Yksityishenkilön tulovero-ongelmista erityisesti pääomatulojen osalta

Yksityishenkilön tulovero-ongelmista erityisesti pääomatulojen osalta Dosentti, KTT, OTL, VTM Timo Räbinä Itä-Suomen yliopisto 7.-13.12.2011 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö seurattu 25.11.2011 saakka 1

Käsiteltävät aiheet 1. Eriytetyn tuloverojärjestelmän perusrakenne 2. Luovutusvoittojen verotus 3. Osinkotulojen verotus 4. Osakaslainan verotus 5. Vuokratulojen verotus 6. Korkomenojen vähennyskelpoisuus 7. Pitkäaikaissäästämisen verotus 2

1. Eriytetyn tuloverojärjestelmän perusrakenne tulolähteen ja tulolajin käsitteet keskeinen jako: kaksi tulolajia luonnollinen henkilö ja kuolinpesä, ei yhteisöllä ansiotulo (at) ja pääomatulo (pot) kaikki tulot jompaakumpaa pääomatulot luetellaan (TVL 32 ) muut ansiotuloja lasketaan erikseen verotettava at ja pot at:n ja pot:n erillisyydestä on poikkeuksena se, että pot:n alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään at:n verosta at: progressiivisen valtionverotus + (suhteellinen) kunnallis- ym. verotus pot: suhteellinen verokanta, 28 % (2012: 30/32 %) pot:n suhteellinen verokanta olennaisesti progressiivisen at:n verotuksen ylimpien marginaalivero-%:n alapuolella (ylin rajaveroaste noin 55 %) korkomenojen arvo vähennyksenä määräytyy pot:n verokannan mukaan myös korkotulojen lähdeverokanta 28 % yhteisöverokanta 26 % (2012: 25 %) vs. pot:n verokanta 28 % (2012: 30 / 32 %) 3

verot ja maksut (TVL 124 ja 130, sairausvakuutuslaki 18 luku sekä verontilityslaki 12 ): luonnollinen henkilö ja kuolinpesä ansiotulo: progressiivinen valtionvero + kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella määrättävät (suhteellinen vrt. kuit. ansiotulovähennys ja perusvähennys) kunnallisvero + kirkollisvero + sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (1,19 % / 2011) pääomatulo: 28 % valtiolle (2012: 30/32 %) lisäksi: tuloverotuksessa vähennyskelpoiset palkka- (työtulo-)perusteiset vakuutusmaksut työntekijän työeläkevakuutusmaksuosuus (4,7 %, yli 53 v.: 6,0 % / 2011) työntekijän työttömyysvakuutusmaksuosuus (0,60 / 2011) sairausvakuutuksen päivärahamaksu (0,82 % / 2011) yhteisö ja yhteisetuus verokanta 26 % jako veronsaajille tapahtuu verontilityksen yhteydessä; VM vahvistaa jako-osuudet kunnittain (2009-2011: valtiolle 65,42 %, kunnalle 32,03 %, srk:lle 2,55 %) yleishyödyllinen yhteisö kiinteistötulosta 8,9908 % / 2009-2011 elinkeinotulosta kuten muutakin yhteisöä (26 %) 4

Veropohja Miten laajaksi vero-objekti (tulo, perintö, varallisuuden siirto tmv) määritetään ja mitä poikkeuksia (verovapauksia, vähennyksiä tmv.) veropohjaan tehdään Yleisesti Mitä laajempi (tiiviimpi) veropohja, sitä alhaisemmat verokannat ja sitä neutraalimpi verojärjestelmä (ei ohjaavaa käyttäytymisvaikutusta) Mitä suppeampi veropohja on ja mitä enemmän poikkeuksia veropohjassa on, sitä korkeammat verokannat ja sitä enemmän verojärjestelmä vaikuttaa taloudelliseen päätöksentekoon ja käyttäytymiseen (johtaa myös verosuunnitteluun ja veron kiertämiseen) Ks. esim. KiVL 2 (veropohjan perusmääritelmä) ja 3 (poikkeukset veropohjasta) 5

Progressiivinen verotus Esim. ansiotulojen verotus sekä perintö- ja lahjaverotus Kun tulojen (tmv.) määrä kasvaa, verojen määrä nousee suhteellisesti nopeammin Progressio toteutetaan tulotason mukaan nousevilla veroprosenteilla, jolloin verotus kiristyy tulojen kasvaessa Esim. valtion tuloveroasteikko v. 2011 Verotettava ansiotulo Vero alarajan kohdalla Vero alarajan ylittävästä tulon osasta % 15.600-23.200 8 6,5 23.200-37.800 502 17,5 37.800-68.200 3.057 21,5 68.200-9.593 30,0 6

Käsitteet: keskimääräinen tuloveroaste ja marginaaliveroaste (rajaveroaste) / marginaaliveroprosentti Vuositulot (euroa) Tuloveroaste (%) Rajaveroaste (%) 15000 34000 500000 14,5 27,9 52,4 30,1 45,1 54,7 Vrt. pääomatulojen suhteellinen verokanta (suhteellinen vero = veroaste on sama kaikilla tulotasoilla) : 28 % (2012: 30 / 32 %) Palkansaajan tuloverolaskurin (2011, www.veronmaksajat.fi) tuloveroprosenteissa on huomioitu: valtion tulovero, keskimääräinen kunnallisvero 19,17 prosenttia, keskimääräinen kirkollisvero 1,34 prosenttia, palkansaajan TyEL-maksu 4,7 % (alle 53-vuotias työntekijä), työttömyysvakuutusmaksu 0,6 prosenttia, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,19 ja päivärahamaksu 0,82 prosenttia, viran puolesta tehtävät vähennykset. 7

Tuloverojärjestelmän perusrakenne Kaikkien verovelvollisten tulot jaetaan tulolähteisiin elinkeinotoiminnan tulolähde maatalouden tulolähde muun toiminnan eli henkilökohtaisen tulon tulolähde Luonnollisella henkilöllä kaikkien tulolähteiden tulot jaetaan kahteen tulolajiin ansiotuloksi pääomatuloksi näin myös henkilöyhtiö (yhtiömiehenä luonnollinen henkilö) ja kotimainen kuolinpesä 8

Tulolähteet Tulolähdejaon tarkoitus: erilaisten taloudellisten toimintojen tulosten laskennan erottelu toisistaan myös tappiontasaus tulolähteittäin; poikk. TVL 59 elinkeinotoiminnan tulolähde: liike- ja ammattitoiminta maatalouden tulolähde: maatalous ja erikoismaatalous sekä maa- tai metsätalouteen liittyvä toiminta, jota ei ole pidettävä erillisenä liikkeenä ei siis metsätalous henkilökohtainen tulolähde henkilökohtainen tulolähde: kaikki, mikä ei ole elinkeinotoimintaa tai maataloutta kaatopaikkatulolähde 9

Tulolähdejako Verovelvollisella voi olla 1 3 tulolähdettä riippuu verovelvollisen harjoittamastaan toiminnasta koskee kaikkia luonnollisia ja juridisia henkilöitä Tulot lasketaan tulolähteittäin eri verolakien mukaan Elinkeinotoiminnan tulolähde EVL Maatalouden tulolähde MVL Henkilökohtainen tulolähde TVL Tulolähteiden tulot verotetaan TVL:n säännösten mukaan TVL 10

Tulolajit Jako ansio- ja pääomatuloon tapahtuu TVL:n säännösten mukaan Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulo jaetaan tulolähteen nettovarallisuuden perusteella Elinkeinotulo EVL Maataloustulo MVL nettovarallisuus nettovarallisuus POT AT POT AT Henkilökohtainen TVL POT AT Henkilökohtaisen tulolähteen tappiot vahvistetaan tulolajeittain Pääomatulo Ansiotulo 11

TULOVEROJÄRJESTELMÄN PERUSRAKENNE tulolähteestä tulolajiin Tappiontasaus 10 vuotta; tulolähdesidonnainen; poikkeus TVL 59 Henkilökohtainen tulolähde Maatalouden tulolähde jaettava yritystulo nettovarallisuus Elinkeinotoiminnan tulolähde jaettava yritystulo nettovarallisuus AT POT AT POT AT POT Pääomatulojen tulolaji TVL 59 korkomenot verotettava pääomatulo (valtio) Ansiotulojen tulolaji verotettava ansiotulo (valtio ja kunta ym.) Alijäämähyvitys veromääräisenä (28 %) Erityinen alijäämähyvitys veromääräisenä (28 %) 12

PÄÄOMATULOT (POT) korot osinkotulot listayhtiötä sijoitusrahaston voitto-osuus vuokratulot säästöhenkivakuutustuotot pitkäaikaissäästämisen tulot osakaslaina luovutusvoitto (./: luovutustappio) puun myyntitulo osinkojen POT listaamattomasta yhtiöstä maatalouden POT elinkeinotoiminnan POT./. tulonhankkimiskulut puhdas pääomatulo./. vaatimuksesta maatalouden tai elinkeinotoiminnan tappio./. asunto-, opinto-, tulonhankkimis- ja takausvelan korot./. ensiasunnon velan korot./. vapaaehtoiset eläkevak.maksut :/. PS-tilin maksu Verovuoden pääomatulo./. edellisten verovuosien POT-tappio verotettava POT, josta vero 28 %./. kotitalousvähennys ja opintolainavähennys maksuunpantava vero Elinkeinotoiminnan tai maatalouden 1) tulos./. aik.v. tappio = jaettava yritystulo tai 2) verovuoden tappio tai ansiotulolajin tappio tai alijäämä (28 %) tai erit. alijäämä (28 %) vahvistettu tappio opintolainavähennyksen veroalijäämä (max. 10 v) ANSIOTULOT (AT) palkat luontoisedut eläkkeet sosiaalietuudet hankintatyön arvo peitelty osinko osinkojen AT listaamattomasta yhtiöstä maatalouden AT elinkeinotoiminnan AT./. tulonhankkimiskulut puhdas ansiotulo./. ansiotulosta 1) valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset 2) valtionverotuksessa tehtävät vähennykset 3) kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset (mm. kv-ansiotulovähennys) 4) vähennettävät vanhat AT-tappiot VV verotettava AT josta vero KV verotettava AT josta vero./. verosta tehtävät verosta tehtävät vähennykset* vähennykset./. alijäämähyvitys./. alijäämähyvitys./. erit. alijäämähyvitys./. erit.alijäämähyvitys./. opintolainaväh../. opintolainaväh. maksuunpantava vero maksuunpantava vero *kotitalousvähennys, valtionverotuksen työtulovähennys 13

Tuloista vähennettävät luonnolliset vähennykset luonnollisen vähennyksen käsite tuloverotus on nettotulon verotusta verotettavaa tuloa laskettaessa veronalaisista tuloista vähennetään tulonhankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot = luonnolliset vähennykset TVL 29 ja erityisesti pääomatuloja koskien TVL 54.1 : verovapaan tulon hankintaan kohdistuvat menot eivät ole vähennyskelpoisia TVL 31.4 : osinkotulon hankinnasta johtuneet menot ovat kuitenkin täysimääräisesti vähennyskelpoisia, vaikka osa osinkotulosta on verovapaata tuloa 14

vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno vs. vähennyskelvoton elantokustannus luonnolliset vähennykset syntyvät ajallisesti tarkastellen tuloa hankittaessa elantomenot syntyvät tulonhankkimistoiminnasta riippumatta = ovat tulon käyttämistä menon tarkoituksena tulee olla tulon hankkiminen tai säilyttäminen ja menon täytyy siten johtua tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä tätä arvioidaan verovelvollisen oman tarkoituksen mukaisesti: verovelvollinen on suorittanut menon siinä tarkoituksessa, että se tuottaisi tuloa; sillä seikalla, että tuloa ei ole syntynyt, ei sinänsä ole merkitystä yksittäisessä tapauksessa verovelvollisen esittämällä selvityksellä ja sen uskottavuudella on ratkaiseva merkitys lukuisa määrä rajanvetotilanteita tietty epävarmuusalue runsas oikeuskäytäntö 15

KHO 12.1.2010 T 19: A oli ollut ennen kuolemaansa pysyvässä laitoshoidossa. Hänelle oli määrätty edunvalvoja henkilökohtaisten asioiden ja omaisuuden hoitamista varten. A:n omaisuuteen oli kuulunut pörssiosakkeita, kaksi asuntoosakehuoneistoa, joista toinen oli ollut vuokrattuna, kaksi kiinteistöä, johon kuului metsää, osuus kuolinpesään, määräaikaistalletuksia, valtion obligaatioita sekä useita pankkitilejä. Omaisuuden hoitoon oli kuulunut muun ohella vuokrien, vastikkeiden ja osinkojen maksun valvontaa, asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksissa esille tulevien asioiden seurantaa, kiinteistöjen hoitoon liittyviä kysymyksiä, obligaatioiden ja määräaikaistalletustilien hoitamista sekä veroasioiden selvittelyä. Edunvalvontaan kuluneesta ajasta noin 35-50 prosenttia oli kohdistunut edunvalvojan arvion mukaan A:n tuottavan omaisuuden hoitoon. Edunvalvontapalkkiot olivat olleet 12 500 markkaa / 2 100 euroa vuodessa. Koska edunvalvojan määräys oli perustunut A:n kykenemättömyyteen hoitaa asioitaan ja kun omaisuuden hoito oli käsittänyt pääasiallisesti passiivista omaisuuden arvon säilyttämistä, edunvalvojan vuosipalkkioiden ei katsottu osaksikaan kohdistuvan A:n saamien pääomatulojen hankkimiseen tai säilyttämiseen. TVL 54.1 16

Esimerkki POT-tulolajin laskennasta + pörssiyhtiöistä saatu osinkotulo 1 000 x 70 % 700 + luovutusvoitto 2 000./. edellisen vuoden 3 000 :n luovutustappiosta voidaan vähentää tämän vuoden voittoa vastaava määrä (seuraavalle vuodelle luovutustappiota siirtyy siten 1 000 )./. 2 000./. ammattikirjallisuusmenot./. 50./. tietoliikennemenot tulonhankkimistoimintaan kohdistuva osa arvioituna./. 50 Puhdas pääomatulo 600./. asuntovelan korot./. 750./. tulonhankkimisvelan korot (pörssiosakkeet)./. 200 Alijäämä./. 350 alijäämähyvitys ansiotuloista menevästä verosta 28 % x 350 = 98 jos verovelvollisella ei ole ansiotuloja lainkaan, alijäämähyvitys voidaan siirtää verovelvollisen niin vaatiessa vähennettäväksi puolison ansiotuloista menevästä verosta; jos ei voida vähentää sielläkään tai vaatimusta ei tehdä verovelvolliselle muodostuu pääomatulolajin tappio 350 seuraavina vuosina vähennettäväksi (max 10 v) 17

Esimerkki POT-tulolajin laskennasta + pörssiyhtiöistä saatu osinkotulo 1 000 x 70 % 700 + vuokratulot (netto) 3 800 + luovutusvoitto 2 000./. ammattikirjallisuusmenot./. 50./. tietoliikennemenot tulonhankkimistoimintaan kohdistuva osa arvioituna./. 50 Puhdas pääomatulo 6 400./. asuntovelan korot./. 750./. tulonhankkimisvelan korot (vuokralla oleva asunto)./. 1 000 4 650./. pitkäaikaissäästämisen maksut./. 5 000 Erityinen alijäämä./. 350 erityinen alijäämähyvitys ansiotuloista menevästä verosta 28 % x 350 = 98 jos verovelvollisella ei ole ansiotuloja lainkaan, erityinen alijäämähyvitys vähennetään automaattisesti puolison ansiotuloista menevästä verosta; jos ei voida vähentää sielläkään vähennys menee tältä osin hukkaan (ei vahvisteta POTtappiota) 18

Maatalouden tai elinkeinotoiminnan jaettava yritystulo TVL 38-41 ensin pääomatulo-osuus, loppu ansiotuloa perusteena nettovarallisuus edellisen verovuoden päättyessä aloittamistapauksissa verovuoden päättymisajankohta nettovarallisuus: maatalouden tai yritystoiminnan varat - velat pääomatulo-osuuden perusteena on 20 %:n tai verovelvollisen vaatimuksesta 10 %:n tuotto nettovarallisuudelle taikka kokonaankin ansiotuloa (vv.2010 alk.) elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulos./. aikaisempien vuosien tappiot jaettava yritystulo./. 20 tai 10 % nettovarallisuudesta pääomatuloa loppu ansiotuloa Esimerkki / Taksiautoilija ammatinharjoittaja verotettava elinkeinotulo 20.000 (jaettava yritystulo) varallisuus: kulkuneuvot mj. 30.000 ; velat 20.000 nettovarallisuus 10.000 pot- osuus: 20 % x 10.000 = 2.000 / 28 %:n verokanta at- osuus: 20.000./. 2.000 = 18.000 / progressiivinen verotus 19

Keskeiset tuloverotusta koskevat muutokset vuodelle 2012 Pääomatulojen verokannan nosto 28 % 30 % Lievä progressio: 50 000 euron ylittävältä osalta 32 % Osingot ja yhteisövero Verovapaan pot-tulon enimmäismäärä alenee 90 000 60 000 Yhteisöveroprosentti 26 25 % ( raamisopimus: 24,5 %) Yhteisetuuksien (mm. yhteismetsät) verokanta 26 28 % Korkotulon lähdevero 28 30 % (ei progressiota) Korkovähennys 2012: vähennyskelpoista 85 %, 2013: 80 %, 2014: 75 % koron määrästä Kotitalousvähennys enimmäismäärä alenee 3.000 2.000 ja prosentti 60% 45 % (palkka: 30 % 15 % + sivukulut kokonaan, ei muutosta) 20

2. Luovutusvoittojen verotus Yleistä TVL 45-50 lähes kaikki luovutukset samojen säännösten piirissä lähtökohtaisesti ei ole merkitystä saantotavalla tai omistusajalla hankintameno-olettama 40 %, jos omaisuus omistettu yli 10 vuotta ja muulloin 20 % vastikkeettomissa saannoissa hankintamenona perintö- tai lahjaverotuksessa vahvistettu arvo, ositussaannoissa jatkuvuusperiaate ei merkitystä myöskään omaisuuden lajilla verovapaat tai osittain verovapaat luovutukset, joissa omaisuuden lajilla on ratkaiseva merkitys luovutusvoitto on ennakonkannon alaista tuloa (EPL 23.1 ) ennakkoperintä tapahtuu joko ennakonkantona tai oma-aloitteisena ennakon täydennysmaksuna vrt. jäännösveron korko (VML 43 ): Suomen Pankin ilmoittama korkolain 12 :n viitekorko - 2 %-yksikköä yli 10.000 euron osalta, viitekorko + 2 %-yksikköä 21

Pörssivaihto mrd Luovutusvoitot mdr Luovutusvoittojen määrä fiscuksen näkökulmasta Helsingin pörssin vaihto ja luovutusvoitot 1992 2009 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 pörssivaihto kaikki luovutusvoitot arvopapereiden luovutusvoitot vrt. esim. v. 2008, osinkotulot 3,66 mrd, luovutusvoitot 3,58 mrd, vuokratulot 1,17 mrd 6 5 4 3 2 1 0 22

Oikea verovelvollinen ja oikea verovuosi 23

Oikea verovelvollinen luovutusvoittoverotuksessa omaisuuden omistaja-myyjä se, jonka nimiin omaisuus on alun perin hankittu nimiperiaate Nimiperiaatteesta voidaan poiketa esitetyn näytön perusteella, jos selvitetään osapuolten tarkoituksena olleen omaisuuden hankintahetkellä muu kuin mitä nimikirjaus osoittaa Näyttönä osapuolten tarkoituksesta hankinnan rahoitus ja omaisuuden myöhempi käyttö KHO 1998 T 2793: Liikkeenharjoittaja A ja myyjä B olivat solmineet avioliiton v. 1956. A oli kuollut 1992. Jakamaton kuolinpesä myi seuraavana vuonna kiinteistön, johon lainhuuto oli ollut yksin A:lla. Myydylle kiinteistölle oli valmistunut asuinrakennus v. 1958 ja talousrakennus v. 1964, mitkä olivat valmistumisesta lähtien olleet A:n ja B:n vakituisena asuntona. B oli osallistunut rakennusten rakentamiskustannuksiin yhdessä A:n kanssa otetuilla lainoilla ja säännöllisesti kodin ulkopuolella tapahtuneesta työskentelystään saamillaan palkkatuloilla. Näissä oloissa katsottiin, että rakennukset olivat olleet osittain B:n omistamia ja kuolinpesän luovutusvoitto oli tuota omistusta vastaavalta osalta TVL 48.1,1 :n nojalla verovapaa. 24

