Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2 ja Solvenssi 2 kehikoissa

Transkriptio

1 Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2 ja Solvenssi 2 kehikoissa Aktuaariyhdistyksen kokous KEVA Pasi Laaksonen / Matti Tienari

2 Vakuutusyhtiö vs. Pankki Vakuutusyhtiö Pankki Kiinteistöt Osakkeet Oma pääoma Joukkovelkakirjalainat Oma pääoma Vastuuvelka Joukkovelkakirjalainat Liiketoiminta Annetut luotot asiakkaille Talletukset Muu pitkä rahoitus

3 Johdanto 1. Yleistä & terminologiaa 2. Viranomaissääntely 3. Pääomavaateiden vertailu 4. Portfoliomallit 5. Yhteenveto

4 Luotto- ja vastapuoliriski Luotto- ja vastapuoliriskiä sisältävät mm. luotot ja takaukset joukkovelkakirjat paketoidut luottotuotteet johdannaiset jälleenvakuutussopimukset Riski toteutuu, mikäli sopimuksen vastapuoli ei suoriudu sovitusti maksuvelvoitteestaan Riski voi toteutua myös spread-riskin muodossa, mikäli vastapuoleen liittyvä riskipreemio kasvaa markkinoilla Solvenssi 2 -direktiivi, artikla 13: Luottoriskillä tarkoitetaan tappioriskiä tai taloudellisen aseman epäedullista muutosta, joka johtuu arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden, vastapuolten tai velallisten luottokelpoisuuden heilahteluista ja joka kohdistuu vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiin vastapuoliriskin, korkomarginaaliriskin tai markkinariskikeskittymien muodossa

5 Vastapuoliriskin terminologiaa Maksukyvyttömyystodennäköisyys (probability of default, PD) Luottokelpoisuus (rating) Vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD) Tappio-osuus (loss given default, LGD) Korrelaatiot sekä keskittymät vaikuttavat olennaisesti riskiin

6 Rating-firmat Luottokelpoisuuden arvioimiseksi markkinoilla toimii useita luottoluokittelijoita, joista tunnetuimmat ovat Moody s, Standard&Poor s ja Fitch Ulkoinen ratingin perusteella voidaan vastapuolet järjestää luottokelpoisuuden mukaan Lisäksi voidaan arvioida maksukyvyttömyystodennäköisyyksiä historiallisiin toteumiin perustuen Standard & Poor s Global Default Study 2009 S&P Rating Default Rate% AAA 0,00 AA 0,02 INVESTMENT GRADE SPECULATIVE GRADE A 0,08 BBB 0,26 BB 0,97 B 4,93 CCC 27,98

7 Viranomaisvalvonta Basel 2 Pilari 1: Vähimmäispääomavaatimus Pilari 2: Omien varojen riittävyyden arviointi Pilari 3: Julkistamisvaatimukset Solvenssi 2 Pilari 1: Kvantitatiiviset vaatimukset Pilari 2: Kvalitatiiviset vaatimukset ja valvonta Pilari 3: Valvontaraportointi ja tietojen julkistaminen

8 Pilari 1 pääomavaade Kaupankäyntivaraston vakavaraisuussääntelyn eriyttämisen taustalla on sen sisältämien sopimusten tyypillisesti lyhyempi pitoaika sekä päivittäinen markkina-arvoistaminen. Muu rahoitustase sisältää tyypillisesti useiden vuosien mittaisia velkasitoumuksia, jotka kirjanpidossa arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Tällöin mahdolliset käyvän arvon muutokset johtuen esimerkiksi velallisen luottokelpoisuuden heikkenemisestä eivät välttämättä näy taseessa. Solvenssi 2 perustuu lähtökohtaisesti markkinaehtoiseen arvostukseen, joten kirjanpidolliset käsittelyt eivät suoraan vaikuta käsittelyyn.

