Vahinkovakuutuksen vastuuvelka

Transkriptio

1 Vahinkovakuutuksen vastuuvelka Aktuaariyhdistyksen Solvenssi II seminaari Merja Mäkitalo

2 Vastuuvelan ohjeistuksen nykyvaihe Solvenssi II:ssa Puitedirektiivi: julkaistu EU:n virallinen lehdessä 1/2010(vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II)): Artikla 75: velat arvostetaan siihen arvoon, josta ne ovat siirrettävissä tai suoritettavissa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Velkoja arvostettaessa ei saa tehdä mukautuksia vakuutustai jälleenvakuutusyrityksen oman luottokelpoisuuden huomioon ottamiseksi. Euroopan komission vakuutus- ja työeläkekomitean EIOPC:n SEG on julkaissut kommenteille kolme vastuuvelkaan liittyvää dokumenttia (IM Implementation Measures, Täytäntöönpanotoimenpiteet) o vakuutustekninen vastuuvelka (IM13) o vastuuvelan laskennan yksinkertaistetut menetelmät (IM19) o riskitön korko (IM20) 5. kvantitatiivinen vaikutusarviointi QIS5 TS Draft (kommentointiaika loppuu )

3 Direktiivin 77 artikla Vakuutusteknisen vastuuvelan laskeminen 1. Vakuutusteknisen vastuuvelan arvo on 2 kohdassa tarkoitetun parhaan estimaatin (best estimate BE) ja 3 kohdassa tarkoitetun riskimarginaalin (risk margin RM) summa. 2. Parhaan estimaatin on vastattava tulevaisuuden kassavirtojen todennäköisyydellä painotettua keskiarvoa, jossa otetaan huomioon rahan aika-arvo (tulevaisuuden kassavirtojen odotettu nykyarvo) ja käytetään asiaankuuluvaa riskittömän koron aikakäyrää Parhaan estimaatin laskennan on perustuttava luotettaviin ajantasaisiin tietoihin ja realistisiin oletuksiin, ja se on suoritettava käyttämällä asianmukaisia vakuutusmatemaattisia ja tilastollisia menetelmiä. Parhaan estimaatin laskennassa käytetyssä kassavirtaennusteessa on otettava huomioon kaikki sisään tulevat ja ulos menevät kassavirrat, joita tarvitaan vakuutus- ja jälleenvakuutusvelvoitteiden täyttämiseen niiden kestoajan.

4 Direktiivin 77 artikla Vakuutusteknisen vastuuvelan laskeminen Paras estimaatti on laskettava bruttomääräisenä vähentämättä siitä jälleenvakuutussopimuksista ja erillisyhtiöiltä saatavia korvauksia. Nämä korvaukset on laskettava erikseen 81 artiklan (Saatavat jälleenvakuutussopimuksista ja erillisyhtiöiltä) mukaisesti. 3. Riskimarginaalin on oltava riittävä varmistamaan, että vakuutusteknisen vastuuvelan arvo vastaa määrää, jonka vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten oletetaan tarvitsevan ottaakseen ja täyttääkseen vakuutus- ja jälleenvakuutusvelvoitteet.

5 Direktiivin 78 ja 80 artikla Muut vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa huomioon otettavat osatekijät, Segmentointi Laskiessaan vakuutusteknistä vastuuvelkaa vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on 77 artiklan lisäksi otettava huomioon seuraavat osatekijät: 1) kaikki vakuutus- ja jälleenvakuutusvelvoitteiden hoidosta aiheutuvat kulut 2) inflaatio, mukaan luettuna kustannus- ja korvausinflaatio 3) kaikki maksut, mukaan luettuina tulevat lisäedut, jotka vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset odotettavat suorittavansa vakuutuksenottajille ja edunsaajille ja jotka eivät kuulu 91 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan, riippumatta siitä, onko kyseiset maksut taattu sopimuksilla. Laskiessaan vakuutusteknistä vastuuvelkaa vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on segmentoitava vakuutus- ja jälleenvakuutusvelvoitteensa homogeenisiin riskiryhmiin ainakin vakuutuslajien mukaan.

6 Direktiivin 82 artikla Tietojen laatu ja approksimaatioiden ja tapauskohtaisten menetelmien soveltaminen vakuutustekniseen vastuuvelkaan Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksillä on sisäiset prosessit ja menettelyt vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa käytettyjen tietojen asianmukaisuuden, täydellisyyden ja tarkkuuden varmistamiseksi. Jos vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksillä ei erityisolosuhteissa ole riittävästi laadultaan asianmukaisia tietoja soveltaakseen luotettavaa vakuutusmatemaattista menetelmää johonkin vakuutus- ja jälleenvakuutusvelvoitteidensa ryhmään tai alaryhmään tai saataviin jälleenvakuutussopimuksista ja erillisyhtiöiltä, parhaan estimaatin laskennassa voidaan käyttää asianmukaisia approksimaatioita, tapauskohtaiset menetelmät mukaan luettuina.

