Kilpailukykykriisi ja Keski-Pohjanmaan kehityksen avaimet LuTek-projektin loppuseminaari, Kokkola 9.5.2012 Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula Eurooppalainen kilpailukykykriisi ja Keski-Pohjanmaan kehityksen avaimet 1
Maakuntaliiton strategiset tavoitteet ja organisaatio KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT 2015 Alueen vetovoiman ja palvelujen elinkeinolähtöinen kehittäminen Kunta- ja alueyhteistyöverkostojen syventäminen kuntarakenneuudistusten haasteiden ratkaisemiseksi MISSIO 2030 Tavoitteena on luoda taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä, yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen Keski-Pohjanmaa Kansallinen edunvalvonta ja kehittämisrahoituksen turvaaminen alueelle Kumppanuuksien kehittäminen TKIorganisaatioiden, valtion hallinnon ja yhteistyömaakuntien kesken Maakuntaliiton oman toiminta- ja laatujärjestelmän uudistuminen 2
Kilpailukykykriisi haastaa alue- ja elinkeinopolitiikan Suomen talouden haasteita Politiikkavälineitä Kauppataseen syvenevä vaje Vienninrahoitus ja kansainvälistymisen tukeminen Teollisen toiminnan kato ja kiinteän pääomakannan rapistuminen Elinkeinopolitiikka Kotimainen innovaatiorahoitus ja yritystuet T&K-rahoituksen supistuminen Palvelualojen jälkeenjääneisyys Innovaatiopolitiikka Alueiden kehittäminen EU-instrumentit: EAKR- ja ESR rahoitus Innovaatio- ja naapuruusvälineet Ohuet pääomamarkkinat Energiapolitiikka Äkillisten rakennemuutosten toimintamalli Kestävyysvaje Alueelliset rakennemuutokset Uutta rahaa ei tule, vanhalla saatava enemmän Varoja hallinnoinnista tuloksiin, varsinkin supistuvissa välineissä Eri instrumenttien pelattava paremmin yhteen 3
Valtionhallinnon käynnissä olevia kuntauudistuksia Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys. Määräaika 31.12.2012 ja väliraportti toukokuu 2012. Kuntalain kokonaisuudistus. Käynnistyy keväällä 2012. Osaselvityksenä on käynnistetty 12.4.2012 selvitys lähidemokratian toimintamalleista, jonka määräaika on elokuu 2012. ALKU-selonteon valmistelu. Valtiovarainministeriö asetti 1.8.2011 työryhmän valmistelemaan selontekoa, jonka määräaika on 31.8.2012. Selonteko annetaan eduskunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuntien tehtävien arviointi. Määräaika 30.5.2014. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden koordinaatioryhmä. Määräaika 31.12.2014. Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishanke. Määräaika 31.5.2013. LSS:n AVI:n palvelurakenneselvitys 2.5.2012. Kuntatilastoinnin kehittäminen. Määräaika 30.4.2012. AMK-uudistus, KESU- ja ammatillinen mitoitus. Valmistelussa. Valtionosuusuudistukset. Valmistelussa. Julkisen hallinnon ICT-strategia. Valmistelussa. 4
VM: Kuntarakenneselvitys: maakuntaliiton lausunto Laadittu selvitysraportti ja toteutetut aluekuulemiset ovat merkittävä keskusteluavaus julkisen hallinnon kilpailukyvyn ja rakenteellisen uudistamisen käynnistämiselle. Selvitysraportti voidaan tulkita virkamiestyöryhmän esitykseksi, jonka pohjalta kunnat voivat itsehallintonsa puitteissa harkita kuntajaotuksen uudistamistarpeita nykyisen Kuntajakolain puitteissa. Alueen kunnat korostavat nykyisten yhteistyömuotojen toimivuutta, laajuutta ja mahdollisuuksia kuntien itsehallinnon puitteissa edelleen kehittää kuntayhtymämuotoisia ja muiden yhteistyörakenteita. Kunnat myös korostavat oman maakuntaliiton säilyttämistarvetta. Kunnallishallinnon rakenneselvitystyöryhmän raportin, muiden käynnissä olevien uudistusten ja eritoten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen perusteella Keski-Pohjanmaan liitto esittää valtiovarainministeriölle, että syksyn 2012 aikana suoritetaan kuntien ja kuntayhtymien toinen taikka varsinainen kuulemiskierros kuntarakenneuudistuksista. MKH 16.4.2012 59: Päätetään jatkaa jäsenkuntien kanssa neuvotteluja maakunnallisen yhteistyön kehittämisestä. 5
