HENKIVAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUSASEMAN ENNAKOIVA VALVONTAJÄRJESTELMÄ UUSI LAKIEHDOTUS. (odotettu voimaantulo 1.1.2008)



Samankaltaiset tiedostot
Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari Raoul Berglund Vakuutusvalvontavirasto

Solvenssi II Pilari 1- QIS 2. Aktuaariyhdistys Pasi Laaksonen

HENKIVAKUUTUKSEN VASTUUVELKA

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vastuuvelan markkina-arvon määrittämisestä *

Vakavaraisuusvaade henkivakuutuksessa (SCR, MCR) Aktuaariyhdistyksen solvenssiseminaari Lauri Saraste Henki-Fennia

(15p) Tase (M )

Markkina- ja vastapuoliriski

Vahinkovakuutuksen vastuuvelka

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

klo Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen.

Vastuuvelan ja vakavaraisuusaseman markkinaherkkyyksien mallintaminen

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

Markkinariskeistä aiheutuva pääomavaatimus on eri markkinariskikomponenttien välisten korrelaatioiden jälkeen 200 miljoonaa euroa.

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhteet kasvoivat korkotason nousun myötä

13 VVV:lle toimitettavat tiedot

Ohjeet vakuutusteknisen vastuuvelan ja laskennallisten verojen tappioiden vaimennusvaikutuksesta

Suomalaisten vakuutusyhtiöiden Solvenssi II -vaikuttavuustutkimus

laskuperustekorkoisia ja ns. riskihenkivakuutuksia), yksilöllisiä eläkevakuutuksia, kapitalisaatiosopimuksia sekä sairauskuluvakuutuksia.

laskuperustekorkoisia ja ns. riskihenkivakuutuksia), yksilöllisiä eläkevakuutuksia, kapitalisaatiosopimuksia sekä sairauskuluvakuutuksia.

Ohjeita koskien erillään pidettäviä rahastoja

Mat Investointiteoria - Kotitehtävät

VE03 Yhteenveto vahinkovakuutusyhtiön korvausvastuulaskelmasta 420 VE04 Tietoja vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelasta 420

Liikennevakuutuksen maksututkimus

Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon

Liikennevakuutuksen tilastotutkimus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous Kumpulan kampus

Vahinkojen selvittelykuluvaraus vahinkovakuutuksessa

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

HE 98/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Puolivuosikatsaus Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus Tilintarkastamaton

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

Liikennevakuutuksen maksututkimus

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.

Markkina ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä Voimaantulopäivä

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous Markku Miettinen

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

1. Lakisääteistä työeläkevakuutusta harjoittavan yhtiön tilivuoden 2010 tase on esitetty seuraavassa: TASE (1000 )

Lookthroughmenetelmää koskevat ohjeet

Laskentojen helpottamiseksi voit pyöristää korrelaatioparametrit ykköseen tai nollaan normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti.

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

QIS5-seminaari kysymyksiä ja vastauksia

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2 ja Solvenssi 2 kehikoissa

TARKISTETTU SOLVENSSI II HANKKEEN PUITEASIAKIRJA

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS

YRITYKSEN OSAKEKANNAN ARVO

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon

Liite S Tase Solvenssi II -arvo

maksutuotto (brutto), miljoona euroa jatkuva korvaus euroina kuukaudessa liikennevakuutus autovakuutus

TULOSKATSAUS 1 6/2017. Veritas Eläkevakuutus

Liite S Tase Solvenssi II -arvo

TULOSKATSAUS 1-6/2018. Veritas Eläkevakuutus

IFRS-vakuutussopimusstandardiluonnos

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

Vakavaraisuusvaade vahinkovakuutuksessa

Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta

Markkina- ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa

Hyvät sijoitustuotot tukivat henkivakuutusyhtiöitä

Tiedonkeruu toteutetaan taulukoittain seuraavasti ( ):

Invest for Excel 3.5 uudet ominaisuudet

Oma varallisuus Solvenssi II kehikossa. Solvenssi II seminaari Tapiola Pasi Laaksonen

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

(5) Vakuutusvalvontaviraston tietojen mukaan kaikki vakuutuslaitokset täyttävät lain asettamat toimintapääomavaatimukset.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut

5. Laadi tuloslaskelma ja tase tilinpäätöksessä materiaalissa jaettua asetuksen mukaista tuloslaskelma- ja tasekaavamallipohjaa käyttäen.

Ilmarinen

Investointilaskentamenetelmiä

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)

TULOSKATSAUS 1-9/2018. Veritas Eläkevakuutus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

QIS3-mallin mukaisen pääomavaatimuksen käyttäytyminen ja vertailu nykymalliin

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

Määräykset ja ohjeet 2/2012

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä Jukka Uusitalo Antti Huotari 24.4.

