Suomalaisten vakuutusyhtiöiden Solvenssi II -vaikuttavuustutkimus
|
|
- Tapio Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio 1 (14) Suomalaisten vakuutusyhtiöiden Solvenssi II -vaikuttavuustutkimus Sisällys 1 Sääntelykehikko Solvenssi II -vakavaraisuussääntely Oma varallisuus Vakavaraisuuspääomavaatimus SCR Vähimmäispääomavaatimus MCR Vaikuttavuustutkimuksen tulokset Markkinariskit kasvattivat henkivakuutusyhtiöiden pääomavaatimusta Henkivakuutusyhtiöiden solvenssisuhde jäi tutkimuksessa alhaiseksi Vahinkovakuutusyhtiöiden pääomavaatimukset olivat suhteellisen alhaiset Vahinkovakuutusyhtiöiden oma varallisuus riitti vaatimusten täyttämiseen... 13
2 Muistio 2 (14) Tämän analyysin tarkoituksena on selvittää, kuinka henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuuslaskenta muuttuu tulevan Solvenssi II -sääntelyn myötä, sekä miten nämä muutokset vaikuttavat kotimaisen vakuutussektorin vakavaraisuuteen. Analyysi perustuu vakuutusyhtiöiltä saatuihin QIS5- vaikuttavuustutkimuksen tuloksiin, jotka laskettiin tietojen perusteella. Vakuutusyhdistykset sekä ryhmittymät on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. 1 Sääntelykehikko Vuoden 2013 alussa 1 voimaan tuleva Solvenssi II -direktiivi uudistaa vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskevat säännökset ja kerää useita vakuutustoimintaa koskevia direktiivejä yhdeksi kokonaisuudeksi. Uuden sääntelyn keskeinen tavoite on riittävän suojan tarjoaminen vakuutuksenottajille ja edunsaajille. Tämä edellyttää, että vakuutusyrityksiin sovelletaan riittäviä vakavaraisuusvaatimuksia, jotka johtavat tarvittavan pääoman riskiperusteiseen määrittämiseen ja kohdentamiseen. Uudistuksen tavoitteena on myös yritysten oman riskienhallinnan edistäminen, maakohtaisen lisäsääntelyn ja optioiden purkaminen sekä EU:n sisäisen kilpailun edistäminen ja pääomien tehokas hyödyntäminen. Muutokset koskevat Suomessa henki- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, vakuutusyhdistyksiä, sekä näiden omistusyhteisöjä. 1.1 Solvenssi II -vakavaraisuussääntely Solvenssi II -direktiivin vakavaraisuussäännökset perustuvat markkinaehtoisesti arvostettuun taseeseen. Markkinaehtoinen vastuuvelka vastaa arvoa, jolla vakuutusyritys voisi luovuttaa vakuutussopimuksista aiheutuvan vastuunsa toiselle vakuutusyritykselle. Pääsääntöisesti vastuuvelan arvo on vakuutussopimuksista aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseen liittyvien tulevaisuuden kassavirtojen odotettu nykyarvo eli paras estimaatti, johon on lisätty riskimarginaali. Parasta estimaattia laskettaessa käytetään riskitöntä korkokäyrää. Myös kaikki varat ja muut velat arvostetaan markkina-arvoon. Solvenssi II -sääntelyssä vakavaraisuuslaskennan lähtökohtana toimii vakavaraisuuspääomavaatimus. Tämän vaatimuksen tarkoituksena on asettaa yrityksen oma varallisuus vähintään sellaiselle tasolle, jolla vakuutuksenottajien edut on kohtuullisella varmuudella turvattu. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen alittaminen edellyttää valvojaa vaatimaan tilanteen korjaamista. Vakuutusyritykselle määritetään myös vakavaraisuuspääomavaatimusta alempi vähimmäispääomavaatimus, jonka alittuessa vakuutuksenottajiin ja edunsaajiin kohdistuisi kohtuuton riski, jos yrityksen sallittaisiin jatkaa toimintaansa. Vähimmäispääomavaatimuksen alittaminen edellyttää valvojalta yrityksen toimiluvan peruuttamista, jollei vaatimusta pystytä lyhyessä ajassa täyttämään. Pääomavaatimukset tulee täyttää Solvenssi II -taseeseen perustuvalla hyväksyttävällä omalla varallisuudella. Lähtökohtana oman varallisuuden määrittämisessä pidetään varojen ja velkojen erotusta markkina-arvoin laskettuna. Vakuutusyrityksellä tulee jatkuvasti olla riittävästi hyväksyttävää omaa varallisuutta pääomavaatimusten täyttämiseksi. 1 Euroopan komission ehdotus direktiivin 2009/138/EC muuttamiseksi, ns. Omnibus II
3 Muistio 3 (14) QIS5-vaikuttavuustutkimuksen tuloksia arvioitaessa täytyy myös muistaa, että yritykset ovat vasta sopeutumassa Solvenssi II -sääntelyyn eikä vakavaraisuussäännösten lopullinen muoto ole vielä selvillä. Solvenssi II -direktiivin sääntelyä tullaan täsmentämään komission antamilla ns. 2-tason säännöksillä sekä EIOPA:n määräyksillä ja ohjeilla. Nämä vahvistetaan vuoden 2012 aikana. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi oman varallisuuden määritelmät sekä vakavaraisuus- ja vähimmäispääomavaatimuksen laskenta. Sääntelyn lähteenä on käytetty Solvenssi II -direktiiviä 2 sekä komission QIS5 Technical Specifications -julkaisua Oma varallisuus Vakuutusyrityksellä on jatkuvasti oltava riittävästi hyväksyttävää omaa varallisuutta pääomavaatimusten täyttämiseksi. Vähimmäispääomavaatimus täytyy täyttää hyvälaatuisella omalla perusvarallisuudella. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen täyttämiseksi käy tietyin rajoituksin koko hyväksyttävä oma varallisuus. Hyväksyttävä oma varallisuus koostuu perus- ja lisävarallisuudesta. Omaan perusvarallisuuteen luetaan markkina-arvoisten varojen ja velkojen erotus (Net Asset Value) sekä etuoikeudeltaan huonommat velat. Omaan lisävarallisuuteen kuuluvat ne erät, jotka eivät kuulu perusvarallisuuteen ja joita voidaan käyttää tappioiden vaimentamiseen. Lisävarallisuuteen voi kuulua esimerkiksi takuita, maksamatonta osakepääomaa tai muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia. Lisävarallisuuden käyttöön vakavaraisuuspääomavaatimuksen täyttämiseksi on saatava valvojan ennakkohyväksyntä. Tämä koskee Suomessa esimerkiksi keskinäisten yhtiöiden vakuutuksenottajaosakkaiden mahdollista lisämaksuvelvoitetta. Solvenssi II -taseen rakennetta havainnollistetaan kuviossa
4 Muistio 4 (14) Kuvio 2. Solvenssi II -tase Solvenssi II -taseen mukaiset omaan perus- ja lisävarallisuuteen kuuluvat erät jaetaan kolmeen luokkaan (tier) taulukon 2 mukaisesti. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen täyttämiseksi hyväksytään luokkien 1, 2 ja 3 erät siten, että luokan 1 tulee olla vähintään 50 % ja luokan 3 enintään 15 % vaatimuksesta. Vähimmäispääomavaatimuksen täyttämiseksi hyväksytään luokkien 1 ja 2 oma perusvarallisuus siten, että vähintään 80 % vaatimuksesta täytetään luokalla 1. Omaa lisävarallisuutta tai luokan 3 varallisuutta ei voi käyttää lainkaan vähimmäispääomavaatimuksen kattamiseen. Tasoitusmäärä huomioitiin QIS5-laskennassa luokkaan 1 kuuluvana oman perusvarallisuuden eränä.
