Keski-Pohjanmaan menestyksen strategiat Helsingin Keskipohjalaiset ry, Helsinki Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan menestyksen strategiat Helsingin Keskipohjalaiset ry, Helsinki 9.2.2013 Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula"

Veikko Kähkönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Keski-Pohjanmaan menestyksen strategiat Helsingin Keskipohjalaiset ry, Helsinki Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula Elinkeino- ja ihmislähtöinen aluekehittäminen ja hyvän kierteen strategia - Nykytilanne Keski-Pohjanmaalla - Julkishallinnon keskittävät leikkaukset uhkana - Hyvän kierteen elementtejä - Elinkeinolähtöisyys menestystekijänä - vai sittenkin ihminen? 1

2 Mikä on Suomen kansantalouden tuleva kehitys? 2

3 Kilpailukykykriisi haastaa alue- ja elinkeinopolitiikan Suomen talouden haasteita Politiikkavälineitä Kauppataseen syvenevä vaje Vienninrahoitus ja kansainvälistymisen tukeminen Teollisen toiminnan kato ja kiinteän pääomakannan rapistuminen Elinkeinopolitiikka Kotimainen innovaatiorahoitus ja yritystuet T&K-rahoituksen supistuminen Palvelualojen jälkeenjääneisyys Innovaatiopolitiikka Alueiden kehittäminen EU-instrumentit: EAKR- ja ESR rahoitus Innovaatio- ja naapuruusvälineet Ohuet pääomamarkkinat Energiapolitiikka Äkillisten rakennemuutosten toimintamalli Kestävyysvaje Alueelliset rakennemuutokset Uutta rahaa ei tule, vanhalla saatava enemmän Varoja hallinnoinnista tuloksiin, varsinkin supistuvissa välineissä Eri instrumenttien pelattava paremmin yhteen 3

4 VN: aluekehittämisen tavoitepäätös ( ) 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3.Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristö Läpikäyvinä periaatteina aluekehittämisessä ovat jatkuvasta uusiutumiskyvystä huolehtiminen alueiden vahvuuksien ja kaiken potentiaalin hyödyntäminen alueiden erityispiirteiden huomioiminen. Alueiden erityispiirteet huomioivaa aluekehittämistä ei voida toteuttaa osaalueiden kehittämisenä toisistaan irrallisena. Vuorovaikutukseen perustuvassa yhdyskuntarakenteessa erikokoiset keskittymät kylistä suuriin kaupunkeihin ja erityyppiset maaseutualueet muodostavat verkostomaisen kokonaisuuden, jossa eri aluetyyppien resurssit ja vahvuudet täydentävät toisiaan. 4

5 Tulevien muutosten analysointia Onko julkishallinnon muutostavoitteissa kysymys? A. Nopeista ratkaisuhakuisista muutospäätöksistä vai B. Jatkuvan muutosprosessin käynnistämisestä Uudistustavoitteiden eri näkökulmat: Hallinto- ja talouslähtöinen (kunta-valtio, tehtävä-rakenne) Kansalaislähtöinen (saavutettavuus - palvelutarjonta) Prosessilähtöinen (toiminta-arviointi-tuottavuus) Olennaista on jatkuvan systemaattisen kansalaislähtöisen uudistusprosessin käynnistäminen siten, että huomioidaan alueiden erilaisuudet. Uudistustarpeet ovat faktaa, koska yli 15 vuoden hyvän rahan aikana on syntynyt rakenteita ja palveluja, joita on uudelleenarvioitava eurooppalaisessa viitekehyksessä!

6 Maakuntien YTA-alueet (ELY 9) ja liittoumat 1 Lappi 2 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 3 Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 4 Keski-Suomi 5 Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo 6 Pirkanmaa 7 Satakunta ja Varsinais-Suomi 8 Etelä-Karjala ja Kymenlaakso 9 Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät- Häme Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen, Kuntaliitto

7 Toimintaympäristö - luonnonympäristö

8 BOTNIA-YHTEISTYÖVERKOSTOT Botnia-strategia Jokilaaksojen KY K-P:n II-asteverkosto Kokkolan lukio/amm. Kase-Kannus l/a Pietarsaaren l/a

9 Keski-Pohjanmaan yhteistyösuunnat 9

10 10 67,7 53,8 50,3 47,8 46,5 44,2 43,7 40,0 39,0 38,4 38,3 38,1 36,6 35,9 33,5 32,7 31,5 30,1 29,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Kokkola Lappeenranta Lahti Jyväskylä Kajaani Joensuu Tampere Maarianhamina Kuopio Helsinki Hämeenlinna Turku Pori Oulu Vaasa Rovaniemi Mikkeli Kotka Seinäjoki % maakunnan väestöstä Maakuntakeskusten väestömääräosuus (vrt. Kokkola!)