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Vahinkovakuutussektorin Solvenssi II -vakavaraisuus heikkeni alkuvuonna

Transkriptio:

HENKIVAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUSASEMAN ENNAKOIVA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Suomen Aktuaariyhdistys 15.5.2007 Raoul Berglund raoul.berglund@vakuutusvalvonta.fi - UUSI LAKIEHDOTUS (odotettu voimaantulo 1.1.2008)

Solvenssi II (1/2) Solvenssi II -projektin tavoite on luoda uusi vakavaraisuuskehikko. Nykyisten vaatimusten näkökulmasta Solvenssi II edustaa fundamentaalista muutosta vakuutusyhtiön vakavaraisuuslaskentaan, riskienarviointiin, riskienhallintaan, sisäiseen valvontaan ja raportointiin. Solvenssi II pidetään yleisesti hyödyllisenä koko vakuutusalalle, mutta useimmilla yhtiöillä on vielä ratkaistavana paljon valmiuteen liittyviä käytännön asioita, kuten esimerkiksi tietojärjestelmien riittävyys, organisaation sisäinen osaaminen, resurssien riittävyys, laajemman riskienhallinnan toimivuus, raportointia ja asianmukaisen sisäisen valvonnan järjestäminen.

Solvenssi II (2/2) Solvenssi II tarjonnee vakuutusyhtiöille mahdollisuuden parempaan riskienhallintaan ja liiketoiminnan taloudellisen arvon kasvattamiseen ja optimointiin. Solvenssi II projekti valmistunee 2010. Kaksi (QIS-) laskentaharjoitusta on jo suoritettu ja kolmas on meneillä, mutta HUOM! SOLVENSSI II:EEN LIITTYY PALJON MUUTAKIN KUIN PELKÄSTÄÄN VAKAVARAISUUSLASKENTAA.

Kohti Solvenssi II:sta Samankaltainen vakavaraisuuslaskenta kuin Solvenssi II:ssa Solvenssi II (SCR and MCR) Perusja jatkuvuustesti Omaisuus- ja velkaerien riippuvuus ja niiden vaikutus omaan pääomaan Omaisuus- ja velkaerien riippuvuus ja niiden vaikutus omaan pääomaan Markkinaehtoinen tase Markkinaehtoinen tase SOLVENSSI II KANSALLINEN

Markkinaehtoisempi tase

Markkinaehtoinen vastuuvelka (1/10) Periaatteessa vastuuvelka arvioidaan siihen hintaan, johon vakuutussopimusten sitoumukset voitaisiin siirtää toiselle halukkaalle ja rationaaliselle yhtiölle. Laskennassa tulisi soveltaa markkinahintoja tai markkinaehtoisesti arvioituja hintoja. Ulkopuolisiin markkinoihin tai arvioitsijoihin perustuvia lukuja Kyllä Löytyykö markkinahinta? Ei Kyllä Onko se arvioitavissa markkinahinnoista? Ei Onko external quote saatavissa? Vakuutuskannan havaintoihin ja pääomavaatimukseen perustuvia lukuja Kyllä Ei Käytä Tee tarvittavat inter- tai ekstrapolaatiot Käytä Paras arvio + riskimarginaali

Markkinaehtoinen vastuuvelka (2/10) Paras arvio on odotettu nykyarvo kaikista tulevista ja mahdollisista kassavirroista ja niiden tulisi perustua nykyhetken näkemykseen, luotettavaan informaatioon ja voimassa olevaan vakuutuskantaan. Kaikki mahdolliset tulevat kassavirrat, jotka voivat realisoitua yhtiön vastattaessa sitoumuksistaan vakuutuskuluttajalle tulisi identifioida ja arvioida (taatut edut, lisäedut, liikekustannukset, verot jne.). Diskonttaus markkinakoroilla (swap-käyrästä johdettuja nollakuponkikorkoja). Jälleenvakuuttajien vastapuoliriskit tulisi ottaa huomioon. Vakuutusyhtiön oma luottokelpoisuus ei vaikuta laskentaan.