5 Muistio 5 (14) Taulukko 2. Omaan varallisuuteen kuuluvien erien luokittelu Luokka 1 Omaan perusvarallisuuteen kuuluvat: osakepääoma tai muu vastaava pääoma oman pääoman rahastot ylijäämävarallisuus vapaaehtoiset varaukset pääomalainat tietyin edellytyksin tasoitusmäärä Luokka 2 Omaan perusvarallisuuteen kuuluvat erät, joilla on huonompi etuoikeusasema mutta jotka eivät välttämättä ole pysyvästi saatavilla. Omaan lisävarallisuuteen kuuluvat erät, jotka ovat pysyvästi saatavilla ja joilla on huonompi etuoikeusasema. Luokka 3 Muut omaan perus- ja lisävarallisuuteen kuuluvat erät. Käytännössä vakuutusyrityksille ei riitä, että oma varallisuus kattaa vakavaraisuuspääomavaatimuksen. Yrityksen sisäinen pääoman tavoitetaso on normaalisti lakisääteisiä pääomavaatimuksia korkeammalla. Pääomapuskuria saatetaan pitää myös sellaisille riskeille, jotka eivät välttämättä ole kaikilta osin mitattavissa. Solvenssi II -sääntelyssä yrityksen tulee tarkastella pääoman riittävyyttä suhteessa todelliseen riskinottohalukkuuteen ja -kykyyn yhtä vuotta pidemmällä aikavälillä riski- ja vakavaraisuusarvion avulla (Own Risk and Solvency Assessment). 1.3 Vakavaraisuuspääomavaatimus SCR SII-vakavaraisuussääntely perustuu vakavaraisuuspääomavaatimukseen (Solvency Capital Requirement). Se voidaan laskea joko standardikaavalla tai yrityksen omalla sisäisellä mallilla. Standardikaavan on tarkoitus kuvata useimpien vakuutusyritysten riskiprofiilia. Joissakin tapauksissa standardilähestymistapa ei anna riittävän oikeaa kuvaa, jolloin yritys voi hakea Finanssivalvonnan suostumuksen sille, että se laskee vakavaraisuuspääomavaatimuksensa käyttäen joko kokonaista tai osittaista sisäistä mallia. Valvoja voi tietyissä tilanteissa myös edellyttää sisäisen mallin käyttöä. Vahinkovakuutuksessa on mahdollista käyttää myös standardikaavan mukaisessa laskennassa yrityksen omia parametreja. Tässä raportissa tarkastellaan ainoastaan standardikaavalla laskettuja pääomavaatimuksia. Vakavaraisuuspääomavaatimus vastaa sellaista oman varallisuuden tasoa, jolla vakuutusyritys pystyy kattamaan merkittäviä tappioita ja antamaan vakuutuksenottajille ja edunsaajille kohtuullisen varmuuden siitä, että vastuut tulevat suoritetuiksi. Direktiivin mukaisesti pääomavaatimus kalibroidaan tasolle, jolla vakuutusyritys pystyy vähintään 99,5 % todennäköisyydellä täyttämään vakuutuk-
6 Muistio 6 (14) senottajia ja edunsaajia koskevat velvoitteensa seuraavan 12 kuukauden ajan. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen tavoitteena on kuvata euromääräisesti vakuutusyrityksen mitattavissa olevien riskien määrää ottaen huomioon näiden välisen korrelaation. Standardikaavalla laskettu vakavaraisuuspääomavaatimus koostuu kuvion 1 mukaisista riskiosioista. Lopullinen pääomavaatimus saadaan lisäämällä perusvakavaraisuuspääomavaatimukseen (BSCR) operatiivisen riskin pääomavaatimus (Op) ja huomioimalla vastuuvelan ja laskennallisten verojen vaimennusvaikutus (Adj). Operatiiviseen riskiin liittyvä pääomavaatimus lasketaan kiinteällä kaavalla maksutuottojen, vastuuvelan ja vakuutusten hoitokustannusten perusteella. Vaimennusvaikutus alentaa pääomavaatimusta, ja se perustuu tappioiden kompensoitumiseen vastuuvelan tai laskennallisen verovelan samanaikaisesti pienentyessä. Kuvio 1. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen standardikaavan riskiosiot Perusvakavaraisuusvaatimus (Basic Solvency Capital Requirement) sisältää kuuden ennalta määritetyn riskiosion pääomavaatimukset. Vakuutusteknisistä riskeistä erikseen huomioidaan henkivakuutusriskit (Life), vahinkovakuutusriskit (Non-life) sekä sairausvakuutusriskit (Health). Näiden lisäksi lasketaan markkinariskit (Market), vastapuoliriskit (Default) sekä aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät riskit (Intang). Useimmat riskiosiot muodostuvat useista alariskiosioista. Kaava 1. BSCR
7 Muistio 7 (14) BSCR lasketaan standardikaavan riskiosioiden pääomavaatimusten (SCR i ) perusteella kaavan 1 mukaisesti. Eri osioiden väliset korrelaatiokertoimet (Corr ij ) saadaan taulukosta 1. Kertoimet on tarkoituksella jätetty karkealle tasolle, joten niiden tavoitteena ei ole kuvata täydellisesti hajautuksesta saatavia hyötyjä, jotka voivat muuttua markkinatilanteiden muuttuessa. Taulukko 1. Riskiosioiden väliset korrelaatiot Useimmissa riskiosioissa pääomavaatimus määräytyy skenaariopohjaisesti, jolloin tarkastellaan epäsuotuisan tapahtuman kokonaisvaikutusta oman varallisuuden määrään ( NAV). Kokonaisvaikutus saadaan selvittämällä tapahtuman vaikutus sekä Solvenssi II -varoihin että -velkoihin. Pääomavaatimus tulkitaan nollaksi sellaisissa tapauksissa, joissa tapahtuma kasvattaisi omaa varallisuutta. Vakavaraisuuspääomavaatimusta voidaan täydentää valvojan asettamalla lisäpääomavaatimuksella. Lisäpääomavaatimuksen tulisi kuitenkin olla poikkeuksellinen. Direktiivin mukaisesti lisäpääomavaatimusta voidaan käyttää viimeisenä keinona sellaisissa tapauksissa, joissa vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskenta standardikaavalla tai sisäisellä mallilla ei anna oikeaa kuvaa toiminnan riskeistä. 1.4 Vähimmäispääomavaatimus MCR Oman perusvarallisuuden ehdottomaksi alarajaksi katsotaan vähimmäispääomavaatimus (Minimum Capital Requirement). Se kalibroidaan tasolle, jolla vakuutusyritys pystyy 85 % todennäköisyydellä täyttämään vakuutuksenottajia ja edunsaajia koskevat velvoitteensa seuraavan 12 kuukauden ajan. Vähimmäispääomavaatimuksen tulee olla aina vähintään 25 % ja enintään 45 % vakavaraisuuspääomavaatimuksesta. Vähimmäispääomavaatimus lasketaan lineaarisesti volyymitietojen perusteella. QIS5-tutkimuksessa volyymitietoina käytettiin vastuuvelkaa sekä maksutuloa. Vähimmäispääomavaatimuksen ehdoton euromääräinen alaraja on henkivakuutusyhtiöillä 3,2 milj. euroa ja vahinkovakuutusyhtiöillä 2,2 milj. euroa. QIS5-laskennassa useimmat suomalaiset henkivakuutusyhtiöt tulkittiin kuitenkin ns. komposiiteiksi, jolloin niiden vähimmäispääomavaatimus oli vähintään 5,4 milj. euroa. Tulkinta perustui siihen, että suomalaisilla henkivakuutusyhtiöillä on useimmiten lupa myydä vahinkovakuutusluokkiin kuuluvia tapaturma- ja sairausvakuutustuotteita.
