhteisön sekä oman kouluttajaverkostonsa osaamista. Toiminta: Tuemme kouluttajien ja sidosryhmien liikenneturvallisuustyötä tarjoamalla tietoa ja työkaluja. Kokeilemme verkko-oppimisympäristön hyödyntämistä uutena koulutuskanavana. Järjestämme kouluttajillemme valtakunnalliset kouluttajapäivät. Parannamme tiedon jakamista kehittäen sisäistä viestintää ja viestintäkanavia kuten intraa. Monipuolistamme työtapojamme ottamalla käyttöön erilaisia osallistavia työskentelymalleja ja mahdollistamme paikasta riippumattoman työskentelyn. Tuemme entistä enemmän oman henkilöstön turvallista liikkumista. Lisäämme vastuullisuuden huomioon ottamista korostaen erityisesti liikenneturvallisuuden näkökulmaa. Osallistumme kansalliseen ja kansainvälisiin yhteistyöhön mm. European Transport Safety Council ETSC:n ja Nordiska Trafiksäkerhetsrådet NTR:n jäseninä. Ylläpidämme tiedotusalan ja kävelyn- ja pyöräilyn neuvottelukuntia, jotka auttavat kehittämään toimintaamme. Seuranta: Keräämme tietoa henkilöstömme ja kouluttajiemme tietotarpeista ja vahvuuksista sekä arvioita tarjoamastamme tuesta. KUNTATYÖ Kunnat ovat keskeisiä toimijoita liikenneturvallisuuden edistämisessä ja kuntien tukeminen on Liikenneturvalle tärkeä yhteistyön muoto. Lakisääteisten velvoitteiden lisäksi kunnat toimivat usein monin eri tavoin kuntalaisten liikenneturvallisuuden eteen. Liikenneturvan aktiivinen tuki ja monipuolinen yhteistyö auttavat kuntia rakentamaan liikenneturvallisuutta ruohonjuuritasolta. Liikenneturvan tekemä kuntayhteistyö tavoittaa suuren osan (87%) Suomen kunnista, joissa asuu valtaosa suomalaisista (96%). Vuonna 2016 Liikenneturva oli mukana 6

7 224 kunnassa osana liikenneturvallisuustyöryhmää toimien kunnan oman liikenneturvallisuussuunnitelman puitteissa. Tavoite: Liikenneturvan yhteistyö kuntien kanssa on jatkossakin laaja-alaista, kunnan rakenteisiin integroitua, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Toiminta: Tarjoamme asiantuntemusta ja malleja parantaa liikenneturvallisuutta kuntatasolla koko Suomessa. Viestimme kunnille Liikenneturvan palveluista etenkin liikenneturvallisuussuunnitelman teon ja sen toteutuksen yhteydessä. Tuemme ja koulutamme kuntien eri ammattiryhmiä yhteisen suunnitelman mukaan. Osallistumme kunnissa käytännön liikenneturvallisuustyöhön mm. liikenneturvallisuusryhmien toiminnan kautta. Valmistelemme Liikenneturvan aluetyöntekijöiden käyttöön yhteiset kuntayhteistyön sisällöt, joilla nostamme keskusteluun ajankohtaisia aiheita sekä motivoimme kuntien päättäjiä ja henkilökuntaa liikenneturvallisuuden edistämiseen. Markkinoimme kunnille sähköistä kuntaopasta, mopovideoita, suojatie-tapahtumia ja pyöräilykasvatuksen oppimisympäristöämme sekä konkretisoimme ajonopeuksien merkitystä liikenneturvallisuudelle. Valmistaudumme aluehallinnon muutoksiin siltä osin kuin ne koskevat alueellista liikenneturvallisuustyötä. Arviointi: Seuraamme kuntakontaktien määrää sekä teemme laadullisia kartoituksia palvelumme tasosta ja sen seurauksena toteutetuista kunnan toimista. Liikenneturvan toiminta ikäryhmittäin Pienet lapset (alle 7-vuotiaat) Pienten lasten turvallisuuden puitteet luodaan aikuisten valinnoilla ja teoilla. Vanhempien rooli lasten turvallisessa liikkumisessa on tärkeä. Varhaiskasvatuksessa luodaan edellytyksiä ja tuetaan valmiuksia turvalliseen liikkumiseen lasten kehityksen mukaisesti. Viimeisen kolmen vuoden aikana liikenteessä kuoli keskimäärin neljä ja loukkaantui lähes 90 alle kouluikäistä lasta vuosittain. Alle 7-vuotiaiden lasten liikennekuolemat ja loukkaantumiset tapahtuvat tavallisimmin autossa matkustaessa. Tavoite: Vanhemmat kiinnittävät huomiota lasten turvalliseen kuljettamiseen autolla ja pyörällä. Heillä on riittävä tuki turvallisen itsenäisen liikkumisen opettamiseen. Liikennekasvatus on luonteva osa varhaiskasvatusta. Toiminta: Opastamme lasten turvalliseen kuljettamiseen autolla hyödyntäen uutta materiaalia. Pidämme esillä myös lapsen turvallista kuljettamista pyörällä. Valmistelemme eri toimijoiden kanssa yhteistä suositusta lasten turvalliseen kuljettamiseen autossa. 7

