Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos. Laitoskäsikirja versio 2.0



Samankaltaiset tiedostot
Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tuotantotalouden laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Mediatekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1.1. Tassu Takala Stina Westman 28.9.

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,3

Hyväksytty käyttöön Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA Versio Koulutus- ja tutkimuspalvelut

LAITOSKÄSIKIRJA TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA ENERGIATEKNIIKAN LAITOS. ver 1.1

NanoWiki : Mikro ja nanotekniikan laitoksen laitoskäsikirja

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle lukien.

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Insinööritieteiden ja Arkkitehtuurin tiedekunta Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Laitoskäsikirja Versio 1,

Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa

HUOM! Tämä ohje korvaa päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

Viestintä- strategia

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos. Laitoskäsikirja

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos. Laitoskäsikirja Ver 2.0,

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Laatuvastaavien perehdytys

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet Tytti Tenhula

Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu. Muutoksen käynnistäjä

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

KUTSU Tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet. Tiedekuntaneuvoston kokous

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus)

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö

Julkaisufoorumin ohjausryhmä LIITE 1. Unifi lähetti yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Oikeustieteiden tiedekuntaneuvoston jäsenille

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

Data-Agenttien verkosto vie tutkimusaineistojen hallinnan laitostasolle Nicolle Rager Fuller, National Science Foundation

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

Töiden organisointi laitoksella

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

Kokouksen 12 / 2009 asialista

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Johtokunnan kokous 6/2009

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tiedekuntaneuvosto Dekaanin vaali

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv),

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ ALKAEN

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. Laitoskäsikirja Versio 0,

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos. Laitoskäsikirja. Versio

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

KANSAINVÄLINEN KORKEAKOULUKAMPUS

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

KEMIANTEKNIIKAN KANDI 2014 KEMIANTEKNIIKAN KANDI 2013

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle


1 OAJ Pääkaupunkiseutu

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

KOTA-AMKOTA seminaari Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KYT seminaari

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

torstaina klo 9.00 taiteiden tiedekunnan kokoushuoneessa (Pöykkölä, Laajakaista 3, talo B, osa C, 3. krs, F2018).

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

Opetus ja tutkimusneuvosto Tuula Tolppi Kokous 2/06

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

OPS: Monitieteinen? Tieteenalarajat ylittävä? Laaja-alainen? OPS-sarja Rose Matilainen & Taina Saarinen

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari Outi Kallioinen, LAMK

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

laaditaan joka kokouksessa laaditaan joka kokouksessa Tehdään joka kokouksesta Tehdään joka kokouksesta

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Rehtorin asettama tenure track ryhmä asettaa yleiset tavoitteet kullekin vakinaistamispolun vaiheelle.

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta. Toimintakäsikirja Versio

Suomi. NordForsk strategia

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

Nuorisoneuvoston toimintaohje

Transkriptio:

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian laitos versio 2.0 27.3.2010

VERSION HALLINTA Versio Päivitetty Päivittäjä Muutos 001 24.9.2008 A. Kontturi n runko 002 4.11.2008 A. Kontturi Laitoksen kommentit 0.3 16.1.2009 K. Karinen Ulkoasu 0.4 20.1.2009 K. Karinen Tarkennuksia ja luku 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 0.5 23.1.2009 K. Karinen Yleispäivitys 0.6 24.2.2009 K. Karinen Perehdytys 0.7 26.2.2009 K. Karinen Laitoksen johtajan kommentit 0.8 16.3.2009 K. Karinen Laitoksen johtoryhmän kommentit 1.0 17.3.2009 K. Karinen Laitoksen johtoryhmän hyväksyntä 1.1 25.3.2009 K. Karinen Sisäisen auditoinnin kommentteja 1.2 15.5.2009 K. Karinen Laitoksen vahvuudet 1.3 8.6.2009 K. Karinen KM-tdk:n laatutyöryhmän kommentit 1.4 25.8.2009 K. Karinen Organisaatio 1.5 22.10.2009 K. Karinen Työturvallisuus 1.6 19.11.2009 K. Karinen Sisäisen auditoinnin kommentteja 1.7 18.12.2009 K. Karinen KM-tdk:n laatutyöryhmän kommentit 1.8 11.2.2010 K. Karinen Organisaatio ja linkkejä TKK-tasolle 1.9 15.3.2010 K. Karinen Päivitys Aalto-aikaan ja linkkipäivityksiä 1.10 25.3.2010 K. Karinen Tutkimusryhmät 2.0 27.3.2010 K.Karinen Laitoksen johtoryhmän hyväksyntä 1

