PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 21.12.2009 LSU-2009-Y-359 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotannon laajentamista. Heikkilä Marko Pojanluomantie 491 60760 Pojanluoma ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on lypsylehmien kylmäpihatto sekä nuorkarjapihatto, joissa pidettävä eläinten maksimimäärä on yhteensä 64 lypsylehmää, 80 hiehoa tai lihanautaa ja 20 vasikkaa. Tilalle rakennetaan uusi lypsykarjapihatto, johon tulee tilat 160 lypsylehmälle ja 10 hieholle. Vanhaan navettarakennukseen jää tilat 90 hieholle ja 30 vasikalle (alle 6 kk). Lisäksi tilalle rakennetaan vasikkala, johon tulee tilat 40 vasikalle (alle 6 kk). Nuorkarjapihatossa ei pidetä eläimiä enää uuden navettarakennuksen valmistumisen jälkeen. Nykyiset eläinsuojat sijaitsevat Ilmajoen kunnan Palonkylässä tilalla Kaunisto RN:o 7:149. Rakennettava navetta rakennetaan osittain Ilmajoen kunnan Röyskölän kylään tilalle Alamantila RN:o 5:402. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 5.10.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 23.8.2002 myöntämä ympäristölupa 52 lypsylehmän, 50 hiehon, 20 vasikan (alle 8 kk), 400 emakon porsaineen ja 260 kasvatettavan siitossian pitämiselle. Sikalaa ei ole rakennettu. Tila sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa tila sijaitsee maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk-2). Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ilmajoen kunnan Pojanluoman kylässä maatalousvaltaisella haja-asutusalueella noin 11 kilometriä kuntakeskuksesta kaakkoon. Tilalla on nykyisin kaksi eläinsuojaa: lypsylehmien kylmäpihatto ja nuorkarjapihatto. Nyt ollaan rakentamassa uutta lypsykarjapihattoa sekä vasikkalaa. Lypsykarjapihaton rakentamisen jälkeen vanha kylmäpihatto muutetaan nuorkarjan kasvatukseen ja nuorkarjapihatto muutetaan maataloustuotevarastoksi. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 165 metrin etäisyydellä kylmäpihatosta etelä-kaakkoon ja 100 metrin etäisyydellä nuorkarjapihatosta etelään. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat rakennettavasta navettarakennuksesta noin 190 metrin etäisyydellä luoteessa, 210 metrin etäisyydellä etelässä ja 305 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Lähimmän naapurin ja rakennettavan lypsykarjarakennuksen välissä on metsää. Toiseksi lähimmän naapurin ja rakennettavan lypsykarjapihaton välissä on tilan rakennuksia. Rakennettava vasikkala tehdään vanhan kylmäpihaton pohjoispuolelle. Etäisyys lähimpää naapurin asuinrakennukseen on noin 205 metriä. Tilan lähialueella ei ole pohjavesialueita. Eläinsuojat sijaitsevat Tuoresluoman valuma-alueella. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilan kylmäpihatossa on tällä hetkellä tilat yhteensä 64 lypsylehmälle. Lisäksi navetassa on lämmin osa, jossa on tilat 20 vasikalle (alle 6 kk) sekä lypsyasema, maitohuone ja sosiaalitilat. Nuorkarjapihatossa on tilat yhteensä 80 hieholle ja lihanaudalle. Nuorkarjapihatto tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa kesäkuun lopulla. Pihatto rakennetaan uudelleen väliaikaisesti eläinsuojaksi ja se muutetaan uuden pihattonavetan rakentumisen jälkeen maataloustuotevarastoksi. Tilalle rakennettavaan uuteen lypsylehmäpihattoon tulee kaksi lypsyrobottia. Lypsettäville lehmille on yhteensä 124 partta. Lisäksi pihattoon tulee 36 partta umpilehmille ja pian poikiville hiehoille sekä 4 muuta partta. Poikiville lehmille on 115 m²:n kuivikepohjainen poikimaalue. Rakennettavaan pihattoon tulee luonnollinen ilmanvaihto ja avattava verhoseinä. Vanha navettarakennus muutetaan laajennuksen yhteydessä hiehojen ja nuorkarjan kasvatukseen. Vanhaan navettarakennukseen tulee tilat 90 hieholle ja 30 vasikalle (alle 6 kk). Vasikkalaan tulee kaksi olkipohjaista karsinaa yhteensä 32 vasikalle sekä 8 yksilökarsinaa. Vasikkalassa kasvatetaan alle 3 kuukauden ikäisiä vasikoita.

