Kolmannen ja neljännen asteen yhtälöistä

Samankaltaiset tiedostot
Tehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat.

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

Kokonaisluvut. eivät ole kokonaislukuja!

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

PERUSASIOITA ALGEBRASTA

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Johdatus matematiikkaan

Algebra. 1. Ovatko alla olevat väittämät tosia? Perustele tai anna vastaesimerkki. 2. Laske. a) Luku 2 on luonnollinen luku.

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

Mitään muita operaatioita symbolille ei ole määritelty! < a kaikilla kokonaisluvuilla a, + a = kaikilla kokonaisluvuilla a.

Ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Dierentiaaliyhtälöistä

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

Matematiikan pohjatietokurssi

2.4 Korkeamman asteen yhtälö

Rollen lause polynomeille

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Lineaarinen yhtälöryhmä

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Matematiikan tukikurssi

Polynomifunktioiden juuret

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

H5 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Matematiikan tukikurssi

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Insinöörimatematiikka D

Kolmannen asteen yhtälön ratkaisukaava

1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?

Epäyhtälöt 1/7 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017

2. Polynomien jakamisesta tekijöihin

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo

Ominaisarvo-hajoitelma ja diagonalisointi

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

1.1. RATIONAALILUVUN NELIÖ

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10 13


Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi.

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin.

Sijoitusmenetelmä Yhtälöpari

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

Algebra I, harjoitus 5,

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Matematiikan tukikurssi

4.2 Sulkuyhtälöt ja joustavuus

2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

Matematiikan tukikurssi

Lukuteorian kertausta

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN ALA MATEMATIIKAN PREPPAUSTEHTÄVIÄ Kesä 2015

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

5 Lineaariset yhtälöryhmät

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Insinöörimatematiikka D

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

KORJAUSMATIIKKA 3, MATERIAALI

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

MAA 2 - POLYNOMIFUNKTIOT

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

4.3 Lisää joustavia yhtälöitä

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Korkeamman asteen polynomifunktio

Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10 13

Dierentiaaliyhtälöistä

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

Käänteismatriisin ominaisuuksia

Ellipsit, hyperbelit ja paraabelit vinossa

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

Transkriptio:

Solmu /019 7 Kolmannen neljännen asteen yhtälöistä Esa V. Vesalainen Matematik och statistik, Åbo Akademi Tämän pienen artikkelin tarkoituksena on satuilla hieman algebrallisista yhtälöistä. Erityisesti tarkoituksena olisi antaa jonkinlainen kuva siitä, miten kolmannen neljännen asteen yhtälöitä voi ratkaista. Vaikka kaikki tämä olisi luonnollisempaa, jos käyttäisimme kompleksiluku, yritämme kuitenkin yksinkertaisuuden nimissä vältellä niitä. Toisen asteen yhtälö Aloittakaamme ratkaisemalla toisen asteen yhtälö. Yleisen toisen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, missä a, b c ovat reaaliluku a 0, voimme luonnollisesti yksinkertaistaa kamalla sen puolittain luvulla a, mikä johtaa toisen asteen yhtälöön missä X + AX + B = 0, A = b a B = c a. Voimme yksinkertaistaa yhtälöä lisää ottamalla käyttöön uuden muuttun x = X + A/, jolloin tietenkin X = x A/, yhtälö muuttuu x A ) + A x A ) + B = 0, mistä kertomalla kaiken auki saamme sieventämällä missä x Ax + A + Ax A + B = 0, x + p = 0, p = B A. Tämän yhtälön osaammekin ratkaista sen ratkaisut ovat x = ± p. Luonnollisesti, jos p > 0, niin reaalisia ratkaisuita ei ole. Itse asiassa ratkaisuita on kuitenkin kaksi kappaletta tässä tapauksessa, mutta ne ovat kompleksiluku, pyrimme välttämään kompleksiluvut tässä kirjoituksessa. Jos p < 0, niin saamme kaksi erisuurta reaalista ratkaisua, tapauksessa p = 0 saamme täsmälleen yhden reaalisen ratkaisun x = 0. Nyt voimme myös ratkaista X = A + x = A ± p = A ± A B. Sijoittamalla vielä alkuperäiset kertoimet tähän saamme pienellä sievennyksellä kaikkien tunteman ystävällisen ratkaisukaavan X = b ± b ac. a

