PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentti ja 3 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n 1 momentin 11 a) kohta.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Dnro ESA 2008 Y ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee eläinsuojan laajentamista Ristiinan kunnassa. Riina ja Teemu Pöyry Koivakkalantie OTAVA LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja Laasolan tilalla ( C) Koivakkalan kylällä Ristiinassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentti ja 3 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n 1 momentin 11 a) kohta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti 2) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin 10 a) kohta. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä karjasuojalla ei ole ympäristölupaa. Tila ei sijaitse kaava alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Ristiinan kunnan Koivakkalan kylässä Laasola RN:o 6/20 tilalla. Lähimmät naapurit sijaitsevat n. 150 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Talouskeskusta ympäröi laajahko peltoalue, jonka lounaispuolella sijaitsee Suuri Vehkolampi. Karttatarkastelun perusteella etäisyys rakennettavasta eläinsuojasta lampeen tulee olemaan n. 230 metriä ja lietealtaasta n. 150 metriä. Tila ei sijaitse pohjavesialu Jääkärinkatu Mikkeli Jääkärinkatu 14 FI St. Michel, Finland

2 2/14 eella. Eläinsuojan läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkoston kohteita eikä muita luonnonsuojelualueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laasolan tilalla harjoitetaan maidon ja lihan tuotantoa. Toimintaa ollaan laajentamassa lisäämällä eläinten määrää ja rakentamalla lypsylehmille ja osalle nuorkarjasta makuuparsipihatto. Tällä hetkellä tilalla on parsinavetta, jossa on 20 lypsylehmää, 12 hiehoa, 13 nuorkarjaa sekä kylmäpihatto, jossa on 30 lihanautaa. Tallirakennuksessa on kaksi hevosta. Tilan pelloilla viljellään säilörehunurmea ja rehuviljana kauraa ja ohraa omiksi tarpeiksi. Omaa peltoa tilalla on 22 ha ja vuokrattua 61 ha. Lisäksi rehua korjataan sopimuspelloilta noin 20 ha alalta. Peltoja viljellään ympäristötukiehtojen mukaisesti. Sopimuskausi on toukokuu 2007 toukokuu Toiminnan laajennus Uudessa makuuparsipihatossa tulee olemaan noin 110 lehmäpaikkaa, tiineitä hiehoja 20 ja juottovasikoita noin 15. Uudessa pihatossa lanta käsitellään lietteenä. Lietelannan varastotilavuus tulee olemaan lietesäilön ja kuilujen kanssa yhteensä 2900 m 3. Lihanautojen kasvatus jatkuu olemassa olevissa tiloissa, yli 6 kk ikäiset lihasonnit, noin 30 eläintä, kylmäpihatossa ja alle 6 kk ikäiset lihasonnit sekä mahdolliset teurashiehot, yhteensä noin 10 eläintä, entisissä nuorkarjatiloissa. Nykyinen lehmien parsinavetta muutetaan ryhmäkarsinoiksi 3 7 kk ikäisen nuorkarjan käyttöön. Nuorkarjaa on noin 55 eläintä. Täysi kapasiteetti muutosten jälkeen on 220 eläintä. Lannan ja virtsan käsittely Nykyisessä parsinavetassa on kuivalantajärjestelmä ja nautojen kylmäpihatossa kestokuivikepohja. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivalantajärjestelmässä kuivikemateriaalina on turve tai kutteripuru. Kuivalantaloita on kaksi. Niiden pinta alat ovat 140 m 2 ja 260 m 2. Lantaloita ei ole katettu. Lantaloiden reunojen korkeus on 1 m ja ajoluiskan korkeus 60 cm. Lantaloiden rakenteet on tehty betonista ja valuharkoista. Kuormauslaatan pohjamateriaali on betoni. Virtsasäiliön tilavuus on 180 m 3. Virtsasäiliön rakenteet ovat betonia. Säiliötä ei ole katettu. Kylmäpihatossa kuivitusjärjestelmänä on erillinen makuualue ja ruokintapaikka. Eläinsuoja on kylmä. Kuivitetun alueen pinta ala on 125 m 2 ja kuivikepohjan reunojen korkeus 1,5 m. Reunojen ja lattiarakenteen materiaali on betoni ja kuivikemateriaali on olki. Kuivikkeita ei käännetä. Tyhjennys tapahtuu 2 kertaa vuodessa. Poistettu kuivike levitetään pelloille. Tulevaisuudessa uuteen makuuparsipihattoon sijoitettavien lypsylehmien ja nuorkarjan/hiehojen lanta käsitellään lietelantana. Rakennettavan lietesäiliön tilavuus on 2500

3 3/14 m 3 ja lietekuilujen tilavuus 400 m 3, yhteensä tilavuus on 2900 m 3. Säiliöt ovat kumialtaita. Säiliöt eivät ole katettuja. Säiliöt täytetään altapäin. Lietekuilujen toimintaperiaate on padotus. Olemassa olevan kylmäpihaton kestokuivikepohjalla käsitellään lihanautojen ja mahdollisten teurashiehojen lanta. Parsinavetta muutetaan ryhmäkarsinoiksi, jonka kuivalantamenetelmällä käsitellään nuorkarjan lanta. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesu ja wc vesiä syntyy yhteensä 200 m 3 vuodessa. Jätevedet johdetaan virtsa/lietesäiliöön. Laiduntaminen ja jaloittelu Tällä hetkellä lehmät ja hiehot laiduntavat kesäkauden. Tulevaisuudessa vain osa hiehoista, noin 20 eläintä, laiduntaa. Laidunala on 3 ha. Karjaa pidetään laitumella 4 kk vuodessa, öisin eläimet pidetään sisällä. Laitumet eivät rajoitu vesistöihin. Laitumella on juomavaunu ja / tai juoma astia, joka täytetään vesiletkulla. Pysyvää ruokintapaikkaa laitumella ei ole, vaan ruokintapaikka on kiertävä. Sen käyttöaika on 30 vrk kesässä. Jaloittelutarhaa tilalla ei ole. Säilörehun varastointi Säilörehu korjataan esikuivattuna pyöröpaaleihin 1100 tonnia vuodessa. Säilörehun korjaaminen jatkuu entiseen tapaan. Puristenestettä ei tilalla synny. Lannan, virtsan, puristenesteen ym. levitys pelloille Kuivikelanta ja virtsa levitetään tilan pelloille. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 70 ha. Tästä omaa peltoa on 22 ha ja vuokrattua 48 ha. Lanta levitetään pelloille viikoilla Lannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Peltoa tullaan jatkossa vuokraamaan ja ostamaan lisää eläinmäärän lisäämisen mukaan niin, että peltoa on aina riittävästi eläinmäärään nähden. Sopimuspellot vastaanottavat lietettä tarvittaessa. Polttoaine ja öljysäiliöt sekä kemikaalit Tilalla on oma polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2800 litraa. Säiliö on varustettu laponestolaitteella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 400 litraa. Niitä säilytetään tynnyreissä ja omissa astioissaan autotallissa. Jäteöljyä tulee vähän, koska moottoriajoneuvot huollatetaan korjaamolla. Rehun säilöntään käytetään biologisia säilöntäaineita, jotka ovat vaarattomia ympäristölle. Ne säilytetään omissa pakkauksissaan käyttöhetkeen asti. Kasvinsuojeluaineet varastoi urakoitsija. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähäistä nurmiviljelyn vuoksi. Pesu ja puhdistusaineet säilytetään omissa astioissaan ja paketeissaan niille varatuilla hyllyillä tuotantorakennuksessa ja eläinten tarvitsemat lääkinnälliset valmisteet niille varatussa lukollisessa kaapissa.