8 Muistio 8 (14) 2 Vaikuttavuustutkimuksen tulokset 2.1 Markkinariskit kasvattivat henkivakuutusyhtiöiden pääomavaatimusta Henkivakuutussektorin tulokset perustuvat kotimaisten henkivakuutusyhtiöiden Finanssivalvonnalle toimittamiin QIS5-tutkimuksen kvantitatiivisiin vastauksiin. Tutkimukseen osallistui 10 kotimaista henkivakuutusyhtiötä. Otos kattaa lähes 100 % henkivakuutussektorin vastuuvelasta. Tutkimuksessa merkittävää oli se, huomioidaanko tietynlaiset vakuutuksenottajien tulevat lisäedut Solvenssi II - taseen vastuuvelkaan vai ei. QIS5-laskelmissa nämä erät eliminoitiin tiettyjen henkivakuutusyhtiöiden vastuuvelasta, mikä kasvatti merkittävästi koko sektorin omaa varallisuutta. QIS5-tutkimukseen osallistuneiden henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu SCR oli vuoden 2009 lopussa noin 4,4 mrd. euroa ja MCR noin 1,2 mrd. euroa. Vastaavasti yhteenlaskettu nykyisen sääntelyn mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä oli 1,1 mrd. euroa. Toisin sanoen SCR oli sektoritasolla 4-kertainen tämän hetkiseen lakisääteiseen toimintapääoman vähimmäismäärään verrattuna. Toisaalta pääoman ehdoton alaraja säilyi käytännössä ennallaan. Useimmilla henkivakuutusyhtiöillä MCR asettui jopa toimintapääoman vähimmäismäärää alemmaksi. Henkivakuutusyhtiöiden jo käytössä olevassa kansallisessa ennakoivan valvonnan mukaisessa pääomavaatimuksessa otetaan huomioon yhtiön riskit laajemmin kuin voimassa olevassa direktiivien, ns. Solvenssi I:n, mukaisessa vaatimuksessa. Tämän kansallisen lisäsääntelyn tarkoituksena on ollut edesauttaa Solvenssi II-sääntelyyn siirtymistä. Ennakoivan valvonnan mukaisessa jatkuvuustestissä verrataan yhtiön laajennettua toimintapääomaa nykyistä sääntelyä riskiperusteisempaan pääomavaatimukseen. Jatkuvuustestin mukainen pääomavaatimus oli noin 1,5 mrd. euroa, eli lähes 40 % toimintapääoman vähimmäismäärää korkeampi, mutta reilusti pienempi kuin QIS5-laskennan mukainen SCR, joka oli sektoritasolla lähes 3-kertainen jatkuvuustestin pääomavaatimukseen verrattuna. Jatkuvuustestin ja QIS5-laskennan välinen ero johtui pääosin erilaisista markkina- ja vakuutusteknisten riskien pääomavaatimuksista. Ennakoivassa valvonnassa markkina-, vastapuoli- ja operatiivisten riskien pääomavaatimus on kalibroitu 99 %:n varmuustasolle, ja vakuutusteknisten riskien pääomavaatimus on mitoitettu suhteessa karkeampaan Solvenssi I mukaiseen toimintapääomavaatimukseen. QIS5:ssä kaikkien riskialueiden pääomavaatimus oli kalibroitu 99,5 % varmuustasolle. QIS5-tutkimuksessa henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu MCR oli 26 % SCR:stä, kun direktiivin mukainen alaraja on 25 % ja yläraja 45 %. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että SCR:n ja MCR:n välinen puskuri jää useimmilla yhtiöillä melko suureksi. Taulukossa 3 esitetään henkivakuutussektorin pääomavaatimusten muodostuminen. Riskiosioiden väliset korrelaatiot eli hajautushyödyt huomioiva BSCR oli noin 5,3 mrd. euroa eli 119 % SCR:stä. Markkinariskit aiheuttivat ylivoimaisesti suurimman pääomavaatimuksen. Markkinariskien pääomavaatimus ennen hajautushyötyjä oli peräti 91 % lopullisesta BSCR:stä. Henkivakuutussektorin pääomavaatimusten kannalta on merkittävää, että vastuuvelkaan liittyvän korkoriskin ja sijoitusten korkoriskin yhteisvaikutus luetaan standardikaavassa kokonaisuudessaan markkinariskiosioon.