8 Solmu /019 Tarkastelkaamme esimerkiksi yhtälöä 5X 65 = 0 yllä kuvatulla tavalla. Jakamalla ensin kertoimella 5 jäljelle jää yhtälö X 1X + 35 = 0. Tekemällä seuraavaksi muuttunvaihto X = x + 6 yhtälö muuttuu x + 6) 1 x + 6) + 35 = 0, mikä on auki kirjoitettuna x + 1x + 36 1x 7 + 35 = 0, edelleen sieventämällä x = 1. Tämän ratkaisut ovat tietenkin x = ±1. Alkuperäisen yhtälön ratkaisut ovat siten X = 6 ± 1 eli X = 5 X = 7. Pieni toisen asteen yhtälön sovellus Tarkastelkaamme seuraavaa ongelmaa: Meillä on kaksi tuntematonta reaalilukua a b, joista tiedämme summan S = a + b tulon T = ab. Voimmeko selvittää luvuista S T luvut a b? Luonnollisestikaan emme voi selvittää lukujen a b järjestystä, jos ne ovat erisuuret, sillä onhan a+b = b+a ab = ba. Mutta osoittautuu, muutoin luvut a b voi kuin voikin selvittää. Asian ydin on seuraava: yhtälön x a) x b) = 0 ratkaisut ovat täsmälleen a b. Nimittäin, toisaalta voimme suoraan laskea, a a) a b) = 0 a b) = 0, b a) b b) = b a) 0 = 0. Toisaalta, jos x on jokin yhtälön ratkaisu, niin silloin x a = 0 tai x b = 0, sillä tulo on nolla vain ainoastaan silloin, kun ainakin yksi tulontekijä on nolla. Mutta nyt tietenkin Voimme kirjoittaa yhtälön muodossa x a + b) x + ab = 0, tämän yhtälön kertoimet tiedämme, sillä yhtälöhän on x Sx + T = 0, missä S T ovat jo tiedossamme. Tämän yhtälön osaamme ratkaista sen ratkaisut ovat S S ± T. Kahdesta tuntemattomasta reaaliluvusta a b tiedetään, a + b = 1 ab = 35. Selvittäkäämme nämä luvut a b. Yhtälön x a) x b) = 0 ratkaisut ovat täsmälleen a b. Toisaalta, tämä yhtälö on x a + b) x + ab = 0, eli x 1x + 35 = 0. Tämän yhtälön ratkaisut ovat 1 ± 1 10 eli 5 7. Siten on oltava tai a = 5 b = 7, a = 7 b = 5. = 6 ± 1, Kolmannen asteen yhtälön yksinkertaistaminen Siirtykäämme sitten tarkastelemaan kolmannen asteen yhtälöä ax 3 + bx + cx + d = 0, missä a, b, c d ovat reaaliluku a 0. Luonnollisesti voimme aina kaa yhtälön puolittain luvulla a, jolloin se yksinkertaistuu missä tietenkin X 3 + AX + BX + C = 0, x = a tai x = b. A = b a, B = c a C = d a.