3 Uusi lypsykarjapihatto on tarkoitus rakentaa ja ottaa käyttöön vuoden 2010 aikana. Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen 1 500 000 kg maitoa ja 20 000 kg naudanlihaa vuodessa. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Ilmajoen kunnan vesijohtoverkosta. Lannan ja jätevesien varastointi Uuden navettarakennuksen lannankäsittely on lietelannalla lukuun ottamatta poikimakarsinoita. Poikima-alueella on 115 m²:n kuivikepohja, jonka tilavuus on 69 m³. Vanhan navettarakennuksen ja vasikkalan lannankäsittely on kuivikelannalla. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Vasikkalassa on kaksi kestokuivikepohjakarsinaa, joissa on lannanvarastotilavuutta yhteensä 40 m³. Kuivikkeena tilalla käytetään turvetta ja olkea. Rakennettavan lypsykarjapihaton kaakkoispuolelle rakennetaan 5 000 m³:n lieteallas kumimateriaalista. Lietesäiliö täytetään altapäin. Navetan kokoojakuiluissa on lietteen varastotilavuutta noin 40 m³. Kylmäpihaton yhteydessä on katettu 952 m³:n kokoinen katettu kuivalantala. Katetun lantalan ja nuorkarjapihaton välillä on 540 m³.n avolantala. Lisäksi tilalla on vuokrattuna kuivalantalatilavuutta 250 m³. Vuokralantala sijaitsee tilalla Laitila RN:o 1:318 noin 4,3 km tilalta länsi-lounaaseen. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 241,7 hehtaaria. Lannanlevityspelloista 102,7 ha on omaa, 100 ha vuokrapeltoa ja 39 ha lannanlevitykseen tarkoitettua sopimuspeltoa. Lannanlevityspelto ei sijaitse pohjavesialueella. Lannasta 60 % levitetään viikoilla 18-22, 20 % viikoilla 26-27 ja 20 % viikoilla 34-40. Tilalla ei laidunneta eläimiä. Maitohuoneen pesuvedet johdetaan tällä hetkellä imeytyskenttään. Pesuvedet tullaan johtamaan rakennettavaan lietesäiliöön, jonka on tarkoitus valmistua huhtikuussa 2010. Maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvesien määrä on yhteensä noin 450 m³. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan 10 m³:n umpikaivoon. Säilörehun varastointi Tilalla valmistetaan noin 4 000 tonnia esikuivattua säilörehua. Tästä laakasiiloihin tehdään noin 900 t, aumaan 3 000 t ja pyöröpaaleihin noin 100 t. Säilörehujen puristenesteet kerätään laakasiilosta 8 m³:n umpikaivoon ja levitetään nurmille kesällä. Auman pohjan materiaali on asfaltti. Muut varastot Tilalla olevien polttoainesäiliöiden tilavuus on yhteensä 16 000 litraa. Säiliöt on varustettu katoksella ja lukituksella. Polttoainesäiliö on viimeksi tarkastettu paloviranomaisen toimesta 2007. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 1 000 litraa. Nämä säilytetään korjaamohallissa. Pesuaineita on varastossa noin 400 litraa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet (6 t/vuosi), muovit (0,8 t/vuosi), jäteöljyt (600 l/vuosi), metallit, akut (2 kpl/vuosi), loisteputket (20 kpl/vuosi) ja pilaantunut rehu. Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään pellolle. Metalliromu toimitetaan kierrätyksen romunkeräyksen tai Lakeuden Etapin kautta. Muut jätteet toimitetaan Lakeuden Etapille.

4 Toiminnasta aiheutuva liikenne Rehuliikenne lisääntyy, kun kesällä ajetaan rehut traktorilla kotiin. Lantaa ajetaan pellolle keväisin ja syksyisin entistä enemmän. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEK- SI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla on aggregaatti sähkökatkojen varalta. Työohjeet on kirjattu ylös ja toimintasuunnitelmat häiriötilanteiden varalta keskusteltu työntekijän kanssa. Tautiriskit on tiedostettu. Tautien tulo tilalle pyritään estämään. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 19.10.-17.11.2009. Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Tilalle on tehty tarkastuskäynti lupamääräysten tarkistamishakemuksen johdosta 6.7.2009. Uuden toiminnan laajentamista koskevan hakemuksen johdosta ei ole tehty erillistä tarkastuskäyntiä. Lausunnot Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on 3.11.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että alueen suunnittelutarveratkaisua ei ole vielä tehty. Maankäyttöratkaisusta päättää tekninen lautakunta. Ympäristölautakunta ei ota tässä lausunnossaan kantaa tulevaan maankäytön ratkaisuun, vaan tarkastelee lupahakemusta ympäristönsuojelulainsäädännön kannalta. Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä maidontuotantotoiminnan laajentamiselle tiloille Kaunisto RN:o 7:149 ja Alamantila RN:o 5:402. Ympäristölupahakemuksen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaan on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille. Käytettäessä ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002 ohjeistusta uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia häiriintyvästä kohteesta taulukkoa, etäisyydet täyttyvät. Mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 320 metriä. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä on olemassa olevan eläinsuojan laajennus, naapurustossa ei asutusaluetta, laajennus suuntautuu poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta ja kyseessä on navetta. Toisaalta suurempaa etäisyyttä edellyttävä seikka tässä hankkeessa on, että tilan kaikkia lantavarastoja ei ole katettu.