Markkinaehtoinen vastuuvelka (3/10) Takaisinostoarvo ei toimi lattiana. Laskennan tulisi periaatteessa olla vakuutuskohtainen, mutta järkeviä aktuaarillisia menetelmiä ja approksimaatioita sallitaan. Erityisesti ns. malli-vakuutuksia voidaan käyttää kassavirtaennusteissa tietyin reunaehtoin. Sijoitussidonnaisille vakuutuksille tulisi soveltaa samankaltaista kassavirtalaskentaa (vastuuvelka voi siis olla pienempi kuin rahastoosuuksien yhteenlasketut arvot)

Markkinaehtoinen vastuuvelka (4/10) Ei-ylijäämään osallistuvat vakuutukset Optioita on yleensä vähän; Suhteellisen yksinkertaista mikäli kassavirtamalleja on jo implementoitu. Ylijäämään osallistuvat vakuutukset Jakaantuu taattuun ja harkinnanvaraisen osaan; Harkinnanvaraiseen osaan liittyy useimmiten erilaisia optioita; Option arvo muodostuu perus- ja aika-arvosta; Perusarvoa voidaan suhteellisen yksinkertaisesti arvioida kassavirtamalleista, mutta aika-arvon laskentaan liittyy haasteita; Muita haasteita lisäetujen kohdalla; Voittojen/tappioiden jakaminen kohortin näkökulmasta; Sijoitussalkun segmentointi Johdon toimenpiteitä => lisäetujen myöntämisessä ja sijoitusallokaatiossa jne. Kohtuullisuusperiaate

Markkinaehtoinen vastuuvelka (5/10) Optioiden arviointi Yksittäinen deterministinen skenaario Todennäköisyyksillä painotettuja deterministisiä skenaarioita Kaavamainen laskentatekniikka Stokastinen simulointi MONIMUTKAISUUS Mahdollinen lähestymistapa jos aika-arvo on pieni tai pyrittäessä ensimmäiseen karkeaan arvioon Ensimmäinen pyrkimys oikeampaan arvoon, sopii suhteellisen yksinkertaisiin kassavirtoihin Soveltuu yksinkertaisiin optioihin, joihin johdon toimenpiteet tai vakuutuskuluttajien käyttäytyminen eivät juurikaan vaikuta Monimutkaisiin optioihin, joihin johdon toimenpiteet ja vakuutuskuluttajien käyttäytyminen vaikuttavat olennaisesti

Markkinaehtoinen vastuuvelka (6/10) Riskimarginaali Steps to calculate the Risk Margin under a Cost-of-Capital approach 1 Project the SCR for future years until run-off of the current liability portfolio 1. Ennusta pääomavaatimus (tässä SCR notaatiolla) tulevaisuuteen nykyisen vakuutuskannan viimeiseen maksuun asti ( run-off ). 1 2 3 4 5... 2 Determine the cost of holding future SCRs, by multiplying the projected SCR by the CoC factor 1 2 3 4 5... 2. Arvioi tulevat vuosittaiset pääomavaatimuskustannukset kertomalla yksittäisen vuoden pääomavaatimus kyseisen vuoden pääomatuottovaatimuksella. 3 Discount the cost of holding future SCR's at the risk-free rate to get the CoC Risk Margin (RM) n RM = CoC _ factor SCR i v i =1 i 3. Tulevat pääomavaatimuskustannukset diskontataan nykyhetkeen riskittömällä korkokäyrällä ja niiden summa muodostaa ns. riskimarginaalin.

Markkinaehtoinen vastuuvelka (7/10) Riskimarginaali (jatko) Sopimustyyli Keskeisimmät riskitekijät SCR "run-off":n approksimointitekijät * Annuiteetit (ei ylijäämään osallistuvia laskuperustekorkoisia vakuutuksia) Vakuutus- ja operatiiviset riskit Paras arvio Annuiteetit (ylijäämään osallistuvia laskuperustekorkoisia vakuutuksia) Markkina-, vastapuoli- ja vakuutusriskit Paras arvio Riskivakuutukset Vakuutus- ja operatiiviset riskit Paras arvio tai riskisummat Sijoitussidonnaiset vakuutukset Vakuutus- ja operatiiviset riskit Paras arvio, riskisummat, takaisinostojen riskisummat Ylijäämään osallistuvat laskuperustekorolliset vakuutukset Markkina-, vastapuoli- ja vakuutusriskit Paras arvio, riskisummat, takaisinostojen riskisummat Jälleenvakuutus Vakuutus- ja operatiiviset riskit Paras arvio Taulukko on esimerkinomainen * Riippuu vakuutusriskien alaryhmittelystä

Markkinaehtoinen vastuuvelka (8/10) Riskimarginaali (jatko) Mitkä pääomavaatimustekijät tulisi ottaa huomioon ja milloin? Tulevien vuosien pääomavaatimuksien laskenta melko työläistä. Mitkä approksimaatiot pääomavaatimuksille toimivat riittävän hyvin? Tulisiko riskimarginaalin laskentalähtökohdan olla homogeeninen ryhmittely vai koko vakuutuskanta (riskimarginaalin hajautushyöty)? Mikä on oikea tuottovaatimus tuleville pääomavaatimuksille? Onko kiinteä olettama tulevasta tuottovaatimuksesta huono approksimaatio tulisiko vaatimus olla sidottu jonkinlaiseen korkokäyrään?