9 Muistio 9 (14) Taulukko 3. Henkivakuutussektorin vakavaraisuuspääomavaatimusten muodostuminen 1000 eur MCR % SCR % Operatiiviset riskit % prosenttia SCR:stä Vaimennusvaikutus % BSCR % Hajautushyöty % Markkinariskit % Vastapuoliriskit % Henkivakuutusriskit % Sairausvakuutusriskit % Vahinkovakuutusriskit 0 0 % Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät riskit % prosenttia BSCR:stä Vakuutusteknisten riskien osuus BSCR:stä oli 22 %, josta pääosa oli henkivakuutusriskiä. Vastapuoliriskin osuus oli ainoastaan 1 %. BSCR:n ulkopuolelle jäävän operatiivisen riskin pääomavaatimus oli sektorille noin 122 milj. euroa eli 3 % SCR:stä. Hajautushyötyjen vaikutus pääomavaatimukseen (727 milj. euroa) oli henkivakuutuksessa suhteellisen vähäinen. Hajautuksen osuus BSCR:stä oli henkivakuutussektorilla -14 % kun se vahinkovakuutussektorilla oli -40 %. Hajautuksen suhteellisesti pienempi vaikutus johtui siitä, että henkivakuutuksessa vakuutusteknisten riskien paino oli pieni. Lisäksi henkivakuutuksessa riskiosioiden välinen korrelaatio oli hieman vahinkovakuutusta vahvempi. Vastuuvelan ja laskennallisten verojen vaimennusvaikutus muodostui pääomavaatimuksen kannalta merkittäväksi. Vaimennusvaikutus pienensi henkivakuutusyhtiöiden pääomavaatimusta noin 990 milj. eurolla eli -22 % lopullisesta SCR:stä. Yksittäisten yhtiöiden väliset erot pääomavaatimusten määrässä ja niiden rakenteessa olivat suuria. SCR:n vaihteluväli oli milj. euroa. Yleisesti ottaen pääomavaatimus muodostui suhteellisen alhaiseksi niillä henkivakuutusyhtiöillä, joiden markkinariskit olivat alhaiset ja joilla riskien tasapaino osioiden välillä johti hajautushyötyihin. Vastaavasti joidenkin yhtiöiden nykyiseen laskutapaan nähden korkea pääomavaatimus johtui siitä, että BSCR painottui poikkeuksellisen voimakkaasti markkinariskeihin, jolloin hajautushyötyä ei päässyt syntymään. 2.2 Henkivakuutusyhtiöiden solvenssisuhde jäi tutkimuksessa alhaiseksi Henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu hyväksyttävä oma varallisuus oli noin 5,3 mrd. euroa. Tämä on 24 % enemmän kuin yhtiöillä oli nykyisen sääntelyn mukaista toimintapääomaa. Ero johtui ennen kaikkea siitä, että Solvenssi II -taseen vastuuvelka muodostui QIS5-tutkimuksessa aiempaa pienemmäksi. Omasta varallisuudesta luokkaan 1 kuuluvia varoja oli yli 95 %. Luokkaan 2 kuuluvia varoja oli ainoastaan 167 milj. euroa ja luokkaan 3 kuuluvia 61 milj. euroa.
10 Muistio 10 (14) Solvenssisuhde saadaan kun hyväksyttävä oma varallisuus jaetaan vakavaraisuuspääomavaatimuksella. Suomalaisilla henkivakuutusyhtiöillä tämä suhde jäi alhaiseksi ollen 1,2. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen ylittävää hyväksyttävää omaa varallisuutta oli euromääräisesti tarkasteltuna noin 800 milj. euroa. Tutkimuksessa aivan kaikki kotimaiset henkivakuutusyhtiöt eivät täyttäneet QIS5- parametreilla laskettua vakavaraisuuspääomavaatimusta. Toiminnan jatkumisen edellytyksenä pidettävä MCR ei ollut uhattuna yhdessäkään yhtiössä. Henkivakuutussektorilla oli omaa varallisuutta vähimmäisvaatimukseen nähden noin 4,5-kertaisesti, jolloin puskurina oli noin 4,1 mrd. euroa. Nykyisiin vaatimuksiin verrattuna vakavaraisuusvaatimukset kiristyvät henkivakuutuksessa merkittävästi Solvenssi II:n myötä. Vuoden 2009 lopussa laskettuna sektorin vakavaraisuusasema oli 3,8 ja vakavaraisuusaste 17,8 %. Samasta ajankohdasta lasketun QIS5-tutkimuksen mukaisen solvenssisuhteen henkivakuutussektori läpäisi vain niukasti. Vakavaraisuusasemalla tarkoitetaan Solvenssi I mukaista toimintapääoman ja sen vähimmäismäärän suhdetta ja vakavaraisuusasteella vakavaraisuuspääoman ja omalla vastuulla olevan vastuuvelan suhdetta, jossa vastuuvelasta on vähennetty tasoitusmäärä ja 75 % sijoitussidonnaisesta vastuuvelasta. Solvenssi I ja Solvenssi II -mittarit eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia keskenään. Uudet pääomavaatimukset ovat riskiperusteisia nykyisten Solvenssi I mukaisten vaatimusten perustuessa toiminnan volyymiin. Henkivakuutussektorin alhaiseksi jäänyt solvenssisuhde voi merkitä sitä, että yritysten on alennettava pääomavaatimusta vuoden 2009 lopun tasolta alentamalla tai suojaamalla riskejä tai vaihtoehtoisesti hankittava lisää omaa varallisuutta. On myös huomattava, että osa yrityksistä kuuluu konserneihin, joissa pääomia voidaan hallinnoida konsernitasolla. Vähimmäispääomavaatimus jäi omaan varallisuuteen nähden alhaiselle tasolle, ja käytännössä se vastaa nykyistä toimintapääoman vähimmäismäärää. Yhteenveto henkivakuutussektorin omasta varallisuudesta sekä pääomavaatimuksista Solvenssi I sekä Solvenssi II -kehikoissa esitetään kuviossa 3.
11 Muistio 11 (14) Kuvio 3. Henkivakuutussektorin oma varallisuus ja pääomavaatimukset Mrd. euroa Tier 3 Tier 2 Tier 1 Tasoitusmäärä TPO SCR MCR TPOmin SI SII Finanssivalvonta Huom. Tasoitusmäärää ei huomioida Solvenssi I - vakavaraisuuslaskennassa. 2.3 Vahinkovakuutusyhtiöiden pääomavaatimukset olivat suhteellisen alhaiset Vahinkovakuutussektorin tulokset perustuvat 16 yhtiön toimittamiin QIS5-tutkimuksen vastauksiin. Otos kattaa yli 99 % kotimaisten yhtiöiden vastuuvelasta. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu SCR oli vuoden 2009 lopussa noin 2 mrd. euroa ja MCR noin 0,6 mrd. euroa. Vastaava nykysääntelyn mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä oli myös 0,6 mrd. euroa. Sektoritasolla SCR oli 3,3-kertainen lakisääteiseen toimintapääoman vähimmäismäärään nähden. Vahinkovakuutusyhtiöiden kansallisessa ennakoivan valvonnan mukaisessa pääomavaatimuksessa yhtiön riskit otetaan huomioon laajemmin kuin Solvenssi I:n mukaisessa vaatimuksessa. Vakavaraisuuspääoman tavoiterajaa laskettaessa otetaan huomioon sijoitus- ja vakuutustekniset riskit sekä suurin mahdollinen yhtiön omalle vastuulle jäävä korvausmäärä yksittäisestä vahinkotapahtumasta. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu ennakoivan valvonnan mukainen oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja oli noin 2 mrd. euroa, eli se oli lähes samansuuruinen kuin SCR.
