Rakennus- ja ympäristölautakunta 83 21.05.2014 Ympäristölupa eläinsuojan toiminnalle, Heikki Turtiainen 235/58/585/2014 RAKYL 83 Selostus: Heikki Turtiainen on hakenut ympäristölupaa toiminnassa ole val le lyp sy kar ja ti lal le tuo tannon ja karjasuojien laa jentamiseen Moin niemen kylän Joki lah den tilalla, RN:o 740-527-0017-14, osoitteessa Kukkarokankaantie 71 A. Ti lan päätuotanto suunta on mai dontuotanto tuo tanto määrän olles sa noin 250 000 lit raa vuodes sa. Nykyiselle toi minnalle on myön netty ympäristölupa vuonna 2003 Savonlinna kaupungin ym päris tönsuo jelulautakunnan päätöksellä 19.11.2003 129. Nykyinen eläinsuoja on parsinavetta, jossa on tilat 29 lypsylehmälle ja 14 hieholle ja karsinat kahdeksalle alle 12 kuukauden ikäiselle vasikalle. Navetta muutetaan siten, että navettarakennuksessa on parsipaikat 29 lypsylehmälle ja vasikkakarsinapaikat kymmenelle alle 6 kuukauden ikäiselle vasikalle Rakennettavaan uuteen vinokuivikepohjaiseen (kestokuivikepohja) hiehopihattoon tulee paikat 25:lle hieholle, kuudelle ummessa oleville lypsylehmälle ja neljälle alle 6 kuukauden ikäiselle nuorelle nau dalle. Lanta käsitellään jatkossakin kuivikelantana. Kuivikkeena käytetään olkea ja kutteripurua. Vanhan navetan kuivitettava ala on noin 51,5 m 2, josta lanta siirre tään navetan yhteydessä olevaan avolantalaan, jonka tilavuus on 333 m 3. Lantalan yhteydessä on 200 m 3 :n erillinen virtsasäiliö. Lannan varastointitilavuus on riittävä, kun huomioidaan viiden kuu kauden laidunaikana laitumille jäävän lannan määrä. Tarvittaessa lantaa voidaan varastoida hiehopihaton yhteyteen rakennettavassa lantalassa. Lantalakapasiteettia lisätään 518,4 m 3: llä uuden hiehopihaton yhteyteen rakennettavalla kuivikelantalalla. Pihaton kuivitettava ala on noin 145 m 2 ja kestokuivikepohja paksuus enimmillään noin 50 cm. Kuivikkeena käytetään pääosin olkea. Kuivikepohja tyhjennetään 2 4 kertaa vuodessa. Laskennallinen lantalatilavuustarve on noin 499 m 3. Suuri osa lannasta varastoituu pihaton kuivikepohjassa. Pihattorakennuksen katolta tuleva sadevesi johdetaan räystäskouruja pitkin suoraan maaperään, joten se ei pääse kuormauslaatalle tai ruokintapöydälle eikä tätä kautta lantavarastoon. Maitohuoneen jätevesiä syntyy vuodessa 150 m 3 ja ne johdetaan kolmen sakokaivon kautta maaperäimeytykseen. Imeytyskenttä on
uusittu vuonna 2012. Eläinsuojan muita pesuvesiä syntyy noin 20 m 3 vuodessa. Nämä vedet johdetaan virtsasäiliöön. Navetassa ei synny käymäläjätevesiä. Lantaloiden ja virtsasäiliön rakenteiden materiaalina on betoni. Tilalla on sopimus noin 100 m 3 :n virtsasäiliötilavuuden käyttöoikeudesta kahden karjanpidon lopettaneen naapuritilan kanssa. Pilaantunut rehujäte, noin 1000 kg vuodessa, ja talousrakennuksen sakokaivoliete sijoitetaan kuivalannan joukkoon ja levitetään lannoituksen yhteydessä peltoon. Kaikki lypsylehmät, hiehot ja isoimmat vasikat laiduntavat noin 4,5-5 kuukautta vuodessa. Peltolaidunalaa on käytettävissä15 ha. Navetan yhteydessä on 1,5 ha ulkotarha (luonnonlaidun), jossa ummessa olevat lypsylehmät (2 6 eläintä), hiehot (noin 25 eläintä) ja isommat vasikat (noin viisi) voivat jaloitella laidunkauden ulkopuolella (1 5 kuukautta vuodessa). Tarhassa on katettu ruokintapaikka. Lisäksi laitumilla on asuinrakennuksen ja navetan läheisyydessä kaksi juoma-allasta, joihin vesi otetaan talousvesikaivosta. Pienellä rantalaidunalalla laiduntavat hiehot pääsevät juomaan järvestä muutamia kertoja kesässä. Talousrakennuksen ja karjasuojien vesi otetaan tilan omasta porakaivosta. Lannan levitykseen käytettävä peltopinta-ala on yhteensä 61,33 ha, josta omaa peltoa on 18,23 ha ja vuokrapeltoa 43,10 ha. Lantamäärästä 80 % levitetään keväällä ja 20 % ja syksyllä nurmille. Kuivikelanta mullataan mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Lannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Eläinmäärän lisäyksen seurauksena tilalla syntyvän lannan levitykseen tarvittava peltoala on oltava vähintään 34,0 ha, joten nyt käytössä oleva peltoala riittää eikä ylilannoituksen vaaraa ole. Tilalla tuotetaan kaikki karjan tarvitsema säilörehu, noin 500 tonnia esikuivattuna pyöröpaaleihin. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 2007. Kasvintuotanto ja kotieläintalous hoidetaan ympäristötukiehtojen mukaisesti. Tilalla ei harjoiteta eläintuotteiden jalostusta. Toiminnasta syntyy jätteenä pyöröpaalimuovia noin 1800 kg vuodessa. Muovi toimitetaan Ekokem Oy Ab:n kautta energiana hyödynnettäväksi. Kuolleet naudat, keskimäärin yksi (0,4 tonnia) vuodessa, toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle hävitettäväksi. Jäteöljyt (noin 300 l/v), akut ja loisteputket (n.10 kpl/v) toimitetaan itse vaarallisten jätteiden keräykseen Nousialan jäteasemalle. Kierrätyskelpoinen jäte (metalli, paperi ja pahvi) toimitetaan keräyspisteisiin ja talousjäte jätekuljetusyrityksen (Imupalvelu Luukkainen Oy) kautta Nousialan jäteasemalle.