Solmu /019 9 Mutta osoittautuu, voimme yksinkertaistaa yhtälöä vielä hieman enemmänkin hävittää siitä yksinkertaisella muuttunvaihdolla toisen asteen termin kokonaan. Nimittäin, ottamalla käyttöön uusi tuntematon x = X + A 3, jolloin X = x A 3, yhtälö muuttuu x 3 + px + = 0, missä suoraviivaisen laskemisen jälkeen saamme uusille kertoimille lausekkeet p = B A 3 = A3 7 AB 3 + C. Esimerkiksi, jos tarkastelemme yhtälöä 3X 3 + 7X + 60X + 36 = 0, niin kamalla puolittain kertoimella 3 se yksinkertaistuu X 3 + 9X + 0X + 1 = 0. Nyt muuttunvaihdolla x = X + 3 yhtälö muuttuu x 3) 3 + 9 x 3) + 0 x 3) + 1 = 0, mistä kertomalla kaiken auki sieventämällä jäljelle jää yhtälö x 3 7x + 6 = 0, jossa toisen asteen termiä ei enää ole. Jos nyt keinolla tai toisella ratkaisemme tämän yhtälön löydämme sen ratkaisut x = 1, x = x = 3, niin alkuperäisen yhtälön ratkaisut ovat vastaavasti X = 1 3 =, X = 3 3 = 6. X = 3 = 1 Kolmannen asteen yhtälön ratkaiseminen Riittää siis tarkastella yhtälöä x 3 + px + = 0, missä p ovat annettu reaaliluku. Yksinkertaisuuden vuoksi rajoitumme vain tilanteeseen, jossa D = + p3 7 > 0. Tässä tilanteessa yhtälöllä on täsmälleen yksi reaalinen ratkaisu. Todettakoon, tilanteessa, jossa D < 0, yhtälöllä on täsmälleen kolme erisuurta reaalista ratkaisua, mutta alla johdetuissa laskuissa joudutaan silloin ottamaan kuutiojuuria kompleksiluvuista. Muutoin kaikki kuitenkin toimii samalla tavalla. Tapauksessa D = 0 alla johdettu kaava antaa myös ratkaisun, mutta emme murehdi sitä tapausta kuitenkaan tässä. Aloitamme yhtälön ratkaisemisen valitsemalla tuntemattomat luvut u v niin, x = u + v uv = p 3. Tiedämme aiemmista pohdinnoistamme, on olemassa enintään yksi tällainen pari luku u v, lukuun ottamatta lukujen järjestystä, tietenkin. Ja itse asiassa tällaiset kaksi lukua on aina olemassa kompleksilukuina, tarkastelemassamme tilanteessa D > 0 kyseiset luvut ovat reaalisia. Näillä uusilla muuttujilla u v voimme kirjoittaa yhtälön muodossa u + v) 3 + p u + v) + = 0, mistä kertomalla auki saamme u 3 + v 3 + 3uv u + v) + p u + v) + = 0, mistä edelleen sieventämällä, muistaen, valitsimme luvut u v niin, uv = p/3, yhtälö muuttuu u 3 + v 3 =. Lisäksi tiedämme, u 3 v 3 = p3 7. Nyt kuutiot u 3 v 3 ovat kaksi tuntematonta lukua, joiden summa tulo tiedetään, eli voimme selvittää ne aiemmin kuvailemallamme tavalla. Tarkemmin, yhtälön 3 ) y v 3) = 0, missä y on tuntematon, ratkaisut ovat täsmälleen luvut u 3 v 3, toisaalta, tämä yhtälö on eli y u 3 + v 3) y + u 3 v 3 = 0, y + y p3 7 = 0. Tämän osaammekin ratkaista mukavasti. Sen ratkaisut, eli luvut u 3 v 3 jommassa kummassa järjestyksessä, ovat ± + p3 7.

10 Solmu /019 Tässä neliöjuuren alla on siis oletustemme mukaan positiivinen luku, eli u 3 v 3 ovat kaksi reaalilukua. Koska voimme valita lukujen u v järjestyksen haluamallamme tavalla, voimme valita merkit niin, u = 3 + + p3 7, v = 3 + p3 7. Toisin sanoen, olemme löytäneet ainoan) reaalisen ratkaisun x = 3 + + p3 7 + 3 + p3 7. Tarkastelkaamme esimerkkinä yhtälöä x 3 11x + 0 = 0. Tässä tapauksessa otamme käyttöön uudet tuntemattomat muuttut u v niin, u + v = x uv = 11 3. Nyt yhtälömme muuttuu Lisäksi tiedämme, u 3 v 3 = u 3 + v 3 = 0. ) 3 11 = 113 3 7. Siten luvut u 3 v 3 ovat täsmälleen yhtälön 3 ) y v 3) = 0, eli yhtälön y + 0y + 113 7 = 0 ratkaisut. Tämän yhtälön ratkaisut ovat täsmälleen 0 10 ± 113 7, niin saamme alkuperäisen yhtälömme ainoan reaalisen ratkaisun x = 3 0 10 + 113 7 + 3 0 10 113 7. Vaikkakaan se ei ole mitenkään selvää tästä lausekkeesta, on itse asiassa x =... Neljännen asteen yhtälöstä Emme ratkaise yleistä neljännen asteen yhtälöä tässä huolellisesti, mutta ehkä lienee paikallaan hahmotella, miten se onnistuu. On kiintoisaa, se onnistuu samanlaisin ideoin kuin kolmannen asteen yhtälönkin ratkaisu. Ja sopivan kolmannen asteen yhtälön ratkaiseminen on vieläpä eräs välivaihe yleisen neljännen asteen yhtälön ratkaisemisessa. Nimittäin, samoin kuin aiemmin, yleinen neljännen asteen yhtälö ax + bx 3 + cx + dx + e = 0, missä a, b, c, d e ovat reaaliluku a 0, voidaan tietenkin yksinkertaistaa kamalla puolittain kertoimella a X + AX 3 + BX + CX + D = 0, edelleen muuttunvaihdolla x = X + A/ x + px + x + r = 0. Nyt, jos x on ratkaisu, voimme valita uudet muuttut u, v w niin, u + v + w = x uv + vw + wu = x + p, uvw = 8. Näiden kolmen lausekkeen arvot kiinnittävät luvut u, v w järjestystä vaille yksikäsitteisellä tavalla, sillä ne ovat yhtälön t u) t v) t w) = 0, missä t toimittaa tuntemattoman virkaa, ratkaisut. Tämän yhtälön voi kirjoittaa muodossa t 3 u + v + w) t + uv + vw + wu) t uvw = 0, missä kertoimet ovat annettu. Lisäksi ehdoista seuraa, u + v + w = p. Alkuperäinen neljännen asteen yhtälömme sievenee lukujen u, v w tulon neliöiden summan arvojen avulla u v + v w + w u = p 16 r. Nyt neljännen asteen yhtälön ratkaisemisen ideana on, u + v + w = p, u v + v w + w u = p r, 16