12 Muistio 12 (14) Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu MCR oli noin 32 % SCR:stä, kun direktiivin mukainen alaraja on 25 % ja yläraja 45 %. Henkivakuutusyhtiöillä vähimmäispääomavaatimuksen suhde vakavaraisuuspääomavaatimukseen oli selvästi matalampi. Taulukossa 4 on esitetty vahinkovakuutussektorin vakavaraisuuspääomavaatimusten muodostuminen. Riskiosioiden väliset hajautushyödyt huomioiva BSCR oli noin 2,1 mrd. euroa eli 106 % SCR:stä. Myös vahinkovakuutuksessa markkinariskit aiheuttivat suurimman pääomavaatimuksen. Markkinariskien osuus ennen hajautushyötyjen huomioimista oli 69 % BSCR:stä. Vakuutusteknisten riskien osuus oli kuitenkin lähes yhtä suuri 66 %. Vahinkovakuutusriskin osuus oli 41 %, sairausvakuutusriskin 22 % ja henkivakuutusriskin 3 %. Vastapuoliriski muodosti noin 5 % BSCR:stä. Operatiivisen riskin pääomavaatimus oli sektorille noin 118 milj. euroa eli 6 % SCR:stä. Henkivakuutukseen verrattuna vahinkovakuutuksen riskit olivat siis jakautuneet tasaisesti eri moduuleihin. Tämä johtaa Solvenssi II -laskennassa hajautushyötyihin, joiden arvo oli sektorille noin 846 milj. euroa eli - 40 % BSCR:stä. Hajautushyödyt ovat yksi merkittävä syy siihen miksi vahinkovakuutuksen pääomavaatimukset jäivät QIS5-tutkimuksessa suhteellisen alhaisiksi.
13 Muistio 13 (14) Taulukko 4. Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuuspääomavaatimusten muodostuminen 1000 eur MCR % SCR % Operatiivinen riski % Vaimennusvaikutus % BSCR % Hajautushyöty % Markkinariskit % Vastapuoliriskit % Henkivakuutusriskit % Sairausvakuutusriskit % Vahinkovakuutusriskit % Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät riskit % prosenttia SCR:stä prosenttia BSCR:stä Vastuuvelan ja laskennallisten verojen vaimennusvaikutuksella ei ollut vastaavaa merkitystä kuin henkivakuutuksessa. Vahinkovakuutusyhtiöiden vaimennusvaikutus pienensi pääomavaatimusta noin 236 milj. eurolla eli 12 % lopullisesta SCR:stä. Yksittäisten yhtiöiden väliset erot pääomavaatimusten määrässä ja niiden rakenteessa olivat suuria. SCR:n vaihteluväli vahinkovakuutusyhtiöissä oli milj. euroa. Vahinkovakuutuksessa pääomavaatimukset jäivät alhaisiksi niillä yhtiöillä, joilla kokonaisriski on hajautettu tasaisesti eri riskiosioihin. Kuten edellä huomattiin, hajautuksella voi vahinkovakuutuksessa eliminoida jopa puolet kokonaisriskistä. Henkivakuutuksessa markkinariskit korostuivat, jolloin hajautuksen merkitys jäi selvästi pienemmäksi. 2.4 Vahinkovakuutusyhtiöiden oma varallisuus riitti vaatimusten täyttämiseen Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu hyväksyttävä oma varallisuus oli noin 4,7 mrd. euroa. QIS5-laskennassa omaa varallisuutta oli noin 118 % enemmän kuin nykyisen sääntelyn mukaista toimintapääomaa. Ero johtui pääosin muutoksista vastuuvelan käsittelyssä. QIS5-tutkimuksessa tasoitusmäärä luettiin kokonaisuudessaan luokkaan 1 kuuluvaksi omaksi varallisuudeksi. Tasoitusmäärän osuus vahinkovakuutuksen omasta varallisuudesta oli noin 50 %, kun se henkivakuutuksessa oli vain noin 4 %. Vahinkovakuutusyhtiöillä oli luokkaan 1 kuuluvia varoja noin 97 % omasta varallisuudesta. Luokkaan kaksi kuului ainoastaan 144 milj. euroa ja luokkaan kolme kuuluvia varoja ei ilmoittanut yksikään yhtiö. Koko vahinkovakuutussektorin solvenssisuhde oli vuoden 2009 lopussa vahva 2,4. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen ylittävää hyväksyttävää omaa varallisuutta oli noin 2,7 mrd. euroa. Kaikki vahinkovakuutusyhtiöt täyttivät QIS5-tutkimuksen mukaiset pääomavaatimukset.
14 Muistio 14 (14) Toiminnan jatkamisen edellytyksenä pidettävä MCR jäi vahinkovakuutuksessa puskurina oleviin pääomiin nähden matalaksi. Omaa varallisuutta oli vähimmäispääomavaatimukseen verrattuna noin 7,5-kertaisesti, jolloin puskuria oli noin 4,1 mrd. euroa. QIS5-tutkimuksen perusteella Solvenssi II ei tulisi merkittävästi kiristämään vahinkovakuutussektorin kansallisen ennakoivan valvonnan vaatimuksiin nähden. Tutkimuksessa vakavaraisuuspääomavaatimus asettui vahinkovakuutussektorilla noin 2 mrd. euroon, mikä oli puskurina oleviin pääomiin nähden melko alhainen taso. Lisäksi omaa varallisuutta oli QIS5-tutkimuksessa selvästi nykyistä mallia enemmän. Kuvio 4. Vahinkovakuutussektorin oma varallisuus ja pääomavaatimukset Mrd. euroa Tier 3 Tier 2 Tier 1 Tasoitusmäärä TPO SCR MCR TPOmin SI SII Finanssivalvonta Huom. Tasoitusmäärää ei huomioida Solvenssi I - vakavaraisuuslaskennassa.
Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu
1 Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Markku Miettinen 2 Esityksen sisältö Taustaa tasoitusvastuujärjestelmästä ja
LisätiedotOma varallisuus Solvenssi II kehikossa. Solvenssi II seminaari Tapiola 14.4.2010 Pasi Laaksonen
Oma varallisuus Solvenssi II kehikossa Solvenssi II seminaari Tapiola 14.4.2010 Pasi Laaksonen 2 Oma varallisuus Rakenne ja arvostaminen Laadulliset vaatimukset ja luokittelu Erityisiä asioita Tasoitusmäärä
LisätiedotTasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön
Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 28.2.2012 Markku Miettinen 27.2.2012 1 Sisältö Perusperiaatteita uudelle TM järjestelmälle vahinkovakuutuksessa
LisätiedotKorkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla
Verkkoartikkeli 1 (5) Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla Kirjoittajat: Heli Birling, matemaatikko; Mikko Sinersalo, riskiasiantuntija Henkivakuutusyhtiöiden
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 1/2015
Määräykset ja ohjeet 1/2015 Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt, Solvenssi IIohjeet I osa Dnro FIVA 2/01.00/2015 Antopäivä 16.3.2015 Voimaantulopäivä 1.4.2015 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831
LisätiedotLiite S Tase Solvenssi II -arvo
S.02.01.02 Tase Solvenssi II -arvo Varat C0010 Aineettomat hyödykkeet R0030 0 Laskennalliset verosaamiset R0040 0 Eläke-etuuksien ylijäämä R0050 0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (omassa käytössä)
LisätiedotPankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus
Suomen pankkisektori on vakavarainen 1 (7) Pankkisektorin vakavaraisuus parantunut Pankkisektorin 1 vakavaraisuussuhde parani edelleen kolmannella vuosineljänneksellä. Syyskuun lopussa pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluku
LisätiedotLiite S Tase Solvenssi II -arvo
S.02.01.02 Tase Solvenssi II -arvo Varat C0010 Aineettomat hyödykkeet R0030 0 Laskennalliset verosaamiset R0040 0 Eläke-etuuksien ylijäämä R0050 0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (omassa käytössä)
LisätiedotOmaisuuslajijakauma ja VaR 100 M 90 80 70 M 0,7 0,6 0,5 Suorat kiinteistösijoitukset Muut epälikvidit sijoitukset 60 50 40 0,4 0,3 Osakkeet ja muut likvidit Riskilliset korkosijoitukset 30 20 10 0,2 0,1
LisätiedotVahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.
Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka
Lisätiedot(15p) Tase (M )
1. Henkivakuutusyhtiö A harjoittaa henkivakuutusluokkiin 1a, 1b ja 3 kuuluvaa henki- ja eläkevakuutusta. Yhtiön A tase 31.12.2011 sekä muita tietoja on annettu ohessa. Sijoitussidonnainen vastuu sisältää
LisätiedotLiite I S Tase. Solvenssi II -arvo
S.02.01.02 Tase Solvenssi II -arvo Varat C0010 Aineettomat hyödykkeet R0030 0 Laskennalliset verosaamiset R0040 0 Eläke-etuuksien ylijäämä R0050 0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (omassa käytössä)
LisätiedotSolvenssi II Pilari 1- QIS 2. Aktuaariyhdistys Pasi Laaksonen
Solvenssi II Pilari 1- QIS 2 Aktuaariyhdistys 12.12.2006 Pasi Laaksonen Sisällys Solvenssi II Yleistä - pilarit Vastuuvelka Best Estimate - Risk margin Vakavaraisuus Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusvaatimus
Lisätiedotlaskuperustekorkoisia ja ns. riskihenkivakuutuksia), yksilöllisiä eläkevakuutuksia, kapitalisaatiosopimuksia sekä sairauskuluvakuutuksia.
SHV - TUTKINTO Vakavaraisuus 30.9.2010 klo 9-15 1(5) 1. Henkivakuutusosakeyhtiö Tuoni myöntää yksilöllisiä henkivakuutuksia (sijoitussidonnaisia, laskuperustekorkoisia ja ns. riskihenkivakuutuksia), yksilöllisiä
LisätiedotVahinkovakuutussektorin Solvenssi II -vakavaraisuus heikkeni alkuvuonna
Verkkoartikkeli 1 (7) Vahinkovakuutussektorin Solvenssi II -vakavaraisuus heikkeni alkuvuonna Kirjoittajat: Kirsti Svinhufvud, analyytikko; Mikko Sinersalo, riskiasiantuntija Korkotason lasku pienensi
LisätiedotLiite S Tase Solvenssi II -arvo
S.02.01.02 Tase Solvenssi II -arvo Varat C0010 Aineettomat hyödykkeet R0030 0 Laskennalliset verosaamiset R0040 0 Eläke-etuuksien ylijäämä R0050 0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (omassa käytössä)
LisätiedotMarkkinariskeistä aiheutuva pääomavaatimus on eri markkinariskikomponenttien välisten korrelaatioiden jälkeen 200 miljoonaa euroa.
SHV-TUTKINTO Vakavaraisuus 24.9.2014 1. Henkivakuutusosakeyhtiö X:n vakuutusyhtiölain 11 luvun mukainen toimintapääoma hetkellä 31.12.2013 on 400 miljoonaa euroa. Yhtiön vakuutuskanta koostuu yksilöllisistä
LisätiedotLiite - Fennia-ryhmä S Tase Solvenssi II -arvo Varat
S.02.01.02 Tase Solvenssi II -arvo Varat C0010 Aineettomat hyödykkeet R0030 0 Laskennalliset verosaamiset R0040 0 Eläke-etuuksien ylijäämä R0050 0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (omassa käytössä)
LisätiedotQ valvottavatapaaminen
Q1 2011 valvottavatapaaminen Jukka Vesala, apulaisjohtaja 07.04.2011 Jukka Vesala Vuoden ensimmäisen tapaamisen aiheena on QIS5 13.00 Tilaisuuden avaus 13.15 Solvenssi II -vaikuttavuustutkimus QIS5 - tulokset
LisätiedotOhjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon
EIOPA-BoS-15/111 FI Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. + 49 69-951119-19; email:
LisätiedotQIS5 Suomen Aktuaariyhdistys ry:n kuukausikokous
QIS5 Suomen Aktuaariyhdistys ry:n kuukausikokous 12.4.2011 Pirkko Welin-Siikaluoma, johtava matemaatikko 12.04.2011 Pirkko Welin-Siikaluoma QIS5-vaikuttavuustutkimus 12.04.2011 Pirkko Welin-Siikaluoma
Lisätiedot12/2017 Eurooppa lainen Oma pääoma 18 Sidottu oma pääoma 5 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 0 Edellisten tilikausien voitto/ tappio 0 Tilikauden voitto/tappio 13 Tasoitusmäärä 13 Pääomalainat 0 Tier1
LisätiedotHenkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhteet kasvoivat korkotason nousun myötä
Verkkoartikkeli 1 (5) Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhteet kasvoivat korkotason nousun myötä Kirjoittajat Marika Ronkainen, riskiasiantuntija; Mikko Sinersalo, riskiasiantuntija Yhtiöt täyttivät
LisätiedotLiite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)
4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus
Lisätiedotmaksutuotto (brutto), miljoona euroa jatkuva korvaus euroina kuukaudessa liikennevakuutus autovakuutus
1. Vahinkovakuutusyhtiö Tankavaara harjoittaa suomalaisten kotitalouksien ajoneuvojen liikennevakuuttamista (Solvenssi II:n mukainen vakuutuslaji 4) ja autovakuuttamista (Solvenssi II:n mukainen vakuutuslaji
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2011 1143/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyhdistyksen oikaistun vakavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän ja sen
LisätiedotOmat varat 31.12.2016 Milj. Oma pääoma 5 Sidottu oma pääoma 5 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 0 Edellisten tilikausien voitto/ tappio 0 Tilikauden voitto/tappio 0 Tasoitusmäärä 13 Pääomalainat 0
LisätiedotSolvenssi II -valvottavatilaisuus
Solvenssi II -valvottavatilaisuus 2.12.2014 ja 9.12.2014 Välivaiheen raportointi, osa 2 MCR ja SCR matemaatikko Tuuli Wiio, johtava matemaatikko Jari Niittuinperä ja riskiasiantuntija Mikko Sinersalo 2
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015
Lisätiedot12/2017 OP Vakuutus Oma pääoma 370 Sidottu oma pääoma 78 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 0 Edellisten tilikausien voitto/ tappio 114 Tilikauden voitto/tappio 178 Tasoitusmäärä 284 Pääomalainat 125
LisätiedotPankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Q1/2010
Pankkisektorin vakavaraisuus pysynyt vakaana Pankkisektorin vakavaraisuus ennallaan Pankkisektorin 1 vakavaraisuus on pysynyt vahvana, sillä pankkisektori on pysynyt voitollisena eivätkä luottoriskit ole
LisätiedotSolvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka
Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)
Lisätiedotlaskuperustekorkoisia ja ns. riskihenkivakuutuksia), yksilöllisiä eläkevakuutuksia, kapitalisaatiosopimuksia sekä sairauskuluvakuutuksia.