Tilalla on kaksi laponestolaitteella ja ylitäytönestolla varustettua maanpäällistä polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 1000 litraa ja 2200 litraa. Säiliöt on tarkastettu viimeksi vuonna 2008. Lisäksi lukittavassa autotallissa säilytetään muita öljytuotteita enintään 300 litraa. Rehun säilöntäainetta (maitohappobakteeri) varastoidaan ulkorakennuksessa. Suursäkeissä toimitettavat lannoitteet (15 tonnia) varastoidaan pressuilla peitettyinä ulkona kuormalavoilla. Karjasuojassa käytettävät pesu- ja puhdistusaineet sekä lääkkeet säilytetään karjakeittiössä niille varatuissa kaapeissa ja kasvisuojeluaineet lukitussa säiliössä ulkovarastossa. Tilan toiminnasta aiheutuva muu kuin oma päivittäinen henkilöliikenne muodostuu maitoauton käynneistä joka toinen päivä, rehupaalien kuljetuksista 1 2 kertaa viikossa, karjan kuljetuksista (välitysvasikoiden nouto ja teurasauton käynneistä) noin kahdeksan kertaa vuodessa, jäteauton käynneistä kerran kuukaudessa. Peltotöiden ja sadonkorjuun aikana tilalta tapahtuu päivittäistä liikennöintiä traktoreilla ja työkoneilla. Piha-alueen läpi kulkee henkilöliikennettä yhdelle ympäri vuoden asutulle kiinteistölle ja kuudelle vapaa-ajanasunnolle. Tila on varautunut mahdollisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin mm. traktorikäyttöisellä generaattorilla. Hakija on tietoinen toimintaan liittyvistä riskeistä mm. lannan varastoinnin ja käsittelyn osalta ja polttoaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa. Eläinsuojaa lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteistö sijaitsee noin 170 m etäisyydellä. Eläinsuojan, lantavarastojen ja lannanlevityspeltojen vaikutusalueella sijaitsee noin 10 asuin- tai vapaa-ajankiinteistöä. Tilan talouskeskus eläinsuojineen ja talousrakennuksineen sijoittuu Etelä-Savon maakuntakaavassa ja Moinsalmen osayleiskaavassa osoitetulle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla ei ole erityisiä kohteita (M). Myös tilan hallinnassa olevat viljelypellot sijoittuvat osayleiskaavan mukaiselle M-alueelle. Eläinsuoja, lantavarastot tai peltoalueet eivät sijoitu luokitelluille pohjavesialueille eikä niillä sijaitse luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita. --------------- Hakemuksesta kuulutettiin Savonlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 7.4. 6.5.2014. Rajanaapureille annettiin tieto hakemuksen vireille tulosta postitse. Muistutusten jättämistä varten varattiin aikaa kuu lutuksen päättymiseen saakka. Muistutuksia ei jätetty kuulutusaikana. Hakemuksesta pyydettiin lausunto Savonlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta (Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhty-
män ympäristöterveydenhuollolta), Savonlinnan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta ja Etelä-Savon ELY-keskukselta. 1) Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa 12.5.2014 on todettu mm. seuraavaa: Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa. Toiminnan terveydelliset edellytykset ovat, ettei toiminnan melu, päästöt ilmaan, veteen tai maaperään taikka jätteet tai muu syy aiheuta toiminnan vaikutuspiirissä oleville terveyshaittaa. Toiminnan vedenhankinta, viemäröinti ja liikennejärjestelyt on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Eläinsuojassa kertyvä lanta ja virtsa sekä muut jätteet on niin sijoitettava ja hoidettava, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa ympäristölle eikä talousvedelle. Lannan käsittely, varastointi ja levitys on suoritettava niin, että noudatetaan kotieläintalouden ympäristönsuojelun ohjeita ja nitraattidirektiivin määräyksiä (mm. lannanlevityksen hajuhaittojen minimoimiseksi). Lannoitettaessa vesistöjen läheisyydessä tulee huolehtia vaatimusten mukaisista suojavyöhykkeistä. Lupaviranomaisen tulee varmistua, että liikalannoitusta vältetään ja lannoitus on mitoituksen mukaista kaikilla käytettävillä