VM: Kuntayhteistyön jatkotoimenpiteet K-P:lla Nykytilanteen analyysi - Kuntien johdolla on pitkään yhteistyössä luotu kilpailukykyisiä toimintamalleja (sairaanhoito, koulutus, palvelurakenteet, kehitys, ym.) - Alueen yritysten ja työelämän kehitystilanne valtakunnallisesti erinomainen ja ennusteet vuodelle 2020 maan kärkitasoa - Osataan tehdä yhteistyötä yli rajojen Uskallus kehittää yhteistyössä älykkäästi - Tunnistettava alueen kehitysskenaariot (uhat ja mahdollisuudet) - Yhteinen alueellinen strategiatyöskentely (kunta-valtio-yritys) - Pysyvien kehittämisrakenteiden luominen - elinkeinolähtöinen rajat ylittävä aluekehittäminen - TKI-, koulutus- ja ennakointiverkostot - sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin kehittämisrakenne - kulttuurin ja vapaa-ajan palvelurakenteet - maankäytön ja ympäristön suunnittelu 6
Keskipohjalaisen innovatiivisuuden perusta? Kulttuurin ja alueidentiteetin maakunta: - Jokilaaksojen kulttuurit vs. kruunun tapulikaupungit - Kulttuuri-identiteetti (identiteetit) ja talonpoikaiset taideilmiöt - Maaseudun ja kylien elinvoimaisuus ja maakuntaidentiteetti - Valtiomiesten tuottaja alamaisasetelmista huolimatta Ihmisen tasoiset toimintamallit: - Asukaslähtöiset läheiset palvelujärjestelmät - Huolenpito, vastuullisuus, tasapuolisuus ja vieraanvaraisuus - Kustannustehokkaat toimintarakenteet ja matalat organisaatiot Monisuuntainen yhteistyö ja taitoverkostot: - Katseet olleet aina moneen suuntaan, oma-aloitteisesti - Kielen ja kansainvälisyyden tasapaino - Rohkeus uudistua ja olla pilottina myös vastoin valtavirtaa Taidon, tekemisen ja osaamisen yhteistyö: - Kaupan ja teollisen tekemisen klusterikeskittymä - Yhdessä tekemisen taito- ja tietoverkostot - Koulutuksen ja kehittämisen integraatio - Uudet innovatiiviset mahdollisuudet
Innovatiivinen keskipohjalainen verkostoituminen? Keski-Pohjanmaan strategiset tavoitteet: - Rajoista riippumattomat asiakas- ja liiketoimintalähtöiset yhteistyöverkostot - Pohjoisen Suomen verkostot ja Pohjanmaan yhteistyön vahvistaminen - Osaamisen ja kehittämisen verkostot Botnia-kokonaisstrategia - Kehittämisverkostona koko Perämeren rengas - Kärkistrategiat ja innovatiiviset klusterit - Tutkimuslaitosyhteistyö (OYO, JYO, VYO, TTY, AMK, Metla, MTT, GTK) Pohjoisen yhteistyö: - EU:n pohjoiset verkostot ja kansainvälisyys - Meripohjola-yhteistyö (Kokkola-Oulu yhteistyöalue, Kalajoki ytimessä) - Botnia-alueen koulutus- ja kehittämisstrategiat - Kaivannais-, energia ja logistiikkaratkaisut Eteläinen yhteistyö: - Elinkeinoelämän kehittämisverkostot ja kansainvälisyys, InnoBotnia - ELY, MK-liitot, kuntien kehittämistoiminta, teknologiatoiminta - Julkisten palvelujen asiakaslähtöinen uudistaminen - Ei kuulu Länsi-Suomen maakuntien yhteistyöverkostoon?!
Alueellinen kilpailukyky ja innovatiivisuus Päämääränä oltava erinomainen alueellinen oppimis- ja kehitysmalli: - Yhteinen avoin verkostoyhteistyö ja oppimisosaamisen vahvistaminen - Tasapaino ja palvelujen kattavuus, tosiasioiden tunnustaminen - Omistajuudet ja hallinnolliset rajat eivät ole esteenä, ei myöskään kielirajat Ydintavoitteena pitää olla kilpailukyvyn parantaminen: a) Asiakaslähtöiset tuote- ja palveluprosessit b) Osaaminen, koulutuspalvelujen laatu ja tuoteportfolio c) Oppimis-, työ- ja kehittämisympäristöt d) Yhteistyöverkostot ja työnjako kilpailukyvyn edellytyksenä Innovaatioihin kuuluu myös epäonnistuminen. On uskallettava lopettaa ajoissa, jos idea ei toimi. Haastavinta on tuotteistaminen ja liiketoimintakonseptin rakentaminen. Innovatiivisuuteen liittyy kyseenalaistaminen ja uudistuminen ( rethink ). Innovatiivisuuden johtamisessa johdon pitää esittää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia (80/20-sääntö).