SHV - TUTKINTO Vakavaraisuus 30.9.2010 klo 9-15 1(6) 1. Henkivakuutusosakeyhtiö Tuoni myöntää yksilöllisiä henkivakuutuksia (sijoitussidonnaisia, laskuperustekorkoisia ja ns. riskihenkivakuutuksia), yksilöllisiä
LisätiedotOhjeita koskien erillään pidettäviä rahastoja
EIOPABoS14/169 FI Ohjeita koskien erillään pidettäviä rahastoja EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:
Lisätiedot12/2017 A- Vakuutus Oma pääoma 81 Sidottu oma pääoma 17 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 0 Edellisten tilikausien voitto/ tappio 57 Tilikauden voitto/tappio 7 Tasoitusmäärä 0 Pääomalainat 10 Tier1
LisätiedotOmat varat 31.12.2016 Milj. Oma pääoma 417 Sidottu oma pääoma 78 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 0 Edellisten tilikausien voitto/ tappio 155 Tilikauden voitto/tappio 184 Tasoitusmäärä 283 Pääomalainat
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 304/2015 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)
LisätiedotSolvenssi II ja tilintarkastus. Teija Sonni-Kautto Aktuaariyhdistys
Solvenssi II ja tilintarkastus Teija Sonni-Kautto Aktuaariyhdistys 19.5.2016 AGENDA Johdanto (Tilin)tarkastus Ongelmia FAS-tilinpäätöksessä? Mihin ollaan menossa? 2 Solvenssi II -direktiivi Solvenssi II
Lisätiedot25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen.
SHV-tutkinto Vakavaraisuus 25.9.28 klo 9-15 1(5) 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. (1p) 2. Henkivakuutusyhtiö Huolekas harjoittaa vapaaehtoista henkivakuutustoimintaa
LisätiedotVahinkovakuutussektorin vakavaraisuus vahva, mutta kannattavuus heikkeni
Verkkoartikkeli 1 (7) Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus vahva, mutta kannattavuus heikkeni Kirjoittajat: Kirsti Svinhufvud, finanssianalyytikko; Mikko Sinersalo, riskiasiantuntija Vahinkovakuutusmarkkinoiden
LisätiedotOmat varat 31.12.2016 Milj. Oma pääoma 74 Sidottu oma pääoma 17 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 0 Edellisten tilikausien voitto/ tappio 52 Tilikauden voitto/tappio 5 Tasoitusmäärä 3 Pääomalainat
LisätiedotLuottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen
Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta
LisätiedotVakavaraisuusvaade henkivakuutuksessa (SCR, MCR) Aktuaariyhdistyksen solvenssiseminaari 14.4.2010 Lauri Saraste Henki-Fennia
Vakavaraisuusvaade henkivakuutuksessa (SCR, MCR) Aktuaariyhdistyksen solvenssiseminaari 14.4.2010 Lauri Saraste Henki-Fennia Agenda SCR - yleistä Esimerkkilaskelma SCR (life underwriting risk) Mortality
LisätiedotVAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004
LEHDISTÖTIEDOTE 11/04 1 (5) 3.12.2004 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004 Vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui kuluvan vuoden tammi- syyskuussa. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu
LisätiedotTyöeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen
Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Riskinkantokyvyn vahvistaminen Heli Backman 29.2.2012 Eläkemaksujen nousupainetta hillitään sijoitustuottojen avulla HE eläkelaitosten vakavaraisuussäännösten
LisätiedotHENKIVAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUSASEMAN ENNAKOIVA VALVONTAJÄRJESTELMÄ UUSI LAKIEHDOTUS. (odotettu voimaantulo 1.1.2008)
HENKIVAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUSASEMAN ENNAKOIVA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Suomen Aktuaariyhdistys 15.5.2007 Raoul Berglund raoul.berglund@vakuutusvalvonta.fi - UUSI LAKIEHDOTUS (odotettu voimaantulo 1.1.2008)
LisätiedotOhjeita koskien erillään pidettäviä rahastoja
EIOPA-BoS-14/169 FI Ohjeita koskien erillään pidettäviä rahastoja EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. + 49 69-951119-19; email: info@eiopa.europa.eu
LisätiedotMatalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma
Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita
LisätiedotHE 97/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusyhtiölakia, vakuutusyhtiölain
LisätiedotOhjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen
EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:
LisätiedotVakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies
Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan
LisätiedotVakavaraisuus meillä ja muualla
Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 22.9.2016 Jouni Herkama Lakimies Työeläkevakuuttajat TELA ry Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta
LisätiedotSolvenssi II -valvottavatilaisuus
Solvenssi II -valvottavatilaisuus 2.12.2014 ja 9.12.2014 Välivaiheen raportointi, osa 1 Yleistä raportoinnista Johtava riskiasiantuntija Teija Korpiaho 2 Solvenssi II välivaiheen raportointi alkaa 1.1.2015
LisätiedotVAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS
VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINTO 171. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSTALOUS 15.9.2015 Kunkin tehtävän maksimipistemäärä on 4 pistettä. Kokeen läpäisemiseksi vaaditaan vähintään
LisätiedotMillainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa
Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa Studia Monetaria luentosarja 13.4.2010, Suomen Pankin rahamuseo pääanalyytikko Sampo Alhonsuo 13.4.2010
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2/2012
Määräykset ja ohjeet 2/2012 Vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja Dnro FIVA 10/01.00/2011 Antopäivä 23.2.2012 Voimaantulopäivä 31.12.2011 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotN:o 614 1933. Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta
N:o 614 1933 TULOSLASKELMA Liite 1 I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus 2)
LisätiedotValvottavien taloudellinen tila ja riskit
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 11.10.2016 Agenda Euroopan pankkisektorin riskit Suomen pankkisektorin tila Suomen henki- ja vahinkovakuutussektorien tila Suomen työeläkesektorin
LisätiedotLaskentojen helpottamiseksi voit pyöristää korrelaatioparametrit ykköseen tai nollaan normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti.
1. Toimit työeläkevakuutusyhtiö Aallottaren aktuaarina. Aallottaren vastuuvelka ilman lisävakuutusvastuuta on 47 M, josta 45 M on vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkevastuita ja 2 M tasausvastuuta ja osaketuottosidonnaista
Lisätiedot2.12.2005 1 (5) Vakuutusvalvontaviraston tietojen mukaan kaikki vakuutuslaitokset täyttävät lain asettamat toimintapääomavaatimukset.