Markkinaehtoinen vastuuvelka (9/10) Markkinaehtoisen vastuuvelan laskennaksi otetaan aina viimeisin QIS ohjeistus (päivittyy ajan kuluessa); Lopullinen QIS-3 versio sai melko hyvän vastaanoton CEA:lta ja CRO Forumilta. Mutta, joustavuutta tulisi alkuvaiheessa sallia: Vastuuvelan nykyinen laskentatekniikka Alkuvaiheessa Todennäköinen käytäntö Muutaman vuoden kuluttua Markkinaehtoinen laskentatekniikka

Markkinaehtoinen vastuuvelka (10/10) Joustavuus alkuvaiheessa tarkoittaa esimerkiksi: Optioarvoja (muu kuin takaisinoptio) ja takuiden aika-arvoja ei vaadita. Pragmaattinen lähestymistapa Ymmärtäminen on alkuvaiheessa tärkeämpää kuin täydellinen laskenta => stokastista simulointia ei vaadita vaikka se olisikin ainoa asianmukainen lähestymistapa, karkeita approksimaatioita sallitaan jne. Keskittyminen tärkeimpiin ja merkittävimpiin tuotteisiin ensin Muissa tuotteissa sovelletaan esimerkiksi nykyistä vastuuvelkalaskentaa. Keskittyminen taattuun vastuuvelkaan. Riskimarginaalin karkea laskenta Esimerkiksi QIS-3:n tuloksiin nojaten => kiinteä marginaali parasta arvosta.

Laajennettu toimintapääoma Laajennettu toimintapääoma saadaan oikaisemalla VYL 11 luvun 1 :ssä määritelty toimintapääoma seuraavilla erillä: a. 11 luvun 2 :n 9 kohdassa tarkoitettu osuus henkivakuutusyhtiön tulevasta ylijäämästä; b. 11 luvun 2 :n 7 kohdassa tarkoitettujen pääomalainojen markkinaehtoisesta arvostuksesta johtuva muutosvaikutus ja c. taseen vastuuvelan markkinaehtoisesta arvostuksesta johtuva muutosvaikutus.

Keskeinen rakenne (1/2) Jatkuvuustestissä harkinnanvaraiset lisäedut luokitellaan vastuuvelkaan ja pääomavaatimusta laskettaessa ne toimivat osittaisena riskipuskurina (vastaa CEIOPS:n Solvenssi II ajattelutapaa). Jatkuvuustestin laajennettu toimintapääoma Jatkuvuustestin pääomavaatimus Perustestissä harkinnanvaraiset lisäedut luokitellaan omaan pääomaan (markkinaehtoisen vastuuvelan laskennassa ylijäämään osallistuvia vakuutuksia kohdellaan kuten olisivat ei-ylijäämään osallistuvia, muuttamatta kuitenkaan muita oletuksia kuten esimerkiksi takaisinostointensiteettiä). Perustestin laajennettu toimintapääoma Perustestin pääomavaatimus

Keskeinen rakenne (2/2) Laajennettu toimintapääoma Laajennettu toimintapääoma Omaisuus markkinaarvoin Pääomavaatimus Omaisuus markkinaarvoin Harkinnanvarainen vastuuvelka Harkinnanvarainen vastuuvelka Pääomavaatimus Taattu vastuuvelka Taattu vastuuvelka JATKUVUUSTESTI PERUSTESTI

Pääomavaatimusten laskenta (1/2) Vakuutusriskit Pohjautuu nykyiseen vakavaraisuuslaskentaan, jossa ns. 4 prosentin parametri muutetaan 1 prosentiksi. Markkinariskit Skenaarioihin perustuva lähestymistapa, jossa arvioidaan omaisuus- ja velkaerien yhteisvaikutus omaan pääomaan (QIS-3). Markkinariskit jaettu edelleen seuraaviin alaluokkiin: Korkoriskit Osakeriskit Kiinteistöriskit Hyödykeriskit Valuuttariskit Tarvittaessa muita riskiluokkia (vaatii VVV:n suostumusta) Vastapuoliriskit Kaavamainen lähestymistapa (QIS-2 tai yksinkertaistettu QIS-3). Operatiiviset riskit Kaavamainen lähestymistapa (QIS-3).

