Opas kansainvälisen työleirin järjestämiseen

Opas kansainvälisen työleirin järjestämiseen Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry Veturitori 3 00520 Helsinki +358 9 7568 3333 www.kvtfinland.org

Sisältö Mikä on työleiri? Kuka voi järjestää työleirin? Ideasta leiriksi Leirikuvaus ja leirinhaku Ennen leiriä - Rahoitus Leirinjärjestäjän aikataulu Leirillä - Leiriläiset Leirinvetäjät Leirinvetäjien valmennus Erityisryhmät Turvapaikanhakijat leirillä Majoitus Ruokailu Työnohjaus ja työturvallisuus Opinto-osuus Vapaa-ajanohjelma Leirivierailu Tiedotus Leiri ja paikallinen yhteisö Vakuutukset Leirikokemuksia Vastuualueet Leiri-isännän usein kysytyt kysymykset Evaluaatio ja Puintipäivät KVT ry Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry (KVT) on rauhanjärjestö, jonka tarkoitus on ruohonjuuritason toiminnalla edistää rauhaa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja ympäristönsuojelua. Pääasiallinen toimintamme on kansainvälisten työleirien järjestäminen Suomessa sekä vapaaehtoisten välittäminen ulkomaisille leireille ja pitkäaikaisvapaaehtoisiksi. KVT kuuluu kansainväliseen rauhanjärjestöön Service Civil Internationaliin, jolla on jäsenjärjestöjä eri puolilla maailmaa. www.kvtfinland.org SCI Service Civil International (SCI) on vapaaehtoistyöjärjestö, jonka päämäärä on rauhan puolustaminen järjestämällä kansainvälistä vapaaehtoistoimintaa kaikenikäisille ihmisille. SCI:lla on 40 jäsenjärjestöä ja noin sata partneriorganisaatiota eri puolilla maailmaa. Vapaaehtoisprojekteja löytyy SCI:n kautta tuhansia ympäri maailmaa. SCI pyrkii edistämään rauhan asiaa lisäämällä kulttuurien välistä kohtaamista. KVT on SCI:n suomalainen jäsenjärjestö.

Mikä on työleiri? Kansainvälinen työleiri on kymmenestä päivästä kolmeen viikkoon kestävä leiri, jonka aikana 6-20 vapaaehtoista tekee töitä jonkin yleishyödyllisen projektin kimpussa. Leirin järjestäjä vastaa leirin ideoinnista ja käytännön järjestelyistä, KVT järjestää paikalle ulkomaalaiset vapaaehtoiset ja leirinvetäjät. Ensimmäinen kansainvälinen työleiri järjestettiin 1920 Esnes`n kylässä Ranskassa, ja sen tarkoitus oli jälleenrakennus ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Työleirillä kohtasivat entiset viholliskansalaisuuksien edustajat lapionvarressa: sama rauhaa, kulttuurien kohtaamista, ymmärtämistä ja vuorovaikusta edistävä periaate on yhä edelleen järjestettävien leirien taustalla. KVT:n kattojärjestön Service Civil Internationalin jäsen- ja partnerijärjestöt organisoivat vuosittain noin tuhat työleiriä ympäri maailmaa. Suomessa leirejä järjestetään vuosittain noin 15, ja leiri-isäntinä ovat toimineet mm. kyläyhdistykset, festivaalit, luomutilat, vastaanottokeskus ja vammaisten perhekoti. 3

Kuka voi järjestää työleirin? Työleirejä voivat järjestää yleishyödyllistä työtä tekevät yhteisöt ja yhdistykset. Työleiritoiminnan ei ole tarkoitus tuottaa järjestäjälleen voittoa, vaan saada jokin sellainen projekti tehtyä, jolle muuten olisi vaikea löytää tekijöitä. Työleirin tulisi hyödyttää jotain isompaa yhteisöä kuin vain yksittäistä ihmistä ja hänen perhettään. Voittoa tavoittelevat yritykset eivät voi järjestää työleiriä, eikä työleirillä tehtävä työ saisi tuottaa suoraa rahallista hyötyä järjestäjilleen, esimerkiksi niin, että työleiriläiset korvaavat palkatun työvoiman. Työleiritoiminnan tarkoitus on auttaa kansalaisyhteiskunnan olemassoloa, rauhantyötä, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta. Jokainen uusi leiri-isäntä arvioidaan tapauskohtaisesti KVT:n johtokunnassa. Työleirillä tehtävän työn tulisi olla selllaista, että se soveltuu monelaisille ihmisille, eikä vaadi erityista ammattitaitoa. Järjestäjän tulee voida tarjota leiriläisille työnohjausta, majoitus, ruokailu ja koordinoida leirin käytännön asiat vastuullisesti. Useimmiten leirit ovat jonkinlaista käytännön rakennus-, remontointi- tai raivaushommaa, myös puutarha-ja peltotöitä. Toki leirin voi järjestää myös muunlaisen toiminnan tiimoilta: vain mielikuvitus on rajana! SCI:n leiriteemat seuraavalla sivulla voivat antaa inspiraatiota. SCI:n järjestöt ovat järjestäneet leirejä, joilla leiriläiset järjestävät aktiviteetteja vanhukselle, lapsille ja turvapaikanhakijoille, kiertävät kouluissa kertomassa jostain aiheesta, kokkaavat kasvisruokaa ja jakavat sitä kaduilla, osallistuvat mielenosoitusten järjestämiseen tai näyttelevät muinaisia roomalaisia festariperformanssissa.

