2019 ASUMISPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta 14.02.2019 23
S i v u 1 Sisällysluettelo 1 ASUMISPALVELUJA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET... 2 2. ASUMISPALVELUJEN KÄSITTEET... 2 3. ASUMISPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERIAATTEET... 3 3.1 Asumispalveluihin hakeutuminen... 3 3.1.1 Asumispalvelujen tarpeen arviointi... 4 3.1.2 Kirjallinen hakemus asumispalveluihin... 4 3.1.3 Hakemuksen käsittely SAS-ryhmässä... 4 3.1.4 Päätös asumispalveluista... 4 3.1.5 Asumispalvelupaikan vastaanottaminen... 5 4. ASUMISPALVELUJEN PALVELUTASOKUVAUKSET... 5 4.1 Palveluasuminen... 5 4.2 Tehostettu palveluasuminen... 5 4.3 Pitkäaikaishoiva... 6 4.4 Lyhytaikaishoito... 6 4.5 Vanhusten perhehoito toimeksiantosopimuksella... 6 5. ASUMISPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT... 6 6. MUUTA HUOMIOITAVAA... 6
S i v u 2 1 ASUMISPALVELUJA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET Sosiaalihuoltolaki (130/2014) Terveydenhuoltolaki (132/2010) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) (980/2012) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/28.12.2012) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (743/1992) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM:n julkaisuja 2017:6). Kotikuntalaki 201/1944 2. ASUMISPALVELUJEN KÄSITTEET Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta järjestää asumispalveluja ikääntyneille suonenjokelaisille. Asumispalveluilla tarkoitetaan Sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia asumispalveluja, joita järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat kotihoidon palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista pois omasta kotoa. Ennen asumispalveluun siirtymistä tulee selvittää kaikki muut mahdolliset keinot tukea nykyistä asumista. Iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito järjestetään siis ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asumispaikkaan erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palvelutarpeita (Vanhuspalvelulaki 14 ). Tilapäistä asumispalvelua järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista ja/tai kiireellistä apua. Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito- ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Palveluasumisessa asukas voi hälyttää tarvittaessa apua yöaikaan. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon terve on ympärivuorokautista. Tavoitteena on, että asiakas voi asua asumisyksikössä elämänsä loppuun saakka riittävän tuen avulla. Sosiaalihuollon laitospalveluilla tarkoitetaan hoidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua, taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste. Asumispalveluja tuotetaan kaupungin omana hoivapalveluna Veljeskodissa ja Joenrannan kodissa sekä ostopalveluna yksityisiltä palvelun tuottajilta ja palvelusetelillä. Halutessaan kuntalaisella on mahdollisuus hakeutua yksityisten asumispalveluiden piiriin myös omakustanteisesti.
S i v u 3 3. ASUMISPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERIAATTEET Iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito järjestetään ensisijaisesti hänen kotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita (Vanhuspalvelulaki 14 ). Asumispalvelupaikan saamisen edellytyksenä on, että asiakas on lähtökohtaisesti ollut laaja-alaisten kotiin annettavien palveluiden ja/tai omaishoidon tuen piirissä. Asiakkaalle myönnettyä asumispalvelua arvioidaan säännöllisesti. Asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa myös asumispalvelun tasoa ja paikkaa voidaan tarvittaessa muuttaa asiakaan toimintakykyä ja palvelutarvetta vastaavaksi. Asumispalveluiden myöntämisen perusteita eivät pääsääntöisesti ole: asunnon epätarkoituksenmukaisuus asiakkaan taloudellinen tilanne tarkoituksenmukaisista palveluista tai apuvälineiden käytöstä kieltäytyminen turvallisuuden vaarantuminen toisen henkilön käytöksen vuoksi korkea ikä ilman toimintakyvyn vajausta asiakkaan/omaisten epärealistiset toiveet tai toiminta asiakkaan asumisratkaisuissa (esim. asunnon irtisanominen) eivät ohita asetettuja kriteerejä tilapäinen toimintakyvyn alentuma kuntoutuksen/hoidon keskeneräisyys 3.1 Asumispalveluihin hakeutuminen Hakeutuminen asumispalvelujen piiriin tulee ajankohtaiseksi vasta silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyky on heikentynyt niin paljon, että kotona asuminen ei onnistu kotiin annettavien laaja-alaisten palvelujen eikä tukitoimien ja teknologian turvin. Asumispalvelujen piiriin hakeutuminen käynnistyy yhteydenotolla vanhuspalvelupäällikköön. Asumispalveluihin haetaan kirjallisella hakemuksella pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun palvelutarpeen arviointi on tehty ja asumispalvelujen myöntämiskriteerit täyttyvät. Palvelutarpeen arvioinnin tekee pääsääntöisesti joko vanhuspalvelupäällikkö yhdessä fysioterapeutin kanssa tai kotihoidon palveluesimies yhdessä fysioterapeutin kanssa. Hakemuksessa tulee olla liitteenä lääkärinlausunto henkilön terveydentilasta ja toimintakyvystä. Hakemukset käsitellään SAS-ryhmässä, jossa asiakas hyväksytään tai hylätään asumispalvelujen hakijaksi. Asiakkaalla tai omaisella on oikeus hakea asumispalvelupaikkaa myös muussa tilanteessa, mutta mikäli asumispalvelujen myöntämiskriteerit eivät täyty, tehdään kielteinen päätös ja asiakas ohjataan muiden palveluiden piiriin. Asumispalvelu voidaan myöntää myös määräaikaisesti. Asumispalvelun myönteinen päätös voidaan purkaa, jos asiakkaan toimintakyvyssä ja arjessa selviytymisessä tapahtuu sellainen muutos, että hänen palveluntarpeensa ei täytä enää asumispalvelujen myöntämisperusteita.
S i v u 4 3.1.1 Asumispalvelujen tarpeen arviointi Asumispalvelun tarpeen arviointi tehdään moniammatillisesti. Palvelutarpeen arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan ja läheisten ilmaisema käsitys avun tarpeesta. Palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluista päätettäessä hyödynnetään toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Muistisairaan asiakkaan kohdalla voidaan käyttää erityisesti muistia arvioivia mittareita (MMSE, ADCS-ADL). Toimintakykyä mitataan myös RAVA-mittarilla. Arvio palveluntarpeesta ei kuitenkaan perustu pelkästään erilaisiin testeihin ja mittareiden antamiin tuloksiin, vaan jokaisen asiakkaan tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti huomioiden mm. terveydentila, asuinolosuhteet, psyykkinen toimintakyky sekä sosiaalinen verkosto. Muistisairaiden kohdalla kuullaan muistihoitajan näkemys asiakkaan tilanteesta. Tarvittaessa esim. sairaalajakson jälkeen voidaan toteuttaa ns. kuntouttava asumisjakso Joenrannan kodilla, minkä aikana selvitetään moniammatillisesti kokonaisarvio henkilön toimintakyvystä ja palvelujen tarpeesta. 3.1.2 Kirjallinen hakemus asumispalveluihin Kirjallinen hakemus osoitetaan vanhuspalvelupäällikölle. Asiakkaan oma tahdonilmaisu asumispalvelupaikasta huomioidaan ja kirjataan palvelua myönnettäessä, mutta aina toivetta vastaavaa asumispalvelua ei voida järjestää. Hakemukseen liitetään: tuloselvitys (eläke, korkotulot, osake- ja osinkotulot, metsätulot yms.) lääkärinlausunto, toimintakykymittari RAVA-arvo ja mahdollisesti muistitesti MMSE ja ADL-tulos. Lisäksi asumispalveluhakemuksen tueksi voidaan pyytää fysioterapeutin ja/tai muistihoitajan tai sosiaalityöntekijän lausunto 3.1.3 Hakemuksen käsittely SAS-ryhmässä Hakemukset ja palvelutarpeen arviointiyhteenveto käsitellään moniammatillisessa SAS- työryhmässä (Selvitä Arvioi Sijoita). Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. SAS-työryhmän tehtävänä on arvioida ja koordinoida hoivapalvelua, käsitellä asumispalveluhakemukset, selvittää tarvittaessa asiakkaan asumispalvelun kiireellisyys ja hakemuksen asettaminen sijoitusjonoon sekä määrittää oikea-aikaisesti asiakkaan tarpeita vastaava asumispalvelupaikka. Asumispalvelutarvetta arvioitaessa huomioidaan hakijan kokonaistilanne. Harkinnan perusteena on palvelutarve ja sen kiireellisyys sekä vapautuvat asumispalvelupaikat. Asiakkaalle myönnetystä asumispalvelupaikasta vanhuspalvelupäällikkö tekee päätöksen. Asiakkaalla on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta (Vanhuspalvelulaki 18 ). Kotikuntamuuttajalle, joka muuttaa Suonenjoelle, hoidon myöntämisperusteet ovat samat kuin Suonenjoen myöntämisperusteet. Suonenjoelta muuhun kuntaan muuttavan myöntämisperusteet määrittelee vastaanottava kunta. 3.1.4 Päätös asumispalveluista Asiakkaalle toimitetaan valituskelpoinen päätös. Ennen kirjallisen päätöksen lähettämistä vanhuspalvelupäällikkö on yhteydessä hakijaan/ hänen omaiseensa. Jos asiakas kieltäytyy myönnetyn palvelun vastaanottamisesta, hän ei jää asumispalvelujen jonoon.