Luovutusvoiton jaksottaminen TVL 110.2 : oikea verovuosi se, jona kauppa tai muu luovutus on tapahtunut = kauppakirjan allekirjoituspäivä tai esimerkiksi pörssissä toteutunut kauppatapahtuma merkitystä ei ole sillä, milloin omistus- tai hallintaoikeus siirtynyt tai kauppahinta saatu tulkinnassa lähdettävä siitä, että myyjän verovuosi = ostajan hankintavuosi; kaupasta kauppaan esikauppakirjat aito esisopimus ei laukaise verotusta jos hallinta siirtyy tai kauppahintaa maksetaan esikauppakirjan perusteella realisoi luovutusvoittoverotuksen kauppahinnan muuttuminen tulevaisuuden tapahtumien vuoksi yritysosakkeiden kaupassa myöhempien vuosien yritystoiminnan voiton perusteella laskettava lisäkauppahinta lisävoitto verotetaan sinä verovuonna, jolloin lisäkauppahinnan määrä selviää, mutta määrän laskentaan (ei verokantaan) sovelletaan alkuperäisen kaupantekovuoden luovutusvoittoverosäännöksiä jos määrä selviää ennen säännönmukaisen verotuksen päättymistä: otetaan huomioon kaupantekovuoden verotuksessa 25

KHO 1994 B 534: A on myynyt omistamansa X Oy:n osakkeet Y Oy:lle 26.3.1990. Hänelle on kauppakirjan ehtojen mukaan maksettu lisäkauppahintaa 137492,70 markkaa 17.4.1991 ja 102 928 markkaa 16.4.1992. Koska 17.4.1991 maksetun lisäkauppahinnan määrä on ollut tiedossa ennen kaupantekovuodelta 1990 toimitetun verotuksen päättymistä, tämä lisäkauppahinta on tullut tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 114 :n 2 momentin nojalla lukea satunnaisena myyntivoittona A:n tuloksi kaupantekovuonna. Sen sijaan ostajayhtiön velvollisuudesta kauppakirjan ehtojen mukaisesti 16.4.1992 maksettuun kauppahinnanosasuoritukseen ei ole ollut vielä kaupantekovuoden verotusta toimitettaessa tietoa eikä sen verottamiseen vuoden 1990 tulona siten ole perusteita. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus, valituksen enemmälti hyläten, muuttaa lääninoikeuden päätöstä ja toimitettua kunnallisverotusta sekä korottaa A:n vuoden 1990 tuloksi luettavan satunnaisen myyntivoiton määrää 68 746 markalla. jos kauppahinta alenee oikaisuvaatimus alkuperäiseen verotukseen oikaisisin, vaikka vaatimus tulisi (alennus realisoituisi) 5 vuoden määräajan jälkeen (toinen vaihtoehto olisi vahvistaa takaisinmaksuvuodelle luovutustappio kauppahinnan takaisinmaksun perusteella) 26

Esimerkki A myy osakeyhtiön koko osakekannan kauppakirja allekirjoitetaan v. 2009 kauppahinta on 1.000.000 vuosien 2009 ja 2010 tulosten perusteella ostaja sitoutuu maksamaan lisäkauppahinnan, jonka suuruus on 20 % molempien vuosien kirjanpidollisesta voitosta lisäkauppahinta maksetaan aina seuraavan vuoden huhtikuun lopussa, kun tilinpäätös on laadittu vuoden 2009 tuloksen perusteella maksettava lisäkauppahinta selviää huhtikuussa 2010 lisäkauppahinta otetaan huomioon vuoden 2009 verotuksessa, koska lisäkauppahinta on tiedossa alkuperäistä kauppahintaa verotettaessa vuoden 2010 tuloksen perusteella maksettava lisäkauppahinta selviää huhtikuussa 2011 verotetaan vuoden 2011 verotuksessa 27

Luovutus? 28

Vastikkeellinen luovutus erityistilanteita tavallisimmat: kauppa ja vaihto vastike voi olla mikä tahansa rahanarvoinen etuus yhteisomistuksen purkaminen jakamalla omaisuus ei pidä sisällään luovutuksia jos siinä yhteydessä vaihdetaan omaisuutta syntyy luovutus; esim. kaksi sisarusta omistaa yhteisesti kaksi kiinteistöä ja he jakavat omaisuuden niin, että toinen saa toisen ja toinen toisen kiinteistön puolikkaiden osalta kyse on luovutuksesta (tällaisten erityisesineiden osalta ks. KHO 2001:48) lajiesineiden (kuten pörssiosakkeiden) jakaminen omistussuhteiden mukaisesti ei sen sijaan sisällä vaihtoja (KHO 1981 II 566) 29

pantin realisointi on veronalainen luovutus sillä seikalla, saako omistaja mitään, ei ole merkitystä KHO 1996 B 520: A oli 27.8.1984 ostanut Kiinteistö Oy X:n osakkeet, jotka oikeuttivat myymälähuoneiston hallintaan yhtiön omistamassa talossa, 468.000 markan kauppahinnasta. Osakkeet olivat olleet pankissa vakuutena sittemmin konkurssiin menneen, pääasiassa A:n aviopuolison omistuksessa olleen Z Oy:n veloista. Osakkeet oli pankin toimesta myyty siten, että pankki oli 13.10.1992 A:n valtuuttamana myynyt osakkeet 900.000 markan kauppahinnasta, joka oli käytetty Z Oy:n velkojen maksuun. Kun A:lle oli osakkeiden luovutuksesta syntynyt voittoa, oli häntä verotettava omaisuuden luovutusvoitosta, vaikka pankki oli käyttänyt osakkeista saadun kauppahinnan Z Oy:n velkojen maksuun. kaupan purkaminen vapaaehtoinen sopimukseen perustuva kaupan purku: kyse uudesta luovutuksesta lakiin perustuva purkautuminen (oikeustoimivirhe tmv): luovutusvoittoverotus poistetaan vaatimuksesta (tyypillinen: hometalon kaupan purku) sama menettely varainsiirtoverotuksessa 30

apporttisijoitus omaan osakeyhtiöön käsitellään vaihtona, jossa vastikkeena on yhtiön osakkeet luovutushintana on omaisuuden käypä arvo apporttihetkellä merkittyjen osakkeiden hankintamenona on apportin arvo KHO 2009:66: Henkilöt A, B ja C omistivat X Oy:n osakekannan. A, B ja C perustivat kukin osakeyhtiön, jonka kaikki osakkeet perustaja merkitsi. Kun A, B ja C myivät omistamansa X Oy:n osakkeet perustamalleen uudelle yhtiölle käyvän arvon alittavaan hintaan, luovutusten katsottiin olevan apporttiin verrattavia sijoituksia. Osakeyhtiöön näin sijoitetun omaisuuden luovutushinnaksi henkilöiden verotuksessa katsottiin X Oy:n osakkeiden käypä arvo luovutushetkellä. 31

purkautuva osakeyhtiö tai henkilöyhtiö: osakkaan saama jako-osa (saadun omaisuuden käypä arvo) yhtiöstä on osakkeiden luovutushinta vaihto, joka realisoi luovutusvoiton verotuksen menettely ilmeisesti sama, jos kysymys henkilöyhtiön purkautumisesta KHO 2000:71: Kalusteiden ja huonekalujen valmistusta kauppaa ja asennusta harjoittavan kommandiittiyhtiön toiminta oli ollut vuosien ajan tappiollista, ja vastuunalaiset yhtiömiehet olivat jatkuvasti lisänneet pääomapanostaan yhtiössä. Yhtiömiehet eivät olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana tehneet yksityisnostoja yhtiöstä. Kun liiketoiminnan tervehdyttäminen ei ollut onnistunut, yhtiön liiketoiminta oli myyty 27.3.1998. Vastuunalaisten yhtiömiesten tarkoitus oli purkaa yhtiö. Katsottiin, että purkaminen oli vaihtoon rinnastettava toimenpide, jossa osuus yhtymässä vaihdettiin purussa saatavaan jako-osuuteen. Vastuunalainen yhtiömies sai vähentää yhtiötä purettaessa syntyvän tappion luovutustappiona tuloverolain 50 :n mukaisesti (ään. 4-1). vakuutuskorvaukset omaisuuden tuhouduttua vahinkovakuutuksesta saatavaa korvausta ei veroteta luovutusvoittona; kyse on verovapaasta esinevahinkokorvauksesta (TVL 36.2 ) toisin: EVL, MVL ja metsätalouden pääomatulo 32

omien osakkeiden lunastaminen tai hankkiminen osakeyhtiö voi lunastaa tai hankkia omia osakkeitaan osakkaalla normaali luovutusvoiton verotus muiden kuin julkisesti noteerattujen yhtiöiden kohdalla riski peitellyn osingon verotuksesta (VML 29.2 ) KVL 101/1998: Julkinen osakeyhtiö A aikoi hankkia voitonjakokelpoisilla varoilla arvopaperipörssin välityksellä omia osakkeitaan siten, että osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo tai niiden tuottama äänimäärä oli enintään 5 prosenttia osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Omien osakkeiden hankkiminen tapahtui osakeyhtiölain (14.2.1997/145) 7 luvun säätämällä tavalla. Osakkeista maksettua hintaa oli pidettävä osakkeiden käypänä hintana. Osakkeiden hankintaan ei miltään osin voitu soveltaa verotusmenettelylain 29 :n peiteltyä osingonjakoa koskevia säännöksiä. (samoin KVL 19/1997 ja 7/2005) osakelajin vaihto saman osakeyhtiön erilajisten osakkeiden muuntaminen toisenlajiseksi, ei realisoi voittoa (esim. Nokia Oyj:n A- ja K osakesarjat yhdistettiin vuonna 1999 yhdeksi osakesarjaksi); omistusajan laskennasta ks. KHO 2009:71 33

sidotun oman pääoman palautus OYL:n mukaan sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma, KPL:n mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto (OYL 8:1 ); vanhan OYL:n mukaan sidottua omaa pääomaa olivat osakepääoma, ylikurssi-, vara- ja arvonkorotusrahasto (EOYL 11:6 ) oikeuskäytännössä pääomanpalautus on rinnastettu luovutukseen KHO 2001:28, KHO 2005:24 KVL 60/2004 (KHO 11.4.2005/814, ei muutosta): X Oy aikoi alentaa sidottua omaa pääomaansa alentamalla osakkeiden nimellisarvoa sekä pienentämällä ylikurssirahastoa. Alennettava määrä palautettiin osakkaille osakeomistuksen suhteessa. Yhtiön osakas A sai TVL 29 :n ja 32 :n säännökset huomioon ottaen osakkeiden luovutushintaan verrattavan veronalaisen pääomatulon. Kyseisestä pääomatulosta A:lla oli TVL 29 :n ja 46 :n säännökset huomioon ottaen oikeus vähentää osakkeiden hankintameno palautusta vastaavalta määrältä. Osakkeiden hankintamenosta vähennettiin sama euromäärä kuin mikä A:lle yhtiön pääomasta palautettiin. Äänestys 7-2. kun osaketta ei kuitenkaan tosiasiallisesti luovuteta, vähenee osakkeen hankintameno osakkeelle maksetun pääomanpalautuksen verran palautus lasketaan jokaiselle osakkeelle, jolle palautusta on maksettu hankintameno vähenee jokaisen palautukseen oikeutetun osakkeen osalta yhtä paljon Peitellyn osingon verotus tullee harvoin kyseeseen 34

Esimerkki 1 Esimerkki 2 osakkeen hankintameno on 100 omistettu yli 10 vuotta pääomanpalautus 60 pääomanpalautus alentaa osakkeen hankintamenoa 60 hankintamenoa jää 40, jota käytetään osakkeiden hm:na hankintameno-olettamaa ei tässä käytetä, koska se johtaisi verotettavaan luovutusvoittoon, jota ei tosiasiassa synny osakkeen hankintameno on 100 omistettu yli 10 vuotta pääomanpalautus 120 pääomanpalautus > hm realisoi luovutusvoiton luovutusvoitto 20 vaihtoehtona hm-olettama 120/40 % = 72, ei sovelleta hankintamenoa osakkeelle ei jää tuleviin pääoman-palautuksiin ja luovutukseen sovelletaan hmolettamaa 35

esimerkki Tecnomen Oyj on yhtiökokouksessaan 15.3.2006 päättänyt alentaa ylikurssirahastoaan mm. palauttamalla osakkaille sidottua osakepääomaa 0,10 euroa / osake vaatii Patentti- ja rekisterihallituksen luvan (n. 6 kk.) Pääoman palautuksen verotus osakkailla: pääoman palautus rinnastetaan osakkeiden luovutuksesta saatavaan luovutushintaan jos osakkeiden hankintameno vähintään 0,10 /osake, ei osakkaalle synny verotettavaa pääomatuloa osakkeiden hankintamenoa pienennetään maksetun pääomanpalautuksen verran jos osakkeen hankintameno pienempi kuin 0,10 /osake, erotuksesta syntyy luovutusvoitto (mahd. hankintameno-olettama lasketaan pääoman palautuksen br-määrästä) pääomanpalautus tulee huomioida hankintamenossa, kun osakkeet aikanaan luovutetaan periaatteessa pääoman palautuksesta pitäisi tehdä luovutusvoittolaskelma (suositus: ei vaadita luovutusvoittolaskelmaa) 36

VH:n ohjekirje 8.3.2007 dnro 206/345/2007 (uusi OYL) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP) tapahtuvan varojenjaon verotus Uuden osakeyhtiölain 8 luvun 2 :n mukaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota perustamissopimuksen tai osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Rahastoon voidaan merkitä myös esimerkiksi osakkeenomistajan vastikkeeton sijoitus yhtiöön, eli sijoitus, josta ei anneta vastikkeeksi osakkeita. Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto käsittää yhtiöön sijoitettuja varoja, jotka voidaan jakaa samassa järjestyksessä kuin yhtiöön kertyneet voittovarat. --- Osakeyhtiölain 13 luvun 6 :n 3 momentin mukaan varojen jakamista koskevassa päätöksessä on mainittava jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään. Varojenjakopäätöksessä on siten aina kerrottava, onko kysymys voiton eli osingon jakamisesta vai jaetaanko varoja jostain tietystä vapaan oman pääoman rahastosta. Erottelu ei ole täysin yksiselitteinen, koska ainakin vapaaehtoisiin rahastoihin on voitu siirtää edellisten tilikausien voittoa. Erottelulla voidaan kuitenkin selkeyttää voitonjaon ja pääoman palauttamisen välistä eroa. 37

Vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon verotuksesta ei ole verosäännöksiä. Kun yhtiö jakaa varoja vapaan oman pääoman rahastosta, yhtiön tulee erikseen selvittää, onko kysymyksessä voittovarojen jakaminen vai pääoman palauttaminen. Jos sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakaminen rajoittuu varoihin, jotka ovat alun perin syntyneet osakkeenomistajien tai muiden kuin osakkeenomistajien tekemien pääomansijoitusten myötä, varojen jakamista on Verohallituksen käsityksen mukaan pidettävä pääomapalautuksena. Ellei riittävän luotettavasti voida selvittää, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetut varat ovat luonteeltaan pääomapalautusta, varojen jakoon sovelletaan verotuksessa osinkoa koskevia säännöksiä. Jos sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on tehty sekä pääomasijoituksia että siirretty voittovaroja, voittovarojen siirtäminen rahastoon ei merkitse automaattisesti varojen jaon katsomista kaikilta osin osingonjaoksi. Varojen jako tulkitaan tällöin pääomapalautukseksi tai osingoksi pääomasijoitusten ja siirrettyjen voittovarojen suhteessa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa. --- Osakkeen omistajan verotuksessa sijoitus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon lisää sijoituksen tehneen osakkaan omistaman osakkeen hankintamenoa, kun sijoitus liittyy osakkeen hankintaan. Jos sijoitetun oman pääoman rahastosta tapahtuva palautus katsotaan verotuksessa pääomapalautukseksi, palautus katsotaan osakkeiden luovutukseen rinnastettavaksi tuloksi, joka vähentää osakkeen hankintamenoa. 38

luovutuksena ei pidetä, TVL 45.2 1. osakkeen merkintäoikeuden käyttöä merkintäoikeuden luovutus on veronalainen 2. vaihtovelkakirjan vaihtoa osakkeisiin 3. optiolainaan liittyvän osakkeiden merkintäoikeuden käyttöä sovelletaan myös sellaiseen optio-oikeuteen, joka ei ole sidoksissa lainaan vaihdetun tai merkityn osakkeen omistusaika lasketaan vaihtovelkakirjan tai optiolainan (osakkeen merkintäoikeuden) saannosta em:t voivat olla palkkaa - ks. TVL 66 työsuhdeoptio 4. osakevaihtoa, TVL 45.2 EVL 52 f (ks. jäljelmänä yritysjärjestelyt) kohdeyhtiö A Oy ostaja B Oy 100 % myyjä A B Oy ostaa A:lta A Oy:n osakkeet vastikkeena käytetään B Oy:n liikkeeseen laskemia uusia omia osakkeita tai hallussaan olevia omia osakkeita jos vastikkeena rahaa siltä osin veronalainen luovutusvoitto (jos rahaa yli 10 % vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta ei 52.f sovellu lainkaan) A:n verotuksessa A Oy:n osakkeiden luovutus verovapaa A:n saamien B Oy:n osakkeiden hankintamenona ja hankintaaikana pidetään A Oy:n osakkeiden alkuperäistä hankintamenoa ja aikaa (jatkuvuusperiaate) exit tax, 3 v, EVL 52f.3 39

Oikea tulolähde (sovellettava verolaki: TVL, EVL, MVL) 40

Sovellettava verolaki - TVL vai EVL? kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynti suunnitelmallisesti, jatkuvasti, toistuvasti elinkeinotoiminnan muodossa tapahtuvat myynnit EVL jos katsotaan elinkeinotoiminnaksi "vaihto-omaisuus"; jaettava yritystulo, mikä on nettovarallisuus, jos/kun kirjanpitoa ei ole pidetty TVL vs. EVL: tulolaji: TVL:ssa voitot kokonaan pääomatuloa; EVL:ssa osittain ansiotuloa jaettava yritystulo luovutustappio: TVL:ssä tappion rajoitettu vähennysoikeus; EVL:ssa ei rajoituksia EVL:ssä voi syntyä tulolähteen tappio luonnollisella henkilöllä POTtulolajissa vähennyskelpoinen hankintameno-olettama: TVL:n mukaan laskettavassa luovutusvoitossa sovelletaan hankintameno-olettamaa koskevia säännöksiä (ei kuit. yhtiöillä TVL46.1 ), ei EVL:n mukaan laskettavassa voitossa 41

1. kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden jalostustoiminta vs. passiivinen hallinta ja omaisuuden realisointi KHO 4.9.1987 T 3523: Maatalousoppilaitoksen opettaja oli v. 47 perinyt maatilan. Tilaan kuuluvalle saaressa sijaitsevalle alueelle (48,5 ha) oli hänen aloitteestaan vahvistettu rantakaava. Kaavan mukaan alueella oli 26 omarantaista rakennuspaikkaa pinta-alaltaan yhteensä 9,58 ha. Tonttien luovuttamista ei ollut pidettävä elinkeinotoimintana. Sillä seikalla, kuinka monella kaupalla luovutus tapahtuu, ei ole merkitystä asiassa. KHO 2008:54: ei elinkeinotoimintaa: omistamalleen maatilalle toisen vapaa-ajan asunnon rakentaminen ja myynti; rantakaavassa kaikkiaan neljä tonttia KHO 2009:50: ei elinkeinotoimintaa: 24 asuntoa käsittävän asuintalon asunto-osakkeiden hankinta, pieni remontointi ja myynti 42

KHO 2011:79: Elinkeinotulon verotus - Elinkeinotoiminta - Asunto-osakeyhtiön perustaminen - Asunto-osakkeiden luovutus A oli yhdessä B:n kanssa ostanut vuonna 2003 eräältä säätiöltä 2/3 määräosan kiinteistöstä ja sillä olevista kolmesta rakennuksesta kaksi perustettavan yhtiön lukuun. Rakennuksissa oli yhteensä 41 asuinhuoneistoa. A ja B olivat ottaneet pankista lainan ja perustaneet asunto-osakeyhtiön. Tontin käyttötarkoitusta oli muutettu kaavamuutoksella. Huoneistojen muutos- ja saneeraustyöt oli tehnyt ulkopuolinen rakennusliike. A oli vuonna 2004 myynyt neljän asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ja loput 22 asuinhuoneistoa vuonna 2005. Kun otettiin huomioon hankkeen koko ja siihen sijoitettujen varojen määrä sekä se, että A oli ollut aktiivisesti vaikuttamassa toimiin, kuten asunto-osakeyhtiön perustaminen, kaavoituksen muuttamisen tarve, kiinteistön muutos- ja saneeraustyöt sekä niihin liittyvä suunnittelu ja rakennusluvan hakeminen, joilla oli mahdollistettu kiinteistön huomattava arvonnousu, A:n asunto-osakkeiden luovutus oli hänen elinkeinotoimintaansa, josta saatu tulo tuli verottaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. A:n valitus hylättiin. 43

