Maankäyttöpalvelut 6.7.2015 VIRRENKULMAN I RAKENTAMISOHJEET KERAVA 1. Kalevan kaupunginosan Kortteleille 730, 731, 732 ja 733 KERAVAN KAUPUNKI
OHJEIDEN TARKOITUS JA SITOVUUS Asemakaavan ja rakentamistapaohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö sekä rakennusten luonteva sovittaminen maastoon ja toisiinsa. Asemakaavan kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä säädellään uudisrakentamisen sijoittumista tontilla, kerroslukua, rakennusoikeutta, lämmitystapaa, istutuksia ja hulevesien käsittelyä. Rakentamisohjeet täydentävät kaavan määräyksiä. Nämä ohjeet liitetään sitovina tontin luovutusasiakirjoihin. Rakentajan tai suunnittelijan, rakennustarkastajan ja tarvittaessa kaavoittajan väliset neuvottelut suunnittelun luonnosvaiheessa ovat rakennushankkeen joustavan läpiviennin kannalta tärkeitä. Näin menetellen voidaan aikaisessa vaiheessa puuttua asioihin, jotka kaipaavat jatkokehittelyä tai ovat rakennusluvan myöntämisen esteenä. Erityisen hyviksi todettujen suunnitelmien kohdalla on mahdollista tulkita rakentamisohjeita joustavasti rakennustarkastajan ja kaavoittajan välisin neuvotteluin. Rakennussuunnittelun pohjana tulee käyttää tonttikarttaa. Tonttikartassa esitetään kiinteistöä koskevat yksityiskohtaiset tiedot kuten asemakaavamääräykset, tontin rajamitat ja tontin pinta-ala. Sijainti opaskartalla
1/4 1 YLEISTÄ 1.1 Sijainti Virrenkulma I-alue sijaitsee Keravan pohjoisosassa, noin kolmen kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta Kalevan kaupunginosassa. Alue rajoittuu idässä Virrenkulman (2197) kaava-alueeseen ja pohjoisessa Tuusulan kunnan rajaan ja lännestä lähivirkistysalueeseen. 1.2 Nykytilanne Virrenkulma I-asuinalue sijoittuu matalalle metsäiselle osittain paljaskallioiselle loivalle lounaaseen viettävälle rinteelle, joka laskee soiseen metsikköön. Maaperä on kalliota, joka vaihtuu Virrenkulman I asuinalueen länsirajalta rahkaturpeeksi. Alueen etelä- ja itäosan läheisyydessä maaperä on savea ja silttiä, joka on rakennettavuudeltaan huonoa. Rakentajan tulee teettää maaperä- ja rakennettavuusselvitys ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä, jotta voidaan varmistua oikeasta perustamistavasta. 1.3 Suunnittelutavoite Virrenkulman I asemakaava-alue liittyy kiinteästi Virrenkulman (2197) ja Virrenkulman asuinalueisiin. Tavoitteena on laajentaa laajahkoa I--kerroksista yhtenäistä omakotitaloaluetta yhteen sovittavalla tavalla. Asuinalueen väritys jatkaa olemassa olevaa rakennusten värimaailmaa, katot ovat väritykseltään tiilenpunaisia ja sokkelit sekä talousrakennukset harmaita. Harjakattoiset tai murretut harjakattoiset päärakennukset ovat I- tai -kerroksisia. Talousrakennukset ovat I-kerroksisia sekä harjakattoisia. Kattokaltevuus kaikissa rakennuksissa on 1:2,5. Vaikka Virrenkulman I-alueen tontit ovat suurempia kuin siihen rajautuvalla Virrenkulman (2197) alueella, tonttien tehokkaan käytön kannalta olisi suotavaa, että naapurit voisivat yhdessä sopia talousrakennusten ja autosuojien sijoittamisesta lähemmäksi kuin 4 metriä rajasta. 1.4 Asemakaavamääräykset AO-86 Erillispientalojen korttelialue Asuinrakennus on sijoitettava vähintään 4 metrin päähän naapuritontin rajasta. I-kerroksisen talousrakennuksen voi rakennusvalvontaviranomainen naapuritontin omistajaa kuultuaan sallia rakennettavaksi 4 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. Rakennus on kuitenkin aina sijoitettava vähintään 8 metrin päähän naapuritontilla jo olevan asuinhuoneen pääikkunoista. Rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa enintään 25 m 2 autosuojan. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastoja vähintään 8 m 2 / asunto. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tonttien pihapäällysteiden olla vettä läpäiseviä ja tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta. Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. Tontille tulee varata 2 autopaikkaa / asunto.