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 KEMIAN LAITOS...3 2.1 Laitoksen toimintasuunnitelma...3 2.2 Laitoksen vahvuudet...3 2.3 Laitoksen kehittämiskohteet...4 3 JOHTAMINEN...4 3.1 Johtamiskäytännöt...4 3.1.1 Laitoksen organisaatio...4 3.1.2 Toiminnan ohjaus...5 3.2 Laadunvarmistus...5 3.2.1 Mittarit...6 3.2.2 Tiedon keruu...6 3.2.3 Tiedon analysointi...6 4 VOIMAVARAT...6 4.1 Henkilöstö...6 4.1.1 Perehdytys...7 4.1.2 Työturvallisuus...7 4.2 Rahoitus...7 4.2.1 Toimintamenorahoitus...7 4.2.2 Täydentävä rahoitus...8 4.3 Tilat ja laitteet...8 4.3.1 Kiinteistö...8 4.3.2 Laitteet ja tarvikkeet...8 5 LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS...8 5.1 Koulutus...9 5.2 Tutkimus...9 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus...10 5.4 Tukitoiminnot...10 Liitteet 1. Kemian laitoksen organisaatiokaavio 2

1 JOHDANTO Kemian laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun (TKK) tai Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan (KM) toimintakäsikirjoissa TKK: http://laatu.tkk.fi/fi/toimintakasikirja/ Tiedekunta: http://chemat.tkk.fi/fi/tiedekunta/henkilokunnalle/. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ja sitä ovat kommentoineet dekaani, TKK:n laatuasiantuntija ja laitosjohtaja. Käsikirja (versio 2.0) on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä 27.3.2010. 2 KEMIAN LAITOS Laitos muodostettiin Teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä 1.1.2008. Nyt olemme osa Aalto-yliopistoa, joka perustettiin 1.1.2010 yhdistämällä Teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Kemian laitos kouluttaa korkeatasoisia analyyttisen, epäorgaanisen, fysikaalisen ja orgaanisen kemian osaajia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan palvelukseen sekä tekee soveltavaa ja perustutkimusta. 2.1 Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen tavoitteet ovat: Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Kansainvälisyys sekä opiskelijoiden että tutkimuksen osalta Korkeatasoiset perus- ja jatkotutkinnot Laajan yhteistyön ylläpitäminen kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa Täydentävän rahoituksen hankkiminen sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä rahoittajilta Laitoksen strategisesta suunnittelusta vastaa laitoksen johtaja. Laitoksen johtoryhmän kokouksessa päivitetään kerran vuodessa tavoitteet ja painopisteet. 2.2 Laitoksen vahvuudet Laitoksen vahvuuksia ovat motivoitunut opiskelija-aines, tutkimuksen kansainvälisyys ja käytännön läheinen oppiminen sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 3

2.3 Laitoksen kehittämiskohteet Laitoksen kehittämiskohteita ovat: Laitoksen laitekannan uusiminen ja ajanmukaistaminen Uuden organisaation vakiinnuttaminen Henkilöstörakenteen uudistaminen: opiskelija/opettaja -suhteen parantaminen Kemian perusopetus Laitoksen talouden vakaana pitäminen 3 JOHTAMINEN Kemian laitos on yksi Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan neljästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu Kemian laitoksen lisäksi Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos, Materiaalitekniikan ja Puunjalostustekniikan laitokset. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa (laitoskokous). Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Laitoksen johdon tehtävänä on mm. johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen johtajan tehtävät on kuvattu tarkemmin hallintojohtosäännössä ja niitä on täsmennetty rehtorin antamalla erillisellä ohjeella. Laitoksen johtajalla on jakamaton vastuu laitoksen toiminnasta. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat laitoksen tutkimusryhmien johtajat ja laboratorioinsinöörit. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. 3.1.1 Laitoksen organisaatio Laitoksen organisaatioon kuuluu laitoksen johtajan, varajohtajan ja johtoryhmän lisäksi tutkimusryhmiä sekä tukipalvelut. Laitoksella on mm. KM-tiedekunnan ja TKK:n keskushallinnon suuntaan seuraavia vastuuhenkilöitä: Henkilöstövastaava vastaa laitoksen henkilöstöasioista ja toimii henkilöstöasioissa yhdyshenkilönä tiedekunnan ja laitoksen välillä. 4

