Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely

Samankaltaiset tiedostot
Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA

Puutarhasektori ja vieraskasvit Vieraslajit viherrakentamisessa

Kurtturuusun torjuntaohje

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

VIERASLAJIT KAUNIAISTEN KAUPUNGISSA

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen

Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

Jättiputken torjuntaohje

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Puutarhan vieraslajit missä mennään Suomessa? Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa

Valtioneuvoston asetus

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto

LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNNITELMA

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017

Vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa

Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018

Espoon haitallisten vieraskasvilajien kartoitus Hesso Janne

Littoistenjärven lammikkikartoitus

HELSINGIN KAUPUNGIN VIERASLAJIEN TORJUNNAN PRIORISOINTISUUNNITELMA Helsingin kaupungin vieraslajityöryhmä

Nuorten. vieraslajitalkoo-opas. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017

TALKOILLA TERVEYTTÄ. Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa

LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019

PUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Vieraslajit hallintaan

Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011

Espoon haitallisten vieras- kasvilajien kartoitus Markus Seppälä

Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA

Vantaan kaupunki/ympäristökeskus. Antti Kinnunen (ellei toisin mainita)

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen

Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

Vieraslajit. Mikkelin puutarhayhdistyksen vuosikokous, Puhakainen Lauri, s-posti: Puh:

Suomenlinnan viljelypalsta-alueen säännöt

Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa Pieksämäki, Ruokojärvi - raportti

VIERASLAJITIEDOTTAMINEN KYRÖNJOELLA Elokuu 2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Meri Ensiö

Vieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

BINGO ti klo 19

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Vieraslaji- ja eroosiokartoitus Kyrönjoki

Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

Lapuanjoen eroosio- ja vieraskasvilajikartoitus 2019

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Tapahtumat ja niiden toteutus

SUOMENLINNAN VILJELYPALSTA-ALUEEN SÄÄNNÖT

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Modduksen vaikutus kasviin

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) ekologia ja torjunta

TUKIHAKU Ajankohtaista. Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto

Talkoovetäjäkoulutus Terve askel luontoon -hanke

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Lapinnummi, Kärkölä. Kyläkävely Katriina Koski

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Lapinnummi, Kärkölä. Kyläkävely Katriina Koski

Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

Transkriptio:

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella Päivitetty 22.5.2019 Sari Jurmo

Haitallisten vieraslajien ohjaus ja vastaanotto Vieraslajien juuriston ja siementen tuhoamiseksi tarvitaan laitoskäsittely kompostointilaitoksella. 2 viikon tunnelikompostointi sisältäen hygienisoinnin (60 astetta 48 h) Seulonta sekä ylitteen puhdistus ja palautus Kompostiaumoissa kypsytys ja seulonta (3-6 kuukautta) Kasvit, juuret ja siemenet vastaanotetaan suoraan laitokseen Viherjätteen kompostointi aumoissa. Tarkkailtava säännöllisesti havaitaanko vieraslajien alkuja. Poistettava alut heti. Vieraslajien niitetyt tai leikatut varret ja lehdet ohjataan viherjätteiden vastaanottoalueelle. Ei saa olla siemeniä tai juuria 22.5.2019 2

Komealupiini Lupinus polyphyllus Lupiini on 50 150 cm korkea ja kukinto on sininen, vaaleanpunainen, valkoinen tai väriltään kirjava. Kasvi leviää siemenistä ja haaroittuneen juuriston avulla. Siemenet leviävät loppukesästä ja alkusyksystä ympäristöön. Juuristo on valkoinen ja useampihaarainen. Torjunta: -kaivaminen maasta ylös juurineen/ suurilla alueilla kaivinkoneella. -säännöllinen leikkaus tai niitto ennen siementen kypsymistä -pienen kasvuston voi peittää muovikalvolla -kasvinsuojeluainekäsittely -kasvi kokonaisena viherjätteeseen, jos on siemenkotia ohjataan kompostointilaitokseen. Kuva keväällä kasvuston alkaessa kasvaa. Valokuvat Sari Jurmo 3

