Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Seutulautakunta 17.12.2015 1
Sisältö Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja Raahen seudun yrityspalvelut 2016 Johdanto s. 3 Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus s. 6 Hanhikivi-jatkoyhteyshanke s. 8 Rajaton-hanke s. 10 PP Verkkopalvelut, kasvuyritysten kumppani s. 12 PK-yritysten kansainvälistymisen askeleet s. 14 Henkilöstö 2016 s. 16 Talousarvio 2016 s. 17 Johdanto Raahen seutu on vuoden 2016 alkaessa rakennemuutoksen kynnyksellä. Positiivinen rakennemuutos alkaa vähitellen näkyä alueen suurinvestointien johdosta. Fennovoiman hanke on edennyt jo varsin aktiiviseen vaiheeseen ja yrityksiä etabloituu sekä uusia työpaikkoja syntyy alueelle. Tuulivoimaloiden osalta tilanne on muuttumassa valtiovallan tukipäätösten osalta, mutta uusia voimaloita joka tapauksessa alueelle vielä rakennetaan. Kultakaivoskin on tauon jälkeen käynnistämässä uudelleen toimintaansa. Syksyllä 2015 tehdyn yritysbarometrin mukaan alueen pk-yritykset odottavat selkeää kasvua, joten niissäkin on positiiviset odotukset vuodelle 2016. Toisaalta Suomen taloutta vaivaava taloustaantuma ja Euroopan teräsmarkkinoiden ylikapasiteetti näkyy SSAB:n toiminnassa, kun yt-neuvottelut vievät noin 180 teollisuuden työpaikkaa. EU-ohjelmakauden vaihtuminen saatiin kehittämiskeskuksen ja yrityspalvelujen osalta hoidettua erittäin hyvin, eikä suuria katkoksia palveluissa päässyt syntymään. Uudet hankkeet kestävät pääsääntöisesti vuoden 2017 loppuun, joten jatkuvuutta on odotettavissa. Kehittämiskeskuksen ja sen yhteydessä toimivan Raahen seudun yrityspalvelujen toimintaa on yhdistetty tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Kehittämiskeskuksen rooli on hallinnon ja edunvalvonnan toiminnoissa, käytännön palvelut puolestaan tuotetaan yrityspalvelujen toimesta. Henkilöstö Osaava henkilöstö on koko toiminnan ydin asiantuntijapalvelujen tuottamisessa. Vaikka hankerahoitus muodostaakin ison osan koko toiminnasta, on koke- nut, hyvin koulutettu ja monipuolisen työkokemuksen omaava henkilöstö saatu pidettyä talossa ohjelmakauden vaihtumisesta huolimatta suhteellisen hyvin. Toisaalta uudet hankkeet ovat tuoneet myös uusia osaajia organisaatioon ja sitä kautta uusia tuuliakin. Uudet toimitilat ja uudenlainen työskentelytapa on osaltaan kehittämässä yhteisen tekemisen ja tiimityön mallia. Oman henkilöstön ohella palveluita tuotetaan yhdessä osaavien kumppaneiden kanssa. Näin vastataan paremmin yritysmaailman yhä vaativampiin kehittämishaasteisiin ja löydetään kuhunkin tilanteeseen paras mahdollinen asiantuntija-apu. Tavoitteet ja toiminta Uusi elinvoimastrategia astuu voimaan vuoden 2016 alussa. Raahen seudun yrityspalvelujen rooli on uudessakin strategiassa alueen yritysten palvelemisessa ja pk-sektorin yritystoiminnan kilpailukykyyn ja toimintaedellytyksiin panostamisessa. Painopiste on uuden strategian mukaan mm. metallissa, suurhankkeissa ja palveluissa. Alkavien yritysten neuvontaa ja kaikkien alueen toimivien yritysten kehittämistä ei kuitenkaan ole linjattu pois, vaan päinvastoin kehittämisen kohteina ovat niin puualan yritykset kuin mikroyrityksetkin. Palveluala puolestaan saa kokonaan uutta nostetta vähitellen kasvavasta työvoiman lisääntymisestä etenkin Hanhikiven alueella. Haasteet liittyvät siihen, kuinka alue kykenee ottamaan vastaan suurhankkeiden tuomat mahdollisuudet. Tilanne on uusi sekä alueen pk-yrityksille että kunnille. Kilpailu yrityksistä ja asukkaista tulee olemaan kovaa ja siihen vastaaminen edellyttää laajaa yhteistyötä yrityksiltä ja julkiselta sektorilta. 2 3
Suunnittelukauden 2016 2018 keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet: 1. Yritysten ja elinkeinoelämän alueellisten toimintaedellytysten vahvistaminen sekä seudullinen edunvalvonta ja verkostotyö aluetta vahvistavana toimena. 2. Suurhankkeiden vaikuttavuuden ja hyötyjen maksimointi alueen näkökulmasta. 