2. ns. saastuneet osakkeet, kiinteistöt rakennusliikettä harjoittavien tai harjoittaneiden suorittama liikkeen ulkopuolelle jätettyjen asunto-osakkeiden tai kiinteistöjen myyntitoiminta KHO 31.8.1999 T 2207: rakennusurakoitsija, joka oli jäänyt eläkkeelle, osti 23 ha:n suuruisen määräalan, kunnosti tiloja 15 vuoden aikana noin 2,5 miljoonalla markalla, rakennuskaava noin 20 omakotitalolle, myi tilat rakennusliikkeelle oli elinkeinotoimintaa 3. ns. kirvesmiestapaukset vakituisen asunnon verovapaussääntelyn hyväksikäyttö lähtökohta: kolmas myynti EVL:n mukaan verollinen lieventävät vastasyyt 44

4. Laajamittainen arvopaperikauppa luonnollisen henkilön laajamittainen arvopaperikauppa yleishyödyllisten yhteisöjen arvopaperisalkut kriteerit / VH:n yhtenäistämisohjeet luonnollinen henkilön harjoittama sivutoiminen sijoitusluonteinen arvopaperikauppa voi vain poikkeuksellisesti olla elinkeinotoimintaa päätoiminen arvopaperikappa voi saavuttaa sellaisen laajuuden ja mittakaavan, että sitä pidetään elinkeinotoimintana yhtiömuodossa harjoitettua arvopaperikauppaa voidaan pitää elinkeinotoimintana, jos se on jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa ja voittoa tavoittelevaa; vähäinen muun elinkeinotoiminnan yhteydessä harjoitettu arvopaperikauppa muodostaa TVL:n mukaan verotettavan henkilökohtaisen tulolähteen (KHO 11.04.2003 t. 941). yleishyödyllisen yhteisön harjoittama arvopaperikauppa voi vain poikkeuksellisesti olla elinkeinotoimintaa luottamuksensuoja tärkeää aikaisemmin omaksuttua näkemystä toiminnan luonteesta ei tulisi muuttaa, elleivät olosuhteet ole muuttuneet verovelvollisen omalla näkemyksellä on merkitystä verolakia ei voi vaihtaa sen mukaan, mikä kulloinkin on edullista 45

KHO 2000:67: Henkilö, joka työskenteli päätoimisesti palkkatyössä, harjoitti arvopaperisijoitustoimintaa sivutoimisesti pääasiassa pankin välityksin ilman erityisiä toimitiloja, palkattua työvoimaa tai toiminimeä. Sijoitustoimintaa varten hänellä ei ollut sanottavaa käyttöomaisuutta, eikä hän pitänyt toiminnasta kirjanpitoa, vaan antoi veroilmoitukset osto- ja myyntitapahtumat osoittavien tositteiden perusteella. Sijoitustoimintaa oli harjoitettu usean vuoden aikana pääasiassa ansiotuloista säästetyillä ja sijoitustoiminnasta kertyneillä varoilla ilman velkarahoitusta. Vuonna 1999 oli otettu toimintaa varten laina, joka oli määrältään vähäinen suhteessa omaan rahoitukseen ja sijoitussalkun arvoon. Sijoitussalkun sisältöä oli tarkoitus muuttaa vähitellen markkinatilanteen mukaan ostojen ja myyntien kautta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei henkilön sijoitustoiminta ollut näissä olosuhteissa elinkeinotoimintaa ja että hänen sijoitustoimintansa verotukseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Laki elinkeinotulon verottamisesta 1 46

Mainittua ratkaisua koskevasta KVL:n ratkaisusta ilmenee volyymi: Henkilö A oli hankkinut vuosina 1993-1999 osakkeita ja arvo-osuuksia lähinnä ansiotuloistaan säästämillään varoilla. Hän oli myynyt niitä sittemmin vuosina 1993-1998 yleensä muutaman kerran vuodessa. Luovutuksista oli syntynyt tappiota vuosina 1993-1997 ja vuonna 1998 voittoa noin 90 000 markkaa. Hakija oli antanut vuonna 1999 17 ostotoimeksiantoa yhteisarvoltaan 1 135 000 markkaa ja 5 myyntitoimeksiantoa yhteisarvoltaan noin 600 000 markkaa. Toimeksiannot toteutettiin käytännössä huomattavasti useammalla kaupalla. A oli ottanut vuonna 1999 500 000 markkaa velkaa arvopaperikauppaa varten. A:n arvopaperisalkun arvo oli keväällä 2000 noin 8 miljoonaa markkaa. Salkussa oli tuolloin 24 yhtiön osakkeita ja arvo-osuuksia. A oli saanut alkuvuodesta 2000 kolmella myynnillä luovutusvoittoa noin 550 000 markkaa. Hän aikoi suorittaa osakekauppoja vastedes vuonna 2000 enimmillään 20 kertaa kuukaudessa. Oli myös mahdollista, että A myisi kaikki osakkeensa ja arvo-osuutensa vuonna 2000 ja saisi luovutusvoittoja yhteensä 6-7 miljoonaa markkaa, jotka hän sijoittaisi edelleen tuottavasti. 47

Sovellettava verolaki - TVL vai MVL? MVL 21 maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut voitot verotetaan TVL:ssa säädetyllä tavalla säännös koskee vain maatilakiinteistön myyntiä säännös ei siis koske esim. maatalouden käyttöomaisuuteen kuuluvia osakkeita (esim. tuottajasopimuksiin liittyvät osakkeet; ks. TVL 38.2 POTtuloa), joiden verotukseen liittyy ratkaisu KHO 2003:76: A oli verovuonna myynyt osakkeita, jotka olivat olleet A:n harjoittaman maatalouden käyttöomaisuutta. Kun maatilatalouden tuloverolaissa ei ole luovutusvoiton veronalaisuutta ja voiton määrän laskemista koskevia nimenomaisia säännöksiä, kyseisten osakkeiden luovutukseen sovellettiin tuloverolain luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä. Näin ollen A:n maatalouden puhtaaseen tuloon luettiin maatilatalouden tuloverolain 4.1 :n perusteella luovutusvoitto, jonka määrää laskettaessa käytettiin tuloverolain 46.1 :n mukaisesti 50 %:n hankintamenoolettamaa. maatilakiinteistön luovutusvoitto siis TVL:n mukaista pääomatuloa koko määrästään 48

Luovutusvoiton määrän laskenta 49

Luovutusvoiton määrän laskenta keskeiset käsitteet: luovutushinta todellinen hankintameno (hankintamenon poistamatta oleva osa) hankintameno-olettama voiton hankkimisesta olleet menot, kuten myyntikulut myyntivoiton laskenta omistajakohtaisesti puolisot ja muut yhteisomistajat hankinta-aika myös yhteisomistustilanteissa omistajakohtaisesti (vaikuttaa vain hankintameno-olettaman osalta) myyntivoiton laskenta saantokohtaisesti (saannoittain) myyjä on voinut hankkia omaisuutta vaiheittain eri aikoina esim. lahjana, perintönä ja kaupalla, jolloin luovutusvoitto lasketaan "erikseen" kunkin saannon osalta (KHO 2004:78) lahjanluonteinen (alihintainen) saanto ei sisällä kahta saantoa 50

esimerkki / omaisuus saatu kahdella saannolla: A on saanut perintönä ½ vapaa-ajan asunnosta 20 vuotta sitten; perintöverotuksessa vahvistettu arvo 50.000 euroa A on ostanut ½ vapaa-ajan asunnosta vuonna 2005; kauppahinta 150.000 euroa A myy kiinteistön vuonna 2010 400.000 euron kauppahinnalla luovutusvoitto lasketaan erikseen perintönä saadun ja kaupalla ostetun puolikkaan osalta perintönä saatu osuus: 200.000-40 % = 120.000 kaupalla saatu osuus: 200.000-150.000 = 50.000 veronalaista luovutusvoittoa yht. 170.000 euroa KHO 2004:78: Aja B perustivat vuonna 1984 avoimen yhtiön, jossa kummankin yhtiömiehen osuus oli puolet. B luopui yhtiömiesosuudestaan vuonna 1993, minkä jälkeen avoin yhtiö muutettiin kommandiittiyhtiöksi, jonka ainoaksi vastuunalaiseksi yhtiömieheksi tuli A. Kun A myi vuonna 1997 yhtiömiesosuutensa luovutuksesta saadun voiton määrä tuli laskea erikseen siten, että vuonna 1984 A:n hankkiman alkuperäisen yhtiöosuuden osalta sovellettiin 50 %:n hankintameno-olettamaa ja vuonna 1993 A:n omistukseen tulleen osuuden puoliosuuden osalta todellista hankintamenoa (ään. 5-3) (oikeuskysymyksenä tässä oli yhtiöosuuden jakamattomuus ) 51

Luovutusvoiton laskennan kaksi tapaa: + Luovutushinta + Luovutushinta - Poistamaton hankintameno - Hankintameno-olettama (20 tai 40 %) - Voiton hankkimisesta olleet menot = Luovutusvoitto = Luovutusvoitto tai -tappio verotuksessa näistä verovelvolliselle edullisempi laskentatapa ensisijaisesti verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus jos veroviranomainen havaitsee, että toinen laskutapa johtaisikin verovelvolliselle edullisempaan tulokseen, verotus toimitetaan edullisemman vaihtoehdon mukaisesti 52

Luovutushinta + myyntihinta (rahakauppahinta ja siirtyvät velat) + myyjän saamat syytinkitulot + myyntihintaan lisätään 1. puun myyntitulot (viimeinen verovuosi 2010). 2. vahingonkorvaus luovutusvuodelta ja edeltäneeltä 5 vuodelta, jos korvausta ei ole käytetty luovutetun omaisuuden kunnostamiseen tai lisätty metsätalouden pääomatuloon palovakuutuskorvaus tyypillisin esimerkki kesämökin hm = 50.000 e rakennus palaa vakuutuskorvaus 40.000 e myy tontin tontin myyntihinta 20.000 e luovutusvoitto 20.000 + 40.000-50.000 voitto 10.000 53

Luovutushinnasta vähennettävä hankintameno 1. Todellinen hankintameno = maksettu rahakauppahinta siirtyvät velat perusparannusmenot ei vuosikorjausmenot / kuluminen perusparannuksen kustannuksista mahdollisesti myönnetty kotitalousvähennys ei pienennä hankintamenoa hankintaan liittyvät sivukustannukset maanmittauskulut, varainsiirto- tai leimavero, lainhuutokulut, asianajokulut, välittäjän palkkio, arviointipalkkio, kuljetus, puhdistus, asennus jne hankintamenon poistamaton osa, jos kiinteistö on esim. ollut vuokrattuna ja juoksevassa tuloverotuksessa on tehty poistoja 54

vähennetään myyjälle voiton hankkimisesta olleet menot, kuten provisio välittäjälle myyntiin liittyvät arviointimenot asiantuntijapalkkiot menot esittelystä, ilmoittelusta alkuperäiseen hankintaan liittyvän luoton sivukustannukset (KHO 27.11.1985 T 5495) menot omaisuuden myyntikuntoon saattamisesta myynnin vastuiden varalta otetun vakuutuksen menot 55

tiettyyn pääomatulon tulotyyppiin (esim. vuokratulo, luovutusvoitto) kohdistuvat menot vähennysoikeutta käsitellään kunkin tulon yhteydessä erikseen sijoitustoiminnan yleiskulut miten vähennetään? esimerkiksi ammattikirjallisuusmenot, koulutuskustannukset, työhuonemenot, tietoliikenne- ja puhelinmenot, kotitietokoneen hankintakulut, matkakulut, oikeudenkäyntimenot, jne. yleiset sijoitustoimintaan liittyvät menot jos sijoitustoiminta vähäistä ja passiivista omistamista joudutaan vetämään rajaa sijoitustoimintaan kohdistuvan kulun ja elantokustannuksen välillä jos sijoitustoiminta vähäistä laajempaa ja aktiivista sijoitustoimintaan kohdistuva kuluosuus menoista vähennetään pääomatulon hankkimisesta johtuneena menona eikä kuluja siis kohdisteta (tarvitse kohdistaa) esimerkiksi yksittäiseen myyntivoittoon sillä seikalla, että osinkotuloista 30 % on verovapaata tuloa, ei ole merkitystä menojen vähennyskelpoisuuden näkökulmasta 56

TVL 54.2 / osakesijoittamiseen liittyvä menojen erityinen omavastuuosuus Verovelvollinen voi vähentää myös arvopapereiden, arvoosuuksien ja muun näihin rinnastettavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin, kuin ne verovuonna ylittävät 50 euron suuruisen omavastuuosuuden. Omavastuuosuuden katsotaan kattavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot myös siltä osin, kuin omaisuus tai sen tuottama tulo ei ole veronalaista. omavastuuosuus kohdistuu arvopaperinvälittäjän tmv. perimään arvoosuustilin hoitomaksuun tai muuhun säilytysmaksuun tällainen maksu on sinänsä vähennyskelpoinen riippumatta toiminnan laajuudesta. arvopaperinvälittäjät ym. antavat Verohallinnolle tiedon sähköisesti esitäytetylle veroilmoitukselle 50 euron ylittävältä osalta 57

2. hankintameno-olettama 20 % luovutushinnasta 40 % luovutushinnasta, jos omaisuus on omistettu yli 10 vuotta omistusaika = kaupasta kauppaan -periaate olettamaa ei sovelleta osake- ja henkilöyhtiöön olettama ei ole sillä tavalla ehdoton, että jos näyttöä on siitä, että todelliset kulut ylittävät olettaman, mutta tarkka menojen määrä jää selvittämättä, niin hankintameno tulee arvioida (esim. kesämökin rakennuskustannukset) KHO 1989 B 532: Vaikka verovelvollinen ei ollut esittänyt tositteisiin perustuvaa selvitystä kiinteistön hankintamenosta, voitiin satunnaista myyntivoittoa laskettaessa kiinteistön hankintamenoksi arvioida määrä, joka oli suurempi kuin 50 prosenttia kiinteistön luovutushinnasta. hankintameno-olettamaa ei sovelleta EVL:n soveltamisalaan kuuluvissa myynneissä, mutta kylläkin MVL:n soveltamisalaan kuuluvissa myynneissä, kun erityisiä määräyksiä hankintamenon vähentämisestä ei MVL:ssa ollut (KHO 2003:76, edellä TVL/MVL- rajanvetoa käsiteltäessä) 58

Vastikkeeton saanto ja luovutusvoiton verotus perinnönjättäjän lahjanantajan ex-puolison hankinta-ajankohta kuolinhetki lahjoitus avioero- tai jäämistöositus kuolinpesän perillisen lahjansaajan ex-puolison luovutusajankohta jatkuvuusperiaate: ositussaanto hankintameno ja hankinta-aika: ositussaantoa edeltänyt saanto osittainen jatkuvuusperiaate: lahjasaanto (yhden vuoden sääntö) arpajaisvoitot omaisuuden käypä arvo voiton saantihetkellä (KHO 2010:46: bingolottoauto: hm:ksi katsottiin omaisuuden käypä arvo arpajaishetkellä ei myyntivoittoa) epäjatkuvuusperiaate: perintö- ja lahjasaanto hankintameno: perintö- ja lahjaverotusarvo hankinta-ajankohta: kuolema tai lahjoitus 59

Perintö- tai lahjasaanto TVL 47.1 hankintamenoksi perintö- tai lahjaverotuksessa vahvistettu arvo ns. epäjatkuvuusperiaate huom: keventynyt perintöverotus verosuunnittelun näkökulma arvostamisessa muutosverotuksessa vahvistettu arvo voi johtaa myös luovutustappioon PerVL 55, spv: käypä arvo, vaikka perintö- tai lahjavero määrätään verotusarvoperusteisesta arvosta lisäksi vähennetään voiton hankkimisesta olleet kulut perintö- ja lahjavero ei vähennyskelpoinen vrt. varainsiirtovero, joka luetaan hankintamenoon lisäykseksi omistusaika lasketaan kuolinhetkestä/lahjoituksesta verosubjekti ja hankintameno: jos myyjänä jakamaton kuolinpesä: hankintameno peve-arvo, omistusaika kuolemasta jos myyjänä jaon jälkeen perillinen, eikä jaossa ole käytetty jäämistön ulkopuolisia varoja: hankintamenona myös peve-arvo, omistusaika kuolemasta 60

perintö- ja lahjaverotus: verotuksen tulee olla toimitettu hallinnollinen joustavuus: hankintamenoksi se arvo, joka olisi vahvistettu KHO 2000:59: Verovelvollinen oli saanut lahjaksi pörssiosakkeita. Lahjoituksista ei lahjojen arvon jäädessä alle verotettavan määrän ollut aikanaan annettu lahjaveroilmoituksia. Kun hän myi lahjaksi saamansa osakkeet, ei osakkeiden luovutusvoiton verotuksessa voinut tulla sovellettavaksi tuloverolain 47 :n 1 momentin vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoa koskeva säännös lahjoitusajankohdan arvon käyttämisestä, vaan lain 46 :n 1 momentin hankintameno-olettamaa koskeva säännös. poikkeus epäjatkuvuusperiaatteesta lahjoitustilanteissa (TVL 47.1 ja PerVL 21 a ) ns. välilahjoitustilanteissa sovelletaan osittaista jatkuvuusperiaatetta hankintameno lasketaan lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi lahjanantajan omistusajat eivät kuitenkaan siirry sovellettavaksi aina 20 %:n olettama 61

lahjaverotuksen oikaisu PerVL 21 a lahjan arvosta vähennetään tuloverotuksessa luovutusvoitosta maksuunpantu vero enintään kuitenkin se veron määrä, joka luovutusvoitosta olisi määrätty, jos luovutushintana olisi ollut lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo vähennettävä vero = lahjanantajan omistusaikana syntyneestä arvonnoususta johtuvan veron määrä esimerkki tytär saa 1.2.2011 äidiltään lahjaksi 1.000 kpl osakkeita, joiden lahjaverotusarvo (käypä arvo lahjoitushetkellä) on 100.000 tytär maksaa lahjaveroa 10.810 tytär myy osakkeet 1.12.2011 hintaan 120.000, myyntikulut 1.000 äidin hankintameno lahjoitetuille osakkeille on ollut 60.000 tyttären luovutusvoitto = 120.000./. 60.000./. 1.000 = 59.000, josta vero 28 % = 16.520 arvonnousu äidin omistusaikana 40.000, josta johtuvan veron määrä olisi ollut 11.200 lahjaverotusta oikaistaan vähentämällä lahjan arvosta 11.200 lahjan arvo 88.800, josta lahjavero 9.354 lahjaveron määrä alenee 1.456 62

Ositussaanto TVL 46.2 jatkuvuusperiaate = edellisen omistajan asema siirtyy omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta hankintameno siirtyy sellaisena kuin se oli luovuttaneen puolison kädessä ositushetkellä voi johtaa myös luovutustappioon edellisen omistajan perusparannusmenot, poistot ym. omaisuuden luonne (koti-irtaimisto, oma asunto) ei siirry ositussaantoa edeltänyt saanto ositusperusteen syntyhetkeä lähinnä edeltänyt saanto avioero-osituksessa: ositusperusteena avioeroasian vireille tulohetki jäämistöosituksessa: ositusperusteena kuolinhetki jos edellinen saanto oli perintö- tai lahjasaanto: ao. verotuksessa vahvistettu arvo ositussaanto: vielä tätäkin aikaisempi saanto saatu osituksessa AL:n säännösten mukaan suoritettu ositus on toimitettu ja omaisuus on siinä siirtynyt avioerohakemus vireille ositus avioeron annetaan raueta puolisoilla voi olla osituksessa saatua omaisuutta, vaikka avioliitto on voimassa 63

muun kuin Suomen AL:n perusteella toimitettu ositus sovellettaneen TVL 46.2 :n säännöstä (ks. myös KHO 1989 B 563) joka tapauksessa hankintameno-olettama vain AO-omaisuutta voidaan saada osituksessa omaisuuden AO-luonne määräytyy ositusperusteen syntyhetken mukaan surrogaattiomaisuus omaisuuden siirron tulee tapahtua osituksen sisäisin varoin suhde vastikkeellisiin luovutuksiin/saantoihin vsv VO-omaisuuden siirtyminen osituksen yhteydessä normaaleja luovutuksia kauppa tai lahja esimerkki avioero-osituksesta: puolisot A ja B kesämökki yksin A:n nimissä, A hankkinut vuonna 1987 50.000 eurolla avioero v. 1999 ja osituksessa mökki siirtyy B:lle, ei osituksen ulkopuolisia varoja B myy mökin v. 2011 300.000 eurolla B:n omistusaika ja hankintameno lasketaan A:n saannosta (v. 1987 ja 50.000 euroa) B:n luovutusvoitto siis 300.000-40 % = 180.000 euroa 64