2/4 2 TONTIN SUUNNITTELU 2.1 Rakennusten sijoitus ja suunta Rakennukset tulee sijoittaa asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle. Tonttien suunnittelussa tulee ottaa huomioon tonttien maastomuodot, korkeuserot ja puusto sekä ympäristöolosuhteet. Tonteilla ei saa suorittaa merkittäviä täyttöjä tai leikkauksia. Tasoerot tonteilla tulee pyrkiä hoitamaan luiskin, joiden kaltevuus on enintään 1:1,5. Jos halutaan pengertää maata muureilla, ei muuria saa rakentaa rajalle vaan vähintään 1,5 metrin päähän tontin rajasta. Muurilla rajattu maaleikkaus tai pengerrys saa olla enintään 80 cm korkea. Muurit tulee perustaa asianmukaisesti ja kokonaan oman tontin puolelle. Autosuojan kadun suuntaisen oviseinän tulee olla vähintään 6 metrin etäisyydellä tontin kadunpuoleisesta rajasta. Suositeltavaa on, että autosuoja ja asuinrakennus olisivat erisuuntaisia. Kortteli 730: Asuinrakennuksen kattoharjan on oltava kadun suuntaisesti (lounas-koillinen suuntainen). Kortteli 731: Asuinrakennuksen kattoharjan on oltava kadun suuntaisesti (lounas-koillinen), lukuun ottamatta eteläisintä tonttia, jolla rakennuksen sijoittelu ja suunta on vapaasti valittavissa, kunhan sijoittelulla saadaan oleskelupihan melutasot pysymään alle ohjearvojen. Suuntaa antava havainnekuva rakennusten sijoitteluista ja kattoharjojen suunnista
3/4 2.2 Liittymät 2.3 Aidat Kortteli 732: Asuinrakennus on rakennettava kiinni kadunpuoleiseen rakennusalueen rajaan. Asuinrakennuksen kattoharjan on oltava kadun suuntaisesti. Kortteli 733: Asuinrakennuksen kattoharjan on oltava kadun suuntaisesti. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kadulle johtavan ajoneuvoliittymän. Ajoneuvoliittymän leveys saa olla rakennuspaikoille enintään 5 metriä. Tonttiliittymää ei saa sijoittaa katualueelle suunnitellun pysäköintialueen kohdalle eikä Suorannankadulle. Tonttien väliset aidat aidaksi suositellaan ensisijaisesti ulkonäöltään kevyttä rakennetun aidan ja kasvillisuuden yhdistelmää aidat on sovittava naapureiden kanssa yhdessä rakenteelliselle aidalle on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontatoimistossa aita voi olla enintään 160 cm korkea maanpinnasta Tontin ja virkistysalueen välinen aita ensisijaisesti vapaa-alueen ja tontin välille suositellaan kasvillisuusaitaa jos halutaan rakenteellinen aita, se saa olla korkeintaan 160 cm maanpinnasta 2.4 Terassit aidan tulee olla ulkonäöltään kevyt ja sen yläosan (90 cm:stä lähtien) tulisi olla avonainen / harva Kadun ja tontin välinen aita tulee olla kasvillisuusaita, rakenteellisen aidan saa tehdä ainoastaan kasvillisuusaidan sisäpuolelle Ilman toimenpidelupaa tontille saa rakentaa rakenteellisen lasittamattoman avoterassin, joka on enintään 50 cm ympäröivää pihatasoa ylempänä ja vähintään 2,5 metriä tontin rajasta. Uudisrakennuksissa parvekkeen ja katetun ulkotilan lasitusmahdollisuus on hyvä huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Mikäli lasitus on esitetty julkisivuissa varauksena, huomioitu lasituksen edellyttämät paloosastoinnit sekä esitetty detaljipiirustus lasituksen sijainnista ja tiiveydestä, erillistä lupamenettelyä ei myöhemmin tarvita. 3. RAKENNUKSET SUUNNITTELU 3.1 Rakennusten katot ja kattokaltevuudet Kortteli 730: Asuinrakennuksen tulee olla -kerroksinen talousrakennusten tulee olla I-kerroksisia rakennusten päämassoissa tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto kattojen kaltevuuden tulee olla 1:2,5 autosuojan tulee olla harjakattoinen.