Komealupiini Lupinus polyphyllus Vastaanotto Henkilöauto-, pakettiauto- ja peräkärrykuormat HSY:n Sortti-asemat Vieraslajikasvit muovipussiin/ -säkkiin pakattuna. Sekajätelavalle ohjautuu jätevoimalaan. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätepussiin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Kiinteistön biojäteastiaan ohjautuu kompostointilaitoksen biojätteen käsittelyyn. Kuorma-autokuormat Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Vieraslajikasvien varret, juuret, siemenet. Juuristossa kiinni oleva puhdas maa-aines saa olla kuormassa. Kevyt ravistelu juuristolle. Maa-ainesta ei saa lisätä kuormaan. Kompostointilaitos ohjautuu biojätteen laitoskäsittelyyn. Vieraslajikasvien leikatut varret + lehdet. Ei saa sisältää juuria tai siemeniä. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätesäkkeihin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Viherjätekenttä ohjautuu viherjätteiden kompostointiaumaan. Vieraslajeja kaivettaessa tulee pyrkiä siihen, että puhdasta maa-ainesta ei lastata samaan kuormaan hävitettävän kasvijätteen kanssa. 4

Jättiputket, jättiukonputki Heracleum persicum -ryhmä Monivuotinen kasvusto voi olla 2-5 metriä korkea. Varsi läpimitaltaan jopa 10 cm. Juuren pinta tumma sisältä valkoinen/ keskellä paalujuuri/ nousee vuosittain juureen varastoituneen ravinnon avulla. Leviää siementen avulla ympäristöön. Huomioitava kasvin nesteen aiheuttama vaara ihmisen terveydelle. Hävittäminen vain suojavarusteet päälle puettuna. Kasvojen suojaus on tärkeää. Ihoa ei saa jäädä näkyviin. Torjunta: -pienet sirkkataimet lapiolla kaivamalla -pienen kasvuston voi peittää muovikalvolla -ison kasvin pääjuuri painetaan poikki lapiolla 10-20 cm syvyydeltä. -poistetaan juuristot kaivamalla (työkoneilla/ lapiolla) -kasvinsuojeluainekäsittely. -kasvit juurineen, kukintoineen ja varsineen kompostointilaitokseen. Sirkkataimia luontoon levinneenä Sirkkataimi/ huomioi lehden erilainen muoto 5

Jättiputket, jättiukonputki Heracleum persicum -ryhmä Vastaanotto Henkilöauto-, pakettiauto- ja peräkärrykuormat HSY:n Sortti-asemat Jättiukonputken siemenet Vieraslajikasvit muovipussiin/ -säkkiin pakattuna. Sekajätelavalle ohjautuu jätevoimalaan. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätepussiin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Kiinteistön biojäteastiaan ohjautuu kompostointilaitoksen biojätteen käsittelyyn. Kuorma-autokuormat Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Vieraslajikasvien varret, juuret, siemenet. Juuristossa kiinni oleva puhdas maa-aines saa olla kuormassa. Kevyt ravistelu juuristolle. Maa-ainesta ei saa lisätä kuormaan. Kompostointilaitos ohjautuu biojätteen laitoskäsittelyyn. Vieraslajikasvien leikatut varret + lehdet. Ei saa sisältää juuria tai siemeniä. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätesäkkeihin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Viherjätekenttä ohjautuu viherjätteiden kompostointiaumaan. Vieraslajeja kaivettaessa tulee pyrkiä siihen, että puhdasta maa-ainesta ei lastata samaan kuormaan hävitettävän kasvijätteen kanssa. 6

Jättipalsami, rikkapalsami Impatiens glandulifera, Impatiens parviflora Jättipalsamikasvusto Jättipalsami voi olla 5 cm 3 metriä korkea. Rikkapalsami noin 50 cm korkea. Jättipalsami leviää siemenistä. Kasvi on yksivuotinen. Leviää loppukesällä siementen valmistuttua. Siemenkodat poksahtavat auki ja siemenet lentävät ympäristöön. Leviää tällä tavalla tehokkaasti. Torjunta: -kitkeminen maasta ylös juurineen -säännöllinen niitto ennen siementen kypsymistä Jättipalsamin kukinto -siemenkotia muodostaneiden kasvien kitkentä suoraan säkkiin -kaivinkoneen kauhalla varovasti pintaa pitkin kasvinosat juurineen -peittäminen muovikalvolla -kasvinsuojeluainekäsittely. Jättipalsamin kukka Jättipalsamin lehti Jättipalsamin siemenkota Rikkapalsamia havaittu jättipalsamia vähemmän 7