Arvopapereiden luovutuksiin liittyviä erityiskysymyksiä maksuton anti / splittaus osakkeen nimellisarvo jaetaan murto-osiin = yksi osake jaetaan useampaan nimellisarvoltaan pienempään osakkeeseen kyse ei ole uudesta saannosta, joten hankinta-aika lasketaan alkuperäisen osakkeen hankinta-ajan perusteella hankintameno jakautuu vastaaviin murto-osiin esimerkki: yhden osakkeen alkuperäinen hankintameno 50 euroa; osake splitataan 1:5, jolloin osakkeita on 5 ja kunkin hankintameno on 10 euroa uusi OYL / nimellisarvoton järjestelmä splittauksen asemesta maksuton anti osakkeenomistajille yhdistely (osakemäärän alentaminen) osakkeet yhdistetään (nimellisarvoltaan suuremmiksi osakkeiksi) splittauksen vastakohta hankintameno on yhdisteltyjen osakkeiden yhteenlaskettu hankintameno ei vaikuta osakkeiden hankinta-ajankohtaan (voi johtaa monimutkaisiin laskelmiin) Endero Oyj 7.4.2003: 50:1 65

Osakkeen hankintameno ja osakeannit tilanne ennen vuotta 2005: hankintameno osakeannissa, jossa osakkeen merkintä tapahtuu aikaisemman osakeomistuksen perusteella (TVL 47.3 ) aikaisemmin omistettujen osakkeiden hankintamenoa ei oteta huomioon näiden perusteella merkityn osakkeen (tmv) hankintamenoa laskettaessa merkityn osakkeen hankinta-ajankohta määräytyy merkinnän perusteena olleen osakkeen hankinta-ajankohdan perusteella sääntely koskee tilannetta, jossa osakkeiden merkintä tapahtuu osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden perusteella (osakkeenomistajat säilyttävät aikaisemman suhteellisen omistusosuutensa) rahastoannissa (ilmaisanti, esim. 4:1 a 0 ) saadulla osakkeella ei ole hankintamenoa vähennetään hankintameno-olettama, jonka suuruus määräytyy merkinnän perusteena olevien osakkeiden hankinta-ajan mukaan; ei alenna aikaisemmin omistetun osakkeen hankintamenoa syntyy ilmaista hankintamenoa uusmerkinnässä (sekaemissio, esim. 4:1 a 10 ) merkityn osakkeen hankintameno on osakkeen merkintähinta ja hankinta-ajaksi katsotaan merkinnän perusteena olevien osakkeiden hankinta-aika jos osakkeenomistaja merkitsee osakkeita yli merkintäoikeutensa, kyse on tältä osin normaalista uusmerkinnästä 66

sääntely vuodesta 2005 alkaen (TVL 47.3 ): verovelvollisen aikaisemmin omistamien osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei oteta huomioon näiden perusteella merkityn optiolainan, optio-oikeuden, vaihtovelkakirjan tai merkintäoikeuden hankintamenoa laskettaessa verovelvollisen aikaisemmin omistaman osakkeen tai osuuden hankintameno sekä sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintameno jaetaan sekä aikaisemmin omistetun että sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintamenoksi hankintamenon määrittely samaan tapaan kuin splitissä hankinta-aika (hankintameno-olettaman suuruus) määräytyy edelleen alkuperäisen osakkeen hankinta-ajan mukaisesti koskee edelleenkin vain anteja, joissa osakkeiden merkintä tapahtuu merkintäetuoikeuden perusteella (osakkeenomistajien suhteellisuus osuus säilyy entisellään) jos osakkeen omistaja merkitsee osakkeita yli merkintäoikeutensa, kyse on tältä osin normaalista uusmerkinnästä 67

siirtymäkauden sääntely uutta sääntelyä sovelletaan niihin osakeanteihin, jotka merkitään kaupparekisteriin 1.1.2005 tai sen jälkeen ennen vuotta 2005 toimeenpannuissa anneissa saatujen osakkeiden luovutuksiin sovelletaan edelleen vanhaa sääntelyä osakeanti ennen 1.1.2005 osake hankittu 1.1.2004, 100 rahastoanti 2.2.2004, 1:1 luovutus 2.1.2005 hintaan 60 /kpl osakeanti 1.1.2005 jälkeen osake hankittu 1.1.2004, 100 rahastoanti 1.1.2005; 1:1 luovutus 2.1.2005 hintaan 60 /kpl luovutusvoiton laskenta: luovutusvoiton laskenta: vanha osake: 60 100 = tappio 40 uusi osake: 60-20 % = voitto 48 luovutusvoitto 8 vanhan osakkeen hm + uuden osakkeen hm = 100 / 2 kpl = 50 /kpl voitto: 60-50 = 10 /kpl eli luovutusvoitto yhteensä 20 68

KHO 2009:71: Henkilökohtaisen tulon verotus - Luovutusvoitto - Hankintamenoolettama - Osakesarjojen yhdistäminen X Oyj Abp:ssä oli luovuttu yhtiöjärjestyksen muutoksella vuonna 2002 kahdesta osakesarjasta. Muutokseen liittyen kompensaationa äänivaltaisen K- osakesarjan osakkeenomistajille oli suunnattu osakeanti, jossa he olivat saaneet merkitä kahdella K-sarjan osakkeella yhden A-sarjan osakkeen. Näiden osakkeiden luovutuksesta saatua voittoa laskettaessa verovelvollisen, joka oli hankkinut K-osakkeet yli kymmenen vuotta sitten oli verotuksessa katsottava omistaneen vuonna 2002 annissa merkityt osakkeet yli kymmenen vuoden ajan ja hankintameno-olettamana oli käytettävä 50 prosenttia. Verovuosi 2004. tapauksessa oli kyse siitä, tapahtuuko merkitä tällaisessa tilanteessa merkintäetuoikeudesta poiketen katsottiin, että kyse oli merkintäetuoikeuden perusteella tapahtuvasta (suhteellisen osuuden säilyttävästä) merkinnästä 69

merkintäoikeuden myynti tässä ei oteta huomioon aikaisemman osakkeen hankintamenoa hankintameno-olettama hankinta-aika: merkintäoikeuden perusteena olevan osakkeen hankinta-aika bonusosake järjestely, jossa yhtiön suuromistaja on myynyt omistamiaan yhtiön osakkeita ja osakkeisiin on liittynyt mahdollisuus saada jälkikäteen myyjältä bonusosakkeita veloituksetta, jos ostaja on omistanut osakkeet tietyn ajan (Sonera, Fortum, Rautaruukki, Valmet) kysymys ei ole aikaisemman osakeomistuksen perusteella merkityistä osakkeista, vaan oikeus bonusosakkeisiin syntyi jo osakkeiden ostosopimuksella TVL 47.3 ei tule sovellettavaksi bonusosake katsotaan saaduksi vastikkeellisella saannolla osakkeita ostettaessa hankintameno lasketaan alkuperäisen ostohinnan ja ostettaessa saatujen ja bonusosakkeiden yhteismäärän perusteella tavallaan kyse on hinnanalennuksesta, jos piti osakkeet tietyn määräajan 70

Arvo-osuusjärjestelmässä olevat osakkeet: luovutusjärjestys; fifo-periaate TVL 47.4 : Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osuudet tiettyyn omaisuuteen, sijoitusrahasto-osuudet ja yhteissijoitusyrityksen osuudet katsotaan luovutetuiksi, jollei verovelvollinen muuta näytä, siinä järjestyksessä kuin ne on saatu. Omaisuuden luovutusjärjestystä ratkaistaessa omaisuus katsotaan saaduksi samana ajankohtana, josta sen omistusaika luovutusvoiton verotuksessa lasketaan first in, first out periaate; kaksi oikeudellista kysymystä: milloin arvo-osuudet katsotaan saaduiksi = saamisjärjestys minkälaista näyttöä verovelvollisen tulee esittää poiketakseen fifo-periaatteesta = näyttövaatimus 71

Näyttövaatimus arvo-osuustilikohtainen tarkastelu ei verovelvolliskohtainen samalla verovelvollisella voi olla useita arvoosuustilejä arvo-osuustilikohtaisuutta voi hyödyntää verosuunnittelussa fifo-periaate määräytyy arvo-osuustileittäin: käytännössä voi osoittaa luovutusjärjestyksen vain hankkimalla arvoosuudet eri arvo-osuustilille ja pitämällä ne luovutukseen saakka eri arvoosuustilillä (KHO 26.9.2006 T 2469) jos arvo-osuudet kerran ovat sekoittuneet samalla arvo-osuustilillä noudatetaan tiukasti fifo-periaatetta (jälkikäteinen tilikikkailu ei auta) 72

palkanmaksu osakkeina veronalaiseksi tuloksi luettu palkan määrä (=osakkeen käypä arvo palkanmaksun ajankohtana) katsotaan osakkeen hankintamenoksi osingonmaksu osakkeina osakkeen hankintameno on veronalaiseksi tuloksi luettu osingon määrä (= osinkona saatujen osakkeiden käypä arvo hetkellä, jolloin osinko on nostettavissa) samoin jos myyty omaisuus on saatu peiteltynä osinkona yhtiöveron hyvitystä ei lueta hankintamenoon KHO 28.10.2005 T 2765: X Oyj jakoi Y Oy:n osakkeita osinkona osakkailleen. Kun osingonsaaja A luovuttaa osinkona saamiaan Y Oy:n osakkeita, osakkeiden hankintamenona luovutusvoittoa laskettaessa pidetään Y Oy:n osakkeiden käypää arvoa sillä hetkellä, jolloin osinko oli nostettavissa. Hankintamenon määrään ei ollut vaikutusta sillä, että saadusta osingosta vain osa luetaan tuloverolain 33 a :n (716/2004) ja mainitun lain voimaantulosäännöksen nojalla A:n veronalaiseksi tuloksi. soveltuu myös 90 000 :n verovapaaseen POT-osinkoon KVL 72/1997: osinkoa jakavan yhtiön verotuksessa osakkeiden antaminen osinkona realisoi EVL 4 :n mukaisen tulon osakkeiden käyvän arvon mukaan 73

Osingonmaksu osakkeina - case Tikkurila Kemira Oyj maksoi osinkoa Tikkurila Oy:n osakkeina osinkotulon määrä = osinkona saatujen osakkeiden käypä arvo hetkellä, jolloin osinko on nostettavissa Tikkurila Oyj:n osakkeen käypä arvo on ensimmäisen kaupankäyntipäivän painotettu keskikurssi eli 15,80 ensimmäinen kaupankäyntipäivä 26.3.2010 osinkona saadun osakkeen hankintameno luovutusvoittoverotusta varten on veronalaiseksi tuloksi luettu osingon määrä Tikkurila Oyj:n osakkeen hankintameno on 15,80 hankintamenon kannalta merkitystä ei ole sillä, että osinkotulosta 30 % on verovapaata (KHO 28.10.2005 T 2765) Tikkurila Oyj:n osakkeen hankinta-ajankohta 26.3.2010 ennakonpidätyksestä ks. www.kemira.com Kemira maksaa Tikkurilan osakkeiden luovutuksesta johtuvan varainsiirtoveron 74

Peiteltyä osinkoa koskeva ratkaisu KHO 1988 B 544: Osakeyhtiön osakas A oli 29.1.1986 ostanut yhtiöltä määräalan 428.000 markalla. Verolautakunta oli toimittaessaan A:n verotusta vuodelta 1986 katsonut, että määräalan käypä arvo oli 2.000.000 markkaa, ja lisännyt A:n veronalaisiin tuloihin verotuslain 57 :n mukaan peiteltynä osingonjakona 1.572.000 markkaa. A aikoi myydä määräalan edelleen vuonna 1988. Hänen katsottiin hankkineen määräalan vastikkeellisesti ja satunnaisen myyntivoiton suuruutta laskettaessa tulo- ja varallisuusverolain 21 :n 2 momentissa tarkoitettuna määräalan hankintamenona pidettiin A:n yhtiölle maksaman vastikkeen lisäksi sitä määrää, mikä hänen oli verotuksessa katsottu saaneen peiteltynä osingonjakona. Äänestys 4-2-1. 75

työsuhdeoption perusteella merkitty osake merkityn osakkeen hankintamenoksi katsotaan ansiotulona (TVL 66.3 ) verotettu palkkatulon määrä ja mahdollisesti maksettu merkintähinta esimerkki: N Oyj on antanut johtohenkilöidensä merkitä optio-oikeuksia toukokuussa 1995, jotka oikeuttavat 1.2. - 28.2.2002 merkitsemään N Oyj:n osakkeita 30 euron kappalehintaan kunkin 1.000 kpl (tässä vaiheessa voi optio-ohjelmaan sisältyä myös optio-oikeuden merkintämaksu) henkilö A merkitsee optioiden perusteella 1.000 osaketta a 30 euroa/kpl 15.2.2002, jona päivänä osakkeen kurssi oli 50 euroa veronalaista ansiotuloa 50-30 = 20 euroa x 1.000 = 20.000 euroa; N Oyj on velvollinen ottamaan edun huomioon rahapalkan ennakonpidätyksessä; verovirasto ei voi määrätä viranomaisaloitteisesti ennakonkantoa A:n merkitsemän osakkeen hankintamenoksi muodostuu 50 euroa/kpl (30 euroa itse maksanut ja 20 euroa verotettu ansiotulona) 76

vaihtovelkakirjalainan perusteella merkityn osakkeen hankintameno merkityn osakkeen hankinta-ajaksi katsotaan vaihtovelkakirjalainan hankintaaika osakkeen hankintahinta = vaihdetun lainapääoman hankintahinta toimintamuodon muutos (TVL 24 ) yritys muuttaa muotoaan tasejatkuvuutta noudattaen uuden yrityksen osuudet tai osakkeet katsotaan omistusaikaa laskettaessa hankituiksi silloin, kun verovelvollinen oli hankkinut vanhan yrityksen osuudet sovelletaan vain seuraavissa tilanteissa: kuolinpesän maa-, metsä- tai elinkeinotoimintaa varten perustetaan ay, ky, johon tulee yhtiömieheksi vähintään yksi kuolinpesän osakas tai oy:ksi, jonka kaikki osakkeet merkitsee yksi tai useampi kuolinpesän osakas ay muutetaan ky:ksi tai oy:ksi, tai ky muutetaan ay:ksi tai oy:ksi osuuskunta muutetaan oy:ksi taloudellinen yhdistys osuuskunnaksi HUOM: ei siis sovelleta, kun yksityisliike muuttuu yhtiömuotoiseksi pitää olla sama suhteellinen osuus vanhassa ja uudessa jos uuteen yhtiöön mukaan tuleva saa vanhan yhtiön osuutta suuremman osan uudesta yhtiöstä, muodostuu tältä osin uusi saanto 77

jatkuu: toimintamuodon muutos (TVL 24 ) säännöksessä ei mainita mitään hankintamenon määräytymisestä, mutta myös tältä osin voidaan lähteä siitä, että vanha hankintameno siirtyy uuden osakkeen tai osuuden hankintamenoksi ongelmallisia tilanteita henkilöyhtiön muuttuessa oy:ksi säännös ei siis koske esim. tilannetta, jossa yksityisliike (liikkeen- tai ammatinharjoittaja) muutetaan ay:ksi, ky:ksi tai oy:ksi. muodonmuutoksessa tapahtuu uusi saanto ja osakkeen tai osuuden hankintameno määräytyy yhtiöön sijoitetun omaisuuden arvon perusteella osakeyhtiön sulautuminen (fuusio) ja jakautuminen (diffuusio) TVL 28 EVL 52 ym. :t sovelletaan kotimaisten osakeyhtiöiden sulautumiseen ja jakautumiseen sovelletaan myös tapauksissa, joissa järjestely koskee kahdessa tai useammassa EU:n jäsenvaltiossa asuvia yhteisöjä (EVL 52.2 ) jatkuvuusperiaate (EVL 52 b.4 ja 52 c.4 ) 78

Osakkeen hankintameno osakeyhtiöiden sulautuessa (EVL 52 b.4 ) sulautumisessa lakkaavan osakeyhtiön osakkaat saavat vastikkeeksi uuden osakeyhtiön tai vastaanottavan osakeyhtiön osakkeita entisten tilalle kaksi oy:tä sulautuu yhdeksi uudeksi oy:ksi (kombinaatiofuusio) toinen oy sulautuu toiseen oy:öön (tytäryhtiöfuusio) näitä osakkeiden vaihtoja ei pidetä luovutuksena jatkuvuusperiaate: saatujen osakkeiden hankintamenoksi ja hankinta-ajaksi katsotaan alkuperäisten osakkeiden hankintameno ja -aika jos vastikkeena käytetään osittain rahaa, kyse on tältä osin luovutuksesta (kuitenkin jos rahana annetaan yli 10 % vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta sovellettavaksi eivät tule lainkaan EVL 52a ja b :ien sulautumista koskevat säännökset käsitellään kokonaan osakkeiden luovutuksena) 79

Osakkeen hankintameno osakeyhtiön jakautuessa (EVL 52 c.4 ) jakautumisessa osakeyhtiö purkautuu siten, että sen varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle osakeyhtiölle EVL 52 c :ssä säädetyin edellytyksin osakkeenomistajan verotuksessa noudatetaan jatkuvuusperiaatetta uusien yhtiöiden osakkeiden hankintameno määräytyy siinä suhteessa jakautuvan yhtiön osakkeen hankintamenosta, kuin nettovarat jakautuvat uusille yhtiöille, tai, jos on ilmeistä, että vastaanottaville yhtiöille siirtyvien nettovarallisuuksien suhde olennaisesti poikkeaa näiden yhtiöiden osakkeiden käypien arvojen suhteesta, hankintamenon jakoperusteena käytetään uusien yhtiöiden osakkeiden käypien arvojen suhdetta käypä arvo voidaan selvittää noteerattujen osakkeiden osalta jakautumisen jälkeisistä pörssikursseista 80

Kone Oyj:n jakautuminen KONE Oyj ja Cargotec Oyj Kone Oyj jakautui 1.6.2005 kahdeksi yhtiöksi KONE Oyj - Cargotec Oyj Kone Oyj:n A-sarjan osaketta vastaan saa yhden KONEen A-sarjan ja yhden Cargotecin A-sarjan osakkeen Kone Oyj:n B-sarjan osaketta vastaan saa yhden KONEen B-sarjan ja yhden Cargotecin B-sarjan osakkeen Jakautumisesta ei luovutusvoittoveroseuraamuksia Jakautumiseen sovelletaan EVL 52 c :n jakautumista koskevia säännöksiä Ratkaistava mikä osa alkuperäisen osakkeen hankintamenosta kuuluu KONEen ja mikä Cargotecin osakkeelle 81