3. Uuden seudullisen elinvoimastrategian laadinta, sen jalkautus seudun avaintoimijoille ja tulevien vuosien päämäärien ja tavoitteiden asettaminen elinvoimastrategian mukaisesti. Vuoden 2016 tavoitteita ovat etenkin: Yritysten määrän kasvu ja toimivien yritysten kehittäminen niiden omista lähtökohdista Hanketyön mahdollisimman hyvä vaikuttavuus alueen ja sen yritysten hyväksi Uuden elinvoimastrategian jalkautus ja sen edellyttämien toimenpiteiden käynnistäminen Uudet hankkeet muodostavat oleellisen osan Raahen seudun yrityspalvelujen työkalupakkia ja niiden avulla tuotetaan asiakkaille monipuolisia palveluja. Vuoden 2016 hankkeita ovat: P-P Verkkopalvelut on Ylivieskan seutukuntayhdistyksen hallinnoima hanke, jossa osatoteuttajina ovat Nihak ry, Haapaveden Siikalatvan seudun kuntayhtymä sekä Raahen seudun yrityspalvelut. Hankkeen päätavoitteena on kilpailukykyisten yritysverkostojen kehittäminen ja sillä vastataan Fennovoiman hankkeen vaatimiin yrityskehittämisen toimenpiteisiin. Venäjän kielen ja kulttuurin tunteva asiantuntija auttaa alueen yrityksiä niiden kehittämistarpeissa. Pk-yrityksen kansainvälistymisen askeleet on Nihak ry:n hallinnoima hanke, jossa Ylivieskan seutukuntayhdistys ja Raahen seudun yrityspalvelut ovat mukana osatoteuttajina. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa, kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta sekä henkilöstön määrää. Raahen seudun yrityspalvelujen kansainvälistymispäällikkö auttaa alueen yritysten kansainvälistymistä konkreettisin toimin. Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus -hanke keskittyy metalliteollisuuden kehittämistyöhön laajan Meripohjolan alueella. Vahvan kumppaniverkoston myötä asiakasyritykset voivat saada hyvin monipuolisia palveluja oman toimintansa ja tuotteidensa kehittämiseen. Tuotannon digitalisointi on yksi merkittävä Meripohjola-hankkeen työpaketti, joka edistää alueen yritysten tietoisuuden kasvua digitalisoinnin mahdollisuuksista ja edistää teollisen internetin käyttöönottoa yritysten tuottavuuden, palvelujen ja koko kilpailukyvyn parantamisessa. Rajaton-hanke keskittyy etenkin pk- ja mikroyritysten syntyyn, kasvuun ja kehittymiseen. Hanke kehittää olemassa olevia palvelumalleja edelleen niin, että yrityksien liiketoiminnan kasvu ja kasvun edellytysten luominen on saatu systemaattisesti ja tavoitteellisesti haltuun. Hanhikivi-jatkoyhteyshanke edistää alueen valmentautumista Fennovoiman suurhankkeen tuomiin haasteisiin. Painopiste on etenkin julkisen sektorin valmentautumisessa. Raahen seudun yrityspalvelut tuottaa osan palveluista alueen yritystoiminnan kehittämiseksi hyvien yhteistyökumppanien avulla. Kehittämiskeskus rahoittaa osaa hankkeiden kustannuksista. Tällaisia palveluja ovat mm: Oulun yliopiston Mikroyritysten kasvualustahanke, jossa seutukunnan mikroyrityksien kasvua ja kansainvälistymistä edistetään pitkällä yli kaksi vuotta jatkuvalla kehittämisohjelmalla Pk-yritysten omistajanvaihdos keskittyy nimensä mukaisesti yritysten omistajanvaihdospalveluihin. Hankkeen hallinnoija on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Hankinta-asiamiespalvelu valmentaa alueen yrityksiä vastaamaan julkisten hankintojen kilpailutukseen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n johdolla. Kovat teräkset raskaat rakenteet on uusi hankeahio, joka panostaa alueen raskaan konepajateollisuuden tarpeisiin. Hallinnoijana toimii Oulun yliopisto/oei Centrian hallinnoima Rakennustuotantoinsinöörien jatkokoulutus panostaa työvoimakapeikkojen yhteen osa-alueeseen Ydinosaajat-hanke keskittyy Fennovoiman tulevan ydinvoimalan koulutustarjontaan ja sen kehittämiseen Centrian hallinnoiman hankkeen partnereina on laaja joukko kolmen maakunnan oppilaitoksia. Samalla tehdään järkevää työnjakoa koulutuspolitiikkaan GTK:n hallinnoima RARE-hanke kartoittaa rakennuskivituotannon kannalta arvokkaita lähdealueita ja edistää rakennuskivien käyttöä ja tehostamista Markkinointi ja alueen myynti on nostettu uudessa elinvoimastrategiassa yhdeksi läpileikkaavaksi toiminnaksi. Suurhankkeiden myötä alue tulee saamaan palstatilaa mediassa aiempaa enemmän. Kehittämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalveluiden rooli on tuottaa positiivista markkinointia niin alueesta, kuin sen yrityksistä. Tätä hoidetaan mm. vuoden 2015 lopulla käyttöönotetulla uutiskirjeellä, jonka jakelua tehostetaan niin laajuuden, kuin määränkin osalta. Myynnin ja markkinoinnin rooli sekä alueen viihtyisyyteen panostaminen on nostettu uudessa elinvoimastrategiassa läpileikkaavaksi kehittämisteemaksi ja vaikka toimenpiteet ovatkin kuntien käsissä, on yrityspalveluilla rooli edistää strategian toteutumista koordinaattorin roolissa. Verkostojen rakentaminen ja yhteistyö niiden osalta on sekin uuden elinvoimastrategian keskeisiä toimintalinjoja. Kehittämisorganisaatio jatkaa vahvaa verkostotyötä niin alueellisesti, maakunnallisesti, kuin kansallisestikin. Kansainväliseen yhteistyöhön on nyt poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet etenkin suurhankkeiden ansiosta. Yhteistyötä Team Finland -toimijoiden kanssa tulee tiivistää. Elinkeinojohtaja, vs. kehittämiskeskuksen johtaja RISTO PIETILÄ 4 5