8 Varhaiskasvatusaineistossa muistutamme päiväkotimatkojen tekemisestä kävellen ja pyörällä luoden pohjaa vaiheittaiselle liikenteessä tarvittavien taitojen oppimiselle. Teemme sisältöä alle kouluikäisten lasten vanhempainiltoihin. Tarjoamme näihin tapahtumiin myös materiaalia ja kouluttaja-apua aluetoimipisteidemme kautta. Tuotamme koulutulokkaiden vanhemmille suunnatun videon koulun alkamiseen liittyvistä keskeisistä turvallisen liikkumisen aiheista. Kartoitamme, miten tavoitamme tulevat varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Tarjoamme neuvoloille Lapsi autossa ja Lapsi liikenteessä -materiaalit jaettavaksi vanhemmille ja lapsille neuvolakäynnin yhteydessä. Arviointi: Keräämme turvallista kuljettamista edistävien videoiden laadulliset arviot sekä kirjaamme osallistumisemme päiväkotien vanhempainiltoihin sekä palautteita tapahtumista. Lapset (7-14-vuotiaat) Joka vuosi kymmenet tuhannet lapset suuntaavat ensikertaa koulutielle. Ensimmäisistä koulumatkoista alkaa lasten elämässä kausi, johon kuuluu yhä enemmän liikenteessä liikkuminen itsenäisesti. Elinpiirin ja liikkumisen laajentuessa kodin ulkopuolelle lisääntyvät pyöräilyonnettomuudet, jotka muodostavat noin 40 prosenttia 7-12-vuotiaiden henkilövahingoista. Toisaalta ikäryhmässä henkilövahingoista neljä kymmenestä tapahtuu auton matkustajana. Tavoite: Turvallisuutta edistävä pyöräilykasvatus saa suuremman jalansijan suomalaisissa alakouluissa. Liikenneturvallisuus säilyy merkittävänä sisältönä alakouluissa. Opettajille on tarjolla ajanmukaisia aineistokokonaisuuksia ja intoa työn tueksi. Toiminta: Jatkamme alakouluikäiselle suunnatun pyöräilyn digitaalisen oppimisympäristön Fillarilla laajentamista ja kehittämistä. Tuotamme alakoululaisten pyöräilykasvatukseen lisää sisältöjä 3 6 luokkien opetussuunnitelman mukaisesti. Esittelemme pyöräilyaineistoa kouluille sekä opastamme ja aktivoimme opettajia sen käyttöön. Tarjoamme konkreettisia ja monipuolisia liikenneturvallisuuden toimintamalleja eri oppiaineisiin ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Pidämme yhä huolta siitä, että liikennekasvatusasiat ovat hyvin esillä. Työtämme ohjaavat selvityksemme koulujen ja oppilaitosten liikennekasvatuksen tilasta sekä opetussuunnitelmien perusteet. Edistämme pyöräilykypärän käyttöä. Haluamme tukea kypärän käyttöä myös yläkoululle siirryttäessä. Laajennamme yhteistyötä opettajankoulutuslaitosten kanssa ja päivitämme koulutusmateriaalimme opettajaksi opiskeleville. 8