5 Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Mikäli lannanlevitysalaa sijaitsee pohjavesialueella, tulee lannan levityksessä huomioida pohjavedensuojelusuunnitelmassa annetut määräykset pohjaveden suojelusta. Eläinsuojan wc-vedet on esitetty johdettavaksi umpisäiliöön. Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Tilan polttoainesäiliöt tulee varustaa suoja-altaalla, katoksella, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Hakemuksen mukaan tilalla säilytettävä polttoainemäärä on melko iso 16 m³. Polttonesteiden säilytysalueen läheisyyteen tulee varata imeytysainetta mahdollisten onnettomuuksien varalta. Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys voidaan toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Ilmajoen kunnanhallituksen 5.11.2009 ympäristökeskukseen saapunut lausunto on yhteneväinen ympäristölautakunnan lausunnon kanssa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 20.11.2009 annettu kirjeitse mahdollisuus antaa lausunnoista vastine. Hakija ei ole antanut vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Marko Heikkilälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotannon laajentamiselle Ilmajoen kunnan Palon kylässä tilalla Kaunisto RN:o 7:149 ja Röyskölän kylässä tilalla Alamantila RN:o 5:402 seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ilmajoen kunnanhallituksen ja ympäristölautakunnan lausunto Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnoissa esitetyt asiat ja annettu määräykset lannan levittämisestä pohjavesialueella, polttoaineiden varastoinnista, lannan kuormauksesta, kuljetuksesta ja levittämisestä sekä eläinsuojien alueen pitämisestä siistinä.

6 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Tilan eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 160 lypsylehmää, 100 hiehoa ja 70 vasikkaa (alle 6 kk). Rakennettavassa lypsykarjapihatossa voidaan pitää enintään 160 lypsylehmää ja 10 hiehoa. Vanhassa navettarakennuksessa voidaan pitää enintään 90 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Rakennettavassa vasikkalassa voidaan pitää 40 vasikkaa (alle 6 kk). Nuorkarjapihatossa voidaan pitää laajennuksen aikana enintään 80 hiehoa. Kun rakennettava lypsykarjapihatto otetaan käyttöön, tulee nuorkarjapihatto muuttaa maataloustuotevarastoksi eikä siellä saa pitää eläimiä. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, kuivalanta sekä maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliössä ja kuivalantaloissa. Lietelannan, pesuvesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 5 016 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus (40 m³). Kuivalannan, eläinsuojien pesuvesien ja sadeveden 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 1 804 m³. Kuivalannan varastotilavuuteen voidaan laskea myös kuivikepohjien varastotilavuus (109 m³). Tilalle rakennettava uusi noin 5 000 m³:n lieteallas tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymästä materiaalista. Käytettäessä EPDM-kumimateriaalia saa säiliön enimmäissyvyys olla korkeintaan 3 metriä. Lietesäiliö tulee varustaa MMM:n rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukaisella, vähintään 1,5 metrin korkuisella, suojaaidalla. Uuden lietesäiliön salaojituksen yhteyteen tulee rakentaa tarkastusputki, josta on mahdollista saada tarvittaessa vesinäyte mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Lietealtaan täyttöja tyhjennysalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esimerkiksi betonilla tai asfaltilla. Toiminnanharjoittajan tulee vähintään 3 kk ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä toimittaa ympäristökeskukselle lietesäiliön rakennussuunnitelma, jossa on tieto lietesäiliön rakennusmateriaalista (mm. EPDM-muovikalvon standardinmukaisuus, ainepaksuus ja laatu), suunnitelma siitä, miten mahdollinen pohjavesipaine huomioidaan rakentamisessa sekä suunnitelma lietesäiliön salaojituksesta. Lietesäiliön sekä lietteen johtamisrakenteiden tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan käyttöönottoa. Lietesäiliöt ja kuivalantalat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehujen puristenesteet tulee kerätä laakasiiloista ja aumoista tiivistä materiaalista olevaan umpikaivoon tai lietesäiliöön. Aumojen tulee olla asfalttipohjaisia. Puristeneste tulee käyttää pellolla lannoitteena. Eläinsuojien wc-vedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti 31.12.2010 mennessä. Wc-vedet tulee johtaa umpikaivoon, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön 31.8.2010 mennessä.