Ideasta leiriksi! Kun ajatus kansainvälisen työleirin järjestämisestä on syntynyt, otetaan ensin yhteyttä KVT:n leirikoordinaatioryhmään/toimistoon osoitteessa leirit@ kvtfinland.org. Leirinjärjestäjä täyttää KVT:n alustavan kyselyn ja palauttaa sen toimistolle. Kysely löytyy KVT:n nettisivuilta kohdasta leiri-isäntien haku. KVT:ltä voi myös kysellä samalla mitä tahansa mieltä askarruttavaa liittyen leirin järjestämiseen! Uudet leirit hyväksytään mukaan leiriohjelmaan KVT:n johtokunnan kokouksessa tammikuussa. Alustavat kyselyt toivottaisiin palautettaviksi leiriä edeltävän vuoden loppuun mennessä, mutta leiri voidaan hyväksyä mukaan leiriohjelmaan myös myöhemmin, kuitenkin viimeistään kolmea kuukautta ennen leirin alkua. Mitä aikaisemmin leiri hyväksytään ja lisätään mukaan leiriohjelmaan, sitä todennäköisemmin leirille löytyy vapaaehtoisia.suurin osa Euroopan leirivaihdosta tapahtuu kesäaikaan. Leirikuvaus ja leirinhaku Kun leiri on päätetty järjestää ja KVT:n johtokunta on hyväksynyt sen, kirjoitetaan leiristä KVT:n toimistolla ns. leirikuvaus, joka laitetaan näkyville SCI:n sähköiseen hakujärjestelmään, osoitteeseen www.workcamps.info. Täältä vapaaehtoiset sitten leirille lähtöä suunnitellessaan etsivät leirejä ja hakevat niille. Leirikuvaus on melko lyhyt, ja siitä tulee käydä ilmi minkälaisesta projektista on kyse, miten leirillä työskennellään ja majoitutaan, leirin ajankohta ja paikkakunta sekä se, että voiko leirille tulla vammaisia tai perheellisiä osallistujia. Leirikuvaukseen ei laiteta tarkkoja tulo-ohjeita tai -aikaa, vaan ne kirjoitetaan leirin infokirjeeseen, joka lähetetään vapaaehtoisille viimeistään kuukautta ennen leirin alkua. Leirinvetäjä kirjoittaa leirin infokirjeen yhteistyössä leiri-isännän kanssa. 5

Esimerkki leirikuvauksesta FI-KVT 1.1 WORLD VILLAGE FESTIVAL, Helsinki 18/5 31/05 10 vols HUOM. Kun leirikuvaus on laitettu mukaan sähköiseen tietokantaan, ei sitä enää voi muuttaa, paitsi hyvin painavista syistä! World village is an annual festival which supports multiculturalism, international solidarity and development co-operation through music and exhibitions. The event is organized by KEPA (Service Centre for Development Cooperation in Finland). W: Firstly, vols will work for three days in a reception centre for asylum seekers. Vols will organise a cultural workshop and work at the centre together with the inhabitants. After that vols will help to set up the festival area including building and taking down tents, setting up stalls, decorating the festival area, etc. More info about the festival www.maailmakylassa.net. A: Vols will probably stay on a small island in an old house which is maintained by a small ecological association. The accommodation is simple, there s no running water or showers. Vols can use a sauna building for washing. X: *Leirin It is not kuvauksen possible koodinumero to accept disabled viittää or SCI:n participants yleisiin with leiriteemoihin. children. SCI:N LEIRITEEMAT 1. Antirasismi, antifasismi, pakolaiset ja etniset vähemmistöt 2. Etelän ja pohjoisen solidaarisuus 3. Rauha 4. Vammaiset 5. Lapset, nuoret ja vanhukset 6. Ympäristö 7. Seksuaalivähemmistöt 8. Yhteiskunnasta syrjäytyneet (esim. kodittomat) 9. Kulttuuri ja taide, paikallinen kulttuuriperintö 10. Henkisyys ja yhteisöt 11. Muut