Pääomavaatimusten laskenta (2/2) Markkinariskin pääomavaatimus saadaan olettamalla, että korrelaatio eri alariskien kesken on aina nolla; Yhteenlaskettu pääomavaatimus saadaan olettamalla, että korrelaatio eri pääriskien kesken on aina nolla; STM asettaa kaikki laskentakaavat ja VVV antaa määräyksenä kaavojen ja skenaarioiden parametrit. Yhden vuoden aikajänne. Luottamusväli tulisi ennakoida Solvensii II:sta, kuitenkin ottaen huomioon kansallisia näkökulmia (Solvenssi II => 99,5) Alustavat parametriehdotukset valmistunevat kesäkuussa. Tarvittaessa VVV voi antaa tarkempia määräyksiä laajennetun toimintapääoman laskennasta.

Valvontatoimenpiteitä Mikäli jatkuvuustestin laajennettu toimintapääoma alittaa sille lasketun pääomavaatimuksen, niin yhtiön on toimitettava VVV:lle yksityiskohtainen selvitys vakavaraisuusasemastaan ja arvio sen kehityksestä. Mikäli perustestin laajennettu toimintapääoma alittaa sille lasketun pääomavaatimuksen, niin yhtiön on viipymättä toimitettava VVV:n hyväksyttäväksi suunnitelma vakavaraisuusasemansa palauttamiseksi sellaiselle tasolle, että perusvaatimustestiä varten laskettu laajennettu toimintapääoma täyttää sille asetetun vaatimuksen. Jos VVV ei hyväksy suunnitelmaa tai yhtiö ei kykene sille asetetussa määräajassa toteuttamaan suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä, VVV voi ryhtyä VYL:n 25 luvun 5 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin yhtiötä kohtaan.

Illustratiivinen esimerkki (1/2) JATKUVUUSTESTI (1000 euroa) Pääomalainat Nykyinen kirjanpidollinen arvo 30 Markkinaehtoinen arvo 35 Vastuuvelka Nykyinen vastuuvelka 7 600 Markkinaehtoinen vastuuvelka 7 500 Taattu osa 6 200 Harkinnanvarainen 870 Aika-arvo 360 Riskimarginaali 70 Laajennettu toimintapääoma Toimintapääoma 220 Pääomalainojen laskennasta johtuva muutos -5 Vastuuvelan laskennasta johtuva muutos 100 Toimintapääomaan luetut tulevat voitot 0 Yhteensä 315 Vaikutus Vaikutus vastuuvelkaan Pääomavaatimuksen laskenta sijoitusomaisuuteen Taattu osa Harkinnanvarainen Aika-arvo Riskimarginaali Yhteisvaikutus Pääomavaatimus Vakuutustekniset riskit 40 Markkinariskit 219 Korko 120 250-100 8 0-38 38 Osake -420 0-225 11 0-206 206 Kiinteistö -120 0-70 4 0-54 54 Hyödyke -40 0-25 1 0-16 16 Valuutta -50 0-20 1 0-31 31 Vastapuoliriskit 60 Operatiiviset riskit 65 Pääomavaatimus yhteensä 240 Suhteellinen vakavaraisuus 131,4 %

Illustratiivinen esimerkki (2/2) PERUSTESTI (1 000 euroa) Pääomalainat Nykyinen kirjanpidollinen arvo 30 Markkinaehtoinen arvo 35 Vastuuvelka Nykyinen vastuuvelka 7 600 Markkinaehtoinen vastuuvelka 7 500 Taattu osa 6 200 Harkinnanvarainen 870 Aika-arvo 360 Riskimarginaali 70 Laajennettu toimintapääoma Toimintapääoma 220 Pääomalainojen laskennasta johtuva muutos -5 Vastuuvelan laskennasta johtuva muutos 100 Harkinnanvaraiset lisäedut 870 Aika-arvot 360 Riskimarginaalin muutos -15 Toimintapääomaan luetut tulevat voitot 0 Yhteensä 1 530 Vaikutus Vaikutus vastuuvelkaan Pääomavaatimuksen laskenta sijoitusomaisuuteen Taattu osa Harkinnanvarainen Aika-arvo Riskimarginaali Yhteisvaikutus Pääomavaatimus Vakuutustekniset riskit 40 Markkinariskit 460 Korko 120 250 0 0 0-130 130 Osake -420 0 0 0 0-420 420 Kiinteistö -120 0 0 0 0-120 120 Hyödykkeet -40 0 0 0 0-40 40 Valuutta -50 0 0 0 0-50 50 Vastapuoliriskit 60 Operatiiviset riskit 65 Pääomavaatimus yhteensä 470 Suhteellinen vakavaraisuus 325,3 %