7 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä ja lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 158 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä ja lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Pohjavesialueilla, joilla on tehty pohjaveden suojelusuunnitelma, tulee noudattaa suunnitelmassa annettuja määräyksiä. Maitohuoneen pesuvesien ja eläinsuojan pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Tilalla oleva katettu kuivalantala tulee pitää katettuna. Rakennettava lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella leca-soralla tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvaa katetta tulee ylläpitää. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä.

8 Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan, lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket ja vanhentuneet torjuntaaineet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Suoja-altaan koon tulee olla vähintään puolet polttoainesäiliöiden tilavuudesta. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2010 mennessä. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille. Kun maatilalla on yli 10 m³:n polttoainesäiliö tai säiliöiden yhteistilavuus ylittää 10 m³, on polttonestesäiliöihin sovellettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla (415/1998). Maatilan katsotaan tällöin harjoittavan myös kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia ja tila on kemikaaliturvallisuuslain 390/2005 mukaan ilmoitusvelvollinen pelastusviranomaiselle. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla yli kaksi vuorokautta, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantaloiden ja öljysäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

9 Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden lypsykarjapihaton valmistumisesta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee tilat 160 lypsylehmälle, 100 hieholle ja 70 vasikalle. Ympäristöministeriön kirjeen (YM4/401/2001, Kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa) liitteen yksi mukaan lasketuilla eläinyksikkökertoimilla tilan eläinyksikkömäärä on laajennuksen jälkeen

10 1330 eläinyksikköä. Verrattaessa toimintaa ympäristöministeriön kirjeen liitteen 3 mukaiseen tilanteeseen, voidaan todeta, että mikäli kyseessä olisi uudelle, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 1330 eläinyksikön navetalta vähintään 300 metrin etäisyyttä suotuisissa ja 320 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat rakennettavasta navettarakennuksesta noin 190, 210 ja 305 metrin etäisyyksillä. Etäisyys naapureihin täyttää vanhojen eläinsuojien laajennuksia koskevan etäisyyssuosituksen. Kaksi lähintä naapureiden asuinrakennusta sijaitsee lisäksi eläinsuojien luoteis- ja eteläpuolella, eli ne eivät sijaitse alueella vallitsevien etelä- ja lounaistuulten alapuolella. Lähimpien naapureiden asuinrakennusten ja eläinsuojien välillä on metsää tai rakennuksia ja rakennettava lietelantala tulee lupamääräysten mukaan kattaa kelluvalla katteella. Laajennus suuntautuu poispäin lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärän ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 3 846 m³ vuodessa ja kuivalantaa noin 1 774 m³ vuodessa. Lietesäiliöön johdetaan lisäksi maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet ja kuivalantalaan eläinsuojien pesuvedet. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden mitoituksessa tulee huomioida myös sadevedet. Esitetyt lantalatilavuudet (5 040 ja 1 851 m³) ovat 12 kuukauden liete- ja kuivalantamäärälle riittävät varastotilavuudet. Uusi lietesäiliö voidaan rakentaa maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymästä EPDMkumikalvosta tai sellaisesta EPDM-kumikalvosta, jonka ainevalmistajalla on sertifikaatti, jossa on viittaus vuonna 2006 vahvistettuun eurooppalaiseen myös Suomessa akkreditoituun standardin, SFS-EN 13361 +A1 (synteettiset geoeristeet, toiminnalliset vaatimukset altaiden ja patojen rakentamisessa). Lietesäiliön pohjalle ja lietesäiliön ympärille säiliön pohjatason alapuolelle rakennettavien salaojaputkistojen ja tarkastusputken avulla voidaan tarvittaessa vesinäytteiden avulla varmistaa lietesäiliön kestävyys, vesitiiveys ja toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Rakennussuunnitelman toimittaminen ympäristökeskukselle EPDM-kumikalvon laadusta ja ainepaksuudesta, mahdollisen pohjavesipaineen huomioimisesta rakentamisessa sekä lietesäiliön salaojituksesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi sekä valvonnallisista syistä. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Sosiaalitilojen jätevedet on käsiteltävä niin, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Puristenesteen talteenkeräys on tarpeen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi. (määräys 2)

11 Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen/lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmä kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete/lanta, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä/lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä ja eläinsuojan pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä katettu kuivalantala katettuna sekä kattamalla rakennettava lietesäiliö kelluvalla katteella ja pitämällä lietesäiliöiden, lantaloiden, eläinsuojien ja laakasiilojen ympäristön hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä

12 imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Tällä lupapäätöksellä kumotaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 23.8.2002 myöntämä ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala.

13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 3 130 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus

14 Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja ilmajoen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. 1.1.2010 alkaen tieto päätöksestä on lisäksi Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.