SUUNNITTELUKAUDEN 2016 2017 KESKEISET TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET Tehtävän nimi: Seutulautakunta/220 Vastuuhenkilö: Risto Pietilä Palvelutoiminnan kuvaus (Toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Toiminnan tarkoituksena on toimia alueen kuntien, sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa (Hallintosääntö) Tehtävät jakaantuvat kolmeen tulosyksikköön: 1) Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, 2) Projektitoiminta, sekä 3) Raahen seudun yrityspalvelut Suunnittelukauden 2016 2018 keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Edistää alueen yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, sekä seudullinen edunvalvonta ja verkostyö aluetta vahvistavana toimena 2. Suurhankkeiden vaikuttavuus ja hyötyjen maksimointi alueen näkökulmasta 3. Uuden seudullisen elinvoimastrategian laadinta, sen jalkautus seudun avaintoimijoille ja tulevien vuosien päämäärien ja tavoitteiden asettaminen elinvoimastrategian mukaisesti Toiminnan tavoitteet, mittarit/tunnusluvut ja niiden tavoitetaso vuodelle 2016 Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos / TP 2016 A. Yritysten määrän kasvu ja toimivien yritysten kehittäminen niiden omista lähtökohdista B. Hanketyön vaikuttavuus alueen ja sen yritysten hyväksi C. Elinvoimastrategian jalkautus ja sen edellyttämien toimenpiteiden käynnistäminen 1. Lisää uusia perustettavia yrityksiä ja alueelle etabloituvia yrityksiä, sekä toimivien yritysten kehittämis-tarpeisiin vastaaminen 2. Hankkeiden tavoitteiden konkretisoituminen 3. Edistetään uuden elinvoimastrategian syntyä ja sen jalkauttamista eri osatoteuttajille 1. Laadukaat, ja riittävästi resurssoidut yritysten neuvontapalvelut 2. Hankerahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen ja hankkeiden vaikuttavuus 3. Ketterä reagointi elinvoimastrategian edellyttämiin toimenpiteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin Perustelut (Resurssit ja muut toimintaedellytykset) 1. Alueen yritysten määrän kasvu on positiivinen 2. Asiakaspalautejärjestelmä on uudistettu ja nopea reagointi palautteeseen 3. Julkisen rahoituksen hankehakemukset vähintään 12 kpl 4. Tehokas hankkeiden hallinnointi ja niiden toimenpiteiden jalkautus alueelle = hankemittarit pääosin saavutettu 5. Uusi elinvoimastrategia on otettu käyttöön ja se tunnetaan avaintoimijoiden keskuudessa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja sen osana toimivan Raahen seudun yrityspalveluiden kuntarahoitusresurssit ovat vuoden 2014 tasoa ja samaa tasoa vuoden 2015 osalta. Tämä tarkoittaa käytännön tasolla resurssien pienenemistä edelleen. Uuden rahoituskauden käynnistyessä hankkeet ovat rahoittajien ohjeiden mukaisesti joko yliseudullisia ja/tai ylimaakunnallisia. Uudesta tilanteesta johtuen pitää panostaa hankkeiden toimenpiteiden seurantaan ja ohjausryhmätyöskentelyyn, jotta voidaan varmistaa hankkeiden vaikuttavuus myös omalla toimialueella. Suurhankkeet ja niiden myötä positiivinen rakennemuutos Raahen seutukunnan osalta pyritään huomioimaan etenkin projektien suuntaamisessa. Vuoden 2016 alussa valmistuu uusi elinvoimastrategia, joka tulee linjaamaan alueen kehittämistyötä pitkälle tulevaisuuteen. Strategian jalkauttaminen toimijoille ja strategiassa mahdollisesti linjatut uudet tavoitteet ja toimenpiteet tulee ottaa huomioon resurssien puitteissa jo vuoden 2016 toiminnassa. 6 7
MERIPOHJOLAN UUDISTUVA METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUS Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen päätösnro EURA 2014/284/09 02 01 01/2014/PPL Toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Suunnittelukausi 1.1.2016 31.12.2016 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Vastuullinen toteuttaja Raahen seudun yrityspalvelut Osatoteuttajat Lapin ammattikorkeakoulu Oy, BusinessOulu, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oulun yliopisto, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Centria ammattikorkeakoulu Oy, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Hankkeen yhteyshenkilö Petri Merisaari, ohjelmajohtaja, petri.merisaari@raahe.fi semmiksi. Lisäksi tavoitteena on saada mukaan hankkeeseen uusia pk-yrityksiä Meripohjolan alueelta sekä tiivistää yhteistyötä alueen kehittämistoimijoiden välillä. Hankkeen toimenpiteet Vuonna 2016 hankkeen tärkeimmät toimenpiteet ovat: Synnytetään yritys- ja yritysryhmäkohtaisia hankkeita yritysten tarpeiden pohjalta. Kehitetään hankkeessa mukana olevien ja siihen kiinteästi kytkeytyvien kehittämistoimijoiden palvelutuotantoa yrityslähtöisemmäksi ja tehokkaammin toimivaksi verkostoksi. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen tavoitteet ja tulokset Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus -hankkeen tavoitteena on edistää metalli- ja konepajateollisuuden ja siihen kytkeytyvien pk-yritysten uudistumista, kilpailukyvyn kasvua ja kansainvälistymistä Meripohjolan alueella. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on SSAB:n ja Outokummun valmistamien erikoisterästen hyödyntäminen ja näiden terästen mahdollistaman uudenlaisen tuoteajattelun kehittäminen pk-yrityksissä. Toisena päätavoitteena on teollisen internetin ja digitalisaation antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen tehokkaasti pk-yritysten kilpailukyvyn edistämisessä. Lisäksi hankkeen avulla kehitetään yrityksiä palvelevan kehitysyhteisön toimintaa. Kehitysyhteisöstä on tarkoitus rakentaa kansainvälisestikin arvioiden merkittävä alueen yritysten tukiverkosto, joka pystyy vastaamaan nopeasti yritysten toiminnan kulttuurimuutostarpeisiin. Hankkeen avulla myös synnytetään yrityskohtaisia kehittämishankkeita sekä autetaan yrityksiä julkisen rahoituksen haussa mm. Tekesin ohjelmista sekä kansainvälisistä rahoituslähteistä. Hanke liittyy osaksi INKA-kaupunkiohjelman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -teemaa, jonka tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Hankkeen toteutus on käynnistynyt toukokuussa 2015. Hanke on jaettu viiteen keskeiseen työpakettiin, joille kaikille on määritelty vastuutoteuttaja. Työpakettien sisällä vastuuta on jaettu lisäksi kompetenssien ja toteutusroolien mukaisesti eri osatoteuttajille. Työpaketit ovat: 1. INKA/Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus -yhteistyö 2. Osaamisen siirto ja kehittäminen 3. Teräsrakentaminen 4. Yritysten digitalisoitumisen edistäminen 5. Liiketoimintojen kehittäminen Vuoden 2016 merkittävimmät tavoitteet Hankkeen tärkein tavoite vuonna 2016 on käynnistää mukana olevissa pk-sektorin yrityksissä kulttuurinmuutos, jonka seurauksena yritysten oma tuotanto ja tuotteet kehittyvät kansainvälisesti kilpailukykyi- Edistetään erikoisterästen käyttöä valikoiduissa pilottiyrityksissä, synnytetään uusia ja uudistettuja tuotteita sekä kasvatetaan yleistä tietämystä erikoisterästen mahdollistamasta potentiaalista. Tehostetaan yritysten tuotantoa teollisen internetin ja digitalisoinnin avulla ja synnytetään näin uudenlaista kilpailukyvyn kasvua sekä lisätään yrityksissä aiheeseen liittyvää tietämystä. Tuetaan konepajojen laatutoimintaa vastaamaan nykyistä paremmin rakennus-, ydinvoima- ja offshoreteollisuuden vaatimuksia ja standardeja sekä selvitetään Meripohjolan alueen hitsausalan koulutuksen osaamista ja resursseja. Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankkeen suunnitelmista ja toteutuneista toimenpiteistä kerrotaan uutiskirjeissä sekä hankkeen omilla kotisivuilla osoitteessa www. meripohjola.fi. Lisäksi hankkeen tarjoamista palveluista ja saavutetuista tuloksista kerrotaan erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa vuoden aikana. Hanketoimijoiden välistä yhteistyötä lisätään järjestämällä tapaamisia ja tilaisuuksia sekä avaamalla muita yhteistyömahdollisuuksia ja -kanavia. Jatkotoimenpiteet Hanke jatkuu 31.12.2017 asti. 8 9
HANHIKIVI-JATKOYHTEYSHANKE Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen päätösnro EURA 2014/1863/09 02 01 01/2015/POPELY Toteutusaika 1.5.2015 31.12.2017 Suunnittelukausi 1.1.2016 31.12.2016 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Hankkeen yhteyshenkilö Salla Korhonen, pääsihteeri, salla.korhonen@raahe.fi Osatoteuttaja Pyhäjoen kunta Osarahoittajat BusinessOulu, Kempele, Liminka, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry, Kalajoki ja Kokkolanseudun kehitys ry. Hankkeen tavoitteet ja tulokset Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeella jatketaan alueen valmistautumista Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeeseen Pyhäjoella. Yksi keskeinen tavoite on, että rakennustyömaalle saapuvat kotimaiset ja ulkomaiset työntekijät saadaan mahdollisimman hallitusti mukaan sekä työmaan hallintajärjestelmiin, viranomaisten lupapalveluihin ja rekistereihin sekä asettautumaan alueelle. Tätä työtä tehdään yhteistyössä eri viranomaistahojen ja Hanhikivi-työmaalla työskentelevien yritysten kanssa Hanhikiven palvelukeskustyöryhmässä. Jatkoyhteyshankkeessa kehitetään myös edelleen vuoden 2015 alussa julkaistujen alueellisten Infopankki.fi-sivustojen sisältöjä (työkalu mm. kotouttamiseen liittyen) vastaamaan yhä paremmin työperäisen maahanmuuton tarpeita. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä hankealueen yritysten ja niiden ulkomaisten työntekijöiden sekä Infopankki.fi -toimituksen (Helsingin kaupunki) kanssa. materiaalien muodossa (mm. suurhankesivuston sekä Hanhikivi-oppaan päivittäminen). Vuoden 2016 merkittävimmät tavoitteet: Palvelukeskustyöryhmässä on löydetty toimivia ratkaisuja esille nousseisiin ulkomaisen työvoiman saapumisen prosesseihin liittyen ja tämä työ jatkuu edelleen. Infopankki.fi sivustojen asiakasraatityöskentelyyn on saatu mukaan yrityksiä ja työntekijöitä koko hankealueelta ja kerätty palaute on tuotu alueellisten Infopankki-työryhmien sekä Infopankin ohjausryhmän tietoon, minkä jälkeen työ jatkuu palautteen mukaisten päivitysten tekemisellä sivustoille seuraavan vuoden aikana. Kunnat ja seutukunnat ovat solmineet jäsensopimukset Infopankin / Helsingin kaupungin kanssa vuosille 2017 2020. Hanhikivi-oppaan päivittämisestä on sovittu ja suunnitelma tämän osalta tehty. kohtaamisen edistämistä. Hanke mahdollistaa ulkopuolisen asiantuntijan käytön tai esim. dokumentaation tekemisen työryhmässä sovittaviin tarkoituksiin. Vuoden 2016 aikana käynnistyy myös asiakasraatityöskentely paikallisten Infopankki.fi-sivustojen kehittämiseksi kuntien/seutukuntien elinkeinotoimijoiden ja alueellisten infopankki-työryhmien kanssa sovitulla tavalla. Vuoden 2016 aikana päätetään myös Hanhikivi-oppaan päivittämisestä ja uudistamisesta sekä käynnistetään siihen liittyvät toimenpiteet. Suurhankkeet-sivustoa ylläpidetään ja päivitetään, ja alueelliset Hanhikivi-kokonaisuuteen liittyvät työryhmät jatkavat toimintaansa (Hanhikivi-työryhmä, Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmä). Seuranta ja mittaaminen Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Hankkeen toimenpiteistä tuodaan ajankohtaiskatsaukset myös alueella kokoontuvien Hanhikivi-kokonaisuuteen liittyvien työryhmien kokouksiin sekä kuntien ja yhteistyötoimijoiden tapaamisiin ja tilaisuuksiin. Jatkotoimenpiteet Hanke jatkuu 31.12.2017 asti. Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeessa osallistutaan myös alueella käynnissä olevaan Hanhikivi-kokonaisuuteen liittyvään verkostoyhteistyöhön ympäröivien kuntien ja seutukuntien kanssa. Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeessa tehdään myös koko hankealuetta kattavaa ja alueelle saapuville yrityksille ja työntekijöille kohdennettua viestintää sekä sähköisten että painettujen Hankkeen toimenpiteet Vuoden 2016 aikana jatketaan palvelukeskustyöryhmän kokoontumisia säännöllisesti liittyen alueelle saapuvan ulkomaisen työvoiman prosesseihin sekä pohditaan myös alueen käytettävissä olevan työvoiman ja Hanhikivi 1 -työmaalla avautuvien työpaikkojen 10 11
RAJATON Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen päätösnro EURA 2014/231/09 02 01 01/2014/PPL Toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Suunnittelukausi 1.1.2016 31.12.2016 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Vastuullinen toteuttaja Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Osatoteuttajat Raahen seudun yrityspalvelut, Kalajoen kaupunki, Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y., Haapaveden Siikalatvan seudun kuntayhtymä Hankkeen yhteyshenkilö Jussi Kemilä, yrityskehittäjä, jussi.kemila@raahe.fi rahoittajan vaatimusten mukaisesti seurantakausittain sekä ohjausryhmälle kussakin kokouksessa. Jatkotoimenpiteet Hanke jatkuu 31.12.2017 asti. Hankkeen tavoitteet ja tulokset Hankkeen tavoitteena on yritysten uusiutuminen, kasvu ja kehittyminen sekä kilpailukyvyn ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja ennakoivan toimintamallin vaatiman osaamisen kehittäminen toteuttajaorganisaatioissa. Hankkeella pyritään vauhdittamaan alueen elinkeinorakenteen monipuolistumista ja uuden yritystoiminnan syntymistä sekä aktivoimaan olemassa olevia yrityksiä kehittämään toimintaansa. Koko hankkeen osalta Raahen seutukunnan rooli on muutossignaalien tunnistaminen yritysympäristössä ja proaktiivisen yrityskehittämisen edistäminen. Hankkeen eri toimenpiteillä