9 Vastaamme liikennekasvatuksen yhteistyöverkoston koordinoinnista ja tuemme sen kautta koulujen liikenneturvallisuusviikkoa. Viestimme opettajille ajankohtaisista aiheista ja palveluistamme monipuolisesti mm. Turvauutiset uutiskirjeellämme sekä Opettaja-lehden kautta. Jatkamme yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Arviointi: Keräämme Fillarilla -oppimisympäristön käyttäjäpalautteet ja tiedot käyttäjämääristä sekä koulutustilaisuuksista. Nuoret (15-24-vuotiaat) Nuorten liikkumisvalikoimaan kuuluvat jo miltei kaikki kulkumuodot kuten mopot, mopoautot, kevytmoottoripyörät ja täysi-ikäisenä autot. Nuoruuteen kuuluvat itsenäistymiseen liittyvät kokeilut ja irtiotot, joskus myös suurempi riskinotto liikenteessä. Nuorten riski loukkaantua liikenteessä on korkeimmillaan 15-vuotiaana, ensimmäisenä mopovuotena. Toinen riskikausi osuu 18-vuotiaille, juuri autoilun aloittaneille nuorille. Kolme neljästä vuotiaiden liikennekuolemista tapahtuu joko henkilöauton kuljettajana tai matkustajana. Nuoret ajavat eniten rattijuopumusonnettomuuksia ja myös turvavöiden käyttö on ikäryhmässä alhaisempaa muuhun väestöön verrattuna. Onnettomuuksissa menehtyneistä neljä viidestä on miehiä. Tavoite: Rattijuopumusta torjuva sosiaalinen normi vahvistuu ja myös huumeisiin liikenteessä suhtaudutaan torjuvasti. Turvavyön ja pyöräilykypärän käyttöä sekä liikenteeseen keskittymistä edistävät viestit tavoittavat kohderyhmän. Toiminta: Tuomme esiin tietoa huumausaineiden vaikutuksesta ajokuntoon #rohkee -kampanjan osana. Viestimme turvavyön, pyöräilykypärän ja tarkkaavaisuuden merkityksestä nuoria tavoittavissa kanavissa kuten YouTubessa mm. vlogi-yhteistyön avulla. Etsimme mahdollisuuksia yhteistyöhön erityisten riskiryhmien kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamiseksi. Jatkamme Särmänä -koulutusmallin toteuttamista yhdessä puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Sotilaskotiliiton kanssa. Tuotamme Särmänä -koulutusmallista esittelyvideon. Jatkamme turvallisen mopoilun teemasta viestimistä vanhemmille ja tarjoamme ajantasaiset mopoiluaineistot paikallisten mopotapahtumien järjestämiseksi. Arviointi: Toistamme 2015 tehdyn asennetutkimuksen kartoittaaksemme muutoksia nuorten liikenneasenteissa. Seuraamme Särmänä liikenteessä -hankkeen kokonaiskattavuutta. 9