Ennen leiriä Rahoitus Vaikka työleirille tulevat vapaaehtoiset ovatkin ns. ilmaista työvoimaa, on leiristä kuitenkin aina kustannuksia. Ruoka, majoitus ja vapaaehtoisten kuljetuskustannukset kannattaa ottaa budjettia laatiessa huomioon, samaten kuin kulut työvälineistä ja materiaaleista, mikäli niitä ei ennestään ole saatavilla. Monilla leiri-isännillä on mahdollisuus järjestää majoitus jossakin ilmaiseksi. HUOM. KVT ei vastaa mistään leirin kuluista, ainoastaan leirinvetäjien matkakuluista kotoa leiripaikkaan ja takaisin. Vapaaehtoiset ovat periaatteessa itse vastuussa vapaapäivien ruokakuluista. Kannattaa myös selvittää, voiko leiriin hakea tukea joltakin säätiöltä, kunnalta tai esimerkiksi Leader-rahoitusta maaseudun kehittämiseen. Hankerahoitusten päätösajat ovat pitkiä, joten niitä kannattaa ryhtyä tutkailemaan heti, kun ajatus leiristä on syntynyt. Paikallisia yrittäjiä voi myös pyytää sponsoroimaan leiriä eri tavoin, esimerkiksi kaupat voivat antaa ruokaa, jonka päiväykset ovat vanhentumassa. KVT:n ohjebudjetti on, että rahaa tulisi varata ruokaan 6 euroa per leiriläinen per päivä. KVT:n leirikoordinaatiomaksu: 200 euroa. Säätiöitä netissä: http://www.saatiopalvelu.fi Lisätietoa Leader-rahoituksesta: http://www.maaseutu.fi/fi/index/leader/tuet.html

Leirinjärjestäjän aikataulu KVT suosittelee leirien järjestämistä heinä-elokuussa, koska siihen aikaan vuodesta vapaaehtoisia on helpoin löytää. Joka vuosi järjestetään myös joitain leirejä touko- ja kesäkuussa, mutta KVT pyrkii pitämään niiden määrän pienenä, mieluiten niin, että keväällä ja alkukesästä leirejä järjestetään korkeintaan yksi kerrallaan. Talvella järjestetään kaukomaiden leirejä lukuunottamatta todella vähän leirejä, ja siksi talvileirit ovatkin olleet suosittuja. Talvileirien ideoista kannattaa ottaa yhteyttä KVT:n toimistoon! Huom. Myös myöhemmin keväällä voi ilmoittautua leiri -isännäksi! Edellisen vuoden syksyllä: ota yhteyttä KVT:hen, kerro leiri - ideastasi ja palauta leiri-isännän alustava kysely. Suunnittele alustavasti leirin käytännön toteutus, työ, majoitus, ruokailu ja rahoitus. Saman vuoden tammikuussa: KVT:n johtokunta hyväksyy leirin ja leirinjärjestäjälle lähetetään leirisopimus, joka täytetään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena ja palautetaan KVT:n toimistolle. KVT allekirjoittaa oman kappaleensa ja lähettää sen takaisin leiri-isännälle. Saman vuoden helmikuussa: KVT:n toimistolla kirjoitetaan leiristä leirikuvaus, joka laitetaan SCI:n sähköiseen leiritietokantaan. On tärkeää tarkastaa leirikuvaus, kun se lähetetään KVT:n toimistolta hyväksyttäväksi. Esimerkiksi leirin päivämääriä ei voi muuttaa, kun leiri on laitettu sähköiseen tietokantaan, paitsi hyvin painavasta syystä. KVT aloittaa leirinvetäjien etsimisen työleiriä varten. Kuusi kuukautta ennen leiriä: Tutki rahoitusmahdollisuuksia leiriä varten. On olemassa monia säätiöitä, jotka antavat rahaa erilaisiin tarkoituksiin. Kaksi kuukautta ennen leiriä: Varmista, että käytännön asiat, majoitus ja ruokailu ovat reilassa. Työvälineet leiriläisille on myös syytä hankkia. Varmista, että työnohjausta löytyy leirin aikana. Suunnittele leirin opinto - osuus. Kuukausi ennen leiriä: Jos KVT:n leirinvetäjä ei ole ollut sinuun yhteyksissä leirin tiimoilta, ota yhteyttä KVT:n toimistoon. Leirinvetäjä kirjoittaa leirin infokirjeen, ja tarvitsee siihen ajankohtaista tietoa leirin olosuhteista. On tärkeää, että leirinvetäjät ja leiri - isäntä ovat yhteyksissä ennen leiriä. Kaksi viikkoa ennen leiriä: Tee leirin alustava aikataulu ja työsuunnitelma. Varmista KVT:n leirinvetäjältä leiriläisten erikoisruokavaliot. Kysy myös, että koska leiriläiset saapuvat, ja mieti heille kyydit leiripaikalle, mikäli se on tarpeen. Mieti myös, että miten leiriläisiä kyyditään leirillä, mikäli se on tarpeen. Selvitä, ovatko leirinvetäjät tulossa etukäteen leiripaikalle. Pari päivää ennen leiriä: Varmista, että saapuville leiriläisille on ruokaa ja että majoituspaikka on valmiina heitä varten. Varmista, että tarvittavat työkalut ja materiaalit ovat saatavissa.