Jättipalsami, rikkapalsami Impatiens glandulifera, Impatiens parviflora Vastaanotto Henkilöauto-, pakettiauto- ja peräkärrykuormat HSY:n Sortti-asemat Vieraslajikasvit muovipussiin/ -säkkiin pakattuna. Sekajätelavalle ohjautuu jätevoimalaan. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätepussiin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Kiinteistön biojäteastiaan ohjautuu kompostointilaitoksen biojätteen käsittelyyn. Kuorma-autokuormat Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Vieraslajikasvien varret, juuret, siemenet. Juuristossa kiinni oleva puhdas maa-aines saa olla kuormassa. Kevyt ravistelu juuristolle. Maa-ainesta ei saa lisätä kuormaan. Kompostointilaitos ohjautuu biojätteen laitoskäsittelyyn. Vieraslajikasvien leikatut varret + lehdet. Ei saa sisältää juuria tai siemeniä. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätesäkkeihin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Viherjätekenttä ohjautuu viherjätteiden kompostointiaumaan. Vieraslajeja kaivettaessa tulee pyrkiä siihen, että puhdasta maa-ainesta ei lastata samaan kuormaan hävitettävän kasvijätteen kanssa. 8

Tatarkasvilajit Japanintatar, jättitatar, hörtsätatar Fallopia japonica, Fallopia sachalinensis, Fallopia x bohemica Japanintatar 3 metriä korkea, jättitatar 4 5 metriä korkea ja hörtsätatar on lajien risteytymä. Kasvi kasvaa vuosittain ylös tiheän juuriston antamien ravinteiden avulla. Leviää juuriston avulla laajaksi kasvustoksi. Ei leviä siemenistä. Suomessa kasvavien lajikkeiden kukinnot ovat steriilejä. Juuristo leviää vaakatasossa massiivisen kokoisen juuriston avulla. Juuristosta voi levitä ympäristöön myös erittäin ohuita pitkiä juuria, joista maan pinnalle tulee näkyviin vain erittäin hentoja alkuja. Torjunta: -säännöllinen niitto isoilla niittyalueilla, joille on levinnyt tatarkasvustoja. -kaivaminen maasta ylös juurineen lapiolla tai kaivinkoneen kauhalla -peittäminen paksulla muovikalvolla laittaen painoja kalvon päälle -kasvinsuojeluainekäsittely -kasvustot juurineen kompostointilaitokseen. Varret lehtineen viherjätteeseen. Kasvustot ovat tiiviitä ja ne muodostavat suuria yhtenäisiä kasvustoja Japanintatar kasvuston lehti on herttamainen muodoltaan Varsi on ontto, vihreä, sisältää nestettä, varressa on punaisia pilkkuja. 9

Tatarkasvilajit Japanintatar, jättitatar, hörtsätatar Fallopia japonica, Fallopia sachalinensis, Fallopia x bohemica Vastaanotto Jättitatar, lehdet ovat noin 40 cm pitkiä Henkilöauto-, pakettiauto- ja peräkärrykuormat HSY:n Sortti-asemat Vieraslajikasvit muovipussiin/ -säkkiin pakattuna. Sekajätelavalle ohjautuu jätevoimalaan. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätepussiin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Kiinteistön biojäteastiaan ohjautuu kompostointilaitoksen biojätteen käsittelyyn. Kuorma-autokuormat Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Vieraslajikasvien varret, juuret, kukinnot. Juuristossa kiinni oleva puhdas maa-aines saa olla kuormassa. Kevyt ravistelu juuristolle. Maa-ainesta ei saa lisätä kuormaan. Kompostointilaitos ohjautuu biojätteen laitoskäsittelyyn. Jos maata on joukossa viherjätekenttä maapitoiset risut käsittelyyn. Vieraslajikasvien leikatut varret + lehdet + kukinnot. Ei saa sisältää juuria. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätesäkkeihin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Viherjätekenttä ohjautuu viherjätteiden kompostointiaumaan. Vieraslajeja kaivettaessa tulee pyrkiä siihen, että puhdasta maa-ainesta ei lastata samaan kuormaan hävitettävän kasvijätteen kanssa. 10