Kone Oyj:lle annetun KVL:n päätöksen mukaan osakkeen hankintameno jaetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeille vastaanottaville yhtiöille siirtyvien nettovarojen suhteessa tai osakkeiden ensimmäisen noteerauspäivän keskikurssin mukaan, jos poikkeaa olennaisesti edellisestä tai osakkeiden viiden ensimmäisen noteerauspäivän keskikurssin perusteella, jos kuvaa paremmin käypää arvoa Päätös jätti epäselväksi sen, mitä arvoja käytetään Hankintamenot laskettuna uudelle KONEelle ja Cargotecille Siirtyvien nettovarallisuuksien suhteessa KONE Oyj 45,1 prosenttia, Cargotec Oyj 54,9 prosenttia Ensimmäisen noteerauspäivän painotetun keskikurssin perusteella KONE Oyj 64,5 prosenttia, Cargotec Oyj 35,5 prosenttia Viiden ensimmäisen noteerauspäivän keskikurssin perusteella KONE Oyj 64,7 prosenttia, Cargotec Oyj 35,3 prosenttia VH:n ohje Dnro 185/39/2006, 26.1.2006: Käytetään 1 noteerauspäivän mukaista suhdetta eli KONE Oyj 64,5 prosenttia, Cargotec Oyj 35,5 prosenttia 82

muita esimerkkejä merkittävistä suomalaisten pörssiyhtiöiden jakautumisista: ASPO Oyj jakautui 1.10.1999 kahdeksi yhtiöksi siten, että yhden Aspo Oyj:n osakkeen sijaan osakas sai yhden (uuden) Aspo Oyj:n osakkeen ja kaksi Aspocomp oyj:n osaketta KVL 48/1999: vanhan Aspo Oyj:n osakkeen hankintameno jaetaan uusille yhtiöille seuraavasti: Aspo Oyj: 15,2 % kummallekin Aspocomp Oyj:n osakkeelle 42,4 % esim: jos jakautuneen Aspo Oyj:n osakkeen hankintameno on ollut 200 mk, uuden Aspo Oyj:n osakkeen hankintameno on 15,2 % x 200 mk = 30,40 mk ja kahden Aspocomp Oyj:n osakkeen hankintameno yhteensä 84,8 % x 200 mk = 169,90 mk eli yhden osakkeen hankintameno 84,80 mk Kyro Oyj jakautui 1.4.2001 kahdeksi yhtiöksi siten, että yhden Kyro Oyj:n osakkeen sijaan osakas sai yhden (uuden) Kyro Oyj:n osakkeen 60,8 % yhden Tecnomen Holding Oyj:n (myöh. nimenmuutos Tecnomen Oyj:ksi) osakkeen 39,2 % Lassila & Tikanoja Oyj jakautui 1.10.2001 kahdeksi yhtiöksi siten, että yhden L & T Oyj:n osakkeen sijaan osakas sai yhden uuden L & T Oyj:n osakkeen 71,6 % yhden J.W.Suominen Oyj:n osakkeen 28,4 % 83

Sijoitusrahasto-osuudet ja luovutusvoiton verotus osake-, korko-, yhdistelmä- tai indeksirahastoja sijoitusrahasto-osuuden luovutuksessa, lunastuksessa taikka vaihdossa toiseen rahasto-osuuteen realisoituu normaalilla tavalla luovutusvoitto tai luovutustappio luovutusvoiton tai tappion realisoivat tapahtumat: 1. osuuksien omistaja vaatii sijoitusrahastoa lunastamaan rahasto-osuudet 2. sijoitusrahasto-osuudet voidaan myydä toiselle sijoittajalle (harvinaista) 3. sijoitusrahasto lakkauttaa toimintansa ja palauttaa varat osuuden omistajille 4. sijoitusrahastojen tietyt vaihtotilanteet 84

Onko vaihto luovutus? 1. sijoitusrahasto-osuuden vaihtamista kasvuosuudesta tuotto-osuuteen tai päinvastoin ei pidetä luovutuksena (KVL 102/1988) esim. Nordea Eurooppa kasvu Nordea Eurooppa tuotto 2. sijoitusrahasto-osuuden vaihtaminen saman rahastoyhtiön toiseen sijoitusrahasto-osuuteen on luovutus (KHO 10.5.2000 t. 862) esim. Nordea Eurooppa kasvu Nordea Amerikka kasvu 3. sicav-rahaston (sateenvarjorahaston) sisällä tapahtuvat rahastoosuuksien vaihdot realisoivat luovutusvoiton verotuksen tilanne, jossa rahasto-osuuden omistaja voi itse päättää alarahastoista sicav = osakeyhtiön muotoon rakennettu sijoitusrahasto sijoittaja merkitsee sicav-rahaston osakkeita (osuuksia) ja valitsee samalla, minkä alarahaston osakkeita hän haluaa osakkeita (alarahastoja) voi vaihtaa näin KHO 27.4.2009 t. 1010 85

Luovutusvoiton laskenta sijoitusrahasto-osuuden hankintameno TVL 47.4 :n tarkoittamaa fifo-periaatetta sovelletaan verovuodesta 2004 alkaen myös sijoitusrahasto-osuuksiin periaatteessa rahasto-osuudet ovat eroteltavissa rahastoyhtiön hallussa olevilla numeroilla voi valita, mitkä (milloin hankitut) osuudet luovuttaa voiton ja tappion realisointi optimaalisessa järjestyksessä myös vähäisten luovutusten verovapaussääntelyn hyödyntäminen kuukausisijoituksissa saattaa syntyy vaikeita laskutoimituksia: kun myydään vain osa rahastosijoituksesta omistusaika - hankintameno-olettama pitkäaikaisissa kuukausittaisissa sijoituksissa hankintamenoon lisättävät kulut tai voiton hankkimisesta olleet kulut kaikki merkintään ja lunastukseen liittyvät kulut ovat vähennyskelpoisia joko hankintamenoon lisättävinä tai voiton hankkimisesta olleina menoina 86

Osittain verovapaat luovutusvoitot TVL 49 : pakkolunastusluovutukset vapaaehtoinen luovutus, jos saajalla on oikeus pakkolunastukseen vapaaehtoinen luovutus vesistön patoamisen tai sääntelyn vuoksi kiinteän omaisuuden luovutus valtiolle tai maakunnalle, kunnalle tai kuntayhtymälle (määräaikaisia täydellisiä veronhuojennuksia) huojennus on toteutettu siten, että luovutushinnasta vähennetään aina vähintään 80 % huojennusta ei sovelleta, jos kiinteä omaisuus luovutetaan valtion liikelaitokselle muuhun kuin luonnonsuojelutarkoitukseen, puolustusvoimien käyttöön, tutkimustarkoituksiin, tai muuhun vastaavaan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen 87

Verovapaat luovutusvoitot Oman asunnon luovutusvoitto, TVL 48.1 omistusaikanansa asunut- periaate yhteisomistus edellytykset ratkaistaan omistajakohtaisesti aviopuolisot "perheen" vakituinen asunto sääntelyä sovelletaan myös asumisoikeusasuntoihin omistusaikaan luetaan myös asumisoikeussopimuksen voimassaoloaika vähintään 2 vuoden omistusaika omistusajan jatkuminen ositussaannoissa (TVL 48.3 ) omistusaika lasketaan ositussaantoa edeltävästä saannosta esimerkiksi jos vaimo saa avioeron yhteydessä tehdyssä osituksessa miehen omistaman vakituisen asunnon itselleen, hankinta-ajankohdaksi katsotaan se ajankohta, jolloin mies oli hankkinut asunnon jos osituksessa käytetään ositettavan omaisuuden ulkopuolisia varoja eli vaimo lunastaa mieheltä, niin tällöin kyse ei ole ositussaannosta, vaan tältä osin kaupasta ja luovutusta käsitellään miehen verotuksessa tältä osin normaalina veronalaisena myyntinä (ellei 48.1,1 :n säännös sovellu) jos ulkopuolisia varoja käytetään oman omaisuuden pysyttämiseksi itsellä ei synny luovutusvoittoa myös hankintameno määräytyy ositussaantoa edeltävästä saannosta (TVL 46.2 ) 88

vähintään 2 vuoden asuminen omana tai perheen "tai" = koko perheen ei tarvitse asua opiskelevan lapsen asunto on vakituinen asunto, jos lapsi on alaikäinen KHO 2001:41: Vanhemmat olivat ostaneet A:n kaupungista yksiön, jota olivat käyttäneet asuntonaan muun muassa perheen kaksi lasta opiskellessaan lukiossa A:n kaupungissa, koska vanhempien asuinpaikkakunnalla lukio-opiskelu ei ollut ollut mahdollista. Vanhempi 13.12.1972 syntynyt lapsi oli asunut huoneistossa 1.8.1988 30.7.1991 ja nuorempi 5.6.1975 syntynyt lapsi 1.8.1991 30.3.1994. Koska lapset näissä oloissa olivat vähintään kahden vuoden ajan asuneet huoneistossa ennen täysi-ikäiseksi tuloaan, katsottiin, että huoneistoa oli käytetty tuloverolain 48 :n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla perheen vakituisena asuntona, jonka luovutuksesta saatu voitto oli verovapaata tuloa. Verovuosi 1998. Äänestys 4-1. Kuopion HAO 4.7.2011 T 11/0488/1: Tytär oli asunut vanhempansa omistamassa asunnossa alaikäisenä ollessaan 1 v 10 kk. Tuon ajan jälkeistä asumisaikaa ei otettu lukuun vanhemman myynti oli veronalainen. (ei lainvoimainen) avioero (tmv) tilanne riittää, jos toinen on asunut täyden määrän; toisen puolison hyväksi luettavan asumisajan päätepisteenä on avioeropäätöksen antamispäivä 89

asumisaika ositussaannoissa asumisaika lasketaan siitä, kun verovelvollinen itse on alkanut käyttää asuntoa vakituisena asuntona (siis vaikka ei olisikaan itse omistanut asuntoa naimisissaolo aikana) vakituisena asuntona ei vapaa-ajan asunto (ellei käytä vakituisena asuntona) perheellä yleensä vain yksi vakituinen asunto toinen puoliso työskentelee toisella paikkakunnalla ja omistaa siellä asunnon kaksi vakituista asuntoa asuminen yhtäjaksoisesti ulkomailla oleskelu? jos täällä II asuntona säilynee vakituisen asunnon luonne jos annettu vuokralle välillä katkaisee 2 vuoden ajan 90

KHO 1988 B 547: Hovioikeudenneuvos oli hankkinut 10.5.1983 virkapaikkakunnaltaan 26 neliömetrin suuruisen osakehuoneiston, jossa hän oli asunut hovioikeuden istuntojen ajan, säännöllisesti viikoittain tiistaista torstaihin ja joskus maanantaista lähtien. Muun ajan viikosta hän oli asunut toisella paikkakunnalla omistamassaan omakotitalossa vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Katsottiin, että hovioikeudenneuvos oli käyttänyt osakehuoneistoa vakituisena asuntonaan tulo- ja varallisuusverolain 21 a :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Jos hän myi osakehuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ennen 10.5.1988, osakkeiden luovutuksesta mahdollisesti saatava voitto ei ollut hänen veronalaista tuloaan. KHO 16.2.2007 t. 335: Puolisot, jotka olivat Euroopan yhteisön virkamiehiä ja asuneet Luxemburgissa vuodesta 1995 lähtien, olivat 3.9.1997 ostaneet Suomesta 44 neliömetrin suuruisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asuntoa oli käytetty puolisoiden ja heidän perheensä lomien ja heidän muiden satunnaisten Suomen vierailujensa aikana. Muutoin asunto oli ollut tyhjillään. Asunnon 4.9.2001 tapahtuneeseen myyntiin ei voitu soveltaa tuloverolain 48 :n 1 momentin 1 kohdan oman asunnon luovutusvoittoa koskevaa verovapaussäännöstä, vaan luovutusvoitto oli veronalaista pääomatuloa. Asiassa ei ollut kysymys Euroopan yhteisön oikeuden tulkinnasta. Verovuosi 2001. 91

KHO 2011:82: Henkilökohtaisen tulon verotus - Oman asunnon luovutusvoitto - Vakituinen asunto - Liikehuoneisto Verovelvollinen oli asunut 156 neliömetrin suuruisessa liikehuoneistossa väestötietojärjestelmän mukaan 21.1.2002 31.8.2004 välisen ajan käyttäen huoneistoa tuona aikana vakituisena asuntonaan. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön kaikki huoneistot olivat teollisuus- tai liikehuoneistoja. Verovelvollinen ei ollut väittänytkään muuttaneensa huoneistoa asuinhuoneistoksi. Näin ollen kysymys ei ollut tilanteesta, jossa huoneiston käyttötarkoitus olisi tosiasiallisesti muutettu yhtiöjärjestyksestä poikkeavaksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei muun huoneiston kuin asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden luovutus voi sisältyä luovutusvoiton verovapauden piiriin sillä perusteella, että verovelvollinen ilmoittaa väestötietojärjestelmään merkittyjen tietojen mukaisesti asuneensa tällaisessa muuhun kuin asumiseen tarkoitetussa huoneistossa säädetyn määräajan. 92

omistamisen ja asumisen oltava päällekkäin 9.10.1987 25.10. 28.10. 15.7.1988 15.11. 30.12. siviilioikeudellinen omistusaika > 1 v verotuksessa: kaupasta kauppaan sääntö < 1 v asumisaika > 1 v omistusaikanansa asunut omistusaikanansa asunut lienee tulkittu tässä 28.10.1997-15.11.1988 > 1 v KHO 1991 B 532: Verovelvollinen oli ostanut asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 9.10.1987 tehdyllä kaupalla ja osakkeiden omistusoikeus oli siirtynyt hänelle 28.10.1987. Hän oli myynyt osakkeet 15.7.1988 päivätyllä kauppakirjalla, jonka ehtojen mukaan kauppahinnan viimeinen erä maksettiin 15.11.1988 ja omistusoikeus siirtyi ostajalle vasta, kun kauppahinta oli kokonaan maksettu. Kauppahinnan viimeinen erä oli maksettu 15.11.1988. Verovelvollinen oli asunut huoneistossa 25.10.1987-30.12.1988 välisen ajan. Kun verovelvollinen oli tosiasiallisesti hallinnut huoneistoa omistusoikeuden siirtymisajankohtaan 15.11.1988 saakka ja vielä sen jälkeenkin, hänen katsottiin omistusaikanaan yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan ennen luovutusta käyttäneen huoneistoa vakituisena asuntonaan. Myyntivoiton verovapauden edellytykset täyttyivät sen estämättä, että myyntisopimus oli allekirjoitettu jo 15.7.1988. 93

Vakituisen asunnon myynnin verovapaus kuolinpesätilanteissa vainajan asumis- ja omistusaika ei siirry kuolinpesän hyväksi miltä osin asunto kuuluu kuolinpesään = on jäämistöön kuuluvaa varallisuutta? ratkaisevaa on lesken ja vainajan siviilioikeudellinen omistussuhde kuolinpesän myydessä jäämistöön kuuluvan asunnon (tai sen osan) lasketaan asuminen ja omistus perilliskohtaisesti ja luetaan kuolinpesän hyväksi verovapaussäännöstä sovellettaessa (ks. jälj. tonttitilanteiden yhteydessä KHO 30.12.1999 t. 4286) kuolinpesissä lähdetään kuvitteellisesta perinnönjaosta; jos perinnönjakoa ei ole tehty ennen myyntiä, oletetaan kunkin perillisen osuudeksi PK:n mukaan määräytyvä perintöosuus jos ositusta ei ole tehty, lesken avio-oikeuteen perustuvaa osuutta ei oteta huomioon KHO 2005:25: Koska ensiksi kuolleen puolison ja lesken kesken ei ollut toimitettu ositusta ennen kuolleen puolison nimissä olleen vakituisen asunnon myyntiä, oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännöstä ei voitu soveltaa lesken osalta, vaikka hän oli asunut puolisonsa omistamassa asunnossa yli kaksi vuotta tämän kuoleman jälkeen. osituksen toimittaminen on siis tehokas verosuunnittelukeino 94

Antti kuoli 1.2.2003 omisti asunnon 1/1 asunto myytiin 1.10.2006 Mikko Pekka Kaisa asuu ei asu ei asu myyntiin saakka Bertta asuu myyntiin saakka Bertta ja Mikko ovat asuneet Antin jäämistöön kuuluneessa asunnossa kuoleman jälkeen yli 2 vuotta jos ositusta ei ole tehty ennen myyntiä, katsotaan verovapaaksi osuudeksi vain Mikon suhteellista perintöosaa vastaava osa eli 1/3 jos ositus tehtäisiin ja siinä ½ siirtyy Bertalle, hänen saantoonsa sovellettaisiin ositusta koskevia säännöksiä (TVL 46.2. ja 48.3 ) mahdollistaa lesken myynnin verovapauden 95

Maapohja ja osakäyttö jos rakennus on hankittu ennen maapohjaa (rakennus vuokratontilla ja sitten ostaa tontin), määräaika lasketaan maapohjan osalta erikseen KHO 1984 II 584: Verovelvollinen oli 15.6.1962 ostanut omakseen vuokratontilla olleen rakennuksen ja käyttänyt sitä jatkuvasti omana ja perheensä vakituisena asuntona. Tontin hän oli ostanut omakseen 8.6.1983. Jos verovelvollinen myi kiinteistön ennen 8.6.1984, myyntivoitto oli veronalaista tuloa siltä osin kuin se kohdistui tonttiin mutta verovapaata rakennuksen osalta. Jos myynti tapahtui 8.6.1984 tai sen jälkeen, myyntivoitto oli kokonaan verovapaata. rakennuksen lisäksi max 10.000 m2 tontti tai veroluokituksen mukainen rakennus paikka tuhoutunut asuinrakennus (esim. tulipalossa) tontin myynti verovapaata, jos asumis- ja omistusaika on täyttynyt onko sama tilanne, jos asunto on purettu? 96

tontinjaot, tilojen lohkomistoimitukset tai kahden tontin/tilan yhdistäminen ennen myyntiä säännöt myydään osa kiinteistöstä 1. kun kiinteistöstä myydään rakentamaton määräala tai tontinosa tilanteessa, jossa myyjä itse jää asumaan rakennetulle kiinteistön osalle, rakentamattoman alueen myyntiin ei sovelleta oman asunnon verovapaussääntelyä (kirvesvarsitontit) myydään koko kiinteistö: 2. kun kiinteistöllä on alun perin ollu tai siitä on ennen myyntiä erotettu kiinteistötoimituksessa itsenäinen rakentamaton tontti tai tila taikka tonttijako on jo vahvistettu sitovaksi ja myynnin kohteena on joko yhdellä tai useammalla kaupalla koko kiinteistö, rakentamattoman alueen myyntiin ei sovelleta oman asunnon verovapaussääntelyä (ks. kuit. KHO 4.6.2009 t. 1407) 3. kun kiinteistöstä ei ennen myyntiä ole erotettu kiinteistötoimituksessa itsenäisiä rekisteriyksiköitä erillisiksi tonteiksi tai tiloiksi eikä tonttijakoehdotusta ole sitovasti vahvistettu ja olosuhteista voidaan päätellä, että myyjän tarkoituksena on realisoida vaikkakin usealla kaupalla omana vakituisena asuntona ollut kiinteistö kokonaisuudessaan lyhyen ajan (muutaman kuukauden) kuluessa, sovelletaan kaikkiin osaluovutuksiin oman asunnon verovapaussääntelyä. 97

KHO 21.6.1989 t. 2226, KHO 21.9.1994 t. 4291, KHO 30.12.1999 t. 4286 KHO 12.11.2003 t. 2789: Puolisot olivat 29.10.1999 myyneet yhteisesti omistamastaan 1271 m2:n suuruisesta tontista numero 3, 24.9.1999 tehdyn tonttijakoehdotuksen mukaisen osan 2, 600 m2:n suuruisen määräalan ja sillä sijaitsevan heidän vakituisena asuntonaan käyttämänsä rakennuksen. Loppuosan tontista numero 3, eli tonttijakoluonnoksen mukaisen osan 1. 671 m2 puolisot olivat 30.11.1999 myyneet eri ostajalle. Kun otettiin huomioon, että molemmat kaupat oli tehty noin kuukauden kuluessa ja saman verovuoden aikana ja että määräalat olivat myytäessä muodostaneet yhtenä rekisteriyksikkönä olleen kaavatontin, korkein hallinto-oikeus katsoi, että myös 671 m2:n suuruisen määräalan luovutuksesta saatuun voittoon oli sovellettava tuloverolain 48 :n 1 momentin 1 kohdan oman asunnon luovutusvoiton verovapautta koskevaa säännöstä. Verovuosi 1999. KHO 4.6.2009 t. 1407: Leski ja lapset olivat verovuonna yhdessä myyneet samoille ostajille kaksi vierekkäistä kiinteistöä, jotka olivat olleet lesken ja hänen puolisonsa asumiskäytössä niiden ostamisesta vuodesta 1959 lähtien. Isommalla 2399 neliömetrin suuruisella kiinteistöllä oli asuinrakennus ja talousrakennukset. Pienempi 469 neliömetrin suuruinen kiinteistö, jolla ei ollut rakennusoikeutta, oli osa pihapiiriä käsittäen puutarhaa ja kasvimaata. Vasta myynnin jälkeen kiinteistöistä muodostettiin asemakaavan mukainen tontti. Oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännöstä voitiin soveltaa myös pienemmän kiinteistön luovutukseen. Verovuosi 2004. 98

kaksi tonttia, joissa toisella sijaitsee asuinrakennus; jos tontit yhdistetään ja myydään oman asunnon säännöstä sovelletaan vain siihen osuuteen kauppahinnasta, joka vastaa asuinrakennusta ja sen tonttia KHO 1989 t. 4822: Hakija oli vuonna 1983 ostanut tontin, josta edellisen omistajan vireillepaneman tonttijaon perusteella oli muodostettu tontin n:o 11 ja 12. Tontilla 12 sijaitsee hakijan asuntona käyttämä omakotitalo ja tontilla 11 autotallina käytetty entinen navettarakennus ja talousrakennus. Jos hakija nyt yhdistää tontit ja myy ne, oman asunnon luovutusvoittoa koskevaa verovapaussäännöstä voidaan soveltaa vain tonttia no 12 vastaavaan osuuteen voitosta. jos asuu yhdistämisen jälkeen 2 vuotta voitto kokonaan verovapaa jos rakennuksen pinta-alasta vähemmän kuin 1/2 omana vakituisena asuntona verovapaa tätä käyttöä vastaava osuus pinta-alasta yli 1/2 vakituisena asuntona kokonaan verovapaa 99