4 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön 4/14 Hakijan mukaan meluhaitta kasvaa lisääntyvän koneiden käytön vuoksi. Pihattoon tulee luonnollinen ilmanvaihto, joten se ei aiheuta melua. Hajuhaitta kasvaa, koska lannan käsittely lisääntyy karjamäärän kasvamisen myötä. Lannanlevitys suoritetaan ympäristötukisäännösten ja nitraattidirektiivin määräyksiä noudattaen. Tehokkaalla lannanlevityskalustolla voidaan hajuhaittaa pienentää. Tuotantorakennuksen jätevedet johdetaan lietteen sekaan. Lannan varastotilavuudet riittävät 12 kk varastointiin ja lietesäiliö ja lantalat pidetään kunnossa. Näin ympäristölle ei aiheudu ylimääräistä kuormitusta. Tilalle johtaa oma tie yleiseltä tieltä, liikenteestä ei siten aiheudu meluhaittaa muille. Etäisyys lähimpään naapuriin on hakijan mukaan n. 200 metriä ja lähimpään vesistöön Vehkolampeen n. 300 metriä. Hakija huomioi toiminnassaan nämä seikat. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Toimintaan liittyviä riskejä ovat hakijan mukaan tulipalo, yrittäjien sairastuminen ja työssä jaksaminen, tapaturmat ja eläinten karkaaminen. Tilalla on ollut vuodesta 2002 saakka käytössä laatukäsikirja, joka ohjaa tilan toimintaa. Pelastussuunnitelma laaditaan heti, kun uusi navettarakennus on rakenteilla. Elintarviketuotannon omavalvontakuvaus on tehty vuoden 2008 alussa. Lomittajat ja uudet työntekijät opastetaan kädestä pitäen koneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön. Tilalle on luotu varahenkilöjärjestelmä äkillisten tilanteiden varalle, esim. konerikot ja eläinten karkaaminen. Eläinten aitaukset ja olosuhteet pidetään kunnossa. Eläimiä käsitellään niin, että ne luottavat ihmiseen. Tiedot syntyvistä jätteistä Jätteen nimi Määrä (t/a) Käsittely tai hyödyntäminen Kuolleet eläimet < 1 kpl/a Raadonkeräys / Honkajoki Käärintämuovit 2 t/a Kierrätys / Kuusakoski Oy Akut 2 kpl/a Kierrätys / keräyspiste Pilaantunut rehu Kompostointi kuivalannan sekaan, lantala Metalliromu Kierrätys / metallinkeräys Loisteputket Ekotori Elektroniikkaromu Eläinten lääkkeet / neulat ym. Ekotori Palautus eläinlääkärille tai apteekkiin

5 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta 5/14 Lietteen levityksessä käytetään kiekkomultainta. Lantala katetaan tarvittaessa turpeella. Tilan vedenhankinta Tilalla on oma porakaivo. Liikennejärjestelyt Tilalle on oma tie Koivakkalantieltä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Karja auto käy noin kahden kuukauden välein. Tehdasrehua tuodaan tilalle kerran kuukaudessa. Tilan oma liikenne muodostuu lähinnä paalien hakemisesta pelloilta ja karjalannan ajamisesta pelloille. Lannan ajaminen ajoittuu kasvukaudelle, pyöröpaaleja kuljetetaan läpi vuoden noin kaksi kertaa viikossa. Uuden navetan lietteenajo on asemapiirroksessa suunniteltu niin, että vältetään pihalle ajamista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Ristiinan kunnan ja Etelä Savon ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Ristiinan kunnassa ja Etelä Savon ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ilmoitettu sanomalehdessä ja erikseen tiedotettu asianosaisille/rajanaapureille. Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , jolloin lupahakemukseen on liitetty liite 1 korjattuna. Tarkastuskäynti tilalle tehtiin Lausunnot Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunnot Ristiinan kunnan kunnanhallitukselta, Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnalta ja Etelä Savon TE keskuksen kalatalousyksiköltä. Kunnanhallituksen lausunto: Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