4/4 Korttelit 731, 732 ja 733: Asuinrakennuksen suurin sallittu kerrosluku on talousrakennusten tulee olla I-kerroksisia rakennusten päämassoissa tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto kattojen kaltevuuden tulee olla 1:2,5 autosuojan tulee olla harjakattoinen. 3.2 Materiaalit ja väritys rakennusten pintamateriaaleina tulee käyttää puuta, tiiltä, rappausta tai näistä kahden yhdistelmää vesikaton tulee olla väriltään tiilen punainen sokkelin tulee olla väriltään harmaa erillisen autosuojan tai talousrakennuksen tulee olla väriltään harmaa päärakennuksen värin voi valita vapaasti ottaen kuitenkin huomioon kattojen tiilenpunaisen värin ja naapuritalojen värit 4 KASVILLISUUS JA ISTUTUKSET 4.1 Tontin liittyminen katualueisiin tontinomistajan tulee tontinluovutusehtojen mukaisesti ylläpitää tontin rajan ja kadunreunan välistä aluetta kadun puoleisten tontin osien tulisi muodostaa katutilaa pehmeästi rajaava kasvillisuusvyöhyke, puiden lisäksi alueelle voi istuttaa pensaita riviin tai vapaamuotoisesti kasveilla saadaan yleensä peittävämpi suoja kuin rakennetulla aidalla. 4.2 Muut istutukset Viihtyisiä pihatiloja saadaan aikaan istuttamalla kasveja suojaaviksi tai tiloja rajaaviksi ryhmiksi. Tonteille istutettaviksi puiksi suositellaan pienikasvuisia lajeja (esimerkiksi pihlaja). Puut on sijoitettava tontille niin, etteivät ne merkittävästi varjosta naapuritonttia. Pensaiksi suositeltavia ovat esimerkiksi erilaiset angervot ja marjapensaat. Käyttämällä pihalla erilaisia pinnoitteita kuten kiveyksiä ja laudoitettuja alueita saadaan pihan käyttöaikaa pidennettyä. Pihan periaatteellinen istutussuunnitelma tulee esittää rakennuslupaa haettaessa. Kadunvarsien rajaukset tulee esittää asemapiirroksessa. 4.3 Kasvillisuuden suojaaminen rakennusaikana Tuusulan rajaan rajautuvien tonttien pohjoisosaan on asemakaavassa määrätty istutettava alueen osa, jonka luonnonvarainen puusto tulee säilyttää. Huonokuntoisten puiden tilalle tulee istuttaa uudet puut. Myös muilla tonteilla tulisi säilyttää mahdollisimman paljon olemassa olevaa kasvillisuutta. Rakennusaikana puita ja pensaita tulee suojata siten, että kasvien maanpäälliset ja maanalaiset osat eivät vahingoitu. Jos on vaarana, että puiden runko tai juuristo vahingoittuu tulisi ne suojata. Seuraavassa kuvassa esitetään periaate puun juuriston ja rungon suojauksesta Puun rungon ja lankkujen väliin asennetaan pehmuste. Kuvan mukaista eristyshiekkaa juuriston päällä käytetään pehmeällä maalla ja aina, kun juuristo on pinnassa.