7 Direktiivin 86 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteet Komissio toteuttaa täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa vahvistetaan: a) vakuutusmatemaattiset ja tilastolliset laskentamenetelmät/metodiikat 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun parhaan estimaatin laskemiseksi; b) asiaankuuluva riskittömän koron aikakäyrä, jota käytetään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun parhaan estimaatin laskennassa; c) olosuhteet, joissa vakuutustekninen vastuuvelka lasketaan kokonaisuutena tai parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summana, sekä menetelmät, joita käytetään, kun vakuutustekninen vastuuvelka lasketaan kokonaisuutena; d) riskimarginaalin laskennassa käytettävät menetelmät ja oletukset, mukaan luettuna niiden hyväksyttävien omien varojen määrittäminen, jotka tarvitaan vakuutus- ja jälleenvakuutusvelvoitteiden täyttämiseen ja pääomakustannuksen määrän kalibrointiin; e) vakuutuslajit, joiden perusteella vakuutus- ja jälleenvakuutusvelvoitteet segmentoidaan vakuutusteknisen vastuuvelan laskemiseksi;

8 Direktiivin 86 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteet f) vaatimukset, jotka on täytettävä vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa käytettyjen tietojen asianmukaisuuden, täydellisyyden ja tarkkuuden varmistamiseksi, sekä erityisolosuhteet, joissa on asianmukaista käyttää parhaan estimaatin laskemiseen approksimaatioita, tapauskohtaiset menetelmät mukaan luettuina; g) metodiikat, joita käytetään laskettaessa 81 artiklassa tarkoitettu vastapuolen maksukyvyttömyyteen liittyvä korjaus, jolla otetaan huomioon vastapuolen maksukyvyttömyydestä johtuvat tappiot; h) tarvittaessa yksinkertaistetut vakuutusteknisen vastuuvelan laskentamenetelmät ja -tekniikat sen varmistamiseksi, että a ja d alakohdassa tarkoitetut vakuutusmatemaattiset ja tilastolliset menetelmät ovat oikeassa suhteessa vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten, vakuutus- ja jälleenvakuutusalan kytkösyritykset mukaan luettuina, kantamien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

9 Direktiivin 86 artikla, (a): Paras estimaatti Laskentamenetelmän valintaan vaikuttavat riskien luonne, laajuus ja monimutkaisuus. Laskentamenetelmiä ovat simulointi sekä deterministiset ja analyyttiset menetelmät. Tulkinta: vahinkovakuutusyhtiöiltä ei vaadita stokastisia menetelmiä. Perinteiset vahinkovakuutusyhtiön käyttämät aktuaarimenetelmät, deterministiset menetelmät (esim. C-L, B-F jne.), olisivat edelleen sallittuja kassavirtojen arvioimiseksi Paras estimaatti (BE) määritetään erikseen vakuutusmaksu- ja korvausvastuulle. Vmv:n kassavirta sisältää tulevat korvaukset, liikekulut, vahingoittuneen omaisuuden ja regressisaamisten osalta pienennyksen sekä eo:iin liittyvät maksut. Kv on jo sattuneiden vahinkojen (on ne sitten yrityksen tiedossa tai ei) arvioitu kassavirta sisältäen arviot em. mainituista eristä. Sopimusvelvoite syntyy silloin kun vakuutusyrityksestä tulee sopimuksen osapuoli jos VO:n kanssa on sovittu esim v vakuutuksen tulevan voimaan hetkellä 1.1.v+1, tuleeko paras estimaatti määrittää jo hetkellä 30.9.v eikä vasta hetkellä 1.1.v+1?

10 Direktiivin 86 artikla, (a): Paras estimaatti Pääsääntöisesti oletukset pitää johtaa vakuutuskannan luonteen perusteella riippumatta yhtiöstä, jolla vakuutuskannan sopimukset ovat. Käytännössä: yhtiökohtaista tietoa pitää käyttää, jos se ilmaisee paremmin vakuutuskannan luonnetta tai vastuuvelan luotettava laskenta on mahdotonta ilman sellaista tietoa ( Tulkinta: oma yhtiödata replikoisi parhaiten yhtiön vakuutusriskejä). Vakuutusriskit on kassavirtaa arvioitaessa jaettava riittävän homogeenisiin riskiryhmiin (riittävän tarkan arvion saamiseksi). Yhtiön tulee muuttaa tarpeen vaatiessa oletuksia, pystyä selittämään muutokset ja dokumentoida oletusten muutokset. Yhtiön tulee käyttää vakuutusriskien arvioinnissa yhtiön ulkopuolista dataa, jos yhtiö pystyy toteamaan, että yhtiön oma data ei sovellu ko. riskien arviointiin ja yhtiö tuntee ulkopuolisen datan ja sen piirteet sekä kyseiseen dataan soveltuvat laskentamenetelmät