9 Luottoriskin osuus QIS5:n mukaan vakuutusyhtiöiden vastapuoliriskin osuus noin 5% koko pääomavaateesta spreadriskin osuus noin 15% koko pääomavaateesta Vakuutusyhtiöiden vastapuoliriskin osuus tulee todennäköisesti kasvamaan, kun erityisesti vastuuvelan korkoriskiä suojataan tulevaisuudessa Pankeilla luotto- ja vastapuoliriski muodostaa yli 80% pääomavaateesta operatiivinen 5-10% markkinariski 0-10%

10 Basel 2 vastuuryhmät standardimenetelmä 1. saamiset valtioilta ja keskuspankeilta 2. saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta 3. saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta 4. saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta 5. saamiset kansainvälisiltä organisaatioilta 6. saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 7. saamiset yrityksiltä 8. vähittäissaamiset 9. kiinteistövakuudelliset saamiset 10. erääntyneet saamiset 11. erät, jotka viranomaisen määrityksen mukaan sisältävät korkean riskin 12. katetut joukkolainat 13. arvopaperistetut erät 14. lyhytaikaiset saamiset yrityksiltä 15. sijoitusrahastosijoitukset 16. muut erät

11 Viranomaisvalvonta Basel 2: vastapuoliriskiä sisältävän sopimuksen käsittelyyn vaikuttavat sopimustyyppi vastuuryhmä luottoriskimenetelmä kaupankäyntivarasto vai muu rahoitustase Solvenssi 2: käsittelyyn vaikuttaa sopimustyyppi Sopimustyyppi Solvenssi 2 Basel 2 Joukkovelkakirjat spreadriski luottoriski Paketoidut luottotuotteet spreadriski luottoriski Johdannaiset vastapuoliriski vastapuoliriski Jälleenvakuutussopimukset vastapuoliriski -

12 Riskin vähentäminen Luotto- ja vastapuoliriskiä voi vähentää vakuuksilla, takauksilla sekä luottovakuutuksilla Takaukset ja luottovakuutukset huomioidaan riskinsiirtona: vastapuolen tilalla ajatellaan olevan takaaja tai luottovakuutuksen myyjä Vakuudet vähentävät sopimukset tappio-osuutta (LGD)

13 Hajautushyödyt Basel 2 ei huomioi riskilajien välisiä hajautushyötyjä kun taas Solvenssi 2 huomioi sekä riskilajin sisällä (esim. markkinariskit) että riskilajien välillä QIS5 hajautushyödyt: Hajautushyödyt (sekä riskilajien sisäiset että niiden väliset) yhteensä noin 35% Markkinariskin sisäiset hajautushyödyt 36%-40% Basel 2 ja Solvenssi 2 pääomavaateiden vertailu tämän vuoksi haastavaa

14 Pääomavaatimusten vertailu: joukkovelkakirjat Pääomavaateeseen vaikuttavat luottoluokitus ja sektori Lisäksi Solvenssi 2 -kehikossa duraatio vaikuttaa lineaarisesti pääomavaateeseen ETA-valtion joukkovelkakirjoille: Solvenssi 2 pääomavaade on nolla Basel 2 pääomavaade on standardimenetelmässä nolla (mikäli paikallisessa valuutassa ja myös rahoitettu tällä valuutalla)

15 Valtion lainat Basel 2:ssa Basel Committee on Banking Supervision: International Convergence of Capital Measurement and Capital Standards: A Revised Framework Comprehensive Version, June 2006: At national discretion, a lower risk weight may be applied to banks exposures to their sovereign (or central bank) of incorporation denominated in domestic currency and funded in that currency. Where this discretion is exercised, other national supervisory authorities may also permit their banks to apply the same risk weight to domestic currency exposures to this sovereign (or central bank) funded in that currency. Directive 2006/48/EC of the European Parliament and of the council, June 2006: Exposures to Member States' central governments and central banks denominated and funded in the domestic currency of that central government and central bank shall be assigned a risk weight of 0 % FIVA standardi 4.3c: Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä Vastuut, jotka ovat paikallisen valuutan määräisiä ja rahoitettu paikallisella valuutalla Euroopan Talousalueeseen kuuluvalta valtiolta ja sen keskuspankilta saavat riskipainon 0 %

16 Pääomavaatimusten vertailu: joukkovelkakirjat/duraation vaikutus Solvenssi 2: duraatio vaikuttaa lineaarisesti pääomavaateeseen Basel 2 STD: duraatio ei vaikuta Suuri ero pääomavaateessa pitkän juoksuajan joukkovelkakirjoilla