Kurtturuusu Rosa rugosa Kurtturuusu voi olla kooltaan 0,5 1,5 metriä korkea tiheä pensasmainen kasvusto. Leviää juuriston avulla laajaksi kasvustoksi ja lisääntyy siemenistä. Torjunta: -säännöllinen niitto isoilla niittyalueilla -pieni kasvusto voidaan leikata maanrajasta ja kaivaa juuristo maasta ylös lapiolla -kaivinkoneen kauhalla kaivaen kasvit juurineen -peittäminen paksulla muovikalvolla laittaen painoja kalvon päälle -kasvinsuojeluainekäsittely -ruusut varsineen ja juurineen risujätteen haketukseen/ multa ravisteltava pois juuristosta. Kukat ovat punaisia tai valkoisia Kasvusto on erittäin tiheä ja piikkinen. Ruusun kiulukat kerätään pois siementen leviämisen estämiseksi 11

Kurtturuusu Rosa rugosa Vastaanotto Henkilöauto-, pakettiauto- ja peräkärrykuormat HSY:n Sortti-asemat Vieraslajikasvit muovipussiin/ -säkkiin pakattuna. Sekajätelavalle ohjautuu jätevoimalaan. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätepussiin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Kiinteistön biojäteastiaan ohjautuu kompostointilaitoksen biojätteen käsittelyyn. Kuorma-autokuormat Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Vieraslajikasvien varret, juuret, siemenkiulukat. Juuristossa kiinni oleva puhdas maa-aines saa olla kuormassa. Kevyt ravistelu juuristolle. Maa-ainesta ei saa lisätä kuormaan. Kompostointilaitos ohjautuu biojätteen laitoskäsittelyyn. Jos maata on joukossa viherjätekenttä maapitoiset risut käsittelyyn. Vieraslajikasvien leikatut varret + lehdet. Ei saa sisältää juuria tai siemenkiulukoita. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätesäkkeihin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Viherjätekenttä ohjautuu viherjätteiden kompostointiaumaan. Vieraslajeja kaivettaessa tulee pyrkiä siihen, että puhdasta maa-ainesta ei lastata samaan kuormaan hävitettävän kasvijätteen kanssa. 12

Ruttojuuri Petasites hybridus Ruttojuuren kukinto nousee ensin keväällä ja suuret lehdet nousevat ylös myöhemmin. Kasvusto leviää juurten avulla tehokkaasti ja lisääntyy myös maahan jääneistä juurenpaloista. Torjunta: -säännöllinen niitto isoilla niittyalueilla -kasvusto voidaan leikata ruohonleikkurilla kasvukaudella monta kertaa heti, kun uutta kasvustoa näkyy -kaivinkoneen kauhalla tai lapiolla kaivaen kasvit juurineen -peittäminen paksulla muovikalvolla laittaen painoja kalvon päälle -kasvinsuojeluainekäsittely Kasvusto -juuristot ja lehdet kompostointilaitokseen, pelkät lehdet viherjätteeseen. Lepotilaisen juuriston kärki, josta juuristo kasvaa vaakatasossa alueella sijaitsevaan ympäristöön Lepotilaisen juuriston kärkisilmu, josta keväällä kasvaa kukinto ja myöhemmin lehdet 13

Ruttojuuri Petasites hybridus Suurien lehtien valokuva Sari Jurmo Vastaanotto Henkilöauto-, pakettiauto- ja peräkärrykuormat HSY:n Sortti-asemat Vieraslajikasvit muovipussiin/ -säkkiin pakattuna. Sekajätelavalle ohjautuu jätevoimalaan. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätepussiin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Kiinteistön biojäteastiaan ohjautuu kompostointilaitoksen biojätteen käsittelyyn. Kuorma-autokuormat Kukintojen valokuva Markku Salonen 3.5.2019 Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Vieraslajikasvien varret, juuret, siemenet. Juuristossa kiinni oleva puhdas maa-aines saa olla kuormassa. Kevyt ravistelu juuristolle. Maa-ainesta ei saa lisätä kuormaan. Kompostointilaitos ohjautuu biojätteen laitoskäsittelyyn. Jos maata on joukossa viherjätekenttä maapitoiset risut käsittelyyn. Vieraslajikasvien leikatut varret + lehdet. Ei saa sisältää juuria tai siemeniä. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätesäkkeihin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Viherjätekenttä ohjautuu viherjätteiden kompostointiaumaan. Vieraslajeja kaivettaessa tulee pyrkiä siihen, että puhdasta maa-ainesta ei lastata samaan kuormaan hävitettävän kasvijätteen kanssa. 14