Leirillä Leiriläiset Vapaaehtoiset tulevat leirille KVT:n kattojärjestön SCI:n jäsen- ja partnerijärjestöjen kautta. Jäsenjärjestöjä on 40 maassa ja partnerijärjestöjä 100:ssa. Useimmat Suomen leireille tulijat tulevat Euroopasta ja Venäjältä, mutta toki kaukaisempiakin tulijoita löytyy. Leiriläisten ikähaarukka on enimmäkseen 18-30 vuoden välillä, mutta vanhempiakin tulijoita on enenevässä määrin. Leirit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, tosin ottaen huomioon, että samasta maasta tulee korkeintaan kaksi osanottajaa ja että leirillä olisi suunnilleen puolet miehiä ja puolet naisia. KVT markkinoi leirejä myös vastaanottokeskuksille, joiden kautta leireille tulee Suomessa asuvia turvapaikanhakijoita. kirjoitettavasta motivaatiokirjeestä, jonka vapaaehtoiset lähettävät hakemuksensa mukana. Leiriläiset puhuvat yleensä ainakin auttavasti englantia, ja tarvittaessa KVT:n leirinvetäjät toimivat tulkkeina. Eri maissa on erilaisia tapoja toimia, ja kulttuurien välisiin eroavuuksiin täytyy varautua henkisesti. Yleensä leiriläiset ovat ahkeraa ja motivoitunutta porukkaa, mutta aina on mahdollista, että joukossa on joku sellainenkin, joka ei ole täysin käsittänyt sitä, että vapaaehtoistyöleirin tarkoituksena on tehdä töitä. Jos ongelmia tulee, niin niitä kannattaa yrittää ratkoa leirinvetäjien ja tarvittaessa myös KVT:n toimiston kautta. Mutta kuten sanottu, useimmiten leiriläiset ovat motivoituneita ja kiinnostuneita työnteosta! Jos leiri ei millään tunnu täyttyvän, mainostetaan sitä myös suomalaisille, joilla ei ole tavallisesti mahdollisuutta osallistua Suomessa järjestettäville työleireille KVT:n kautta, paitsi leirinvetäjän roolissa. Mikäli leirille toivotaan erityisen motivoituneita vapaaehtoisia, voi leirikuvaukseen laittaa maininnan erikseen

Leirinvetäjät KVT etsii leireille leirinvetäjät, jotka ovat vapaaehtoisia samalla tavoin kuin leiriläisetkin. Leireille pyritään löytämään kaksi leirinvetäjää per leiri. Leirinvetäjät valmennetaan tehtäväänsä, mutta sinällään mitään erikoisempia vaatimuksia heidän taidoilleen ja kokemukselleen ei aseteta, eli leirinvetäjä on vapaaehtoinen siinä missä muutkin leiriläiset. Leirillä leirinvetäjä vastaa yhteistyöstä leiri-isännän kanssa ja siitä, että kaikki leiriläiset ovat selvillä siitä, että mitä on tarkoitus tehdä, missä ja milloin. Leirinvetäjä pyrkii myös ryhmäyttämään leirin niin, että kaikki tuntevat kuuluvansa joukkoon ja vallitsee hyvä yhteishenki. Leirinvetäjä suunnittelee ja järjestää vapaa-ajanohjelmaa yhdessä leiriläisten kanssa. Leirinvetäjä kirjoittaa vapaaehtoisille lähetettävän ns. infokirjeen, jossa on tarkat saapumisohjeet leirille ja muuta tärkeää käytännöllistä tietoa, esimerkiksi mitä leirille tarvitaan mukaan. Leirikirje lähetetään vapaaehtoisille vähintään kuukautta ennen leiriä. On siis tärkeää, että leirinvetäjä ja leiriisäntä ovat yhteyksissä ennen leiriä! Mikäli leirinvetäjän yhteydenottoa ei kuulu, kannattaa olla yhteyksissä KVT:n toimistoon. Joskus voi käydä niin, että leirinvetäjät löytyvät vasta aivan juuri ennen leiriä, ja silloin joku KVT:n leirikoordinaatioryhmästä kirjoittaa infokirjeen. Jos on tiedossa ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita leirinvetäjän tehtävästä, kannattaa siitä ilmoittaa KVT:lle! Jo ennestään projektia tai paikallista aluetta tuntevalla leirinvetäjällä on monia etuja puolellaan. Leirinvetäjien valmennus KVT järjestää leirinvetäjien valmennuksen yleensä kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja kesäkuussa. Myös leiriisännät kutsutaan mukaan valmennukseen. Valmennukseen osallistuminen kannattaa erityisesti jos työleiriä ei aikaisemmin ole järjestänyt: valmennuksessa käydään läpi työleiriin liittyviä käytännön asioita ja kerrotaan myös työleirien historiasta ja ideologisesta taustasta. Erityisryhmät KVT toivoisi, että mahdollisimman moni työleiri olisi avoin erityisryhmille: vammaisille ja perheellisille osallistujille. Mikäli leiri on avoin perheellisille tai vammaisille osallistujille, ilmoitetaan siitä leirikuvauksessa. Erityisesti perheleirit ovat kansainvälisesti kysyttyjä. Perheleireillä yleensä lasten hoito järjestetään niin, että joku