17 Pääomavaatimusten vertailu: paketoidut luottotuotteet * Pääomavaateeseen vaikuttaa tuotteen luottoluokitus Lisäksi Solvenssi 2 -kehikossa allaolevien lainojen luottoluokitus sekä maturiteetti vaikuttaa lineaarisesti pääomavaateeseen Suuri ero pääomavaateessa hyvin luottoluokitellulle tuotteelle, mikäli allaolevien lainojen luottoluokitus on huono ja maturiteetti pitkä *) Solvency 2: Basel 2: structured credit product securitization position

18 Pääomavaatimusten vertailu: johdannaiset Vastuuarvon määräämisen ongelma: kuinka arvioida tulevaisuuden markkinamuutosten vaikutus vastuuseen maksukyvyttömyyshetkellä? Basel 2: neljä eri menetelmää käyvän arvon menetelmässä: vastuuarvo = markkina-arvo + nimellisarvo*kerroin tuotetyyppi,maturiteetti Solvenssi 2: vastuuarvo = markkina-arvo + riskinpienennysvaikutus riskinpienennysvaikutus = SCR ilman johdannaista SCRjohdannaisen kanssa

19 Pääomavaatimusten vertailu: jälleenvakuuttajat vastuuarvo = saatavat jälleenvakuuttajilta + riskinpienennysvaikutus Solvenssi 2: tappio-osuusparametri jälleenvakuutussopimuksilla 50% johdannaisilla 90%

20 Keskittymäriskit Basel 2 Pilari 1-minimipääomavaateen laskentakaavat eivät huomioi keskittymäriskiä: pääomavaade kasvaa lineaarisesti vastapuolen vastuun kasvaessa. Pilari 2 -määräyksiin liittyy suurten asiakasriskien raportointi ja seuranta, joka pyrkii paikkaamaan tätä aukkoa. Myös Solvenssi 2 kehikon spreadriski kasvaa vain lineaarisesti vastuun kasvaessa Solvenssi 2 -keskittymäriski lasketaan erikseen kiinteistö-, osake- ja spreadriskin piirissä oleville sopimuksille. Keskittymäriski lisää pääomavaadetta, mikäli nimikeskittymät ylittävät tietyn luottoluokasta riippuvan rajan suhteessa koko salkkuun

21 Portfoliomallit Molemmissa kehikoissa on luotto- ja vastapuoliriskin taustalla portfoliomalli, jossa vastapuolten välinen korrelaatio on seurausta kaikille vastapuolille yhteisestä suhdannefaktorista (systemaattinen riski): Ero mallien välillä seuraa sekä mallista, että niiden kalibroinnista:

22 Vastapuoliriskin pääomavaade määräytyy koko portfolion tappiojakauman hännästä valitulla riskitasolla Basel 2: riskitaso 99,9% Portfoliomallit Solvenssi 2: riskitaso 99,5% Jakauman hännän pituuteen vaikuttavat vastapuolten väliset korrelaatiot Vastapuolten väliset korrelaatiot ovat seurausta kaikille vastapuolille yhteisestä suhdannefaktorista (systemaattinen riski)

23 Yhteenveto Solvenssi 2 vs Basel 2 Solvenssi 2 aiheuttaa merkittävästi suuremman pääomavaateen pitkän duraation yritysjoukkovelkakirjoille Solvenssi 2 pääomavaade ETA-valtion joukkovelkakirjoille on nolla; vastaava Basel 2 pääomavaade on standardimenetelmässä nolla (mikäli paikallisessa valuutassa ja rahoitettu tällä valuutalla) Solvenssi 2 aiheuttaa merkittävästi suuremman pääomavaateen hyvin luottoluokitetulle paketoidulle luottotuotteelle, mikäli allaolevien lainojen luottoluokitus on huono ja maturiteetti pitkä Jälleenvakuuttajien ja johdannaisten Solvenssi 2 -vastapuoliriskimodulin asettama pääomavaade on selkeästi korkeampi huonon luottoluokituksen saaneille vastapuolille kuin vastaava pääomavaade Basel 2 -kehikossa Solvenssi 2 -kehikon hajautushyödyt pienentävät erojen vaikutusta Solvenssi 2 -määräykset astuvat voimaan aikaisintaan vuonna Lisäksi Basel 2 - kehikossa on käynnissä laaja päivitys (Basel 3), joka astuu vaiheittain voimaan 2013 alkaen.