VN: aluekehittämisen tavoitepäätös 2011-2015 (16.12.11) 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3.Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristö Läpikäyvinä periaatteina aluekehittämisessä ovat jatkuvasta uusiutumiskyvystä huolehtiminen alueiden vahvuuksien ja kaiken potentiaalin hyödyntäminen alueiden erityispiirteiden huomioiminen. Alueiden erityispiirteet huomioivaa aluekehittämistä ei voida toteuttaa osaalueiden kehittämisenä toisistaan irrallisena. Vuorovaikutukseen perustuvassa yhdyskuntarakenteessa erikokoiset keskittymät kylistä suuriin kaupunkeihin ja erityyppiset maaseutualueet muodostavat verkostomaisen kokonaisuuden, jossa eri aluetyyppien resurssit ja vahvuudet täydentävät toisiaan. 10
Keski-Pohjanmaan menestystekijät 2020 Kuinka alueellisesti selätämme kilpailukykykriisin? Yhteistyö ja verkostot Avoimuus ja sitoutuminen Kyky toteuttaa asioita yhdessä Pienessä maakunnassa pitää olla edellä ajattelussa ja myös ratkaisuissa Osaaminen ja kilpailukyky Rohkeus ja määrätietoisuus Innovatiivisten palvelumallien (konseptien) luominen Vetovoimaisen palvelutarjonnan (portfolio) turvaaminen ja kehittäminen Kansainvälisyys Uskallus nähdä asioita kauemmaksi ajallisesti ja alueellisesti sekä yli toimialojen
Maakuntien YTA-alueet (ELY 9) ja liittoumat 1 Lappi 2 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 3 Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 4 Keski-Suomi 5 Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo 6 Pirkanmaa 7 Satakunta ja Varsinais-Suomi 8 Etelä-Karjala ja Kymenlaakso 9 Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät- Häme 1 2 3 4 5 6 7 9 8 9.5.2012 12 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen, Kuntaliitto
Työttömyysaste maakunnittain 2008-2011 13
Odotukset omasta taloudesta 4/2012 (Uotila, SampoPankki) 20 Saldoluku neljännesvuosittain Keski-Pohjanmaa 20 15 Etelä-Pohjanmaa 15 10 10 5 5 0 Koko Suomi (pylväät) 0-5 Pohjanmaa 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12-5 Source: Reuters EcoWin 14
Ammatillisen tutkinnon suorittaneista töissä vuoden kuluttua valmistumisesta asuinmaakunnittain vuoden 2010 lopussa, koko maa 69,0 % Ahvenanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi 71,7 70,6 69,9 69,6 69,0 68,2 67,3 67,1 67,0 66,5 65,7 65,6 65,0 64,6 64,1 63,3 59,8 77,0 80,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 15
KESU koulutuksen mitoitustavoitteet NUORTEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSIEN OPISKELIJOIDEN NETTOVIRTA VUONNA 2008 MAAKUNNITTAIN = Maakunnan ulkopuolelta tulleet vähennettynä maakunnan ulkopuolelle lähteneillä jaettuna aloittaneilla Keski- Pohjanmaa 16,7 % Häme 14,2 % Pohjois- Savo Päijät- Hame Satakunta 4,6 % 5,4 % 5,3 % Etelä- Savo Pirkanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi 2,6 % 2,0 % 1,6 % 1,1 % - 0,3 % Uusimaa - 0,8 % Kymenlaakso - 2,5 % Pohjois- Pohjanmaa - 2,6 % Lappi - 3,2 % Pohjois- Karjala - 3,6 % Pohjanmaa - 5,0 % Varsinais- Suomi - 19,1 % - 18,1 % - 17,0 % Itä- Uusimaa Etelä- Karjala Kainuu - 25,0 % - 20,0 % - 15,0 % - 10,0 % - 5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 16
Suomenkieliset 16-18 -vuotiaat Kokkolan, Kaustisen ja Pietarsaaren seutukunnissa v. 2001-2026 3700 3200 2700 2200 Ikäluokat elpyvät lähes nykytasolle vuoden 2016 aallonpohjan jälkeen! 1700 1200 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 Lähde: Tilastokeskus - väestö ikäryhmittäin 17
Näkökulmia aluelähtöiseen (koulutuksen) ennakointiin Taustalla on lakisääteinen työnjako alueellisesta ennakoinnista: Maakuntaliitot vastaavat pitkän tähtäimen ja ELY-keskukset lyhyen tähtäimen ennakoinnista Miten ennakoinnin työnjako toteutuu viranomaisten välillä Suomessa eri alueilla. Ennakointi on muutakin kuin koulutuksen ennakointia. Keski-Pohjanmaalla toimiva ennakointiyhteistyö ja verkosto. Maakunnan käyttäminen koulutuksen mitoituksen ja suunnittelun alueena tuo haasteita: Maakunnan sisällä toimivien koulutusorganisaatioiden toiminta-alue on eri kuin maakunta. Keski-Pohjanmaan tilastollisen alueen nuorten ammatillisen peruskoulutuksen tarve on aivan eri asia kuin esim. KPEDU:n koulutustarjonta. Alueellinen mitoitus tulisi siis tehdä yhdessä laajempien kokonaisuuksien kanssa ja korostaa koulutuksen järjestäjien roolia varsinkin alakohtaisen tarjonnan suunnittelussa.