S i v u 5 Ellei asumispalveluiden myöntämisperusteita ole, asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman päivitys on ensisijainen toimenpide asiakkaan omaan kotiin annettavien avopalveluiden järjestämiseksi ja kotona asumisen esteiden korjaamiseksi. Uuden hakemuksen voi myös aina tehdä, jos asiakkaan tilanne oleellisesti muuttuu. Tällöin palvelutarpeen arviointi tehdään uudelleen. Sekä myönteiseen että kielteiseen päätökseen liitetään muutoksenhakuohjeet. 3.1.5 Asumispalvelupaikan vastaanottaminen Ilmoitus asumispalvelupaikan vastaanottamisesta on tehtävä viivytyksettä siitä, kun asiakas on saanut tiedon asumispalvelupaikasta (viimeistään seitsemän kalenteripäivän kuluessa). Asiakkaan kieltäytyessä tarjotusta asumispalvelupaikasta, asia haetun palvelun osalta kaupungin järjestämänä raukeaa. Kieltäytymisestä ja sitä seuranneesta asian raukeamisesta tehdään asiakirjamerkinnät. Asukkaalla ja palvelun järjestäjällä on mahdollisuus ilmaista toive asumispalvelupaikan vaihtamiseen niissä tilanteissa, joissa toiminta ja laatu eivät vastaa asukkaan palvelutarvetta. 4. ASUMISPALVELUJEN PALVELUTASOKUVAUKSET 4.1 Palveluasuminen Palveluasumisen lähtökohtana on, että asuminen omassa kodissa kattavien avohoidon keinojen ja turvateknologisten ratkaisujen avulla ei ole mahdollista tai se ei ole onnistunut. Asiakkaan toimintakyky on selvästi alentunut. Hän tarvitsee runsaasti seurantaa, ohjausta, valvontaa tai apua useita kertoja päivässä. Avuntarvetta on tyypillisesti ruokailun järjestämisessä, hygienian hoidossa, lääkehuollossa. Asiakas liikkuu itsenäisesti tai apuvälineiden turvin tai pääsääntöisesti yhden hoitajan avun turvin. Pääsääntöisesti asiakas selviää yhden hoitajan avustamana hoitotoimissa. Asiakas selviää yöaikaan ilman henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa. Hän tarvitsee hoitohenkilökunnan ohjausta, motivointia ja kannustusta omien voimavarojen käyttöön. Asukkailla voi olla muistisairaus tai/ja sairauksista johtuvia fyysisiä toimintakyvyn rajoitteita. Lisäksi asukkaalla voi olla sairauksista johtuvia psyykkisiä, sosiaalisia ja/tai turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Palveluasumisen myöntämisperusteena voi olla voimakas turvattomuuden tunne ja henkilön katsotaan hyötyvän palveluasumisesta. Asiakas pystyy pääsääntöisesti hälyttämään apua. Viitteellinen RAVA-arvo on yli 3, mutta sijoituksessa huomioidaan asiakaan kokonaistilanne. 4.2 Tehostettu palveluasuminen Edellä kuvattujen toimintakyky muutosten lisäksi asiakas tarvitsee runsaasti konkreettista apua mm. ruokailussa, hygienian hoidossa, lääkehuollossa sekä muissa päivittäisessä toiminnassaan. Avuntarve on ympärivuorokautista ja apua ei voida taata kevyemmissä asumismuodoissa hoitajan ja teknologien turvin. Kognitiivisen tuen tarve on yleensä runsasta. Asiakkaan toimintakyky on merkittävästi alentunut. Asiakkaan toimintakyky on selvästi alentunut; hän voi liikkua apuvälineiden turvin tai 1-2 hoitajan avustamana. Asiakas voi olla myös vuoteeseen hoidettava tai hän voi olla saattohoitotilanteessa. Asukkailla on muistisairaus tai/ja sairauksista johtuvia fyysisiä toimintakyvyn rajoitteita. Lisäksi asukkailla voi olla sairauksista johtuvia psyykkisiä, sosiaalisia ja/tai turvallisuuteen liittyviä ongelmia kuten levottomuutta, harhoja tai karkailutaipumusta, jolloin hän tarvitsee ympärivuorokautista ohjausta ja valvontaa. Viitteellinen RAVA- arvo on yli 3,5, mutta sijoituksessa huomioidaan asiakaan kokonaistilanne.