Vähäisten luovutusten verovapaus ja tappion vähennyskelvottomuus verovuodesta 2005 alkaen TVL 48.6 ja 50.2 :t luovutusvoitot eivät ole veronalaisia, jos yhteenlasketut luovutushinnat ovat verovuonna enintään 1.000 luovutustappiot eivät ole vähennyskelpoisia, jos verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat enintään 1.000 ja yhteenlasketut hankintamenot enintään 1.000 luovutustappio kuitenkin vähennetään kun hankintamenot ylittävät 1.000, vaikka luovutusten yhteismäärä olisikin enintään 1.000 luovutushintojen ylittäessä verovuonna 1.000 lasketaan kaikki luovutukset ja niiden voitot/tappiot kuten ennenkin riippumatta tappiollisten luovutusten hankintamenoista tai voitollisten luovutusten luovutushinnoista ei sisällä suojaosuutta, vaan esim. 1.001 :n luovutus verotetaan koko määrästään mitään verovapaita luovutuksia ei oteta lukuun 1.000 :n rajaa laskettaessa (mm. oman asunnon myynti) 100

vuoden luovutushinnat yhteensä yli 1.000 kyllä kaikki luovutukset verotetaan normaalisti ei luovutusvoittoa ei veroteta kaikki tappiot vähennetään kyllä kaikkien luovutusten hankintamenot yhteensä yli 1.000 ei tappiota ei vähennetä 101

Esimerkki A luovuttaa vuonna X eri yhtiöiden osakkeita seuraavasti: A Oyj:n osakkeiden luovutushinta 300, hm 200 B Oyj:n osakkeiden luovutushinta 500, hm 300 C Oyj:n osakkeiden luovutushinta 100, hm 900 luovutushinnat yhteensä alle 1.000 voitot verovapaita (48.6 ) luovutushinnat yhteensä alle 1.000, mutta yhteenlaskettu hankintameno ylittää 1.000 C Oyj:n osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen 102

Tavanomainen koti-irtaimisto tavanomaisen koti-irtaimiston luovutusvoitot verovapaata voittoa 5.000 euroa/vuosi on vapaaosatyyppinen säännös jos tällaisia voittoja verovuonna 6 000 verollista 1.000 ei koske esim. arvokkaita taide-esineitä, veneitä, autoja ym. Luonnonsuojelualue vaihto luonnonsuojelulaissa tarkoitetun suojelualueen vaihto toiseen kiinteistöön on verovapaata vastikkeeksi saadun kiinteistön hankinta-aika lasketaan luovutetun kiinteistön hankinnasta (jatkuvuusperiaate) ja hankintamenoksi muodostuu vaihdossa luovutetun kiinteistön käypä arvo vaihdon hetkellä (epäjatkuvuus) 103

Sukupolvenvaihdosluovutukset sovelletaan yritystoiminnan spv- luovutuksiin 1. omaisuuden laatu kiinteä omaisuus, joka kuuluu luovuttajan harjoittamaan maatalouteen tai metsätalouteen (+maatalousmaan luovutuksen yhteydessä luovutettua maatalousmaata vastaavaa CAP-tilatukioikeutta) luovuttajan on tullut harjoittaa itse maa- tai metsätaloutta avoimen tai kommandiittiyhtiön osuus tai yhteisön osakkeet tai osuus, jos oikeuttavat vähintään 10 %:n omistusosuuteen henkilöyhtiöissä ei sovelleta 10 %:n omistusosuusvaatimusta KHO 1.3.2011 T 509: A oli lahjoittanut omistamansa osakeyhtiön osakkeet pojalleen B:lle ja pidättänyt itselleen oikeuden osakkeiden tuottamaan osinkoon. Myöhemmin A oli myynyt osakkeiden osainko-oikeuden B:lle. Osinko-oikeuden luovutuksessa ei ollut kysymys sellaisesta osakkeiden luovutuksesta, jota tarkoitetaan spv-luovutuksia koskevassa TVL 48.1,3 :ssä. yhtiöosuuden luovutuksissa ei edellytetä, että kysymys olisi elinkeinotoimintaa harjoittavasta yhtiöstä eikä sitä, että luovuttaja harjoittaisi yritystoimintaa 104

2. myyjän ja ostajan sukulaisuussuhde saajana yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa luovuttajan lapsi tai tämän rintaperillinen taikka luovuttajan sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli 3. myyjän omistusaika omaisuus ollut yli 10 vuotta verovelvollisella tai hänellä ja henkilöllä, jolta hän sai sen vastikkeetta edelleenluovutus realisoi verovapauden takautuvasti jos luovutuksensaaja luovuttaa omaisuuden edelleen ennen kuin 5 v on kulunut hänen saannostaan, luovuttajan (alkuperäinen) saama veroetu palautuu luovutuksensaajan verotuksessa hankintamenosta vähennetään edeltävän saama huojennus esimerkiksi yhdenkin tontin luovutus spv- luovutuksella saadusta maatilasta eteenpäin realisoi luovutusvoiton tältä osin esimerkki Isä A on ostanut vuonna 1995 15 % X Oy:n osakkeista 500.000 eurolla A myi osakkeet vuonna 2008 pojalleen B:lle 800.000 eurolla A:n luovutusvoitto (800.000-500.000 = 300.000 euroa) on verovapaa spv- luovutus B myy osakkeet vieraalle vuonna 2010 850.000 eurolla B:n hankintameno 800.000-300.000 = 500.000 B:n veronalainen luovutusvoitto siis 350.000 euroa (850.000-500.000) 105

KHO 2010:24: A oli ollut isänsä kuolemasta 15.9.1972 lähtien isän kuolinpesän osakkaana. Kuolinpesään kuuluvalla metsätilalla oli harjoitettu metsätaloutta kuolinpesän lukuun 7.9.2006 saakka, jolloin suoritettiin perinnönjako. Samana päivänä A myi saamansa metsätilan puoliosuuden veljelleen. Korkein hallintooikeus katsoi asettuen eri kannalle kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 20.8.1999 taltio 2081, että kun A oli kuolinpesän osakkaana harjoittanut metsätaloutta tuloverolain 48 :n 1 momentin 3 kohdan edellyttämällä tavalla, ei metsätilan osuuden luovutuksesta saatu voitto ollut hänen veronalaista tuloaan. KHO 2010:25: A:n puolisot olivat viljelleet yli 10 vuoden ajan omistamaansa maatilaa. He olivat lopettaneet oman maatalouden harjoittamisen vuonna 1995, minkä jälkeen pellot oli vuokrattu ulkopuoliselle viljelijälle. Pellosta saatu vuokratulo oli verotettu maatilatalouden tuloverolain mukaan. Vuonna 2004 maatilasta oli tehty sukupolvenvaihdosluovutus, jossa ostajina olivat A:n puolisoiden tytär ja hänen aviopuolisonsa. Hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 48 :n 1 momentin 3 kohdan säännöstä luovutusvoiton verovapaudesta voitiin pellon osalta soveltaa. Säännös ei edellyttänyt, että luovuttajan on harjoitettava aktiivisesti maataloutta juuri ennen luovutusta. Korkein hallinto-oikeus ei Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. 106

Luovutustappio TVL 50 luovutustappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna verovuodesta 2010 alkaen syntyneet tappiot: vähennysoikeus 5 vuotta, aikaisemmat tappiot: 3 vuotta vanhin luovutustappio vähennetään ensimmäisenä luovutustappiota ei oteta huomioon alijäämää laskettaessa KHO 2007:54: A oli myynyt verovuonna 2002 arvopapereita siten, että osasta myynneistä oli syntynyt luovutusvoittoa yhteensä 8 673,95 euroa ja osasta luovutustappiota yhteensä 27 554,44 euroa. Verovuodelle 2001 A:lle oli vahvistettu arvopapereiden myynnistä luovutustappiota 15 055,01 euroa. Verovuoden 2002 verotuksessa oli 8 673,95 euron myyntivoitosta ensin vähennettävä verovuoden 2001 vahvistetusta myyntitappiosta verovuoden 2002 myyntivoittoa vastaava määrä eli koko myyntivoiton määrä ja verovuoden 2002 myyntitappioksi oli vahvistettava verovuoden 2002 myyntitappio 27 554,44 euroa. 107

luovutustappioon rinnastetaan vakioidun option tai termiinin tai niihin rinnastettavan johdannaisinstrumentin raukeaminen konkurssista yms. johtuva arvopaperin lopullinen arvonmenetys (perheyhtiöissä tavallinen) KHO 2000:71: Kalusteiden ja huonekalujen valmistusta, kauppaa ja asennusta harjoittavan kommandiittiyhtiön toiminta oli ollut vuosien ajan tappiollista, ja vastuunalaiset yhtiömiehet olivat jatkuvasti lisänneet pääomapanostaan yhtiössä. Yhtiömiehet eivät olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana tehneet yksityisnostoja yhtiöstä. Kun liiketoiminnan tervehdyttäminen ei ollut onnistunut, yhtiön liiketoiminta oli myyty 27.3.1998. Vastuunalaisten yhtiömiesten tarkoitus oli purkaa yhtiö. Katsottiin, että purkaminen oli vaihtoon rinnastettava toimenpide, jossa osuus yhtymässä vaihdettiin purussa saatavaan jako-osuuteen. Vastuunalainen yhtiömies sai vähentää yhtiötä purettaessa syntyvän tappion luovutustappiona tuloverolain 50 :n mukaisesti. Ennakkoratkaisu vuosille 1999 ja 2000. Äänestys 4-1. tästä ratkaisusta voitaneen päätellä, että päinvastaisessa tilanteessa syntyisi veronalainen luovutusvoitto 108

vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pidetä tappiota, joka on syntynyt oman vakituisen asunnon luovutuksesta, jos vastaava voitto olisi verovapaata (yli 2 vuotta omistettu ja asuttu); sen sijaan sellaisen asunnon luovutuksesta syntynyt tappio, johon ei sovelleta vakituisen asunnon verovapaussäännöstä, on vähennyskelpoinen tavanomaisen koti-irtaimiston luovutuksesta, muun henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden luovutuksesta (korut tmv.) auton, veneen tmv. arvon alentumisesta johtuva myyntitappio kyse ei aina ole edes varsinaisesta tappiosta, vaan yksityistalouden menosta, joka on vähennyskelvoton KHO 17.11.1997 T 2901: Verovelvollisen ja hänen perheensä käyttöön hankittu henkilöauto katsottiin tavanomaiseen koti-irtaimistoon rinnastettavaksi henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuksi omaisuudeksi, jonka luovutuksesta syntynyt tappio ei ollut vähennyskelpoinen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta. Verovuosi 1994. Äänestys 3-2. 109

luovutustappio - myynti ja osto - VML 28 : salkun siivous vuoden vaihteessa luovutustappion realisointi ja saman yhtiön samansarjaisten osakkeiden samanmääräinen tai lähes samanmääräinen uudelleen hankinta ei ole tarkoituskaan luopua po. osakkeista tyypillinen sarjatoimi vai taloudellisesti perusteltu ja siten hyväksyttävä järjestely? KHO 2004:8: A oli verovuonna saanut 2.216 541 markan luovutusvoiton, josta hän oli verotuksessa vähentänyt X Oy:n osakkeiden luovutuksesta aiheutuneen 1 994 502 markan luovutustappion. Luovutustappio oli syntynyt, kun A oli 22.12.1998 1 349 120 markalla myynyt 3 331 110 markalla hankkimansa 52 700 X Oy:n osaketta Y- pankin meklarien välityksellä Y-pankille. Kun A oli kuitenkin tämän jälkeen samana päivänä myös ostanut Y-pankin meklarien välityksellä Y-pankilta 52 700 kpl X Oy:n osakkeita 1 349 120 markalla, hänen katsottiin ryhtyneen myyntiin ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että hän saisi tuloverolain 50 :ssä tarkoitetun vähennyskelpoisen luovutustappion ja siten vapautuisi suoritettavasta verosta. A:lla ei ollut oikeutta vähentää luovutusvoitostaan vaatimaansa luovutustappiota. VML 28. jos sovelletaan VML 28 :ää, vanha hankintameno siirtyy; tappiota ei siis menetetä lopullisesti 110

missä raja hyväksyttävyydelle? KHO 2009:53: Henkilö A oli myynyt 17.3.2003 internetissä toimivan pankkipalvelun kautta 2 000 kappaletta X Oyj:n ja 500 kappaletta Y Oyj:n osakkeita. Seuraavana päivänä A oli ostanut saman määrän X Oyj:n ja Y Oyj:n osakkeita takaisin myyntihintaa korkeammalla hinnalla. Osakkeet olivat pörssiosakkeita, joiden vaihto oli merkittävä. A:lle osakkeiden myynnistä aiheutunut tappio voitiin verotusmenettelystä annetun lain 28 :n säännöksen estämättä vähentää A:n saamista luovutusvoitoista, jotka olivat pääosin syntyneet A:n 28.4.2003 saamasta kiinteistön luovutusvoitosta. Verovuosi 2003. Äänestys 4-1. vastikkeeton saanto ja luovutustappio jos perintö- ja lahjaverotusarvo > myyntihinta syntyy myös vähennyskelpoinen luovutustappio jos edellisen omistajan arvo ositussaannossa > myyntihinta syntyy vähennyskelpoinen luovutustappio mahdollistaa verosuunnittelun verosuunnittelu mahdollista myös yhden vuoden lahjoitustilanteissa, joissa sovelletaan osittaista jatkuvuusperiaatetta 111

Omaisuudenhoitajan tmv. sijoituspalveluntarjoajan maksaman vahingonkorvauksen verotus TVL 78 : Vahingonkorvaus tai muu siihen verrattava korvaus ei ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai. jos vahingonkorvaus maksetaan sellaisen tulon sijaan, joka olisi ollut veronalaista, vahingonkorvauskin on veronalaista sijoituspalveluntarjoaja maksaa sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen perusteella vahingonkorvausta omaisuuden arvon alentumisen johdosta tuloverolain mukaan verotettavalle verovelvolliselle jos vahingonkorvaus siis maksetaan veronalaisen luovutushinnan (voiton) sijaan, se on veronalaista tuloa verotetaanko vahingonkorvaus 1) erillisenä pääomatulona vai 2) pienentääkö esimerkiksi osakkeiden tai joukkovelkakirjan luovutustappiota tai säästöhenkivakuutuksen menetystä taikka 3) tuleeko esimerkiksi osingon sijaan? pidän oikeana sitä, että vahingonkorvausta käsitellään samalla tavalla kuin sitä tuloa, jonka sijaan se maksettiin ratkaisevaa siis se, minkä tulon sijaan korvaus kussakin tapauksessa maksetaan 112

KHO 30.11.2006 T 3250 (ei julk.): A oli tammikuussa 1999 tehnyt Pankkiiriliike X:n kanssa sijoitussopimuksen, jonka mukaan pankkiiriliikkeellä on oikeus tehdä itsenäisesti sopimuksen ehtojen mukaisia sijoituksia asiakkaan lukuun. Sopimuksen voimassa ollessa Pankkiiriliike X kävi aktiivista arvopaperikauppaa A:n lukuun. Ajalla 1-7/2000 tehtyjen kauppojen arvo oli noin 1,8 miljardia markkaa ja kauppojen lukumäärä oli 2751 kappaletta. Pääosin tämän kaupankäynnin seurauksena A:n varallisuuden määrä väheni noin 3 miljoonalla markalla vuoden 2000 aikana. Pankkiiriliike X maksoi A:lle välityspalkkioiden palautuksena ja arvopaperikaupasta aiheutuneiden tappioiden korvauksena 2 miljoonaa markkaa vuonna 2001 tehdyn sopimuksen perusteella. A:n vuonna 2001 saaman 2 miljoonan markan korvauksen katsottiin tulleen A:lle veronalaisten luovutusvoittojen sijaan, ja korvaus oli näin ollen veronalaista luovutusvoittoon verrattavaa tuloa. Kun korvaus liittyi välittömästi vuonna 2000 A:n lukuun käytyyn arvopaperikauppaan ja kun sen määrä oli selvillä vuonna 2001, korvaus otettiin huomioon vuodelta 2000 arvopaperikaupoista vahvistettavaa luovutusvoittoa laskettaessa. 113

Alihintaisen luovutuksen luovutusvoiton verotus tilanne verovuodesta 2005 alkaen TVL 47.5 jos omaisuus on luovutettu käypää arvoa alempaan hintaan siten, että kysymys on PerVL 18.3 :ssä tarkoitetusta lahjanluonteisesta kaupasta (ns. ¾ sääntö), luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteen perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan sovelletaan jakamisperiaatetta vastikkeellisesti luovutetun osuuden hankintamenoksi katsotaan siihen kohdistuva osuus hankintamenosta esimerkki isä myy tyttärelleen 100.000 :lla kesäasunnon, jonka käypä arvo on 150.000 kauppahinta alle ¾ käyvästä arvosta alihintainen luovutus, josta lahjan osuus on 50.000 kesäasunnon hankintameno 75.000 TVL 47.5 vastikkeeton osuus 1/3 ja vastikkeellinen osuus 2/3 hankintamenoksi katsotaan 2/3 todellisesta hankintamenosta 50.000 luovutusvoitto: 100.000./. 50.000 = 50.000 114

3. Osinkotulojen verotus Yleistä TVL 33 a d :t osinkotulon oikea verovuosi osingonsaajan verovuosi = vuosi, jona osinko on ollut nostettavissa = saatu vallintaan eli kassaperiaate (TVL 110 ) tässä suhteessa ei siis ole merkitystä sillä, miltä yhtiön tilikaudelta osinko jaetaan 115

Osinko julkisesti noteeratusta (listatusta) yhtiöstä TVL 33a julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa osinkotuloon kohdistuvat menot ja tulonhankkimisvelan korot ovat kuitenkin kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia verokanta osinkotulosta laskettuna 19,6 % ennakonpidätys 19 % osingon vuosi-ilmoitus esitäytetty veroilmoitus listatusta yhtiöstä saadulla osingolla tarkoitetaan sellaisesta yhtiöstä saatua osinkoa, jonka osakkeet ovat osingonjaosta päätettäessä arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1:3 :ssä tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena tai muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla kaupankäynnin kohteena Suomessa tai ulkomailla 116

Muusta kuin julkisesti noteeratusta (listaamaton) yhtiöstä saatu osinko TVL 33 b muulta kuin julkisesti noteeratulta yhtiöltä saatu osinko jaetaan ansio- ja pääomatulo-osingoksi osinko verotetaan pääomatulo-osinkona osakkeen matemaattisesta arvosta laskettuun 9 %:n vuotuista tuottoa vastaavaan määrään saakka sen ylittävältä osalta osinkotulo on ansiotulo-osinkoa yhtiön tilikauden pituudella ei ole merkitystä 9 %:n vuotuista tuottoa laskettaessa (KHO 2002:1) matemaattista arvoa laskettaessa osakkaan omistamat kaikki osakkeet otetaan huomioon KHO 1999:24: Pörssissä noteeraamattoman osakeyhtiön osakas omisti yhtiön 30 osakkeen osakekannasta 27 osaketta, joista kolme kuului A-sarjaan ja 24 B- sarjaan. Osakeyhtiö jakoi osinkoa vain A-sarjan osakkeille. Osingot ja yhtiöveron hyvitys katsottiin pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastasi osakkaan omistamien kaikkien osakkeiden varallisuusverolaissa tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettua 15 prosentin vuotuista tuottoa. Täten pääomatulo-osuuden laskentapohjaan oli luettava myös B-sarjan osakkeet, vaikka niille ei jaettu osinkoa. Verovuosi 1993. 117

Osakkeen matemaattisen arvon laskennan pohjana oleva oikea tase POT-osuuden perusteena oleva matemaattinen arvo lasketaan osingon jakovuotta edeltävän tilikauden päättymishetken taseen mukaan = osingon nostettavissaoloajankohdan perusteella määräytyvä jakovuosi tilikausi 1.1. 31.12.2011; osinko nostettavissa 1.7.2012 tase 31.12.2011 tilikausi 1.7.2011 30.6.2012; osinko nostettavissa 1.11.2012 tase 30.6.2011 tilikausi 1.7.2011 30.6.2012; osinko nostettavissa 3.1.2013 tase 30.6.2012 118