5/4 Muulloin voidaan sorakerros levittää suoraan maan pinnalle. Suojarakenteet poistetaan rakentamisen päätyttyä. 5 KERAVAN KAUPUNGIN YHTEYSTIEDOT Keravan kaupunki Kultasepänkatu 7 PL 123, 04201 KERAVA puh. 09 29 1 www.kerava.fi 6 LTTEET 1. Asemakaavakartta 2. Merkinnät ja määräykset Puun suojaus rakennusaikana
46 LTE 1. 231 6.3 3 5:11 41 283 5 47 42 K9726 i-33 i-33 5:88 54 733 AO-86 301 Pihkaniityn yksitystie 18110 i-33 Kp 130 i-33 KANGASPERHONTIE KANGASPERHONTIE 730 AO-86 47.4 VL-12 KANGASPERHON- PUISTO KANGASPERHONTIE 26 K28467 K10370 301 SUORANNANKATU Hakalantien yksitystie 10706 4 K9726 301 13 14 3 55 45.2 1 KALEVA VL-11 KUUSIMÄENPUISTO 732 AO-86 e =0.30 46 45.2 KANGASPERHONKUJA pp 47 731 AO-86 e =0.30 EV-25 12002 12 11 K10370 K28467 301 17 12 8 PE 47 KANGASPERHONPOLKU 46 Ras 15 14
TONTTIJAKO Kaava-alueen korttelialueille on laadittava sitova tonttijako. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LTE 2. AO-86 VL-11 VL-12 EV-25 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennus on sijoitettava vähintään 4 metrin päähän naapuritontin rajasta. I-kerroksisen talousrakennuksen voi rakennusvalvontaviranomainen naapuritontin omistajaa kuultuaan sallia rakennettavaksi 4 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. Rakennus on kuitenkin aina sijoitettava vähintään 8 metrin päähän naapuritontilla jo olevan asuinhuoneen pääikkunoista. Rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa enintään 25 m2 autosuojan. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastoja vähintään 8 m2 / asunto. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tonttien pihapäällysteiden olla vettä läpäiseviä ja tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta. Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. Tontille tulee varata 2 autopaikkaa / asunto. Lähivirkistysalue. Virkistysalueen metsänhoidollisissa toimenpiteissä ja alueen virkistyskäytön kehittämisessä tulee huomioida alueen lepakoiden tärkeä ruokailualue ja siirtymäreitti ( arvoluokan lepakkoalue). Alueen puuston käsittelytoimenpiteissä on huomioitava, ettei alueelle synny aukeita paikkoja. Virkistysalueella olevat erilaiset luonnonolot tulee pyrkiä säilyttämään. Alueelle saa rakentaa kattamattomia ulkoiluun ja urheiluun liittyviä laitteita ja tarvikkeita, ja ne tulee sijoittaa huomaamattomasti osaksi metsämaisemaa. Alueelle ei tule rakentaa aitoja, muureja tai korkeita pengerryksiä. Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalue, jonka puusto, aluskasvillisuus ja polkuverkosto tulee ylläpitää luonnonmukaisena. Suojaviheralue. Alueen kasvillisuutta tulee säästää mahdollisimman paljon ja tarpeellisilta osin täydennysistuttaa. Uuden kasvillisuuden valinnassa tulee ottaa huomioon katumelun ja -pölyn leviämisen torjunta. Alueelle voidaan sijoittaa puistomuuntamo sekä linja-autopysäkkiin liittyviä rakenteita ja enintään 2 k-m² suuruinen sosiaalitila. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. 1 Kaupunginosan numero.
KAL 709 KANGASPERH Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. LTE 2. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 5 e =0.30 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. Rakennusala. Yksikerroksisen talousrakennuksen rakennusala, jolle saa sijoittaa asuntojen apu- ja työtiloja sekä auton säilytyspaikkoja. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään (A). Istutettava alueen osa. i-33 Alueen osa, jonka luonnonvarainen puusto tulee säilyttää. Huonokuntoisten puiden tilalle tulee istuttaa uudet puut. Katu. pp Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
LTE 2. KERAVA, KAUPUNGINOSA 1. KALEVA VIRRENKULMA I ASEMAKAAVA KTEISTÖILLE 404-0005-0011 JA 404-0005-0088 SEKÄ OSALLE KNTEISTÖÄ 404-0005-0090. ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU 1. KALEVAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 730-733 SEKÄ KATU-, ERITYIS- JA VIRKISTYSALUEET. Keravalla 10. päivänä huhtikuuta 2015. Jukka Laitila, maankäyttöjohtaja Tommi Jääskeläinen, kaava-arkkitehti Kartta täyttää asemakaavan pohjakartalle säädetyt vaatimukset. Tiina Hartman, kaupungingeodeetti Asemakaava siihen liittyvine selostuksineen on kaupunginvaltuuston päätöksen ( 11.5.2015 / 43 ) mukainen. Tiina Laine vs. kaupunginsihteeri Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunkikehitysjaosto Nähtävilläolo MRL 65, MRA 27 (ehdotus) 11.5.2015 27.4.2015 15.4.2015 23.2.-24.3.2015 Kaupunkikehitysjaosto 4.2.2015 Osallisten kuuleminen MRL 62, MRA 30 (luonnos) Osallisten kuuleminen MRL 62, MRA 30 (OAS) Vireilletulo 7.10.-1.11.2013 8.-19.4.2013 8.-19.4.2013 KAAVAN NIMI KAAVATUNNUS VIRRENKULMA I 2290 KERAVAN KAUPUNKI PVM MITTAKAAVA LAATIJA/PRTÄJÄ 10.4.2015 1:1000 TJ