6 6/14 Ympäristölautakunnan lausunto: Ympäristölautakunnalla ei ole hakemuksesta huomautettavaa, kun huolehditaan siitä, että lanta ja virtsatilavuudet ovat riittävät ottaen huomioon muodostuvan lannan ja virtsan sekä maitohuonejätevesien ja sadeveden / lumien sulamisvesien määrä sekä 12 kuukauden varastoimisaika. Käytössä olevan peltopinta alan tulee olla alkuvaiheessakin vähintään hakemuksessa mainittu. Hakijat ovat todenneet, että he joutuvat hankkimaan lisää peltopinta alaa, ennen kuin koko suunniteltu eläinmäärän lisäys voidaan toteuttaa, jotta lannat saadaan levitettyä asianmukaisesti. Maitohuonejätevedet johdetaan hakemuksen mukaan lietesäiliöön. Käsittelytapa on hyväksytty, kun huolehditaan siitä, että varastotilavuus riittää myöskin niiden varastoimiseen. Toiminnassa tulee noudattaa annettavan lupapäätöksen lisäksi ns. nitraattiasetuksen määräyksiä ja ohjeita sekä hyviä käytäntöjä. Eläinsuojiin liittyvät valitukset koskevat usein lietelannan levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja, joita voidaan vähentää huomioimalla levityksen ajankohta ja levitetyn lannan mahdollisimman nopea multaus tai kyntäminen. Peltolohkojen läheisyydessä oleva talousvesikaivot on hyvä etukäteen selvittää ja jättää näiden ympärille riittävän leveät suojavyöhykkeet käsittelemättä lannalla. TE keskuksen kalatalousyksikön lausunto: Kalatalousyksikkö tarkastelee asiaa ainoastaan yleisen kalatalousedun näkökulmasta jättäen muut asiaan vaikuttavat tekijät luvan myöntäjän harkintaan. Etelä Savon ympäristöohjelman mukaan maatalous vastaa yksin kahdesta kolmasosasta maakunnan vesistöjä rehevöittävästä kokonaisfosfori ja typpikuormituksesta. Vesistöjen rehevöityminen, maaperän ja pohjavesien pilaantuminen koetaan maakunnassa suurimpana ympäristöongelmana ja maatalous on keskeinen ravinteiden tuottaja. Edellä esitetyn perusteella suurten karjatilojen lannan käsittely ja levitys ovat ympäristöongelma. Hakemuksen mukaan tilan lannasta tullaan käsittelemään eläinmäärällä karkeasti arvioiden noin kolmannes kuivikelantana ja loput lietteenä. Hakemuksessa on tunnistettu mahdollisina ympäristövaikutuksina lisääntynyt lannan käsittely ja tilan läheisyydessä oleva Vehkolampi. Ilmakuvan perusteella lampi vaikuttaa rehevältä. Sadejaksoja lannan levityksen aikana ei ole tunnistettu riskitekijäksi. Lannan levityspellot sijaitsevat kohtuullisella etäisyydellä lannan tuottajasta. Tämä vähentää kuljetusriskejä ja lannan leviämistä teiden varsille. Lannan levitys on esitetty toteutettavaksi nitraattidirektiivin määräaikojen puitteissa. Levitys kannattaisi suunnitella kevät ja kesäpainotteiseksi, jolloin ravinteet tulevat tehokkaasti kasvillisuuden käyttöön eivätkä jää maaperään talvikaudeksi. Roudattomat ja lumettomat talvet lisäävät ravinnehuuhtoumien riskiä, vaikka lanta mullattaisiin levityksen yhteydessä, kuten hakemuksessa todetaan. Rakennettava karjasuoja sijaitsee lampivaltaisella valuma alueen latvaosalla. Varsinainen karjasuoja ei sinällään ole ympäristöriski, kun lannan käsittely tilalla hoidetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Mutta osa levityspelloista, esim. palstat ja

7 7/ sijaitsevat lampien välittömässä läheisyydessä ja palstat ja rajautuvat puroihin. Alueen maasto on kumpuilevaa, joten ravinteiden huuhtoutumisriski myös avo ojien kautta vesistöihin on olemassa. Karttatarkastelun perusteella ojitettuja palstoja on runsaasti, esim , 21, 22, 01958, 60, 03142, 43, 44 sekä Hakemuksessa todetaan karjan laiduntamisen vähenevän uuden karjamäärän kasvaessa. Varsinaista jaloittelutarhaa ei myöskään sisälly hakemukseen. Nämä tekijät vähentävät huuhtoutumisriskiä avomaalta. Kuten aiemmin todettiin, alueen järvet ovat vesistöalueen latvajärviä ja pieniä lampia, missä vähäinenkin ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymiskehitystä. Valuma alueilla tehtävät toimenpiteet ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa vesiensuojelutyötä, joten niihin on syytä varautua ympäristölupia myönnettäessä. Edellä esitetyn perusteella luvan myöntäjän tulee harkita riittävän leveiden suojakaistojen määräämistä lannan levityspeltojen ojien pientareilla. Karttatarkastelun perusteella ei voida muuta kuin todeta ojien olemassaolo, joten niiden todelliset riskit saattaisi olla tarkoituksenmukaista tarkastaa paikanpäällä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on asianosainen