Listaamaton yhtiö 2010 2011 2012 Yhtiön tilikausi kalenterivuosi osingonjakopäätös 30.5.11, osinko nostettavissa 1.7.11 alkaen => osingonsaajan tuloa vuoden 2011 verotuksessa osingonsaajan verotusvuosi ilmoittaa osinkotulon vuoden 2011 veroilmoituksessa Osakkaan verotus verovuodelta 2011: osinkotulo, joka on ollut nostettavissa 2011 osakkeen matemaattinen arvo lasketaan taseen 31.12.2010 mukaan, Verohallinto laskee arvon toimittaessaan yhtiön verotusta vuodelta 2010 (siis vuonna 2011) ja tieto lähetetään yhtiölle vuoden 2010 verolipussa, jonka yhtiö saa syksyllä 2011 ja näin osakas osaa laskea AT/POT- osuudet antaessaan veroilmoituksen vuodelta 2011 keväällä 2012. Ennakkoperinnässä syksyllä 2011 onnistuu jo laskenta AT/POT osuuksiin oikein, kun vuoden 1999 verotus on päättymässä (arvo on laskettu) 119

Verovuotta edeltäneen vuoden tilipäätöksestä laskettu matemaattinen arvo ArVL 2.1 1. Yhtiön viimeisin osingonjakoa edeltänyt verovuosi 1.1. 31.12.2011 Osingonjakopäätös 3.3.2012 Osinko nostettavissa 2.5.2012 Yhtiön verovuosi Osinko on verovuoden 2012 tuloa: matemaattisen arvon pohjana on tase 31.12.2011 2. Yhtiön viimeisin osingonjakoa edeltänyt verovuosi 1.10.2010 31.1.2012 Osingonjakopäätös 3.3.2012 Osinko nostettavissa 2.5.2012 Yhtiön verovuosi Osinko on verovuoden 2012 tuloa: matemaattisen arvon pohjana on tase 30.9.2010 120

Tilikaudet, joilta osingot jaetaan: 1.1.2011 31.12.2011 1.1.2012 30.6.2012 Osingonjakopäätös ja osinko nostettavissa 1.4.2012 Osingonjakopäätös ja osinko nostettavissa 1.11.2012 Molemmat osingot ovat verovuoden 2012 tuloa Matemaattinen arvo määräytyy taseen 31.12.2011 perusteella matemaattinen arvo lasketaan vain kertaalleen vaikka samana verovuonna osinkoa olisi jaettu useamman kerran 121

Erityistilanteet: Uuden yhtiön matemaattinen arvo ArVL 10 nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo osakkaan tai yhtiön vaatimuksesta osakkeen merkintähinta Osakepääoman korotus ArVL 12 korotus tapahtuu sen jälkeen, kun verovuoden alkua edeltänyt viimeisin tilikausi on päättynyt: nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo osakkaan tai yhtiön vaatimuksesta osakkeen merkintähinta 122

Uusi yhtiö ArVL 10 jos ennen verovuoden alkua ei ole päättynyt yhtään yhtiön verovuotta: nimellisarvo / kirjanpidollinen vasta-arvo osakkaan vaatimuksesta osakkeen merkintähinta Osingonjakopäätös ja osinko nostettavissa 1.10.2011 Nimellisarvo Matem. arvo taseesta 30.6.11 Osingonjakopäätös ja osinko nostettavissa 1.3.2012 Yhtiön ensimmäinen verovuosi 15.6.2010 30.6.2011 123

MATEMAATTINEN ARVO: osakastason oikaisut Matemaattisesta arvosta tehdään osakastason vähennykset: 1. yrittäjäosakkaan omana tai perheen asuntona käytetyn asunnon arvo TVL 33b.3 asunto on yksityiskäytössä olevaa varallisuutta 2. osakkaan tai hänen perheenjäsenensä yhtiöstä ottama, yhtiön varoihin saamisena kuuluva rahalaina (osakaslaina) TVL 33b.4 rahalainana otetut varat ovat yksityiskäytössä olevaa varallisuutta 124

Yrittäjäosakas (määritelmä TEL 1d :ssä ja YEL 3 :ssä) ei pidetä yhtiöön työsuhteessa olevana on YEL-vakuutettu johtavassa asemassa osakeyhtiössä työskentelevä, joka omistaa yksin yli 30 % osakepääomasta tai äänimäärästä (2011 alkaen, HE 135/2010) taikka omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % osakepääomasta tai äänimäärästä sekä välitön että välillinen omistus johtavalla asemalla tarkoitetaan toimitusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä tai muuta vastaavaa asemaa tai vastaavaa tosiasiallista määräämisvaltaa osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä. 125

Asunnon arvon vähentäminen TVL 33b.3 Yrittäjäosakkaan omana tai perheen asuntona käytetyn asunnon vakituinen tai vapaa-ajan asunto osakkeenomistajan verovuoden aikana ainakin jonkin aikaa asunto on kuulunut yhtiön varoihin sen verovuoden päättyessä, jonka mukaan nettovarallisuus on laskettu ei merkitystä minkä tulolähteen varoja asunto on yhtiöllä myös välillisesti omistettu asunto KHO 2003:55 vähennettävä määrä: yhtiön nettovarallisuuden laskennassa käytetty määrä poistamaton hankintameno tai vertailuarvo (ArVL:n mukainen verotusarvo) 126

Asunnon arvon vähentäminen Asunnon arvona vähennetään nettovarallisuuden laskennassa käytetty arvo Osingonjako-päätös ja osinko nostettavissa 15.3.2012 Tilikausi 1.1. 31.12.2011 Yhtiön on pitänyt omistaa asunto nettovarallisuuden laskentahetkellä 2012 Asuntoa on käytettävä omana tai perheen asuntona osakkeenomistajan verovuoden aikana (2012) 127

Osakaslainan arvon vähentäminen TVL 33b.4 osakas on velkaa yhtiölleen; yhtiöllä saamisena ROMomaisuudessa osakas omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 10 % yhtiön osakkeista puoliso + alaikäiset lapset (TVL:n mukainen perhe) vain välittömästi omistetut osakkeet vähennys tehdään ensisijaisesti lainan ottaneen osakkeiden matemaattisesta arvosta jos osakaslaina on lainan ottaneen osakkeiden matemaattista arvoa suurempi, ylimenevä osa vähennetään perheenjäsenten osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennettävä määrä: yhtiön nettovarallisuuden laskennassa käytetty määrä 128

Osakaslainan pääoman vähentäminen Osakaslainan arvona vähennetään taseen mukainen arvo Osingonjako-päätös ja osinko nostettavissa 15.3.2012 Tilikausi 1.1. 31.12.2011 Lainan on pitänyt olla olemassa nettovarallisuuden laskentahetkellä 2012 Vähennys ensisijaisesti lainanottaneen verotuksessa toissijaisesti muiden perheenjäsenten osakkeiden arvosta 129

Osinkotulon veronalaisuus pääomatulo-osinko on 70 %:sesti veronalaista pääomatuloa kuitenkin niin, että verovelvollisen saamat tällaiset osingot ovat 90.000 :oon asti verovapaata tuloa henkilökohtainen katto: kaikista yhtiöistä saatu POT-osinko lasketaan yhteen 90.000 :n rajaa määriteltäessä puolisoilla 2 x 90.000 = 180.000 Verovuodesta 2012 alkaen 60 000 euroa ansiotulo-osinko 70 %:sesti veronalaista ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa ansiotulo-osinko kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen ja valtionverotuksen työtulovähennyksen piirissä keventää pienten AT-osinkotulojen saajien verotusta 130

Esimerkki 1: jaettu osinko 200.000 9 % matemaattisesta arvosta = 80.000 Esimerkki 2: 80.000 asti osinko kokonaan saajalleen verovapaata tuloa (alle 90 000) 120.000 :sta (200-80) 30 % verovapaata (36.000 ) ja 70 % veronalaista AT-tuloa (84.000) jaettu osinko 200.000 9 % matemaattisesta arvosta = 150.000 90.000 asti osinko kokonaan saajalleen verovapaata tuloa 60.000 :sta (150-90) 30 % verovapaata (18.000) ja 70 % veronalaista POT-tuloa (42.000) 50.000 :sta (200-150) 30 % verovapaata (15.000) ja 70 % veronalaista AT-tuloa (35.000 ) osinko voi siis olla verovapaata tuloa kolmella eri perusteella POT-osingon 90.000 :oon saakka ylimenevän POT-osingon 30 % verovapaa osa AT-osingon 30 % verovapaa osa 131

Esimerkki 3: osakkeiden lukumäärä 20 kpl osakkeen matemaattinen arvo 20.000 e/kpl taseessa oleva asunto 100.000 saatu osinko 70.000 oikaistu matemaattinen arvo: matemaattinen arvo, 20 x 20.000 = 400.000./. asunto - 100.000 oikaistu matemaattinen arvo 300.000 osinkotulon jako at/pot- osuuteen: pot- osuus 9 % x 300.000= 27.000, verovapaata tuloa AT-osuus 43.000, josta 70 % va at, 30 % vv 132

Osinkotulo listaamattomasta yhtiöstä Osakeyhtiön varat./. Osakeyhtiön velat = Nettovarallisuus L varojen arvostamisesta verotuksessa Osakkaan omistamien osakkeiden matemaattinen arvo yhteensä./. osakastason vähennykset asunto (TVL 33b.3 ) rahalaina yhtiöltä (TVL 33b.4 ) Nettovarat / ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä = Osakkeen matemaattinen arvo Pääomatulo-osuuden laskentaperuste = osakkaan omistamien osakkeiden oikaistu matemaattinen arvo Osakkaan saama osinkotulo 9 % 133

Osakkaan saama osinkotulo 9 % < 9 %osakkeiden matemaattisesta arvosta POT-osinkoa > 9 % osakkeiden matemaattisesta arvosta AT-osinkoa < 90 000 verovapaa > 90 000 POTosinkoa 70 % AT-osinkoa 30 % verovapaa 70 %POT 30 % verovapaa kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, perusvähennys ja valtionverotuksen työtulovähennys 134

Työperusteinen osinko TVL 33b.3 Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään osingon veronalaisuudesta, osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys. sääntelyn taustalla ns. lääkäriyhtiötapaus KHO:2008:6 ei varsinainen veronkiertämistä koskeva erityissäännös, vaikka sen piirteitä säännöksessä onkin soveltaminen ei siis edellytä järjestelyn keinotekoisuutta tai veronkiertämisen tarkoitusta toisaalta säännös ei estä VML 28 :n yleistä soveltamista EPL 13a : ansiotulo-osinkoa pidetään joko työkorvauksena tai palkkana myös muut työnantajavelvoitteet: ennakonpidätys ja taso-maksu EVL 8.1,4b : maksaja-osakeyhtiö saa vähentää tämän osingon verotuksessaan palkan/työkorvauksen tapaan sovelletaan osinkoon, joka nostetaan 1.1.2010 tai sen jälkeen 135

osingonjako voi perustua yhtiöjärjestyksen määräykseen yhtiökokouksen päätökseen osakassopimukseen tai muuhun sopimukseen ei siten edellytä mitään määrämuotoista sopimusta; olennaista on se, että osingonjaon on sovittu perustuvan työpanokseen soveltuu vain tilanteisiin, joissa osingon jakoperusteena käytetty työpanosten arvoa ei siten sovellu esim. tilanteeseen, jossa osakeyhtiössä on vain yksi osakas ja hän nostaa osakeomistuksen perusteella osinkoa, vaikka tulos perustuisikin osakkaan työpanokseen soveltuu myös esimies- ja vastuuasemassa olevalle maksettuun osinkoon, jos osingon jakoperusteena käytetään esimerkiksi vastuualueen tulokseen perustuvaa tekijää (vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi bonuspalkkiojärjestelmissä) jos jakoperusteena sekä työpanos että muu peruste säännös soveltuisi vain työpanoksen perusteella määräytyvään osuuteen osinko on aina henkilökohtaisen tulolähteen tuloa, vaikka osakkeet kuuluvatkin EVL/MVL-tulolähteeseen 136

osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos sääntely koskee vain luonnollista henkilöä (työpanos) osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys työpanoksen tekijän ei siis tarvitse olla osinkoa jakavan yhtiön osakas työpanoksen tekijä (verovelvollinen) voi olla joko osingonsaaja itse tai tämän intressipiiriin kuuluva henkilö esimerkiksi osingonsaajana olevan holdingyhtiön osakas lähipiireineen osingonsaajan perheenjäsen, sukulainen tai muu läheinen henkilö holdingyhtiötilanteet osinko verotetaan työpanoksen tekijän tulona vaikka holdingyhtiö omistaa osakkeet osinko verotetaan ansiotulona heti osingonjakovuonna, vaikka holdingyhtiö ei osinkoa edelleen jakaisikaan kun holdingyhtiö myöhemmin jakaa osingon edelleen tuloa ei veroteta enää toiseen kertaan 137

Osinkotulo ulkomailta TVL 33 c Osinkotulo EU:n jäsenvaltiossa olevalta yhtiöltä verotetaan kuten kotimaasta saatu osinko listatusta 70 %:sti veronalaista POT-tuloa (Nordea, TeliaSonera) listaamattoman osalta jako ansio/pääomatuloon osakkeen käyvästä arvosta laskettuna lähdevaltion perimä lähdevero hyvitetään (kokonaan vaikka tulo olisikin Suomessa vain osittain verollista) hyvitys kuitenkin enintään Suomessa osinkotulosta maksetun veron määrä rajattu ulkopuolelle yhtiöt, joita emo-tytäryhtiö-direktiivi ei koske niistä saatu osinko verotetaan kuten muusta valtiosta saatu osinko Osinkotulo muulta kuin EU:n jäsenvaltiossa olevalta yhtiöltä osinkotulo verosopimusvaltiosta verotetaan kuten kotimaasta saatu osinko listauksen selvittäminen ja jako AT/POT käyvän arvon perusteella osinkotulo muusta kuin verosopimusvaltiosta kokonaan veronalaista ansiotuloa lähdevaltion perimä vero hyvitetään 138

Peitelty osinko TVL 33d.1 yksityishenkilölle ansiotulona veronalaista 70 % ja verovapaata 30 % Osuuskunnan jakaman osuuspääoman yms. korko TVL 33 d.2 verotus samalla tavalla kuin listatun yhtiön jakaman osinkotulon verotus luonnollisen henkilön saamina 70 % veronalaista pääomatuloa ei jakoa AT/POT- korkoon henkilökohtainen 1.500 :n verovapaa osa kattaa lähes 90 % osuuspääoman koroista suuria osuuspääoman korkoja eräillä tuottajaosuuskunnilla, Metsäliitolla ja osuuspankeilla 139

Osinkoverotus ja verosuunnittelu vieras pääoma ja vieraaksi pääomaksi luettavat voittosidonnaiset instrumentit yleistyvät POT- tulo, vähennyskelpoinen korkomeno yhtiössä ongelmana käyvän korkotason määrittely vuokranmaksun käyttö verosuunnittelutilanteissa POT- tulo, vähennyskelpoinen vuokrameno yhtiössä toimitilat siirretään osakkaan omistamaan keskinäiseen kiinteistöyhtiöön ansiotulo-osingot korvataan palkan nostolla palkan vastattava tehtyä työtä ansiotulo-osinkoa pyritään muuntamaan väliyhtiön avulla pääomaosingoksi yhtiöt, joissa pieni nettovarallisuus, mutta suuret tuotot, esim. asianajajat, lääkärit, tilintarkastajat uusi sääntely TVL 33b.3 perhevarallisuuden hajauttaminen 90.000 :n (60 000 :n) henkilökohtaisen verovapaaosan maksimoimiseksi listattujen yhtiöiden yli 10 %:n omistukset siirretään holding-yhtiöihin EVL 6a.1,3-k holding-yhtiön saama osinko kokonaan verovapaa (omistus yli 10 %) alle 10 %:n omistuksiin kohdistuva osittainen ketjuverotus hillitsee pienomistajien osalta yhtiöittämistä ongelma koskee varsin rajattua omistajaryhmää 140

4. Osakaslaina veronalaisena tulona TVL 53a luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa on osakeyhtiöstä verovuonna nostettu ja verovuoden päättyessä takaisin maksamatta oleva rahalaina, jos perhekokonaisuuden omistusosuus on vähintään 10 % ei ennakonpidätyksen alaista tuloa (ennakonkanto voidaan määrätä) jos laina on luettu veronalaiseksi tuloksi, verovelvollinen saa vähentää takaisin maksamansa määrän tulonhankkimismenona pääomatulosta, jos maksu tapahtuu viimeistään viidentenä vuotena lainan nostamisvuoden jälkeen; TVL 54c takaisinmaksettuun osakaslainaan ei sovelleta alijäämähyvityksen enimmäismäärää verovuosina 2005-2009 (TVL 131.6 ) sovelletaan 3.4.1998 tai sen jälkeen otettuihin lainoihin osakaslainasta maksetun velan koron vähennyskelpoisuus määräytyy sen perusteella, mihin laina on käytetty säännöksen mukainen osakaslaina ei synnytä vastikkeetonta etua, vaikka velka olisi koroton ei peitellyn osingon seuraamuksia 141

5. Vuokratulojen verotus henkilöverotuksessa (TVL) aina pääomatuloa KHO 31.12.1997 T 3455: A, joka ei ollut harjoittanut maataloutta, oli antanut isältään lahjaksi saamansa noin 2,5 hehtaaria peltoa käsittävän määräalan vuokralle. Vuokramies oli viljellyt peltoa maksaen siitä vuokraa 900 markkaa vuodessa. KHO katsoi, että kysymyksessä oli maatilan vuokraus. Vuokratulo oli siten A:n maatalouden tuloa, joka oli jaettava pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin. oy osakas / henkilöyhtiö yhtiömies: vuokrataso VML 29 peitelty osinko vähennyskelvoton voitonjako vuokrattuun kiinteistöön tai osakehuoneistoon kohdistuva velka on verotuksessa tulonhankkimisvelkaa 142

Hoito- ja pääomavastikkeiden vähennyskelpoisuus osakehuoneistojen vuokraustoiminnassa yhtiövastike = hoitovastike + pääoma- eli rahoitusvastike hoitovastike on vähennyskelpoinen vuokratulosta rahoitusvastike eli pääomavastike yhtiö kerää lainanlyhennys- tai perusparannusmenojen kattamiseen KHO 1975 II 541 ja KHO 2275/1991 / symmetria: tulo - meno jos asuntoyhteisö tulouttaa rahoitusvastikkeen on vähennyskelpoinen vuokratulosta jos asuntoyhteisö rahastoi rahoitusvastikkeen ei ole vähennyskelpoinen vuokratulosta luovutusvoittoverotuksessa hankintamenoon luetaan vain rahoitusvastike, joka on rahastoitu myös sellainen tuloutettu vastike, joka on maksettu "kerralla" pois ennen myyntiä, on lisätty hankintamenoon, jos osake on heti myyty (KHO 1971 II 556 ja 2.12.2004 t. 3113) 143

verotusmenettelylain 28 :n (veronkiertosäännös) soveltamisedellytykset saattavat tulla kyseeseen epätavallisissa tilanteissa: kun lainaosuus pyritään vähentämään juoksevassa tuloverotuksessa joko EVL:n mukaan vastikemenona (yrityksen omassa omistuksessa oleva osakehuoneisto) tai TVL:n mukaan vuokratulosta vähennyskelpoisena vastikemenona järjestely, jossa pyritään siis vähentämään osa osakkeen hankintamenosta juoksevassa tuloverotuksessa asuntoyhteisön ottaman lainan erikoinen kohdistaminen tiettyihin huoneistoihin erityisesti, jos perustajaurakointia harjoittava henkilö merkitsee osakasasemaansa hyväksi käyttäen perustamansa asuntoyhteisön osakkeita huomattavan halvalla hinnalla ja kohdistaa huoneistoon asuntoyhteisön lainoja vastaavasti muita enemmän jatkokysymyksiä: missä raja hyväksyttävyydelle? mistä määrästä osakkeiden varainsiirtovero? mikä on osakkeen hankintameno luovutusvoittoverotuksessa? oikeuskäytäntö keskeisessä asemassa 144