pyritään siihen, että alueelle syntyy uutta liiketoimintaa, yritykset ryhtyvät kehittämään toimintaansa aikaisempaa aktiivisemmin ja reagoivat markkinoilta ja eri tietolähteistä saataviin signaaleihin sekä yleisiin kehitysnäkymiin ja vaatimuksiin ennakoiden, nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa, jotta ne pysyvät kehityksen kärjessä tai nousevat sinne ja pystyvät näin ollen vahvistamaan markkina-asemaansa ja kilpailukykyään. Yritysten tarpeista lähtevien kehittämistoimenpiteiden lisäksi pyritään tarjoamaan koko elinkeinoelämälle tietoa hyödyntämättömistä ja uudenlaisista liiketoimintamahdollisuuksista sekä toimintatavoista, teknologioista ja innovaatioista ja työkaluja niiden hyödyntämiseksi. Hankkeen toimenpiteet Vuoden 2016 aikana jatketaan aktiivista asiakaskontaktointia, tiedonhankintaa ja kehittämis- ja neuvontapalvelujen tarjoamista eri muodoissa alueen yrityksille ja yrittäjyyttä suunnitteleville henkilöille sekä verkostoyhteistyön tekemistä yrityksille tarjottavien palvelujen kehittämiseksi. Alueen yrityksille ja elinkeinoelämälle järjestetään ja suunnitellaan ajankohtaisia seminaareja ja muita tilaisuuksia, jotka liittyvät liiketoiminnan kehittämiseen ja edistämiseen sekä tiedon lisäämiseen yrityskentässä. Suunnitelmissa on muiden muassa lähiaikoina muuttuneisiin tai muuttumassa oleviin standardeihin, lakeihin ja vaatimuksiin liittyvien tilaisuuksien järjestäminen. Seuranta ja mittaaminen Numeraalisten tavoitteiden toteutumista seurataan hankkeen palveluja käyttäneiden yritysten määrällä sekä ajankohtaistilaisuuksien ja seminaarien osanottajalistoilla. Hankkeen toteutuksesta raportoidaan 12 13
P-P VERKKOPALVELU, KASVUYRITYSTEN KUMPPANI Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen päätösnro EURA 2014/1632/09 02 01 01/2014/PPL Toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Suunnittelukausi 1.1.2016 31.12.2016 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vastuullinen toteuttaja Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Osatoteuttajat Raahen seutukunnan kehittämiskeskus, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Hankkeen yhteyshenkilö Edvard Musijenko, projektiasiantuntija, edvard.musijenko@raahe.fi kokouksiin sekä muihin kuntien ja yhteistyötoimijoiden tapaamisiin ja tilaisuuksiin. Jatkotoimenpiteet Hanke jatkuu 31.12.2017 asti. Hankkeen tavoitteet ja tulokset Hankkeessa hyödynnetään kolmen aiemmin toteutetun projektin, PP Verkko ja Avainveturit, sekä Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -verkoston sisäisen kehittämisen toimia sekä verkostojen tavoitteellista rakentamista uusille markkinoille (strategiatutkain-ajattelu/vtt) käyttämällä hyväksi osapuolten laajaa tiedonvälitystä ja projektin avustuksella hankittujen asiantuntijoiden osaamista. Hankkeen päätavoitteena on kilpailukykyisten yritysverkostojen kehittäminen. Hankkeen kuhunkin verkostocaseen tehdään prosessin kuvaus ja toimenpiteet, jossa arvioidaan yritysverkoston nykyinen toiminnan taso ja yritysverkoston kannalta kriittiset kehittämiskohteet, jotka käydään tarvittaessa läpi yrityskohtaisesti yritysverkostoittain asiantuntijoiden avulla. Oleellinen tekijä hankkeen toteuttamisen kannalta on uuden tiedon tuottaminen yritysten käyttöön ja yrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen strategisen yritysverkoston avulla, kun toimitetaan isoja tai erikokoisia vaativia kokonaisuuksia pääasiakkaalle. Hanke edistää yritysten kyvykkyyden kehittämistä uuteen strategisen yritysverkoston toimintamalliin ja antaa valmiudet erilaisiin yritysverkoston organisoitumisiin. Hankkeessa pyritään aikaisessa vaiheessa tunnistamaan verkostoyritysten kyvykkyys nousta verkoston osaamisen avulla uudelle liiketoiminnan tasolle. Hankkeen avulla valmistellaan yritysverkostoille myös mahdollisuuksia ulkoisten rahoituskanavien hyödyntämiseen. Hankkeen toimenpiteet Hankkeen päätoimenpiteinä on tuottaa informaatiota Fennovoima -hankkeen eri vaiheiden konkreettisesta toteutumisesta ja siitä, miten alueen yritykset pääsevät hankkeeseen mukaan (aidan ulko- ja sisäpuolisiin töihin), sekä tuotetaan tietoa suurhankkeista ja vientimarkkinoiden mahdollisuuksista. Pääpaino hankkeessa on yritysverkostojen kartoituksessa, käynnistämisessä ja tutoroinnissa. Hankkeessa myös edistetään ja aktivoidaan yritysverkostoja, jotka rakennetaan esisuunnitelmasta lähtien vaiheittain eteneväksi saumattomaksi palveluprosessiksi, jossa hyödynnetään ELY:n palveluita ja muita palveluita/rahoituskanavia tarpeen mukaan. Yrityksen tulee itse vastata ja rahoittaa kaikki omat yksittäisen yrityksen toimenpiteet. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Hankkeen toimenpiteistä tuodaan ajankohtaiskatsaukset myös alueella kokoontuvien P-P Verkkopalvelu -kokonaisuuteen liittyvien työryhmien Atomi Infra Oy:n osakkaat toukokuisessa tapaamisessaan Andamentin toimistolla Pyhäjoella. Henkilöt vasemmalta Lasse Järvenpää, Juha Kanula, Jukka Juola, Tapio Maijala, Jaana Kokko, Jarmo Helaakoski, Jari Koponen ja Pekka Sarajärvi. 14 15