10 Aikuiset (25-64-vuotiaat) Ikäryhmänä vuotiaat muodostavat liikenteemme suurimman joukon. He liikkuvat pääsääntöisesti omaehtoisesti. Valtaosa on suorittanut ajokortin. Ikäryhmän vastuullinen liikennekäyttäytyminen luo pohjan muiden liikkujien, etenkin lasten, liikenneturvallisuudelle. Työmatkaliikenne muodostaa suuren osan tämän ryhmän liikkumisesta. Tieliikenteessä menehtyneistä ja loukkaantuneista joka toinen on iältään vuotias. Heitä menehtyy vuosittain keskimäärin 125 ja loukkaantuu Valtaosa onnettomuuksista tapahtuu autolla liikkuville. Tavoite: Turvallisuusmyönteinen liikennekulttuuri vahvistuu. Työpaikat edistävät turvallista liikkumista työmatkoilla ja työaikana. Toiminta: Lanseeraamme myönteisen vuorovaikutuksen kampanja- ja koulutuskokonaisuuden, jonka osana pidämme eri puolilla Suomea teeman esittely- ja tiedotustilaisuuksia. Lisäämme liikenteen vuorovaikutteisuutta ja edistämme tielläliikkujien keskinäistä vuorovaikutusta myönteisemmäksi. Edistämme työmatkaliikenteen turvallisuutta koko maassa yhteistyöyritysten kanssa. Tarjoamme työyhteisöjen käyttöön suunniteltuja palveluita ja toimintamalleja. Keskitymme erityisesti ajoterveyteen sekä pyöräilyn ja kävelyn turvallisuuteen. Liikennekäyttäytymisen seurantojen lisäksi selvitämme, millaista puhetta liikenteestä käydään, jotta saisimme paremman kokonaiskuvan suomalaisesta liikennekulttuurista. Lisäksi selvitämme tienkäyttäjän identiteettiä, sekä miten liikenteen trendit syntyvät ja miten niiden suuntaan voidaan vaikuttaa. Uusimme autoilijoille suunnattuja kampanjaviestejä tarkkaavaisuudesta ottaen huomioon tuoreimmat tutkimustulokset. Lisäksi kohdennamme heijastinkampanjointia tälle kohderyhmälle. Tarjoamme aineistoa maahanmuuttajille ja heitä opastaville tahoille. Kouluttamamme Ennakoivan ajon kouluttajat tarjoavat EAK-koulutusta maanlaajuisesti moottoripyöräilijöille, autoilijoille ja raskaan liikenteen ammattikuljettajille. Uudistamme raskaan kaluston ennakoivan ajon kouluttajien koulutusta (REAK) mm. moduulioppimisen myötä. Selvitämme simulaattorin käyttöä tarkkaamattomuusilmiön havainnollistamiseksi. Kartoitamme kyselyillä tilastojen ulkopuolelle jäävien pyöräilyonnettomuuksien osuutta, joissa pyöräilykypärä pelasti ja vahinko ei päätynyt tilastoihin. Näin saamme tarkemman kuvan pyöräilykypärän todellisesta suojavaikutuksesta. Arviointi: Teemme huomioarvotutkimuksen myönteisen vuorovaikutuksen kampanjakokonaisuudesta. Arvioimme uusittua REAK-kouluttajakurssia. 10

11 Iäkkäät (yli 65-vuotiaat) Iäkkäiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa. Ikäihmiset myös liikkuvat enemmän kuin vanhempansa. Liikenteessä ikääntymiseen liittyy riskinä eri sairauksien yleistyminen. Yksilölliset erot terveydessä ovat kuitenkin suuria. Tieliikenteessä menehtyneistä joka neljäs on iäkäs. Liikenteessä menehtyneistä jalankulkijoista kolmannes ja pyöräilijöistä yli puolet on iäkkäitä. Iän myötä kehon hauraus näkyy onnettomuuksien seurauksissa. Liikenneonnettomuuteen joutuminen on iäkkäälle vaarallisempaa kuin nuoremmille. Tavoite: Iäkkäät huolehtivat yhä paremmin omasta turvallisuudestaan ennakoivasti. Lähipiiri ottaa aktiivisemman vaikuttajan roolin iäkkään liikenneturvallisuudesta. Toiminta: Aktivoimme iäkkäitä huolehtimaan omasta turvallisuudestaan. Muistutamme ajokunnon merkityksestä. Viestimme ajoterveyden, lääkkeiden, ajovireyden ja ikääntymisen vaikutuksista turvalliseen liikkumiseen. Oman ajokunnon arviointi, ennakoiva ajotapa sekä tekniset apuvälineet auttavat iäkästä kuljettajaa. Terveydenhuollolla on merkittävä rooli ajoterveyden arvioimisessa. Selvitämme lääkäreiden osaamista ja kokemuksia ajoterveyden puheeksi ottamisesta ja arvioimisesta. Jaamme tietoa iäkkäiden turvallisesta liikkumisesta iäkkäiden parissa työskentelevien keskuudessa osallistumalla valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutustapahtumiin. Markkinoimme turvatekniikan hyötyjä etenkin iäkkäille. Etsimme keinoja tavoittaa ne iäkkäät, jotka eivät ole aktiivisesti mukana erilaisten yhdistysten yms. toiminnassa. Kokeilemme uusia kanavia tavoittaa iäkkäiden lähipiiriä esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tuotamme ja testaamme uusia vaikuttavia tapoja liikenneturvallisuuden käsittelyyn iäkkäiden kanssa. Selvitämme iäkkäille kuljettajille suunnattujen palvelujen tarvetta. Erityisesti etsimme keinoja ikääntyvien naisten ajotaitojen heikentymisen ennaltaehkäisyyn. Arviointi: Uusien aineistojen ja toimintamallien arviointi. Hallinto ja talous Liikenneturvan toiminta rahoitetaan tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävällä valtionavustuksella, mistä on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1207/2016). Liikenneturvallisuusmaksu tuloutetaan valtion talousarvioon, ja talousarvion yhteydessä osoitetaan määräraha tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen. Valtionavustuksen myöntämisestä päättää Liikenteen turvallisuusvirasto. Valtionavustukseen ja sen mukaisen toiminnan valvontaan sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), ja Liikenneturvan valvonta toteutetaan osana valtionavustusmenettelyä. 11