vapaaehtoisista on lasten kanssa sillä aikaa kun muut tekevät töitä. Mikäli vammaisia tai perheellisiä osallistujia olisi leirille tulossa, otetaan leirinjärjestäjään aina yhteyttä etukäteen. SCI:lla on käytössä myös niin sanottu mixed age eli moni-ikäleiri, jonka tarkoituksena on rohkaista kaikenikäisiä osallistumaan työleireille, koska suurin osa vapaaehtoisista on alle 30-vuotiaita. Mixed age-leirillä tulisi olla vähintään puolet yli 30-vuotiaita osallistujia. Käytännössä kuitenkin on huomattu, että tällaisia leirejä on vaikea saada täyttymään tarpeeksi vanhoilla osallistujilla, joten niiden määrää on pyritty karsimaan. Turvapaikanhakijat työleirillä Joinain vuosina KVT:llä on ollut hankkeita, joiden kautta Suomessa asuvilla turvapaikanhakijoilla on ollut mahdollisuus osallistua työleireille Suomessa. Periaate on, että turvapaikanhakijoita kohdellaan leirillä kuten ketä tahansa vapaaehtoista, mutta joitakin asioita on syytä ottaa huomioon. Turvapaikanhakijoiden tarinoita tai nimiä ei saa kertoa eteenpäin tietoturvasyistä, ja valokuvaamiseen pitää aina pyytää lupa. Muslimiturvapaikanhakijat saattavat myös vierastaa ajatusta, että eri sukupuolten edustajat nukkuvat samassa tilassa, tai että leirillä käytetään alkoholia. Monilla traumaattisia kokemuksia omaavalla on myös nukahtamis- tai unilääkitys, joka voi vaikuttaa työntekoon joissain tilanteissa.

Majoitus Leiriläisille tarvitaan jonkinlainen majoitus ja leirinjärjestäjä on vastuussa sen järjestämisestä. Työleirille tuleville kuitenkin yritetään tehdä selväksi, että kyse on vapaaehtoistyöstä ja että majoitusolosuhteet eivät välttämättä ole hotellitasoiset. Yhteismajoitus patjoilla lattialla on aivan riittävän hyvä, ja leiriläiset voivat tuoda mukanaan omat makuupussit. Jos patjoja tai sänkyjä ei ole saatavilla, voi leiriläisiä pyytää tuomaan mukanaan retkipatjan. Joillakin leireillä on myös telttamajoitus. Jos leiri järjestetään alkukesästä ja majoitus on teltoissa tai muussa kylmässä tilassa, on siitä syytä informoida leirikirjeessä, ts. leirinvetäjän on hyvä olla aiheesta tietoinen. Kokemus KVT:ssä on kuitenkin osoittanut, että vaikka leiriläisille yritetään miten huolellisesti kertoa Suomen suven viileistä öistä, niin he useimmiten kuitenkin valittavat olevansa kylmissään. Teltta- tai muu kylmä majoitus ei siis ole kovin suositeltava alkukesästä, varsinkin jos on mahdollista järjestää muu vaihtoehto. On myös tärkeää, että leiriläisillä on mahdollisuus peseytyä. Jos leirinjärjestäjän majoituspaikassa ei ole suihkua, on hyvä miettiä, missä muualla leiriläiset voisivat peseytyä: onko mahdollista käydä saunomassa tai suihkussa jossain muualla? Ruokailu Vapaaehtoiset tekevät töitä käytännössä ruokapalkalla, joten leirinjärjestäjän tulisi tarjota heille tarpeeksi ruokaa ja

huomioida myös erikoisruokavaliot, esimerkiksi kasvissyöjät ja keliaakikot. Leirinvetäjä ilmoittaa erikoisruokavalioista etukäteen saatuaan kaikkien leiriläisten hakemukset. Joillekin leirinjärjestäjille on mahdollista tarjota leiriläisille valmiit ateriat, ja joillakin muilla leireillä he kokkaavat itse. Jos leiriläiset joutuvat itse kokkaamaan, on hyvä huomioida, että kokkausvuorossa olevat eivät välttämättä pääse mukaan päivän töihin. Leiri-isännän ei tarvitse olla vastuussa vapaapäivien retkien ruuasta, jos leiriläiset esim. käyvät ravintolassa. Kannattaa myös miettiä, kuka käy kaupassa ja miten sinne pääsee. Todennäköisesti jollakin leiriläisellä tai leirinvetäjällä on ajokortti, mutta KVT ei suosittele antamaan autoa leiriläisten käyttöön, sillä SCI:n vakuutus ei korvaa esinevahinkoja. Leiriläisillä tulisi olla käytössään tarpeeksi hyvä keittiö ja asianmukaiset välineet, kuten isoja kattiloita. Jollakin leireillä toki kokataan jopa nuotiolla hyvin alkeellisissa oloissa, mutta tästä on aina syytä mainita leirikuvauksessa. Työnohjaus ja työturvallisuus KVT edellyttää, että leiri-isäntä järjestää työleiriläisille työnohjausta. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että leiriläiset tietävät mitä tehdä leirillä. Jo leiriä suunnitellessa on syytä miettiä, mitä leiriläisten tehtävät tulevat olemaan, ja se on myös KVT:n taholta edellytys leirin hyväksymiselle mukaan KVT:n leiriohjelmaan. Työsuunnitelma on hyvä tehdä myös kirjallisena ja an-