A esittänyt muistutuksen, jossa todetaan, ettei muistuttaja hyväksy tilan laajentamissuunnitelmaa. Muistuttajan mukaan lantakasoja varastoidaan ympärivuotisesti navetan takana pellolla useissa suurissa kasoissa, ne eivät sovi betonialustaan. Muistutuksen liitteenä on kuvia. Muistuttajan mukaan kasoista on heille matkaa n. 100 metriä. Maa laskee naapuriin päin ja Isoon Vehkolampeen. Pellon reunasta johtaa iso virtaava avo oja aivan lammen rantaan. Muistuttaja pelkää pohjavesien saastuvan. Alueelle ei saada kunnallista vesijohtoa, joten joudutaan käyttämään oman kaivon vettä. Suurin osa pelloista viertää Isoon Vehkolampeen, jolloin lampi rehevöityy entisestään ja sitä kautta muutkin alapuoliset vesistöt. Muistuttaja vaatii myös että lietelanta altaat ja lantakasat ovat katetuissa tiloissa hajuhaittojen torjumiseksi. Heidän mielestään Etelä Savon ympäristökeskuksen tulisi valvoa virtaavan avo ojan veden laatua määräajoin. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Vastine on saapunut Vastineessa hakija toteaa, että Ristiinan kunnan, ympäristöviranomaisen ja kalatalousyksikön lausuntoihin ei ole lisättävää. Hakija huomioi peltojen viljelyssä lausunnoissa mainitut ympäristöön liittyvät riskit. A:n muistutuksen johdosta hakija kommentoi seuraavaa:

8 8/14 Lantakasat navetan takana olevalla pellolla ovat lantapattereita (naapureiden ottamat kuvat), joita oli kaksi kappaletta. Lantapattereista on tehty valvontailmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle ja niille on saatu patterointilupa. Toinen lantapatteri on siirretty kokonaisuudessaan kolmelle eri peltolohkolle omiin pattereihinsa. Näillekin lohkoille on ympäristöviranomaisen lupa. Hakijan mukaan väite ympärivuotisesta patteroinnista on perätön. Hakijalla on kesältä 2007 ilmakartta, joka osoittaa, ettei pellolla ole tuolloin ollut pattereita. Hakijan mukaan tilan kaksi lantalaa, 140 m 2 ja 260 m 2, riittävät täyttämään valtioneuvoston asetuksen 931/2000 vaatimukset lannan varastointitilan tilavuudesta. Asetuksen mukaan varastointitilalta edellytetään sellaista tilavuutta, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Tilalla rikkoutuivat molemmat lantakoneet viime syksyn ja talven aikana, ensin nuorkarjatilojen ja myöhemmin vanhan navetan lantakone. Lannan patteroinnille haettiin lupa ja lantalat tyhjennettiin, jotta lantakoneen ulostulopäät saatiin esiin ja päästiin etsimään vikaa. Tällaiset konerikot on saatava nopeasti korjattua eläinten hyvinvoinnin ja työntekijöiden työmukavuuden vuoksi. Lantapattereista on yli 100 metriä sekä Vehkolampeen että naapurien kaivoon. Maasto on lampeen päin kumpuilevaa ja maan kaltevuus kumpaankin suuntaan erittäin loivaa, valumariski molempiin kohteisiin on hakijan mukaan minimaalinen. Väite että suurin osa pelloista viertää Isoon Vehkolampeen on hakijan mukaan perätön. Lammen ympärillä olevia peltolohkoja on kaksi, joista kumpikaan ei ulotu lammen rantaan. Pellot viettävät lampeen päin ja tämä on huomioitu viljelyssä, lohkot ovat joko rehunurmena tai laitumena, jolloin niille ei ajeta lantaa lainkaan. Poikkeuksena peltojen uudistaminen, jolloin lohkot muokataan ja lannoitetaan asianmukaisesti. Hakija katsoo lantaloiden kattamisen olevan kohtuuton vaatimus. Uuden navetan ja lietelantalan myötä kuivalannan määrä vähenee. Lietelantala täyttyy altapäin, mikä lieventää hajuhaitan syntymistä. Lanta muodostaa itsessään säiliön pinnalle hajua estävän kerroksen, mutta tarvittaessa allas voidaan kattaa esim. turpeella. Tilojen välille on kasvamassa koivikko, joka tulee peittämään näköyhteyden ja osaltaan ehkäisemään hajuhaittaa. Lannanlevitysaikana syntyvä hajuhaitta on maatalouteen ja maaseutuun liittyvä luonnollinen ilmiö. Levityksen hajuhaittoja minimoidaan mm. multauksella. VIRANOMAISEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus myöntää Riina ja Teemu Pöyryn eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupamääräys koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa ja toiminnan laajentamista. Eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 110 lypsylehmää, 20 hiehoa, noin 15 juottovasikkaa, 17 lihanautaa (yli 6 kk), alle 6 kk lihasonneja ja teurashiehoja yhteensä noin 10, noin 45 nuorkarjayksilöä ja 3 hevosta. Yhteensä täysi kapasiteetti on 220 eläintä. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteenlaskettua lannantuottoa. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset

9 9/14 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että siitä ei pääse lietelantaa, virtsaa, eläinsuojan pesuissa syntyviä jätevesiä tai muita jätevesiä pinta tai pohjavesiin. Lannan varastointitilavuudet on mitoitettava 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Kun eläinsuojan eläinmäärä on maksimissaan, tulee lietelannan varastointitilavuuden olla yhteensä vähintään 3500 m 3. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lietesäiliöiden ja lietekuilujen sekä kuivalantaloiden on oltava vesitiiviitä. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lietelantasäiliön tulee olla altapäin täytettävä, jolloin pinnalle pääsee muodostumaan hajuhaittoja ehkäisevä kerros. Mikäli aiheutuu kohtuutonta hajuhaittaa, voi valvontaviranomainen antaa lisämääräyksiä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lantavarastojen kuormauspaikkojen on oltava tiivispohjaisia. Avoin lietelantasäiliö on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suojarakenteella. (YSL 8, 43, 103, JL 6, NaapL 17 ) 2. Lannan levitykseen on oltava vuosittain käytössä vähintään eläinmäärää vastaava määrä peltoa. Edellä mainitulla tavalla jakaantuneella 220 eläimen maksimimäärällä tämä tarkoittaa 94 ha peltoalaa. Tässä pinta alassa eivät ole mukana vesistöjen rannoilla ja valtaojien varsilla olevien peltojen suojakaistat, joille lantaa ja torjunta aineita ei saa levittää. Levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Vesistöön rajoittuvilla pelloilla lanta on levitettävä multaimella tai välittömästi levityksen jälkeen mullattava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suojaetäisyyksiin sekä kuljetuskaluston kuntoon ja puhtauteen liikuttaessa yksityisillä ja yleisillä teillä. Levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon pyhät, juhlapyhät yms. niin, että naapureille koituva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Levitystä on vältettävä myös erityisen sateisina kausina. (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi, lannan käsittely ja varastointi sekä kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia haju ja pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. (YSL 43 ) 4. Ongelmajätteet, kuten loisteputket, akut, paristo ja jäteöljyt, käytetyt ruiskut ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen vähintään vuosittain. Ongelmajätteiden varastointi tilalla on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa ja niitä ei pääse leviämään ympäristöön. Hyötyjätteet kuten paperi, pahvi, metalli, lasi ja muovijätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. (YSL 43, JL 6 ) 5. Yksivaippaiset polttoainesäiliöt on varustettava tiiviillä suoja altailla ja säiliöt on sijoitettava katettuun tilaan. Tiiviillä suoja altailla varustettujen säiliöiden sijasta voidaan käyttää myös kaksivaippaisia polttoainesäiliöitä. Öljyvuotojen talteenottoon on varauduttava varaamalla säiliöiden läheisyyteen riittävästi imeytysmateriaalia. (YSL 7, 8, 43, JL 6 )