LEHDISTÖTIEDOTE 5/2005 2.12.2005 1 (5) VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2005 Vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui selvästi tammi-syyskuussa. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu
LisätiedotVakuutusmarkkinoilla toimivan yhteisön konekielisten valvontatietojen toimittaminen Finanssivalvonnalle: määräysten ja ohjeiden muutokset
1 (5) Vakuutusmarkkinoilla toimivan yhteisön konekielisten valvontatietojen toimittaminen Finanssivalvonnalle: määräysten ja ohjeiden muutokset 1 Muutokset Määräyksiin ja ohjeisiin 1/2011 Määräyksiin ja
LisätiedotRiskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen
LisätiedotVastuuvelan markkina-arvon määrittämisestä *
Vastuuvelan markkina-arvon määrittämisestä * 13.10.2008 Markku Miettinen * Market Value of Liabilities for Insurance Firms, CRO Forum, July 2008 1 Eri lähestymistapoja / periaatteita vastuuvelan parhaan
LisätiedotOhjeet vakuutusteknisen vastuuvelan ja laskennallisten verojen tappioiden vaimennusvaikutuksesta
EIOPABoS14/177 FI Ohjeet vakuutusteknisen vastuuvelan ja laskennallisten verojen tappioiden vaimennusvaikutuksesta EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920;
LisätiedotPankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus pysynyt vahvana Pankkisektorin 1 vakavaraisuus on säilynyt edelleen hyvänä ja vakavaraisuussuhdeluvut ovat hieman nousseet kesäkuun lopulta ja ovat nyt viime vuoden
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 9/2015
Määräykset ja ohjeet 9/2015 Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt, Solvenssi IIohjeet II osa, muut Dnro FIVA 15/01.00/2015 Antopäivä 30.11.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi
LisätiedotMarkkina- ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa
EIOPA-BoS-14/174 FI Markkina- ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. + 49 69-951119-19;
LisätiedotValvottavatilaisuus ja Solvenssi II
Valvottavatilaisuus 4.5.2015 ja 5.5.2015 Solvenssi II Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 3.5.2015 Päivän agenda 1. Tilaisuuden avaus 2. Solvenssi II sääntelyyn siirtyminen
LisätiedotSeuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :
TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%
LisätiedotHE98/2015. Finanssialan Keskusliitto (FK)
HE98/2015 Finanssialan Keskusliitto (FK) 13.11.2015 1 HE98/2015 HALLITUKSEN ESITYS VAKUUTUSYHTIÖLAIN MUUTTAMISEKSI 1. FK katsoo, että STM:n olisi tullut laatia vain kirjanpitolain (KPL) muutoksista johtuvat
LisätiedotEläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010
Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot
LisätiedotMarkkina ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa
EIOPABoS14/174 FI Markkina ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email:
LisätiedotMarkkina- ja vastapuoliriski
Markkina- ja vastapuoliriski Aktuaariyhdistys 14.4.2010 Kai Niemi 4/23/10 / 1 Yleistä Perustuu pitkälti CEIOPS:n antamiin ehdotuksiin komissiolle 2. tason ohjeistuksesta Riskien vaikutus lasketaan delta-nav-periaatteella
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 305/2015 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotLaki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta
Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä
LisätiedotValvottavien taloudellinen tila ja riskit
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille
LisätiedotMatemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus
Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä
LisätiedotOhjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä
EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +
LisätiedotLaki vakuutusyhtiölain muuttamisesta
Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/1979) 2 luvun 5,
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä
Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,
LisätiedotVAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007
LEHDISTÖTIEDOTE 4/2007 1 (6) 8.6.2007 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007 Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus kehittyi suotuisasti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu
LisätiedotVahinkovakuutusyhtiön oikaistun vakavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän ja sen rajojen laskennasta sekä laskennan perusteista
Teija Sonni 23.6.2011 1 (3) Sosiaali- ja terveysministeriölle Vahinkovakuutusyhtiön oikaistun vakavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän ja sen rajojen laskennasta sekä laskennan perusteista Vakuutusyhdistyksen
Lisätiedot1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:
TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021
LisätiedotPuolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton
Puolivuosikatsaus 2011 Tapiola-ryhmä Puolivuosikatsaus 2011 Tilintarkastamaton Vahinko-Tapiola Puolivuosikatsaus 2011 Liikevoitto nousi 22,5 milj. euroa 37,9 milj. euroon (15,4 milj. e) Kokonaistulos oli
LisätiedotJärjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline
Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline 24.10.2017 Rahoitusmarkkinaosasto Uudistuksen tausta Baselin pankkivalvontakomitean suositukset vuonna 2010 pankkien vakavaraisuus- ja
LisätiedotQIS5-seminaari 6.9.2010 kysymyksiä ja vastauksia
1 (9) QIS5-seminaari 6.9.2010 kysymyksiä ja vastauksia Kysymykseni liittyvät uuteen ehdotettuun terveysriskien lajijakoon ja siihen, mitkä SCR-riskeistä ovat oleellisia mallinnettavia vahinkovakuutusyhtiölle.
LisätiedotVakavaraisuusvaade vahinkovakuutuksessa
Vakavaraisuusvaade vahinkovakuutuksessa Aktuaariyhdistyksen solvenssiseminaari Antti Pulkkinen ja Sari Ropponen 18.5.2010 5/25/10 1 Sisältö QIS5[-luonnoksen] tärkeimmät muutokset SCR: yleiskuva SCR non-life
LisätiedotKIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys
KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden
LisätiedotMääräys osuuspankkien yhteenliittymän omien varojen ilmoittamisesta
1 (6) Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisölle Määräys osuuspankkien yhteenliittymän omien varojen ilmoittamisesta Rahoitustarkastus antaa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista
LisätiedotHENKIVAKUUTUKSEN VASTUUVELKA
HENKIVAKUUTUKSEN VASTUUVELKA Solvenssiseminaari 14.4.2010 Suomen Aktuaariyhdistys 14.4.2010 Henkivakuutuksen vastuuvelka / PS 1 VAIHE Esitykseni perustuu ensisijassa Komission luonnoksiin, mihin vastuuvelan
LisätiedotTALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012
LisätiedotPalaute vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittelymääräystä koskevaan lausuntopyyntöön
1 (6) Instituutiovalvonta Reija Anttila Palaute vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittelymääräystä koskevaan lausuntopyyntöön Kooste annetuista lausunnoista FK toteaa, että soveltamisalan
LisätiedotVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE
VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2015 Försäkringsaktiebolaget Garantia Garantia Insurance Company Ltd Kluuvikatu 3 Glogatan 3 Kluuvikatu 3 PL 600, 00101 Helsinki PB 600, 00101
LisätiedotLookthroughmenetelmää koskevat ohjeet
EIOPABoS14/171 FI Lookthroughmenetelmää koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/
LisätiedotOP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008
Tammi-kesäkuu 2008 Avainlukuja 1-6/2008 1-6/2007 Muutos * 2007 Tulos ennen veroja, milj. e 359 523-31 1 005 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 320 345-7 706 Vahinkovakuutus 40 83-52 181 Henkivakuutus 34
LisätiedotN:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA
N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut
LisätiedotPuolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton
Eläke-Tapiola Tilintarkastamaton Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 758,5 717,5 1 425,7 Maksutulon muutos % 5,7 0,3 2,7 Vastuuvelka
LisätiedotEläke-Fennian Osavuosikatsaus
Eläke-Fennian osavuosikatsaus 30.6.013 1 Osavuosikatsaus 30.6.01 Elokuu 01 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.013 1.1.-30.6.01 1.1.-31.1.01 Vakuutusmaksutulo, milj. e Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset,
Lisätiedot