peltoaloilla. Lisäksi lannoitettaessa ja kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee erityisesti huomioida suojaetäisyydet kaikkien talousvesikaivojen osalta (ml. vuokrapeltojen talousvesikaivot). Jos toiminta on luokitellulla pohjavesialueella, lupaviranomaisen tulisi rajoittaa lannanlevitystä sekä eläinten laiduntamista näillä alueilla. Laiduntaminen tulee toteuttaa niin, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Eläinten pääsy vesirajaan tulisi estää. Eläintenpidossa tulee huolehtia hajuhaittojen leviämisen estämisestä ympäristöön huomioiden erityisesti lähimmät häiriintyvät kohteet. Niissä tapauksissa, jolloin eläimissä on havaittu esiintyvän sellaisia sairauksia, jotka saattavat levitä lannan ja jätteiden välityksellä, on luvan saajan käsiteltävä lanta ja muu jäte siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa ympäristölle eikä talousvedelle sekä huolehdittava, ettei sellainen sairaus leviä. Maataloudessa käytettävien kemikaalien säilytyksessä ja käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Ympäristöluvan muut terveydelliset edellytykset tulevat täytetyiksi ympäristöluvan ympäristönsuojelullisten säädöksien täyttyessä.
2) Rakennusvalvontaviranomaisen lausunnossa 8.5.2014 on todettu mm. seuraavaa: Eläinsuoja suuruudeltaan 255 m² ja siihen liittyvä avolantala suuruudeltaan 144 m² sijoittuvat ko. maatilan talouskeskuksen pihapiiriin vanhan navetan läheisyyteen. Rakennukset sijaitsevat vahvistetun Etelä-Savon seutukaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella sekä Moinsalmen osayleiskaavan mukaisella M-alueella, joten toiminta on kaavamääräysten mukaista. Hakija on toimittanut rakennusvalvontaan hankkeen piirustukset rakennusluvan hakemista varten. Luvan myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöllistä estettä. Rakennusvalvonta ilmoittaa lausuntonaan, että rakennusvalvonta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. 3) Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa 15.4.2014 on todettu mm. seuraavaa: Hakemus on pantu vireille oikeassa viranomaisessa. Asiakirjoista ei käy esille sellaista erityistä, jonka takia olisi ympäristönsuojelulain mukaan välttämätöntä pyytää keskuksemme lausuntoa. Toteamme, että hakemuksen käsittelyssä voidaan käyttää normaaleja mitoitusparametrejä lantalan ja levityspeltojen kapasiteetin laskennassa. ------------ Hakijalle annettiin 13.5.2014 mahdollisuus esittää vastineensa lausunnoissa esitetyistä seikoista. Hakija on ilmoittanut puhelimitse 16.5.2014, ettei hän tule esittämään vastinetta. Ympäristötarkastaja on tehnyt tarkastuskäynnin tilalle 24.2.2014. Käynnil lä tuli esille mm. seuraavaa: lannan levityssopimukset ovat suullisia lannan multaus peltoon tehdään kyntämällä tai lautasmuokkaimella. Lupahakemus soveltuvin osin on esityslistaliitteenä A. (Valmistelu: ympäristötarkastaja Hannu Toivanen, puh. 044-417 5422) Ympäristöpäällikön esitys:
Lautakunta päättää myöntää eläinsuojan toiminnalle haetun ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan tarkoittaman ympäristöluvan pöytäkirjaliitteen B mukaisesti. Lupapäätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden ympäristöluvan hakemista. Luvan saajan tulee 29.2.2024 mennessä tehdä hakemus lupamääräysten tarkistami seksi. Lautakunta perii 16.1.2013 22 hyväksymänsä ympäristönsuojeluviranomai sen taksan 3 :n maksutaulukon Eläinsuojat ja kalankasvatus -koh dan nojalla lupamaksuna 776,56 euroa. Hakemuksen vireilletulokuulutuksesta ja lupapäätöksen julkipanokuulutuksesta ei aiheudu perittäviä kuluja (julkaistu Savonlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla). Päätös: Esitys hyväksyttiin. Toimenpiteet: Tiedoksi: Turtiainen Heikki, Kukkarokankaantie 71 A, 57230 Savonlinna Teknisen toimialan hallintopalvelut / laskutus Rakennusvalvontaviranomainen Savonlinnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY-keskus