10 10/14 6. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte on toimitettava välittömästi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka ja ruhot tulee varastoinnin ajaksi peittää. Jos kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. (YSL 43, JL 15 )) 7. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Etelä Savon ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, sekä ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman estämiseksi tulevaisuudessa. (YSL 43, 62 ) 8. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, JL 6 ) 9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Etelä Savon ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Etelä Savon ympäristökeskukselle on toimitettava tiedot eläinmääristä sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista sekä levitysaloista ja paikoista. Ilmoituksen voi tehdä niin halutessaan sähköisesti ympäristöhallinnon TY VI palvelun välityksellä. (YSL 46, JL 51, 52 ) 10. Ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa on sen valmistumisesta tehtävä ilmoitus Etelä Savon ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. (YSL 43 ) RATKAISUN PERUSTELUT Etelä Savon ympäristökeskus katsoo, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti karjasuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lietelannan varastointi ja lietesäiliön täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, jos toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Riittävillä varastotilavuuksilla pyritään varmistamaan se, että liete voidaan levittää ympäristönsuojelun ja kasvien ravinnontarpeen kannalta edullisimpana ajankohtana. Varastotilavuudet on laskettu niin, että 110 lypsylehmää, 20 hiehoa ja noin 15 juottovasikkaa sijoitetaan rakennettavaan makuuparsipi

11 11/14 hattoon ja niiden lanta käsitellään lietelantana. Tilavuutta laskettaessa on huomioitu myös sadeveden vaikutus. Muiden eläinten lanta käsitellään jo olemassa olevissa tiloissa kuivalantana ja kestokuivikepohjana. Pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain perusteella ehdottomasti kielletty. Lietesäiliön säännöllisillä tarkastuksilla (väh.1 kerta/vuosi) varmistetaan säiliöiden tiiviys myös toiminnan aikana. (Määräys 1) Lannan käsittelyä ohjataan lähinnä valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta sekä ympäristöministeriön ohjeella kotieläintalouden ympäristönsuojelusta. Tavoitteena on lähinnä suojella pintavesiä, mutta myös levitysalueella olevia talousveden ottopaikkoja (kaivot, lähteet). Eläinsuojan läheisyydessä sijaitsee Suuri Vehkolampi sekä hakijan oma että naapurin kaivo. Nämä tulee huomioida lannan käsittelyssä. (Määräys 2) Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Hajua syntyy erityisesti lietelannan käsittelystä ja varastoinnista avoimissa tiloissa, mistä syystä näihin toimintoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. (Määräys 3) Syntyvät jätteet on kerättävä ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, maiseman rumentumista tai vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja kustannuksiltaan kohtuullista. (Määräys 4) Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. (Määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (850/2005) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys, ympäristö, tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Määräys 6) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 7) Toiminnanharjoittaja on vastuussa kiinteistön ympäristövaikutuksista myös toiminnan loputtua. Tästä syystä on tarpeen suunnitella toiminnan lopettamiseen liittyvät ympäristönsuojelutoimenpiteet etukäteen ja toimittaa suunnitelma valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. (Määräys 8) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 9) Käyttöönottotarkastuksessa voidaan todeta, että eläinsuojat ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja että rakenteet täyttävät asianomaiset maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet. (Määräys 10)