Laatuvastaava laatii ja ylläpitää laitoksen laitoskäsikirjaa laitosjohtajan valtuuttamana ja toimii laitoksen, tiedekunnan ja TKK:n välisenä yhdyshenkilönä laatuasioissa. Laitevastaava pitää yllä laiterekisteriä ja vastaa tutkimuslaitteiden ylläpidosta. Matkayhdyshenkilö toimii matkasihteerinä (matkoihin liittyvät varaukset) ja Travel-yhdyshenkilönä. Mikrotukihenkilö vastaa atk-laitteiden ja -verkon ylläpidosta. Myyntilaskuvastaava laatii myyntilaskut (ProE) Opintoyhdyshenkilö toimii linkkinä laitoksen ja tiedekunnan/tkk:n keskushallinnon välillä opintoja koskevissa asioissa. Talousvastaava huolehtii laitoksen määrärahojen budjetoinnista laitosjohtajan apuna, huolehtii määrärahojen seurannasta ja toimii yhdyshenkilönä laitoksen, talous- ja hankinta-asiain toimiston ja palvelukeskuksen välillä. Talovastaava on kemiantekniikan talon yhteinen ja hänen toimenkuvansa on määritelty KM-tiedekunnan toimintakäsikirjassa. Tiedottaja jakaa tietoa laitoksen henkilökunnalle sekä vastaa laitoksen ulkoisesta tiedottamisesta Työturvallisuusvastaava huolehtii työturvallisuuteen liittyvistä asioita. TKK-rekisterivastaava (tutkii, toimii, julkaisee) vastaa vuosittaisista rekisterien päivittämisestä Kemian laitoksen organisaatiokaavio on esitetty liitteessä 1. 3.1.2 Toiminnan ohjaus Toiminnan ohjaus tapahtuu TKK:n tulossopimus- eli TUSO-prosessin puitteissa. Suuntaviivat on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa (kts. luku 1). KM-tiedekunnan dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjetista laitoksen johtajan kanssa käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). Tutkimusryhmien toimintaohjeet on kuvattu ryhmien toimintakäsikirjoissa. Näitä käsikirjamappeja säilytetään tutkimusryhmien sihteerien huoneissa. 3.2 Laadunvarmistus Laitoksen johtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmän, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmässä kerran vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. 5

3.2.1 Mittarit Laadun seurantamittareina käytetään Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan strategisessa toimintasuunnitelmassa olevia mittareita. Toimintasuunnitelma löytyy http://chemat.tkk.fi/fi/tiedekunta/henkilokunnalle/ 3.2.2 Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittavat tiedot kerätään TKK:n perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tällaisia perusjärjestelmiä ovat mm. TKK-tutkii, TKK-julkaisee ja TKK-osaa -tietokannat (http://lib.tkk.fi/ohje/rekisterit/). Tietojen keruusta vastaavat tutkimusryhmien sihteerit TKK-rekisterivastaavan johdolla (vrt. luku 3.1.1). 3.2.3 Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 4 VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö TKK:n henkilöstrategian http://www.tkk.fi/fi/yleista/strategiat/alastrategiat/tkk_henkilosto_06-10_fin.pdf toimintasuunnitelmassa on kuvattu laitoksen vastuut henkilöstön kehittämiseksi. Henkilöstöä kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutukseen sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien puitteissa. Opetushenkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Koulutustarpeet tarkastetaan esimiehen kanssa vähintään kerran vuodessa kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten laitoksen johtaja kutsuu koolle laitoskokouksia vähintään 3 kertaa vuodessa. 6