PK-YRITYKSEN KANSAINVÄLISTYMISEN ASKELEET -HANKE Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen päätösnumero EURA 2014/240/09 02 01 01/2014/POPELY Toteutuskausi 1.5.2015-31.8.2017 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vastuullinen toteuttaja Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Osatoteuttaja Raahen seudun yrityspalvelut Hankkeen yhteyshenkilö Hillevi Ylitorvi, kansainvälistymispäällikkö, hillevi.ylitorvi@raahe.fi Hankkeen tavoitteet ja tulokset Hankkeen keskeisin tavoite on yritysten henkilökuntien kansainvälistymistaitojen ja osaamisen kehittämisen kautta saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa, kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta ja lisätä työpaikkoja. Hankkeessa suoritettavat kehitystoimenpiteet voidaan jaotella kolmeen toimintamalliin: 1. Strateginen suunnittelu ja valmistautuminen: analyysit, sopimukset, IPR-suojaus. 2. Tietojen, taitojen sekä ymmärryksen lisääminen: fact-finding -matkat, benchmarking, workshopit ja matchmaking. 3. Operatiiviset toimenpiteet kohdemarkkinoilla: messuesiintymiset, neuvottelut ja kaupankäynnin prosessit. Tulokset voidaan havaita kahdella merkittävällä tavalla: 1. Taloudellisten mittareiden avulla, jolloin seurannassa esim. yritysten henkilöstömäärä, liikevaihto tai kannattavuus. 2. Ei-numeerisin tuloksin, jolloin yritysten toimintaedellytykset paranevat kulttuurisen, liiketaloudellisen ja sosiaalisen kansainvälisen osaamisen lisääntymisen myötä. Kehittämisen kohteena on tuolloin esim. tuotteiden laatu, laajojen markkinoiden ymmärrys ja yrityksen tuotteiden sekä palveluiden asema näillä markkinoilla. Hankkeen myötävaikutuksella alue tullaan tuntemaan kansainvälistä toimintaa harjoittavista yrityksistään sekä dynaamisena toiminta-alueena. Vuoden 2016 merkittävimmät tavoitteet: Vuoden 2016 toiminnan päätavoitteita on mm. uusien kv-yritysten tuottaminen ja jo toimivien kvyritysten toiminnan kasvu olemassa olevilla ja uusilla markkinoilla. Lisäksi tavoitteena on aktivoida yrityksiä kehittämään toimintojaan vastaamaan kansainvälisen toimintaympäristön vaatimuksia. Tavoitteena on myös lisätä ennakoivaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien, markkinoiden ja markkina-alueiden tutkimista, tuoden arjen ulkopuolista tietoa alueen yrittäjien työkaluksi toimintojensa suunnitteluun sekä yritystoimintansa turvaamiseen ja kasvattamiseen. Samalla tuodaan kansainvälistymisnäkökulma osaksi arkipäivän valintoja ja toimintoja sekä kansainvälistymisstrategiatyön merkityksen sisäistäminen yrityksissä sekä sen jalkauttaminen osaksi normaalia yrityssuunnittelua. Kohottaa alueen yritysten henkilöstön kansainvälis- tymistaitoja ja kansainvälisen markkinaymmärryksen tasoa. Hakea yritystoiminnalle kilpailukykyä myös hankinnoilla kv-markkinoilta. Kehittää seudullisten yrityspalveluiden laadukkaita kv-palveluita sekä lisätä seutukuntarajat ylittävää yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteet vuonna 2016, Raahen seutukunta Fact-finding -matkat (mm. Hannoverin teollisuusmessut, Bauma München, rakennusalan koneet ja laitteet) Benchmarking -matkat ja -tilaisuudet Markkinakartoitukset ja tutkimukset Messu- ja näyttelyosallistumiset (mm. Göteborgin kunnossapitoalan messut, Antwerpenin Stocexpo Belgia, satama- ja terminaalialan näyttely, Agriculture & Forestry Trade Shows Izmir, Turkki) Verkostoitumis- ja workshop -tilaisuudet (mm. Mo i Ranan kehittämisyhtiön ja yritysten vierailu Raahessa) Neuvottelumatkat yritysten kanssa ja ilman niitä (LKAB:n ostajatahot ja muut teollisuuskeskittymät Barentsin alueella ja Keski-Ruotsissa). Syvemmät asiantuntijapalvelut ostopalveluna (esimerkiksi kohdemarkkinatietous, sopimusjuridiikka, markkinointimateriaalit) Yritysten henkilökunnan kansainvälistymisosaamisen ja ymmärryksen lisääminen (englannin kielen intensiivikurssi Birminghamissa, kv-kaupan seminaarit ja teemapäivät) Työkalujen