12 VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN 12/14 TE keskuksen kalatalousyksikön lausunnossa esitetään riittävän leveiden suojakaistojen määräämistä lannan levityspeltojen ojien pientareilla. Lietelannan levityksestä ja siitä mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaittoihin Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että eläinsuojan ympäristölupa koskee ensisijaisesti eläintenpitoa tuotantorakennuksissa. Eläinsuojaan kuuluu toiminnallisesti myös lannan varastointi. Sen sijaan lannan levitys pellolle ei ainakaan yksiselitteisesti kuulu luvanvaraiseen toimintaan. Lannan levitystä säädellään ensisijaisesti erityislainsäädännöllä (valtioneuvoston asetus nro 931/2000). Lannan levitykseen käytettävissä olevat pellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Käytettävissä oleva peltoala on eläinmäärään nähden riittävä mahdollistaen lannan ohjeiden mukaisen levityksen. Lisäksi hakija on vastineessaan ilmoittanut ottavansa lausunnossa mainitut seikat huomioon. Muistuttaja A on vaatinut lietelantasäiliötä ja lantaloita katettaviksi. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Lisäksi lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, mutta lupamääräyksissä ei saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Paras käyttökelpoinen tekniikka ei edellytä lantasäiliöitä katettaviksi. Kuivalantaloiden käyttö ei laajennuksen yhteydessä muutu ja eläinmäärä on mitoitettu niin, että lantaloiden tilavuus on riittävä. Lietelantasäiliö on altapäin täytettävä, jolloin pinnalle muodostuu hajuhaittaa ehkäisevä kerros. Ympäristöministeriön toimesta laaditussa selvityksessä "Ehdotus kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyjen selkeyttämiseksi" suositeltu vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta on noin 100 metriä, kun kysymyksessä on vanhan eläinsuojan laajennus. Karttatarkastelun perusteella etäisyys sekä vanhoista kuivalantaloista että uudesta lietelantalasta lähimpään naapuriin on noin 150 metriä. Lisäksi em. selvityksessä on mainittu, että toiminnan tavanomaisuus maaseutualueella on otettava huomioon. Mikäli toiminnasta aiheutuu kohtuutonta hajuhaittaa, voi valvontaviranomainen antaa lisämääräyksiä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Muistuttaja A on myös vaatinut, että ympäristökeskus valvoo avo ojan veden laatua. Mikään säädös ei velvoita toiminnanharjoittajaa tai viranomaista ravinteiden mittaamiseen ojasta silloin kun noudatetaan ns. nitraattiasetusta. Muut lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman.

13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 13/14 Lupa on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta muuttuu tai laajenee oleellisesti, on haettava uusi lupa. Jos eläinsuojaa aiotaan käyttää vielä vuoden 2018 jälkeen, on luvan ehtojen tarkistamiseksi tehtävä hakemus vuoden 2017 syyskuun loppuun mennessä. (YSL 55, 57, YSA 19 ) ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristösuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 28, 31, 38, 42, 43, 45, 46, 54, 56, 62, 96, 100, 103 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 1 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään euroa käsittelymaksua. Maksu perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992)ja ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006). LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Riina ja Teemu Pöyry (lasku mukana)

14 Jäljennös päätöksestä 14/14 Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä Ristiinan kunnanhallitus Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta Ristiinan rakennuslautakunta Etelä Savon ympäristökeskus/valvoja Muistuttaja A Ilmoitus päätöksestä Ne, joille on YSL:n 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Ristiinan kunnan ilmoitustaululla ja eläinsuojan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Lisätietoja päätöksestä Etelä Savon ympäristökeskus, ympäristöinsinööri Keijo Lindberg, p MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 96 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg Ympäristöinsinööri Tarja Pusa LIITE Valitusosoitus Asiakaskysely

15 VALITUSOSOITUS LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen DIAARINUMERO ESA 2008 Y Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, MIKKELI Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy kello Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Jääkärinkatu Mikkeli Jääkärinkatu 14 FI St. Michel, Finland