4.1.1 Perehdytys Laitoksella henkilöstön perehdyttäminen tapahtuu tutkimusryhmissä, joihin laitoksen henkilökunta pääasiallisesti on sijoitettu. Perehdyttämisestä vastaa tutkimusryhmien sihteerit. Muun kuin tutkimusryhmiin sijoitetun henkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu lähiesimiehen tai esimerkiksi eläkkeelle lähtevän toimenhaltijan toimesta. Perehdyttämisessä käytetään hyväksi TKK:n yleisiä perehdyttämisohjeita http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/palvelussuhdeasiat/perehdyttaminen_ja_mentoro inti/prosessi/index/ sekä Kemian tekniikan yhteistä perehdytysopasta http://chemat.tkk.fi/fi/tiedekunta/henkilokunnalle/kemian_tekniikka_perehdytysopas.p df 4.1.2 Työturvallisuus Yleinen työturvallisuusohjeistus on yhteinen KM-tiedekunnassa ja se löytyy tiedekunnan nettisivuilta: http://chemat.tkk.fi/fi/tiedekunta/henkilokunnalle/tyoturvallisuus/kansiot/tyoturvallisu usopas.pdf. Tutkimusryhmillä on omia yksityiskohtaisempia ohjeita omia erikoistilanteita varten. Kaikki onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan kaavakkeella, joka löytyy tiedekunnan työturvallisuussivuilta: http://chemat.tkk.fi/fi/tiedekunta/henkilokunnalle/tyoturvallisuus/kansiot/tapaturmaka avake.xls Kemian laitoksella on yhteinen suojeluorganisaatio sekä turvallisuussuunnitelma Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen kanssa. Ko. organisaation ja suunnitelman ylläpidosta vastaa talovastaava (vrt. luku 3.1.1). 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1. toimintamenorahoitukseen ja 2. täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 4.2.1 Toimintamenorahoitus KM-tiedekunnan dekaani jakaa budjettirahan laitokselle keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin KM-tiedekunnan johtoryhmän kanssa ja esiteltyään suuntaviivat KM-tiedekuntaneuvostolle. Laitoksen johtoryhmän keskustelun perusteella laitoksen 7

johtaja päättää määrärahajaon jälkeen mihin yhteisiin kohteisiin toimintamenomäärärahaa käytetään ja toisaalta mitkä menot jäävät tutkimusryhmien itsensä kustannettaviksi. 4.2.2 Täydentävä rahoitus Täydentävällä rahoituksella tehtävää tutkimusta säätelee TKK:n ohjeistus (http://innovaatiokeskus.tkk.fi). Laitoksen johtaja päättää vuosittain projektien yleiskustannusten ja vuokrahyvitysten käytöstä. Kokonaiskustannusmallin mukaisista projekteista laitoksen johtaja ottaa laitokselle ns. projektiveroa. Laitoksen johtaja päättää tämän veron suuruuden vuosittain. 4.3 Tilat ja laitteet 4.3.1 Kiinteistö Kemian laitos toimii Kemian tekniikan talossa. Samassa kiinteistössä toimii myös Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos. Talovastaava, jonka toimenkuva on määritelty KM-tiedekunnan toimintakäsikirjassa (kts. luku 1), toimii yhteyshenkilönä rakennusta koskevissa korjaus- ja muutostöissä, informoi niistä henkilökuntaa, huolehtii rakennuksen piirustuksista, ylläpitää rakennuksen kuntopäiväkirjaa ja toimii yhteyshenkilönä TKK:n tila- ja turvallisuusasiainyksikköön (TTA), työsuojeluvaltuutettuun sekä muihin talovastaaviin. Talovastaava huolehtii koko Kemian tekniikan kiinteistöstä. 4.3.2 Laitteet ja tarvikkeet Laite- ja tarvikehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti: http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/hankintaohjeet/index.html. Laitteista vastaavat niitä käyttävät tutkimusryhmät, jotka ovat nimenneet isommille laitteille laitevastaavat. Suurten laitteiden hankinnoista vastaavat laitoksen laboratorioinsinöörit ja pienistä laboratoriolaitteista vastaavat laitoksen laboratoriomestarit. 5 LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien (5 hlöä) johtamat tutkimusryhmät. Tutkimusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Professorien johtamien tutkimusryhmien lisäksi laitoksella voi olla myös muita tutkimusryhmiä. Tutkimusryhmien johtajat (7 hlöä) ovat vastuussa oman alansa tieteellisestä tutkimuksesta ja opetuksesta tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Opetus rahoitetaan pääsääntöisesti laitoksen toimintamenomäärärahasta. Tutkimus 8