taa leirinvetäjille, jotta heidän on helpompi suunnitella leiriä. KVT järjestää leirille suomalaiset leirinvetäjät, jotka voivat tarvittaessa toimia tulkkeina leiriläisten ja leiri-isännän välillä. Leirinvetäjä ei kuitenkaan ole työnohjaaja, eikä hänellä voi olettaa olevan osaamista liittyen leirillä tehtävään työhön. Leiri-isäntää edustavan työnohjaajan ei tarvitse olla leirillä paikalla koko aikaa, ellei työ sitä vaadi, mutta hänen olisi tärkeää olla yhteydessä leiriläisten ja leirinvetäjien kanssa niin, että kaikki tietävät, mitä kunakin päivänä tehdään. Leiriläisille on turhauttavaa, jos työtä ei ole tarpeeksi, mutta liika työkään ei ole vapaaehtoistoiminnan etiikan mukaista. KVT:n leireillä on yleensä käytössä 6-8 tuntinen työaika, johon sisältyy lounastauko. Tätä pidempää aikaa leiriläisiä ei voi velvoittaa työskentelemään päivässä. Toki jotkut saattavat mielellään tehdä vapaaehtoisesti enemmänkin hommia. Leirillä tulisi olla kaksi vapaapäivää viittä työpäivää kohden. Tähän ei lasketa mukaan saapumis- ja lähtöpäiviä. Leiriä suunniteltaessa on hyvä tehdä alustava aikataulu, johon mietitään leiriläisten vapaapäivät ja työpäivät. Leirin ensimmäinen ja viimeinen päivä ovat saapumis ja lähtöpäiviä, jolloin ei tehdä töitä. On hyvä miettiä työn etenemistä niin, että kaikille leiriläisille riittää töitä. Kymmenen henkeä on yllättävän iso porukka! Leirin työstä voi myös laatia aikataulun, joka laitetaan isolla paperilla johonkin yhteiseen tilaan, missä kaikki näkevät sen. Aikataulua laatiessa on hyvä ottaa huomioon, että opintoosuuteen ja KVT:n leirivierailuun menee myös aikaa ja ne lasketaan osaksi päivittäistä työaikaa.

Leiriläisille on tärkeää varata tarpeeksi työkaluja ja pitää huoli siitä, että työkalut ja materiaalit olisivat saataville, kun töihin on tarkoitus ryhtyä. Myös muuttuviin sääolosuhteisiin on hyvä varautua. Leirikirjeessä leiriläisiä on varmasti pyydetty ottamaan mukaan sadevarusteet ja lämmintä vaatetta, mutta jos työ on sellaista, että sitä ei voi sateella tehdä, esim. maalaus, on hyvä miettiä, mitä leiriläiset sateen sattuessa tekevät. Leiri-isännän vastuulla on myös huolehtia asianmukaisesta työturvallisuudesta ja leiriläisten opastamisessa työkalujen käytössä. Periaatteessa leirillä kaikki tekevät samoja töitä, mutta on mahdollista, että joku leiriläisistä esimerkiksi pelkää korkeita paikkoja eikä halua kiivetä katolle. Tämä on syytä ottaa huomioon leiriä järjestettäessä ja miettiä myös jotain vaihtoehtoista puuhaa. Opinto-osuus Jokaisella leirillä järjestetään opintoosuus jostain sopivasta teemasta. Opinto-osuuden järjestäminen on leiriisännän vastuulla.opinto-osuuden pituudella ei ole suurta merkitystä, ja se voi periaatteessa nivoutua myös leirin työtehtäviin ja olla luonteeltaan käytännöllinen, mutta sen tulisi kuitenkin tarjota leiriläisille hengenravintoa työn lomassa. Vapaaehtoisille on myös erittäin tärkeätä tietää, minkälaisen projektin eteen he tekevät töitä. Kerrothan siis yhdistyksenne ja yhteisönne toiminnasta ja miksi heidän työpanoksensa on tärkeä ja toimintanne yleishyödyllistä! Opinto-osuus voi myös olla esimerkiksi retki johonkin kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaan paikkaan tai luento jostain leiriin liittyvästä teemasta, jonka tulisi kuitenkin olla englanninkielinen. Opinto-osuus voi hyvin olla myös vaikkapa työpaja karjalanpiirakoiden leipomisesta tai pirtanauhojen tekeminen paikallisen taitajan opastuksella! KVT arvostaa suuresti sellaisia opintoosuuksia, jotka liittyvät KVT:n ydinarvoihin, eli rauhantyöhön, monikulttuurisuuteen tai ympäristönsuojeluun. Esimerkkejä opinto osuuksista leireillä Siuntion vastaanottokeskuksessa: Nuoret pakolaiset Euroopassa Rihun biodynaamisella tilalla: Mitä on biodynaaminen viljely? Livonsaaren yhteisökylässä: Permakulttuurinen puutarhasuunnittelu (leirillä rakennettiin permakulttuurista puutarhaa)