Näkökulmia aluelähtöiseen (koulutuksen) ennakointiin Muuttuva toimintaympäristö ja alueiden erilaisuus: Alueellisten työmarkkinoiden kehitystä koskevan tutkimuksen mukaan meneillään on rakennemuutos, jossa palvelutyöpaikkojen määrä kasvaa ja alkutuotannon ja jalostuksen työpaikkojen määrä vähenee. Työpaikkojen keskittyminen noin kymmeneen seutukuntaan jatkuu ja näiden seutukuntien osuus maan työpaikoista kasvaa. Työpaikkarakenteessa tapahtuvan laadullisen muutoksen myötä vain korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä kasvaa. Lähes kaikkia alueita uhkaa työvoimapula kuluvalla vuosikymmenellä. Ennakointitiedosta tulee yhä tärkeämpää pyrittäessä vastaamaan muuttuvaan ympäristöön, työn ja työnjaon muutoksiin ja esimerkiksi vihreän talouden haasteeseen. Innovaatioiden, tutkimustiedon ja osaamisen merkitys.
Näkökulmia aluelähtöiseen (koulutuksen) ennakointiin Alueiden kehittäminen globaalissa taloudessa: Alueellinen kilpailukyky riippuu monista asioista. Yleisesti alueellisen kilpailukyvyn osatekijöinä pidetään inhimillistä pääomaa, innovatiivisuutta, keskittymistä ja saavutettavuutta. Toisaalta alueen aktiivisilla toimenpiteillä voidaan merkittävästi vaikuttaa kilpailukykyyn. Suomen aluerakenteen kehityskuvissa (mm. Hautamäki) korostuvat innovaatiokeskittymät ja muut eritasoiset keskukset, jotka kaikki pohjautuvat tiedon ja osaamisen tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Yleisenä haasteena kehityskuvissa on yhteistyö toimijoiden välillä. Alueellisten osaamiskeskittymien syntyminen ja kehittyminen pohjautuu hyvin pitkälle korkeakoulujen osaamisprofiileihin ja vahvuusaloihin. Alueiden menestymisen mahdollisuudet riippuvat keskeisesti siitä kuinka hyvin alueilla olevaa osaamispotentiaalia pystytään hyödyntämään.
Näkökulmia aluelähtöiseen (koulutuksen) ennakointiin Aluelähtöisen ennakoinnin näkökulmaa, vrt. AMK-rahoitusselvitys: Laatu ja kansainvälisyys koulutuksessa Aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö koulutuksessa Aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö TKI-toiminnassa Laatu ja kansainvälisyys TKI-toiminnassa Strateginen rahoitus ja uusiutumiskyky Ammatillisen koulutuksen aluelähtöisestä mitoituksesta: Peruskoulutuksen leikkaukset tulee tehdä kokonaistasolla eli järjestämisluvan kokonaismäärän harkintana OKM:llä ei ole tietoa alueiden erilaisuudesta ja tulevasta moniulotteisesta kehityksestä ennakointi ei ole helppoa! Koulutusalakohtaiset leikkaukset ja talouden sopeutukset tulee jättää alueiden ja koulutuksen järjestäjien harkintaan Yhteiskunta- ja koulutustakuu on alueiden vastuulla!