12 Liikenneturvassa talouden läpinäkyvyys, kustannustietoisuuden lisääminen ja vaikuttavuuden seuranta ovat kehittämisen kulmakiviä vuonna Taloudessa tähdätään uudistuksilla toiminnan tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen. Vuoden 2017 aikana Liikenneturvassa kerättiin koko henkilöstöltä ideoita toimenpiteistä, joilla yhdenvertaisuutta voidaan ylläpitää ja kehittää. Suunnitelman päivittämisestä ja seurannasta vastaa Liikenneturvan yhteistoimintaryhmä. Hankintaohjeen mukaisesti hankinnoissa hyödynnetään ensisijaisesti yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kilpailuttamia puitejärjestelyjä. Hallinto huolehtii keskitetysti Liikenneturvan toimitilojen kunnosta ja turvallisuudesta sekä hankkii ja varmistaa ajanmukaisen ICT-laitekannan ja -palvelut henkilöstön käyttöön. Talousarvioluonnoksen tulot ja menot ovat 7,095 milj. euroa (7,046 milj. euroa vuonna 2017). Toiminnan rahoitukseksi haetaan yleisavustusta tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta. Tällä rahoituksella, määrältään 6,984 milj. arvioidaan katettavan noin 98 prosenttia toimintavuoden menoista. Muut tulot ovat yhteensä euroa. Muista tuloista euroa arvioidaan kertyvän varsinaisen toiminnan ja euroa jäsenmaksu- ja rahoitustuloina. Tuottojen sekä toiminta- ja henkilöstökulujen määrässä noudatetaan Liikenneturvan strategiassa vuosille määriteltyjä talouskehyksiä. 12

13 Talousarvio 2018 VARSINAINEN TOIMINTA TALOUSARVIO 2018 TURVALLISUUSVIESTINTÄ Tuotot 0 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut kulut KAMPANJAT Tuotot 0 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut kulut LIIKENNEKASVATUS Tuotot 0 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut kulut KULJETTAJIEN JATKOKOULUTUS Tuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut kulut ALUEELLINEN LIIKENNE- TURVALLISUUSTYÖ Tuotot 0 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut kulut TIEDONTUOTANTO Tuotot 0 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut kulut JOHTO Tuotot 0 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut kulut TOIMISTO Tuotot VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut kulut

14 VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Korkotuotot Korkokulut OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus RAHOITUSTULOS Pitkäaikaisen vpo:n lyhennys Kiinteistöjen peruskorjaus KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS 0 LIIKENNETURVAN VUODEN 2016 TALOUSARVIO LYHYESTI VARSINAINEN TOIMINTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TUOTOT HENKILÖSTÖKULUT Palkat Palkkiot Henkilösivukulut MUUT KULUT KULUT YHTEENSÄ VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YLEISAVUSTUKSET RAHOITUSTULOS LAINAN LYHENNYKSET KÄYTTÖOMAISUUSINVESTONNIT KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS

15 15

16