Solmu /019 11 u v w = 6. Siten luvut u, v w ovat kolmannen asteen yhtälön ) y v ) y w ) = 0, eli yhtälön y 3 + p y + p r y 16 6 = 0, ratkaisut tämän yhtälön ratkaiseminen onnistuu. Lopuksi, luvuista u, v w voi ottaa neliöjuuret niin, luvut u, v w ovat tiedossa, kunhan vain neliöjuurissa etumerkit valitaan niin, uvw = /8, saamme neliöjuurien summista x = u+v +w neljännen asteen yhtälön ratkaisut. Tarkastelkaamme esimerkkinä sitä, miltä yllä kuvatut neljännen asteen yhtälön ratkaisun ideat näyttävät konkreettisen yhtälön x 6x 0x 39 = 0 tapauksessa. Tässä tapauksessa valitsemme tuntemattomat luvut u, v w niin, u + v + w = x uv + vw + wu = x + 6 = x 31 uvw = 0 8 Nyt voimme laskea, = 30. u + v + w = u + v + w) uv + vw + wu) x = x 31 ) = 31,, muistaen, x 6x = 0x + 39, u v + v w + w u = uv + vw + wu) uvw u + v + w) x = 31 ) 30 x = x 6x + 31 60x 0x + 39 + 31 = 60x = 300. Koska vielä u v w = 30 = 900, on kolmannen asteen yhtälö ) y v ) y w ) = 0 siis y 3 31y + 300y 900 = 0. Sen ratkaisut y, siis myös luvut u, v w, ovat loppujen lopuksi 6, 10 15. Luvuiksi u, v w voidaan siis valita ± 6, ± 10 ± 15, missä merkit on valittava niin, uvw = 30. Näin päädymme yhtälön ratkaisuihin Kirllisuudesta x = 6 + 10 + 15, x = 6 10 15, x = 6 + 10 15 x = 6 10 + 15. Yllä esitetyt kolmannen neljännen asteen yhtälöiden tarkastelut perustuvat erityisesti klassikkoteokseen [6], josta voi opiskella paljon laajemminkin klassista algebraa. Kolmannen asteen yhtälöitä on tarkasteltu Solmun sivuilla aiemminkin artikkeleissa [5, 1], joista varsinkin edellinen sisältää paljon yksityiskohtaisemman tarkastelun. Tässä kirjoituksessa välttelimme kompleksiluku, mutta ne ovat hirmuisen tärkeitä. Niihin voi tutustua esimerkiksi artikkelista [3]. Eräs erityisen kaunis seikka kompleksilukuihin algebrallisiin yhtälöihin liittyen on algebran peruslause, jota voi ihmetellä vaikkapa artikkelista []. Sivuutimme historialliset seikat kokonaan. Matematiikan historiaan algebralliset seikat mukaan lukien voi tutustua suomeksi teoksesta []. Viitteet [1] Anki, L.: Kompleksiluvut kolmannen asteen yhtälön ratkaisut, Solmu, /013, 15 17. [] Hytönen, T.: Algebran peruslause lukiolaisille, Solmu, 3/011, 6 8. [3] Lehtinen, M.: Kaikki tarpeellinen kompleksiluvuista, Solmu, 1/006, 17. [] Lehtinen, M.: Matematiikan vuosituhannet: perustiedot matematiikan historiasta, Eukleideskirt, 017. [5] Saksman, E.: Kolmannen asteen yhtälöä ratkaisemassa, Solmu, 1/000 001, 5 1. [6] Väisälä, K.: Lukuteorian korkeamman algebran alkeet, Tiedekirsto, 17, Otava, 1961.