11 Direktiivin 86 artikla, (a): Paras estimaatti Yhtiön johdon toimenpiteiden vaikutus Tulkinta: ei olennainen vahinkovakuutusyhtiössä. Vakuutuksenottajan käyttäytyminen: Tulkinta: vahinkovakuutuksen raukeaminen (lapse rate) otettava huomioon arvioitaessa vakuutusmaksuvastuun kassavirtaa. Arviossa on otettava huomioon tulevat demografiset, lainsäädännöstä, lääketieteen ja taloudellisesta kehityksestä ml. inflaatio aiheutuvat vaikutukset (direktiivin Artikla 78). Paras estimaatti arvioidaan valuutoittain. Laskennan oltava läpinäkyvää. Laskentamenetelmät ja tulokset oltava auditoitavissa.

12 Direktiivin 86 artikla, (b): Riskittömän koron aikakäyrä Riskittömän koron peruste edelleen kiistanalainen: CEIOPS esitti, että riskitön korko perustuisi valtion AAA joukkovelkakirjalainoihin ja että velan epälikvidisyydestä aiheutuvaa preemiota ei tulisi lisätä korkoon Komissio esitti (IM19), että riskitön korko perustuisi pankkien väliseen swap-käyrään (korjattuna luottoriskillä) ja että velan epälikvidisyydestä aiheutuva preemio tulisi lisätä korkoon. Jos swap-käyrää ei ole käytettävissä benchmarkina esim. epäluotettavuutensa vuoksi, riskitön korko perustuisi valtion joukkovelkakirjalainoihin (korjattuna luottoriskillä). Luottoriskin korjaus: Riskittömän koron aikakäyrän ollessa Euro, USA dollari, Englannin punta tai Japanin jeni, swap-käyrän luottoriskikorjaus on 0,12%. Muiden valuuttojen osalta luottoriskikorjaus ei saa olla alhaisempi kuin 0,12%.

13 Direktiivin 86 artikla, (b): Riskittömän koron aikakäyrä Jos riskittömän koron aikakäyrä on liian lyhyt, jatketaan korkokäyrää ekstrapoloimalla. Peruste on termiinikurssi (forward rate). Ekstrapoloituun osaa korkokäyrää ei saa lisätä velan epälikvidisyydestä aiheutuvaa preemiota. Likviditeettipreemiosta on useampi näkemys (montako kategoriaa/buckets ja mitä kategorioihin kuuluu) EC (IM20, March 22): 0/100% CEA: 0/50/75/100% EC (QIS5 Draft): 0/50/100% CEIOPS (March, 3) : 100% and granularity of IP for liabilities resulting 0% bucket (i.e. the basic choice in this respect is the one between a binary solution where either the whole premium is applied or no premium at all is applied a more granular approach) Kysymys: mihin kategoriaan QIS5:ssä kuuluvat vahinkovakuutuksen elinkorot?

14 Direktiivin 86 artikla, (d): Riskimarginaali Riskimarginaali lasketaan vastaisista pääomavaatimuksista pääoman hintana, Cost of Capital, vaatimalla pääomalle hintana 6% yli riskittömän korkokäyrän. Riskimarginaalin laskenta perustuu oletukseen, että koko kanta vakuutus- ja jälleenvakuutusvelvoitteineen on siirrettävissä toiselle, tyhjälle vakuutustai jälleenvakuutusyritykselle. Hajautusvaikutukset otetaan huomioon riskimarginaalin laskennassa. Kysymys: voiko olettaa, että siirtävän yhtiön jälleenvakuutus on edelleenkin voimassa, entä ryhmän sisäisen jälleenvakuutuksen voimassaolon huomioon ottaminen? Siirron jälkeen referenssiyhtiöllä oletetaan olevan varoja vastuuvelan ja pääomavaatimusten (=vakuutusriskien, luottoriskien ja operatiivisten riskien pääomavaade) verran. Vastaanottavan yhtiön varat on valittu siten, että ne minimoivat/eliminoivat markkinariskit vastaanottavan yhtiön pääomavaade ei sisällä markkinariskin pääomavaadetta.

15 Direktiivin 86 artikla, (d): Riskimarginaali Riskimarginaali lasketaan kaavalla missä CoC on 6% ja SCR(t) on pääomavaatimus t vuoden kuluttua ja r(t+1) on riskitön, maturiteettia t+1 vastaava riskitön korko vastaten sitä valuuttaa, missä vastuuvelan velvoitteet ovat. Vaikka riskimarginaali lasketaan koko kannalle, on se kuitenkin jaettava eri segmenteille.