S i v u 6 4.3 Pitkäaikaishoiva Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaishoitona vain, jos se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua, taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste (Sosiaalihuoltolaki 22 ). Lääketieteellisenä perusteena voi olla esimerkiksi lähes jatkuva happihoidon tarve tai muu erityinen hoito, jota ei ole mahdollista toteuttaa muussa kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Pitkäaikaishoivan yksiköissä asiakkaat tarvitsevat pääsääntöisesti hoitajien parityöskentelyä kaikessa hoidossa ja hoivassa ympärivuorokauden. Asiakas on pääsääntöisesti vuodehoitoinen, mutta asiakkaan voimavarojen mukaan häntä avustetaan istumaan ja liikkumaan. Pitkäaikaishoivan perusteena voi olla myös asiakkaan oman turvallisuuden tai muiden asiakkaiden turvallisuuden varmistaminen esim. muistisairaudesta johtuva hoitohaasteellisuus, erityisosaamista vaativat käytösoireet tai mahdollinen aggressiivinen käyttäytyminen. Tällöin asiakkaalle pyritään turvaamaan ympäristö, jossa hänen olisi mahdollista asua ja pysyä turvallisesti toimintakykyisenä ilman turhaa rajoittamista. 4.4 Lyhytaikaishoito Lyhytaikaisen hoidon tavoitteena on tukea asiakkaan kotona asumista. Se on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajien lakisääteisiin vapaisiin. Lyhytaikaisen hoidon hoitojakson tavoitteena on kotona asumisen tukemisen lisäksi tukea omaishoitajaa omaisen/läheisen hoitotyössä. Lyhytaikaishoito on tarkoitettu myös asiakkaille, jotka akuutin ennalta arvaamattoman elämäntilanteen vuoksi tarvitsevat kriisipaikkaa. Lisäksi asiakkaina ovat myönteisen ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelupäätöksen saaneet jonottavat, joille ei juuri sillä hetkellä pystytty osoittamaan vakituista asumispaikkaa ja jotka eivät pysty asumaan omassa kodissa odotusaikana. 4.5 Vanhusten perhehoito toimeksiantosopimuksella Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden lyhytaikaishoito tai pidempi aikainen hoito voidaan toteuttaa myös perhehoitona asiakkaalle, joka tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, jota ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshoidon tarpeessa. Perhehoidon osalta noudatetaan erillistä perhehoidon toimintaohjetta. 5. ASUMISPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT Asumispalveluista peritään Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunnan vuosittain päättämä asiakasmaksu. Asiakasmaksutaksat ovat nähtävillä Suonenjoen kaupungin kotisivuilla. 6. MUUTA HUOMIOITAVAA Monen palveluasuntokohteen rakentamiseen on saatu valtion avustusta, korkotukea ja/tai lainaa. Näissä ARA-kohteissa asukasvalintaperusteina on asiakkaan palveluasumisen tarve, varallisuus ja tulot. Nämä tulee selvittää ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelupäätöksen yhteydessä. Mikäli asiakkaan aravakelpoisuutta ei saada selvitettyä, asiakas ei voi sijoittua aravalainoitettuun palveluasumispaikkaan. ARA kohteiden asukasvalinnoissa asetetaan etusijalle palveluasumisen tarpeessa olevat vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeuslainojen korkotuesta (604/2001) 11a d ja aravarahoituslaki (1190/1993) 4 a-d1.