Vapaa-ajanohjelma Leiri-isäntä ei ole velvollinen suunnittelemaan mitään vapaa-ajanohjelmaa leiriläisille, vaan KVT:n leirinvetäjä vastaa siitä. Leirinvetäjälle olisi kuitenkin suurta iloa, jos hän saisi vinkkejä paikallisista mahdollisuuksista vapaaajanohjelmaan. Monet leiri-isännät myös suunnittelevat mielellään vapaaajanohjelmaa ja osallistuvat siihen leiriläisten kanssa. Aina leiriläiset eivät välttämättä vapaaajallaan halua tehdä yhdessä mitään, vaan haluavat levätä tai jotkut saattavat lähteä pienemmällä porukalla käymään vaikka läheiseen kaupunkiin. Leiri-isäntä ei vastaa leiriläisten vapaaajanohjelman kustannuksista, vaan leiriläiset maksavat nämä kulut itse. ovat ihan hyviä vaihtoehtoja. Joillakin leireillä on myös katseltu paikallisia nähtävyyksiä tai käyty kyläjuhlissa. Idea: Tutustuminen suomalaiseen arkeen! Eräällä työleirillä Suomessa järjestettiin vapaa ajanohjelmaksi mahdollisuus tavata ihan tavallinen suomalainen perhe ja käydä heidän luonaan syömässä. Leiriläiset jakautuivat useampaan kotiin illalliselle, ja yksi heistä jopa oppi pitsinnypläystä Raumalla. Tämä sai hyvää palautetta leiriläisiltä, ja edisti kulttuurivaihtoa puolin ja toisin, eikä järjestäminen tullut kalliiksi. KVT suosittelee lämpimästi sellaista vapaa-ajanohjelmaa, joka luo kohtaamismahdollisuuksia erimaalaisten ihmisten välille! Vapaa-ajanohjelman ei tarvitse olla mitään kovin kummallista: tutustuminen vaikkapa suomalaiseen saunomiseen tai uintireissu läheiselle järvelle

Leirivierailu Yleensä KVT lähettää jokaiselle työleirille leirivierailijan, joka tulee yhdeksi päiväksi käymään ja katsomaan, miten leirillä menee. Leirivierailijan tarkoitus on kertoa leiriläisille enemmän KVT:n ja SCI:n toiminnasta ja rauhantyöstä. Leirivierailuun olisi siis syytä varata yksi iltapäivä aikaa leirillä, vaikka kaikki leirivierailijat eivät välttämättä tarvitse niin paljon aikaa. Jos leirivierailija on tullut kaukaa, hän todennäköisesti jää yöksi. Joskus leireillä syntyy myös leirin ryhmädynamiikkaan liittyviä konflikteja, joko leiriläisten tai leirinvetäjien välille. Nämä konfliktit harvemmin ovat niin pahoja, että ne vaikuttaisivat leirin työhön ja saattavat jäädä leiri-isännältä jopa kokonaan huomaamatta. Leirivierailija tunnustelee myös leirin ilmapiiriä tässä mielessä ja pyrkii auttamaan, mikäli hankalia henkilökemioita on päässyt syntymään. eteenpäin KVT:ssä. Tiedotus KVT:lle on paljon iloa jokaisesta lehtijutusta tai radiohaastattelusta, ja KVT:n toimisto pyrkiikin tiedottamaan medioille työleireistä. Jos leiri-isännällä itsellään on kontakteja paikallismedioihin, niin vinkkaaminen työleiristä on erittäin suotavaa. Varsinkin jos leirillä järjestetään jokin erityinen tapahtuma, kuten avoimien ovien päivä tai kulttuuuribasaari, kannattaa paikallislehtiin ja radioon laittaa viestiä ajoissa. Jos siis leirin järjestämisessä on syntynyt hyviä ideoita tai tullut ongelmatilanteita, näistä kannattaa raportoida leirivierailijalle, joka kertoo terveiset