luominen kansainvälistymisvalmiuksien arviointiin sekä kehittämiseen Yrityspalveluorganisaatioiden henkilökunnan kansainvälisen osaamisen ja ymmärryksen lisääminen Seuranta ja mittaaminen Tuensaaja on asettanut hankkeen ohjausta ja seurantaa varten ohjausryhmän, jonka rahoittava viranomainen on hyväksynyt ja joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Rahoittajan edustajana ohjausryhmän asiantuntijajäseneksi (ei varsinaiseksi jäseneksi) on nimetty hankkeen yhteyshenkilö, asiantuntija Anne-Maaria Kurvinen. Tuensaaja raportoi hyväksytyn hankesuunnitelman tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumisesta maksatushakemuksen yhteydessä EURA 2014 -järjestelmän seurantaraportissa. Jatkotoimenpiteet Hanke jatkuu 31.8.2017 asti. 16 17
HENKILÖSTÖ Tehtävänimike Työsuhteen laatu/kesto Rahoitusresurssi/hanke TALOUSARVIO 2016 YHTEENSÄ Ympyräkaavio: Talousarvio 2016, kustannukset yhteensä 1 207 529 kehityspäällikkö 31.12.2017 saakka Meripohjola ohjelmajohtaja, osa-aikainen 31.12.2017 saakka Meripohjola projektisihteeri, 50 % hankkeelle 31.12.2017 saakka Meripohjola kansainvälistymispäällikkö 31.08.2017 saakka Pk-yritysten kv-askeleet yrityskehittäjä 31.12.2017 saakka Rajaton pääsihteeri 31.12.2017 saakka Hanhikivi-jatkoyhteys projektiasiantuntija 31.12.2017 saakka PP Verkkopalvelu, kasvuyritysten kumppani kehittämiskeskuksen johtaja toistaiseksi kuntarahoitus toimistonhoitaja toistaiseksi kuntarahoitus elinkeinojohtaja toistaiseksi kuntarahoitus elinkeinosihteeri toistaiseksi kuntarahoitus yritysasiamies toistaiseksi kuntarahoitus tiedottaja määräaikainen ( 31.12.2017) kuntarahoitus 50 % Avustukset; -57 082 Ostot; -12 669 Palvelujen ostot; -316 005 Muut toimintakulut; -6 683 Talousarvio 2016 yhteensä 1 207 529 Vuokramenot; - 94 340 Henkilöstökulut; -720 750 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Ostot Avustukset Vuokramenot Muut toimintakulut Taulukko: Talousarvio 2016 18 19
Ympyräkaavio: Kehittämiskeskuksen kustannusjakauma, kustannukset yhteensä 206.196 Ympyräkaavio: Hanketoiminnan kustannusjakauma, kustannukset yhteensä 747.461 Ostot; -4000 Vuokramenot; - 17000 Muut toimintakulut; -500 Kehittämiskeskuksen kustannusjakauma Kustannukset yhteensä 206.196 Avustukset; -57 082,00 Muut toimintakulut; -2 183,00 Vuokramenot; -57 340 Hanketoiminnan kustannusjakauma Kustannukset yhteensä 747.461 Ostot; -2 669,00 Henkilöstökulut Palvelujen ostot; -42954 Palvelujen ostot Ostot Henkilöstökulut Henkilöstökulut; -141742 Avustukset Vuokramenot Muut toimintakulut Palvelujen ostot; -225 724,00 Henkilöstökulut; -402 463,00 Palvelujen ostot Ostot Avustukset Vuokramenot Muut toimintakulut Yrityspalvelujen kustannusjakauma Ympyräkaavio: Yrityspalvelujen kustannusjakauma, kustannukset yhteensä 253.872 Muut toimintakulut; -4000 Muut toimintakulut; -4 000 Vuokramenot; - Vuokramenot; Ostot; -6 20000 000 Vuokramenot; -20 000-20 000 Ostot; -6000 Vuokramenot; - 20000 Yrityspalvelujen kustannusjakaumat Kustannukset yhteensä 253.872 Muut toimintakulut; -4000 Yrityspalvelujen kustannusjakauma Kustannukset yhteensä 253.872 Kustannukset yhteensä 253.872 Ympyräkaavio: Hanketoiminnan omarahoituksen jakautuminen 207.650 Seutukunnan rahoitusosuus 207.650 on 28% 747.461 :n hanke- ja kehitystoiminnan kokonaisbudjetista. Hankkeiden toimenpiteisiin on myönnetty yhteensä 690.379, joihin vastinrahoitusta on yhteensä 539.543 (78%). 27 lujen ostot; -47 327 Palvelujen ostot; -47327 Henkilöstökulut; -176 545 Henkilöstökulut; -176545 Henkilöstökulut; -176545 Henkilöstökulut Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Palvelujen ostot Palvelujen ostot Ostot Ostot Ostot Avustukset Avustukset Vuokramenot Vuokramenot Vuokramenot Muut toimintakulut Muut toimintakulut Muut toimintakulut muut kustannukset; 10925 sitomaton; 9227 tuetut hankkeet; 36930 Muu; 690379 hankkeiden omarahoitus; 150 836,00 ulkopuolinen rahoitus; 539 543,00 tuetut hankkeet sitomaton muut kustannukset hankkeiden omarahoitus ulkopuolinen rahoitus 20 21
Ympyräkaavio: Tuetut hankkeet, 36.930 Tuetut hankkeet 2016 36.930 YHTEISTYÖSSÄ: Rakennustuotantoinsinööri RTTI 2015; 7680 Hankinta-asiamiespalvelut; 2 000,00 PK-yritysten omistajanvaihdos; 1 450,00 Infopankki -jäsenmaksu; 5 000,00 Mikroyrittäjyyshanke ; 16500 Mikroyrittäjyyshanke Rakennuskivituotanto -hanke Infopankki -jäsenmaksu PK-yritysten omistajanvaihdos Hankinta-asiamiespalvelut Rakennustuotantoinsinööri RTTI 2015 Rakennuskivituotanto -hanke ; 4 300,00 22 23