rahoitetaan täydentävällä rahoituksella, jonka hankkimisesta tutkimusryhmien johtajat ovat vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä budjettinsa puitteissa. 5.1 Koulutus Laitos tarjoaa perusopetusta Kemian tekniikan, Materiaalitekniikan, Puunjalostustekniikan, Bioinformaatiotekniikan, Konetekniikan, Rakennus- ja ympäristötekniikan sekä Teknillisen fysiikan tutkinto-ohjelmiin analyyttisen, epäorgaanisen, fysikaalisen ja orgaanisen kemian alalta. (http://chemistry.tkk.fi/fi/opinnot/) Tutkimusryhmien professorit ovat vastuussa oman tieteenalansa opetuksesta ja opetuksen toteuttaminen on kuvattu tutkimusryhmien toimintakäsikirjoissa. Lisäksi laitos tarjoaa jatkokoulutusta analyyttisen, epäorgaanisen, fysikaalisen ja orgaanisen kemian tutkimusaloilta. Jatkokoulutus tapahtuu tutkimusryhmien yhteydessä. Laitos kuuluu neljään valtakunnalliseen tutkijakouluun, joista kahdessa se on koordinaattorina. Jatkokoulutusprosessi on KM-tiedekunnan yhteinen http://chemat.tkk.fi/fi/opinnot/jatko_opinnot/ Laitoksella käytetään palauteoodia kurssipalautteen keräämiseen. Opiskelijapalautteen järjestelmällistä käsittelyä kehitetään ja siitä koottu yhteenveto viedään laitosjohtajan ja tutkinto-ohjelmasta vastaavien professorien käsittelyyn. 5.2 Tutkimus Kemian laitoksella on seitsämän tutkimusryhmää, joiden toimintaa on esitelty laitoksen www-sivuilla (http://chemistry.tkk.fi): 1. Analyyttinen kemia 2. Epäorgaaninen kemia 3. Fysikaalinen kemia 4. Orgaaninen kemia 1 5. Orgaaninen kemia 2 6. Orgaaninen kemia 3 7. Polttokennot Tutkimustoiminnan strategia on määritelty tulossopimuksessa (http://unel.hut.fi). Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita kotimaasta sekä ulkomailta, postdoc-järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. 9

Laitoksen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ylläpitämiseksi on palkattu ulkomailta kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laitoksen tärkeitä tehtäviä ovat peruskemiaa (analyyttinen, epäorgaaninen, fysikaalinen ja orgaaninen kemia) koskevan oikean tiedon jakaminen asiantuntijoille ja suurelle yleisölle sekä yhteiskunnan ja teollisuuden kannalta merkittävän uuden tieteellisen tiedon ja teknologioiden tuottaminen. Laitoksella on tutkimusohjelmia, jotka edesauttavat peruskemian alan kehittymistä Suomessa sekä kouluttavat alalle asiantuntijoita ja tutkijoita. Laitos edistää alan kansainvälisiä tieteellisiä kontakteja ja siten siirtää maahan alan viimeisintä tutkimustietoa. Laitoksen tavoitteena on varmistaa valmistuneiden hyvä työllistyminen korkeatasoisella opetuksella ja tutkimuksella. Menestyksekkään tutkimuksen tuloksena laitoksen tutkimusryhmät julkaisevat aktiivisesti tieteellisesti korkeatasoisissa lehdissä sekä patentoivat innovaatioita soveltuvin osin. 5.4 Tukitoiminnot Laitoksen tukitoiminnot on kuvattu lyhyesti luvussa 3.1.1. 10

27.3.2010 Johtoryhmä Liite 1 Kaavio 1 Kemian laitoksen organisaatiokaavio Laitoksen johtaja Maarit Karppinen Laitoksen varajohtaja Ari Koskinen Laitoksen johtoryhmä Tutkimusryhmät Tukipalvelut Analyyttinen kemia Sakari Kulmala Talousvastaava Anna-Kaisa Kontturi Epäorgaaninen kemia Maarit Karppinen Laatu-, työturvallisuus- ja laitevastaava Kimmo Karinen Fysikaalinen kemia Kyösti Kontturi Myyntilaskut Eeva-Mari Haapala-Laitinen Orgaaninen kemia 1 Ari Koskinen Matkayhdyshenkilö Annika Tuomola Orgaaninen kemia 2 Reija Jokela TKK-rekisterit Taina Petäys Orgaaninen kemia 3 Pekka Joensuu Mikrotuki Kim Miikki Polttokennot Tanja Kallio Opintoasiat Eija Zitting Talovastaava Esa Uosukainen Tiedottaja Minna Pasanen Henkilöstövastaava Marjukka Petänen