Leiri ja paikallinen yhteisö SCI:n tärkeimpiä arvoja leirin järjestämisessä on, että työleirin tulisi jotenkin tukea paikallisen yhteisön toimintaa. Usein leirit saattavatkin varsinkin syrjäseuduilla tuoda leiripaikkakunnalle mukavaa kansainvälistä tunnelmaa ja erilaisia ihmisiä näköpiiriin. Vapaaehtoisten motivaatio lähteä työleirille liittyy usein siihen, että toivotaan jonkinlaista vaihtoehtoista matkakokemusta, ei vain turistina ulkopuolelta katsomista vaan osallistumista ja paikallisten ihmisten aitoa kohtaamista. Jos leiri-isännällä on aikaa ja energiaa, on hyvä miettiä, mitä sellaista vapaaehtoisten kanssa voisi tehdä, joka lisäisi heidän kokemustaan paikallisten ihmisten kohtaamisesta. Entä miten kansainvälinen porukka voisi rikastuttaa paikallisen yhteisön elämää? Joillain leireillä on järjestetty esimerkiksi kulttuuribasaareja, työpajoja, kahvila tai avointen ovien päivä, johon on kutsuttu myös paikallisia ihmisiä. Vakuutukset KVT:n vapaaehtoiset ovat vakuutetut SCI:n yleisellä vakuutuksella, joka kattaa sairaus- ja onnettomuustapaukset leirin aikana. Vapaaehtoisille suositellaan aina myös oman matkavakuutuksen ottamista, sillä SCI:n vakuutus ei ole kovin kattava. SCI:n vakuutus ei korvaa leirillä tapahtuvia omaisuusvahinkoja, eli mikäli on siitä huolissaan, kannattaa ottaa myös toinen vakuutus, esimerkiksi ns. vastuuvakuutus.yleensä tällaisia vahinkoja ei tapahdu, mutta esimerkiksi yhdellä leirillä pesukone on tiettävästi hajonnut väärin täytettynä ja toisella ajettu peltikolari. KVT ei suosittele esimerkiksi auton antamista leiriläisten käyttöön. Jos leiriläinen sairastuu tai sattuu tapaturma ja kyseessä ei ole välitöntä hoitoa vaativa onnettomuus, tarkistetaan ennen SCI:n vakuutuksen käyttämistä, onko leiriläisellä mahdollisesti matkavakuutus tai eurooppalainen sairasvakuutuskortti, ja järjestetään hoidon korvaus näiden avulla. Jos muita vakuutuksia ei ole, huolehtii leiriläinen itse tai leirinvetäjän hoitomaksusta ja se korvataan KVT:n toimistolta, joka hoitaa vakuutusasian loppuun SCI:n toimiston kanssa. Jos SCI:n vakuutusta käytetään akuuttia sairaalahoitoa vaativassa tapauksessa, on tärkeää että KVT:llä tiedetään asiasta. Leirinvetäjä on ensisijaisesti vastuussa sairasvakuutusasioista leirillä.

Leirinjärjestäjien kokemuksia Saimme KVT:n työleirin avulla toteutettua sekä tavoitteet lasten arjen elävöittämisen suhteen että kiinteistön huoltoon ja puutarhaan liittyneet tavoitteet. Meillä on jo yksi kurkku! Leirin järjestäminen oli hauskaa ja helppoa. Kokeneet leirinvetäjät jakoivat ja suunnittelivat työt hyvin, innostivat leiriläisiä ja olivat vaativan työn tukena. Me vain loimme olosuhteet leirille. Kaikki sopimukset pitivät. Leiriläiset yhdessä nuorten kanssa toteuttivat monia iloisia hankkeita arkisesta matonpesusta avoimien ovien tapahtumaan ja inkkarijuhlaan. Kokonaisuudessaan leiri oli semmoinen atmosfäärin kirkastus, joka puhalsi läpi Harjulinnan vastaanottokeskuksen. Työleiriä järjestäessä tuli esiin myös paljon odottamattomia asioita. Ainahan on niitä leiriiläisiä, jotka eivät ole niin innoissaan työteosta. Kannattaa ehkä toistaa leiriläisille työleirin pointti. Työleiri ei ole vain lomareissu. Mutta 12 leiriläisestä vain kolmen kanssa asia oli epäselvä, eli yhteistyö sujui lopulta ihan ok. Turvapaikanhakijoiden osallistuminen leirille oli han mieletön kokemus. Toimi hyvin ja jäi hyvä fiilis. Jatkossakin vaan turvapaikanhakijat mukaan leireille! Olihan se työleiri näky torilla ja kaduilla pienellä paikkakunnalla, positiivisessa mielessä. Suvi Autio Toivon biodynaamiselta tilalta Silja Westermark Siuntion vastaanottokeskuksesta

Leirin vastuualueet pähkinänkuoressa Leirin järjestäjä Työn suunnittelu ja työnohjauksen järjestäminen Leirinvetäjä Tarpeellisten työvälineiden hankinta Yhteydenpito KVT:n toimiston, leiriläisten ja leiri-isännän välillä Majoituksen ja ruokailun järjestäminen Leirin infokirjeen kirjoittaminen Leiriläisten kuljettaminen leiripaikalle, jos julkisilla ei pääse perille asti Leirillä ryhmähengen luominen ja ryhmänohjaus Muu huoltoajo liittyen leiriin Vapaa-ajanohjelman järjestäminen leirillä Leirin kaikki kulut Opinto-osuuden järjestäminen KVT Leiriläisten hankkiminen leirille Leirinvetäjien rekrytointi Tiedottaminen leirin suhteen paikallisille tiedotusvälineille Leirinvetäjien valmentaminen Tuen tarjoamaminen mahdollisissa ongelmatilanteissa leirillä Leirinvetäjien matkakulut Sopimuksen mukaan myös ruokailujen, kuljetusten ja muiden käytännön asioiden hoito SCI:n vakuutuksen käyttäminen henkilövahingon tai sairauden sattuessa leiriläiselle