Vastikkeiden vähennyskelpoisuus vuokratulosta Perustapaukset: KHO 1975 II 541: Asunto-osakeyhtiön osakkaan hallitsemastaan huoneistosta saamasta vuokratulosta vähennettiin osakkaan yhtiölle hoitovastikkeen lisäksi suorittama ns. rahoitusvastike, jota ei ollut kannettu erilliseen rahastoon. KHO 2275/1991: Verovelvollinen sai vähentää rahoitusvastikkeet kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden omistamisen perusteella hallitsemistaan huoneistoista saatavista vuokratuloista, kun kiinteistöosakeyhtiössä näitä rahoitusvastikkeita ei rahastoitu vaan tuloutettiin. Ottaen myös huomioon, että rahoitusvastikkeet ensisijaisesti kannettiin kattamaan kiinteistöosakeyhtiön korkoja vastaavia rahoitusmenoja ja että kysymyksessä olevien huoneistojen vuokraustoiminta oli tuottavaa, KHO katsoi, että verovelvollisella oli oikeus vähentää rahoitusvastikkeet vuokratuloistaan. Ään. 3-1-1. KHO 1971 II 556: Asunto-oy:n osakkaalla oli yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus kokonaan suorittaa osakkeitaan rasittava osuus yhtiön veloista. Osakkaan yhtiölle mainitussa tarkoituksessa suorittama määrä luettiin hänen osakkeiden myynnissä saamansa satunnaisen myyntivoiton vähennykseksi, vaikka suoritus oli yhtiön kirjanpidossa kirjattu tulostilille. 145

KHO 2.12.2004 t. 3113: A oli 16.6.1999 luovuttanut perheensä asuinkäytössä olleen asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, jotka hän oli hankkinut 23.6.1998. Asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa oli 22.8.1998 lähtien suoritettu putkistojen korjaustöitä. Yhtiö, joka oli ottanut korjaustöistä aiheutuvien kustannusten rahoittamiseksi lainan, oli perinyt osakkeenomistajilta korjaustöiden ja lainanoton johdosta rahoitusvastiketta. A, joka oli ennen osakkeiden luovutusta maksanut 10 kuukaudelta rahoitusvastiketta 2 760 markkaa, oli osakkeiden luovutuspäivänä 16.6.1999 suorittanut yhtiölle osakehuoneistoa rasittaneen yhtiölainan jäljellä olevan määrän 26 755 markkaa. Korkein hallinto-oikeus lausui, että kysymyksessä oli ollut suurehko korjaustyö, jonka rahoittamiseksi yhtiö oli joutunut ottamaan velkaa. Osakkeidenomistajilla oli puolestaan velvollisuus suorittaa yhtiölle osakkeiden lukumäärän mukaan laskettava osuus mainitusta lainasta. Osakkaan yhtiölle suorittama osuus yhtiölainasta on osakkaan lisäsijoitus yhtiöön. Lainaosuuden suorittamisella on yleensä vaikutusta osakkeiden myyntihintaan. Näin ollen A:n 16.6.1999 suorittama osakkeita rasittaneen yhtiölainan loppusuoritus 26 755 markkaa oli tuloverolain 46 :n 1 momentissa tarkoitettua osakkeiden hankintamenoa. Merkitystä asiassa ei ollut sillä, miten rahoitusvastike oli käsitelty yhtiön kirjanpidossa. Verovuosi 1999. 146

Veronkiertojärjestelyt: KHO 3.9.1999 / 2311: A oli ostanut kiinteistöosakeyhtiön osakkeen, joka oikeutti 58 m2:n suuruisen huoneiston hallintaan. Kauppahinta oli 10.000 markkaa ja osaketta vastaava osuus yhtiön lainoista 600 000 markkaa. A oli saanut tuosta vuokralle antamastaan huoneistosta vuokratuloa 35 894 markkaa. A oli maksanut yhtiölle 5 004 markkaa hoitovastiketta ja 649 274 markkaa pääomavastiketta. Pääomavastikkeesta yhtiö oli käyttänyt korkokuluihin 49 274 markkaa ja lainojen lyhennyksiin 600 000 markkaa. Yhtiö oli tilikautensa aikana lyhentänyt lainojaan kaikkiaan 796 260 markkaa ja tehnyt käyttöomaisuudestaan 796 716 markan poistot. A:n katsottiin rahoitusvastikkeen muodossa maksaneen osakkeen hankintahintaa. A:lla oli oikeus vuokraustoimintaan liittyvänä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvana menona saamastaan vuokratulosta vähentää, paitsi hoitovastike sekä pääomavastike kiinteistöosakeyhtiön korkokuluihin käytetyltä osalta, kiinteistöosakeyhtiön osakeomistuksen nojalla hallitsemaansa huoneistoon kohdistuvalta osalta maksamastaan pääomavastikkeesta myös se osa, jonka kiinteistöosakeyhtiö oli pääomavastikkeiden kertymisvuodelta käyttänyt kiinteistöosakeyhtiön käyttöomaisuudesta tekemiä säännönmukaisia poistoja vastaavien lainanlyhennysten suorittamiseen. Kun A omisti 2 prosenttia kiinteistöosakeyhtiön osakekannasta ja kun yhtiön lainalyhennykset olivat pienemmät kuin käyttöomaisuuspoistot, 600 000 markan osasta A:n maksamaa pääomavastiketta, jota oli verotuslain 56 :n nojalla pidettävä osakkeen hankintahinnan suorituksena, vähennettäväksi hyväksyttiin mainittua prosenttiosuutta vastaava osuus yhtiön lainanlyhennysten määrästä eli 15 925 markkaa (2 % x 796.260). 147

Osakehuoneistossa tehtävistä erilaisista remonteista vuokraustilanteissa onko kyse vuosikulusta, joka vähennetään kertamenona? vai pitkävaikutteisesta perusparannusmenosta, joka voidaan vähentää juoksevassa tuloverotuksessa tasapoistoin vaikutusaikanaan EVL 24 :n (vrt. TVL 114 ) nojalla? vuosikorjausta: huoneiston maalaaminen, tapetointi, kuluneen laitteen uusiminen, kylpyhuoneen kaakelointi jne. tavanomaiset korjausmenot 148

perusparannusta: omaisuuden arvoa pysyvästi nostavat toimet, kuten huoneiston tai rakennuksen varustetason, tilankäytön tai rakennusmateriaalien tason parantamisesta aiheutuneet menot (tyypillinen osakehuoneistossa: saunan rakentaminen kylpyhuoneeseen) heti omaisuuden ostamisen jälkeen suoritetut korjausmenot katsotaan hankintamenoon rinnastettaviksi menoiksi, vaikka ko. menot normaalisti vähennettäisiin vuosikorjausmenoina (KHO 1992/1849 ja 2000:51) EVL 24 : tasapoistomenettely juoksevassa vuokratulon verotuksessa (KHO 16.1.2001 t. 51, KHO 11.12.1981 t. 5867, Helsingin HAO 13.11.2001 t. 03814/00/1000) TVL 114 :n menon jaksottamista koskeva säännös viittaa soveltuvin osin EVL:n säännöksiin remonttikulu voidaan myös jakaa osittain vuosikorjausmenoksi ja osittain perusparannusmenoksi / remontin sisältö ja kulurakenne - arviolta in casu 149

oikeuskäytäntöä: vuokratulosta tehtävä vähennys - perusparannusmenot / vuosikorjausmenot KHO 2000:51: Verovelvollinen oli saanut testamentilla osakehuoneistoon oikeuttavat osakkeet. Huoneistoa, jonka pinta-ala oli 57 neliömetriä, ei ollut saatu vuokrattua siinä kunnossa missä se oli ollut edellisen omistajan jäljiltä, joten verovelvollinen oli teettänyt huoneistossa korjaustöitä, jolloin huoneiston katot, keittiön seinät ja kalusteet oli maalattu, olohuoneen ja makuuhuoneen seinät tapetoitu ja lattiat päällystetty sekä vaihdettu uusi jääpakastekaappi ja hankittu pesukoneen vedenottohana. Korjauskulut olivat olleet yhteensä 12 550 markkaa ja verovuonna korjauksen jälkeen 10 kuukaudelta saadut vuokratulot 24 370 markkaa. Koska kulut olivat aiheutuneet korjaustöistä, jotka oli suoritettu omistajanvaihdoksen jälkeen mutta ennen kuin huoneisto oli otettu vuokrakäyttöön, niitä pidettiin hankintamenoon rinnastettavina menoina, eikä niitä saanut verovuonna vähentää saataviin vuokratuloihin kohdistuvina vuosikuluina. Verovuosi 1997. Äänestys 4-3. 150

KHO 2001:2: A, jolla oli vuokratuloja useasta omistamastaan osakehuoneistosta, oli hankkinut yhteen vuokraamaansa huoneistoon parvekelasit, joiden hankintameno oli ollut 7 900 markkaa. Huoneistosta oli peritty vuokraa ajalta 1.1.- 30.6.1998 15 660 markkaa eli 2 610 markkaa kuukaudelta ja parvekelasien asentamisen jälkeiseltä ajalta 1.8.-31.12.1998 13 550 markkaa eli 2 710 markkaa kuukaudelta. Hallinto-oikeus, jossa A oli vaatinut parvekkeen hankintamenoa vähennettäväksi vuosikuluna, katsoi, että parvekkeen lasituksella oli huoneisto muutettu entistä tasokkaammaksi, jolloin muutoksesta aiheutuneet kulut olivat huoneiston perusparannusmenoja. Korkein hallinto-oikeus, jossa veroasiamies vaati parvekelasien katsomista vasta mahdollisessa osakkeiden luovutusvoittoverotuksessa vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi, ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä, jossa katsottiin, että A:lla oli oikeus vähentää perusparannusmenot vuokratulostaan yhtä suurina vuotuisina poistoina, eli, kun menon todennäköinen vaikutusaika oli 10 vuotta pitempi, 10 verovuotena, ja siten verovuonna 1998 790 markkaa. Tuloverolaki 29, 54 ja 114 ; Laki elinkeinotulon verottamisesta 24 151

Oikeuskäytäntöä: vuokratulosta tehtävät poistot KHO 17.9.1987 t. 3819: Vuodesta 1979 lähtien omassa käytössä ollut omakotitalo annettiin vuokralle marraskuussa 1983. KHO katsoi, ettei rakennuksen hankintamenoa voida alentaa sillä perusteella, että rakennus on ollut verovelvollisen omassa asumiskäytössä ja siitä on vahvistettu asuntotulo. Koska verovelvollinen, joka ei rakennuksen ollessa perheen omassa asumiskäytössä, ole tehnyt siitä poistoja, hän sai vuokraustoiminnan alkaessa tehdä rakennuksesta poiston sen alkuperäisestä hankintamenosta (ään. 4-3) KHO 1983 II 549: Kiinteistöllä sijainneen teollisuushallirakennuksen tuhouduttua 8.5.1978 tapahtuneessa tulipalossa verovelvollinen oli rakennuttanut kiinteistölle uuden hallirakennuksen. Uusi rakennus valmistui lokakuussa 1978 ja sen hankintameno oli yhteensä 411.000 mk:aa. Tuhoutuneesta rakennuksesta verovelvollinen sai palovakuutuskorvausta yhteensä noin 740.000 mk:aa. Kun tuhoutuneen rakennuksen poistamaton hankintameno verovuoden alkaessa oli 54.000 mk:aa ja kun vakuutuskorvauksen se osa, joka ylitti poistamattoman hankintamenon oli uuden rakennuksen hankintamenoa suurempi, verolautakunta ei hyväksynyt uuden rakennuksen hankintamenosta poistoa vähennettäväksi lainkaan. Koska vakuutuskorvausta ei kuitenkaan TVL 22 :n 1 mom 15- kohdan mukaan ollut katsottava verovelvollisen veronalaiseksi tuloksi, verolautakunnalle ei ollut oikeutta edellä kerrotulla tavalla tulouttaa vakuutuskorvausta. Verovelvollisella oli tämän vuoksi oikeus kiinteistön vuokratulosta vähentää uuden hallirakennuksen hankintamenosta tekemänsä poisto 37.000 markkaa. 152

KHO 21.1.1997 T 66: Vuonna 1992 kuolleen A:n kuolinpesän varoihin oli kuulunut kaksi kiinteistöä, joilla olevat 4 rakennusta olivat A:n eläessä olleet vuokrattuina ja kuolinpesä oli jatkanut vuokraustoimintaa. Arvoina, joista rakennusten poistot voitiin kuolinpesän verotuksessa tehdä, oli käytettävä A:n verotuksessa käytettyjä poistamattomia hankintamenoja. Kuolinpesän vaatimus, että oli käytettävä perintöverotuksessa vahvistettuja käypiä arvoja, oli lakiin perustumaton. huom: syntyy eri hankintameno luovutusvoittoverotusta varten ja juoksevassa tuloverotuksessa KHO 30.10.2002 T 2765: Henkilö oli 27.12.1995 lahjoittanut kiinteistön lapselleen ja lapsenlapsilleen, mutta pidättänyt itselleen elinikäisen oikeuden kiinteistöstä saatavaan vuokratuottoon. Henkilöllä ei katsottu olleen verovuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa oikeutta rakennuksen hankintamenosta tehtävään poistoon, vaikka kiinteistön vuokratuotto verotettiin hänen tulonaan. KHO 2010:2: A, jota oli verotettu tuloverolain mukaan, oli vuokrannut osan omistamastaan asuinkiinteistöstä. Veroilmoituksellaan hän ei ollut vaatinut rakennuksesta poistoa eikä myöskään ilmoittanut, että hän ei vaadi poistoa. Koska vuokrattavan rakennuksen hankintameno on tulonhankkimismeno ja kun tuloverolaissa ei ole säädetty aikaa, jonka kuluessa poistovaatimus on esitettävä ja ottaen myös huomioon, että A ei ollut kirjanpitovelvollinen vuokraustoiminnastaan, on poistovaatimus voitu esittää verotuksen päättymisen jälkeen. (vastaava metsävähennystä koskeva KHO 10.12.2010 T 3711) 153

Oikeuskäytäntöä: vuokraus perhepiirissä KHO 29.04.2003 t. 1064: A:n puolisot olivat vuokranneet täysi-ikäiselle lapselleen asuinkiinteistön. Veroilmoituksissaan he olivat ilmoittaneet vuokratuloiksi 27 550 markkaa ja kiinteistön juokseviksi kuluiksi 5 600 markkaa sekä rakennuspoistoksi 28 026 markkaa eli vuokraustoiminnan kuluiksi yhteensä 33 626 markkaa. Säännönmukaisessa verotuksessa vuokraustoiminnan tulos vahvistettiin 0 markaksi eikä kuluja ja poistoa vähennetty vuokratulon ylittävältä osalta puolisoiden pääomatuloista. Kun A:n puolisot olivat vuokranneet täysi-ikäiselle lapselleen asuinkiinteistön vuokrasta, joka tosin ylitti kiinteistön juoksevat kulut, mutta joka oli olennaisesti alempi kuin kiinteistön käypä vuokra, vuokraamista ei oltu tehty ensisijaisesti tulonhankkimistarkoituksessa vaan perhesyistä. Tämän vuoksi kiinteistön kulut ja rakennuksen hankintamenosta tehty poisto eivät olleet kiinteistön vuokratulon ylittävältä osalta puolisoiden pääomatuloista vähennyskelpoisia pääomatulon hankkimisesta johtuvia menoja. Korkein hallinto-oikeus kumosi veroasiamiehen valituksesta verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen, jolla vuokraus oli katsottu tulonhankkimistoiminnaksi ja vuokraustoiminnan tappio vähennetty puolisoiden pääomatuloista sekä hallinto-oikeuden päätöksen, jolla veroasiamiehen valitus oikaisulautakunnan päätöksestä oli hylätty, sekä saattoi voimaan A:n puolisoiden säännönmukaiset verotukset. 154

vrt. velan koroja koskeva KHO 2003:25: A:n puolisot olivat ostaneet asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ja vuokranneet huoneiston välittömästi täysi-ikäiselle lapselleen vuokrasta, joka tosin oli huomattavasti suurempi kuin huoneistosta suoritettu yhtiövastike ja vesimaksu, mutta joka oli vähemmän kuin puolet huoneiston käyvästä vuokrasta. Osakkeiden hankkimista ja huoneiston vuokraamista ei katsottu tehdyn tulonhankkimistarkoituksessa vaan perhesyistä. A:n puolisoilla ei ollut oikeutta vähentää osakkeiden hankkimiseksi otetun lainan korkoja tulonhankkimisvelan korkoina eikä lainan järjestelykuluja pääomatulon hankkimisesta johtuneina menoina. Äänestys 4-1. 155

6. Korkomenon vähennyskelpoisuus korkomeno ei ole luonnollinen vähennys vähennysoikeudesta säädetty erikseen TVL 58 täytyy täyttää korkokaavan edellytykset = ajan, korkoprosentin ja velkapääoman funktiona määräytyvä erä KHO 31.12.1997 T 3482: Verovelvollinen oli ottanut vakituisen asuntonsa hankkimiseksi LEL-työeläkekassalta lainaa. Lainan saamisen ehtona oli, että sen vakuutena oli pankkitakaus. Pankin myönnettyä lainalle takauksen verovelvollinen oli maksanut pankille neljännesvuosittain etukäteen takausprovisiota, jonka suuruus oli kaksi prosenttia jäljellä olevasta lainapääomasta. Verovelvollisen ja pankin välillä ei ollut velkasuhdetta, josta hän olisi maksanut pankille velan korkoa. Näin verovelvollisen pankkitakauksesta pankille suorittamat provisiot eivät olleet tuloverolain 58 :ssä tarkoitettuja korkomenoja. Tämän vuoksi ja kun takausprovisiot siihen nähden, että ne kohdistuivat asuntolainaan, eivät myöskään olleet vähennyskelpoisia luonnollisina vähennyksinä, takausprovisioita ei voitu vähentää verovelvollisen tulosta.tvl 54 d 156

KHO 5.12.2007 T 3124: A oli vakituisen asuntonsa rahoittamiseksi nostanut pankilta lainaa. Kiinteäkorkoisen lainan laina-ajaksi oli sovittu 20 vuotta. Lainaehtojen mukaan A:lla oli oikeus maksaa laina takaisin pankille ennen laina-ajan päättymistä. Tällöin pankki saattaisi periä A:lta lainaehtojen mukaisen korkoerokorvauksen, joka olisi seurausta markkinakorkojen laskemisesta lainassa olleen kiinteän korkojakson aikana. Korkoerokorvaus lasketaan diskonttaamalla luoton ennenaikaisen poismaksuhetken jälkeiset kassavirrat (korko ja lyhennykset) nykyhetkeen (ennenaikainen takaisinmaksuhetki) ja vertaamalla näin saatua luoton nykyarvoa luoton sen hetkiseen pääomamäärään. Mainittujen suureiden välinen korkoerokorvaus oli pankille maksettavaa korvausta siitä, että pankille jää kertymättä lainaehtojen mukainen korko lainan ennenaikaisen takaisinmaksun johdosta. Korkoerokorvaus ei ollut korkomenona eikä muullakaan perusteella A:n verotuksessa vähennyskelpoinen. 157

KHO 27.9.2007 T 2423: A pyrki suojautumaan tulonhankkimisvelkojen korkojen mahdolliselta nousulta ostamalla pankilta korko-optioita. A:n ja pankin välisen korkokattosopimuksen (cap-sopimuksen) mukaan A sai pankilta korvauksen, mikäli lainojen viitekorko ylittäisi 5,25 prosenttia. Tämän sopimuksen perusteella A maksoi pankille korvaukseksi tästä korkosuojauksesta 22.11.2001 yhteensä 105 786 markkaa. A:n korkokattosopimuksen johdosta pankille maksettavaa kertasuoritusta ei pidetty vähennyskelpoisena tulonhankkimisvelan korkona. Verovuosi 2001. Tuloverolaki 58 1 mom. 3 kohta 158

KHO:2010:70 Henkilökohtaisen tulon verotus - Osakeyhtiö - Vuokraustoiminta - Tulonhankkimisvelka Korkosuojaus A Oy:n toimialana oli kiinteistöjen vuokraus ja hallinta. Yhtiön tuotot olivat muodostuneet pääasiassa vuokraustuotoista ja sen tulos oli verotuksessa vahvistettu tuloverolain säännöksiä soveltaen. Yhtiö oli tehnyt pankin kanssa korkosuojaussopimukset (niin sanotut cap- ja floor-korkosuojaussopimukset). Yhtiö oli verovuonna suorittanut floorkorkosuojaussopimuksen perusteella pankille 421 371 euroa. Kun korkosuojaussopimuksen tarkoituksena oli yhtiön rakennushankkeeseen liittyvien velkojen korkoriskin hallitseminen, kysymyksessä oli tuloverolain 29 :ssä tarkoitettu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuva meno. Verovuosi 2004. Tuloverolaki 29 159