Karhunköynnös (elämänlanka) Calystegia sepium Karhunköynnöksen varsi nousee keväällä valkoisen juuriston kärkisilmuista maan pinnalle ja köynnös alkaa kasvaa pituutta kiertyen muiden kasvien ympärille tai peittäen maanpintaa. Köynnöksiä on kukinnoltaan kahta eri väriä. Valko- ja punakarhunköynnös. Lehdet ovat erilaisia muodoltaan. Torjunta: -säännöllinen leikkaus kasvin tyven läheltä ja juuriston kaivaminen lapiolla ylös maasta. Toistettava usein kasvukauden aikana -kasvinsuojeluainekäsittely -kasvi varsineen ja juurineen kompostointilaitokseen. Punakarhunköynnöksen lehti Muun kasvillisuuden puuttuessa voidaan kasvusto käsitellä kasvinsuojeluaineella Valkokarhunköynnöksen lehti 15

Karhunköynnös (elämänlanka) Calystegia sepium Vastaanotto Henkilöauto-, pakettiauto- ja peräkärrykuormat HSY:n Sortti-asemat Vieraslajikasvit muovipussiin/ -säkkiin pakattuna. Sekajätelavalle ohjautuu jätevoimalaan. Vieraslajikasvit irtonaisina tai biojätepussiin pakattuna. Ei muovipusseja- tai säkkejä. Kiinteistön biojäteastiaan ohjautuu kompostointilaitoksen biojätteen käsittelyyn. Kuorma-autokuormat Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Köynnöksen juuristo on ohut ja väriltään valkoinen Puutarhajätekasassa on juurenpaloista alkanut leviämään karhunköynnöksen kasvusto ympäristöön Vieraslajikasvien köynnösmäiset kasvustot, juuret, siemenkodat. Juuristossa kiinni oleva puhdas maa-aines saa olla kuormassa. Maa-ainesta ei saa lisätä kuormaan. Kompostointilaitos ohjautuu biojätteen laitoskäsittelyyn. Vieraslajeja kaivettaessa tulee pyrkiä siihen, että puhdasta maa-ainesta ei lastata samaan kuormaan hävitettävän kasvijätteen kanssa. Siemenkodan suojalehdistö Siemen 16

Vieraslajien torjunnassa huomioitavia asioita Vieraslajien torjuntaa suunniteltaessa suositellaan tutustumaan kansalliseen vieraslajiportaaliin ja pääkaupunkiseudun kaupunkien vieraslajilinjauksiin ja ohjeisiin. Maa- ja metsäalueilla, rakennustyömailla ja kiinteistöillä suositellaan vieraslajien hävittämisen suunnittelussa tutustumaan vieraslajien torjuntaa suorittavien yritysten tarjoamiin torjunta- ja höyrytyspalveluihin. Vieraslajiportaalista löytyy tietoa vieraslajeista ja järjestelmään voi ilmoittaa havaitsemiaan vieraslajeja. Sivuilla on tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita. http://www.vieraslajit.fi/ Kaupunkien maankaatopaikat vastaanottavat vain puhtaita maa-aineskuormia. Vieraslajeja sisältäviä kuormia ei voida sijoittaa maankaatopaikalle leviämisvaaran vuoksi. Helsingin vieraslajilinjaus (2015). Haettu 18.2.2019. https://www.hel.fi/static/ymk/lumo/helsingin-vieraslajilinjaus-2015-2019.pdf Espoon vieraslajilinjaus. (2018) Haettu 18.2.2019. https://www.espoo.fi/download/noname/%7bf135075d-012d-4fc9-84ac-6063bff25c22%7d/109911 Vantaan kaupunki vieraslajiohjeet. Haettu 18.2.2019. https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparistopalvelut/ympariston_tila_ja_suojelu/vieraslajit 17

Lainsäädäntö Kansallinen vieraslajilaki sekä asetus kansallisesti haitallisista vieraslajeista voimaan 1.1.2016 Kansallinen vieraslajilaki on tullut voimaan 1.1.2016. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta: 1709/2015 http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151709 Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkittävistä haitallisista vieraslajeista: 1725/2015 http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151725?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=1725%2f20 15%20 Laki metsästyslain 42 ja 75 :n muuttamisesta: 1711/2015 http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151711?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=1711%2f20 15%20 18