16 Direktiivin 86 artikla, (e): Segmentointi Kassavirrat ja oletukset sekä sopimusten ryhmittely riskien mukaan edellyttää sopimusten segmentointia. Vahinkovakuutuksessa on 15 segmenttiä. Vahinkovakuutuksen segmentit vastaavat paljolti EU-vakuutusluokkia sillä erolla, että ei-suhteellinen jälleenvakuutus segmentoidaan 3 eri segmenttiin liittyen vakuutusluokkiin tapaturma- ja sairausvak./moottoriajoneuvon vastuu alukset/ilma-alukset/raiteilla liikkuva kalusto/kuljetus muut vak.luokat, kukin erikseen Segmentti määräytyy riskin luonteen (sisältö), ei sopimuksen laillisen muodon mukaan (muoto); sisältö ennen muotoa (substance over form) Yhtiön tulee segmentoida eo. lisäksi pienempiin, homogeenisiin riskiryhmiin riskiprofiilista riippuen

17 Direktiivin 86 artikla, (f): Datan laatu Vakuutusyrityksen tulee pitää yllä luetteloa (a directory of all data) kaikesta käytettävästä datasta ml. datan lähde, sen ominaisuudet ja käyttö luoda dataan liittyvä ohjeistus/politiikka (data policy), jonka tulee sisältää ainakin 1) datan laatuun liittyvät ohjeistukset (datan asianmukaisuuden, täydellisyyden ja tarkkuuden varmistaminen) 2) datan keräämiseen, prosessointiin ja soveltamiseen liittyvät ohjeistukset; erityisesti asiantuntija-arviot (expert judgement) yhtiön täydentäessä tai korvatessa dataansa (esim. nuori vakuutuskanta) 3) datan päivitykseen liittyvä ohjeistus (säännöllisen päivityksen frekvenssi ja milloin vaaditaan lisäpäivitystä) Dataa tulee käyttää johdonmukaisesti yli ajan.

18 Direktiivin 86 artikla, (f): Datan asianmukaisuus Datan tulee sopia tarkoitukseensa Dataa on riittävästi ja data on luonteeltaan sellaista, ettei synny liiallista arviovirhettä Data soveltuu käytettävään laskentatekniikkaan nähden Käytettävä data replikoi riittävästi yhtiön vakuutusriskejä

19 Direktiivin 86 artikla, (f): Datan täydellisyys Dataa on riittävästi arvioitaessa vastuuvelkaa yhtiön määrittelemissä homogeenisissa ryhmissä Laskennan kannalta mitään relevantti dataa ei ole jätetty pois perustelematta sitä Data ei ole summattu liikaa, on riittävän detaljia Historiadataa on riittävästi trendien todentamiseksi ja vakuutusriskien erityispiirteiden tunnistamiseen

20 Direktiivin 86 artikla, (f): Datan tarkkuus Datassa ei olennaisia virheitä Historiadatan saattaminen yhteismitalliseksi (esim. lainsäädäntöeroavuudet historiadatassa)

21 Direktiivin 86 artikla, (g): Vastapuolen maksukyvyttömyyteen liittyvä korjaus Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on laskettava saatavien nykyarvo jälleenvakuutussopimuksista ja erillisyhtiöiltä Laskennan tulosta on korjattava ottamalla huomioon ennustetut tappiot, jotka johtuvat vastapuolen maksukyvyttömyydestä. Mukautuksen on perustuttava vastapuolen maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (probality of default) ja maksukyvyttömyydestä johtuvan keskimääräisen tappion (tappioosuuden, loss given default) arviointiin. Korjauserä on arvioitava erikseen kunkin vastapuolen ja vakuutuslajin osalta ja erikseen myös vakuutusmaksuvastuun ja korvausvastuun osalta.

22 Direktiivin 86 artikla, (h): Suhteellisuusperiaate Suhteellisuusperiaatetta sallitaan sovellettavan kun vastuuvelka on määritettävä kesken vuotta Vakuutusmatemaattisten menetelmien tulee olla riittävän sofistikoituneita ottaen huomioon riskien luonne, laajuus ja monimutkaisuus (nature, scale, complexity). Samoin tulee arvioida yksinkertaistusten tuloksena syntyvää mallivirhettä, kvalita- tai kvantitatiivisesti, minkä ei saa olla merkitsevä jos riskit ovat laajoja ja monimutkaisia, tulee käyttää sofistikoituneita menetelmiä. Riskimarginaalia voi approksimoida joko niin, että approksimoidaan kukin SCR(t) erikseen tai approksimoidaan diskontattu SCR(t):eiden summa laskematta erikseen kutakin SCR(t):tä