11 Keski-Pohjanmaan väestökehitys

12 Keski-Pohjanmaan väestökehitys 2000-luvulla (ind.) 12

13 Työttömyysaste maakunnittain

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista töissä vuoden kuluttua valmistumisesta asuinmaakunnittain vuoden 2010 lopussa, koko maa 69,0 % Ahvenanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi 71,7 70,6 69,9 69,6 69,0 68,2 67,3 67,1 67,0 66,5 65,7 65,6 65,0 64,6 64,1 63,3 59,8 77,0 80, Lähde: Pohjanmaan ELY-keskus/Olli Peltola

20 Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista työttömänä vuoden kuluttua valmistumisesta asuinmaakunnittain vuoden 2010 lopussa, koko maa 13,2 % Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Kymenlaakso Kanta-Häme Päijät-Häme Kainuu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Lappi 5,5 8,8 9,6 10,8 11,2 11,2 13,5 13,7 14,1 14,1 14,4 14,6 15,0 15,5 15,7 15,9 17,1 17,1 18, Lähde: Pohjanmaan ELY-keskus/Olli Peltola

21 21

22 Kuntayhteistyön lähtökohtia Keski-Pohjanmaalla Nykytilanteen analyysi - Kuntien johdolla on pitkään yhteistyössä luotu kilpailukykyisiä toimintamalleja (sairaanhoito, koulutus, palvelurakenteet, kehitys, ym.) - Alueen yritysten ja työelämän kehitystilanne valtakunnallisesti erinomainen ja ennusteet vuodelle 2020 maan kärkitasoa - Osataan tehdä yhteistyötä yli rajojen Uskallus kehittää yhteistyössä älykkäästi - Tunnistettava alueen kehitysskenaariot (uhat ja mahdollisuudet) - Yhteinen alueellinen strategiatyöskentely (kunta-valtio-yritys) - Pysyvien kehittämisrakenteiden luominen - elinkeinolähtöinen rajat ylittävä aluekehittäminen - TKI-, koulutus- ja ennakointiverkostot - sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin kehittämisrakenne - kulttuurin ja vapaa-ajan palvelurakenteet - maankäytön ja ympäristön suunnittelu 22

23 Historiallinen vai tulevaisuuden Keski-Pohjanmaa? Historiallinen perinteinen Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan välissä sijaitsee kolmen jokilaakson (Perho-, Lesti-, Kalajoki) alueella omaksi kulttuurellisesti omaleimaiseksi tunnistettava alue. (Kustaa Vilkuna) - Rajankäynnin ongelmia jo kirkkopitäjistä lähtien Tulevaisuuden Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan erottaa se rajattomuus. Se on vapaa maantieteellisistä rajoista, kenen vain tulla, viipyä aikansa ja lähteä palatakseen. Se on organisatorisista rajoista riippumaton nykyaikainen vapaa verkosto, jota ei muodosteta, vaan joka rakentuu itsestään yhteistä suuntaa tekemään. Koska se on alhaalta ylöspäin rakentuva, ei voi olla olemassa ketään, joka täsmälleen sanoo, millainen se on tai millainen sen pitää olla. Se on yhteinen elävä alusta uudelle ajattelulle. Sen ei tarvitse pelätä, koska se on vahva ja antaa tilaa olla vahva. (Meripohjola)

24 Missä on onnistuttava (TOP-7) 1. Työllisyys sekä yritysten ja työelämän kilpailukyky. 2. Nuorten yhteiskuntatakuun eli työllisyyden ja koulutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. 3. Päätösvalta alueella omista asioista. Sisäinen yhteistyö ja ulkoiset verkostosuhteet. 4. Alueen vetovoima (palvelutaso), markkinointikyky (tunnettuisuus), saavutettavuus (infra ja logistiikka) ja tasapainoinen kehittäminen (maaseutu ja kaupungit). 5. Kansalaislähtöinen, turvallinen ja hyvinvoiva alue. Kansalaisten osallistavuuden vahvistaminen. 6. Ulkoisen kehittämisrahoituksen (EU, kansallinen) korkea taso alueella sekä hankeosaamisen innovatiivisuus. 7. Aluevaikuttavuusorganisaatioiden (TKI, koulutus) kehittyminen alueella sekä tutkimuslaitostoiminnan resurssien alueellinen vahvistuminen. 8. Toimivat ja kustannustehokkaat julkiset hallinto- ja palvelujärjestelmät.

25 Yhteistyömahdollisuuksia Ja senkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyo ssa, osana vuosien strategiatyo ta, voidaan selvitta a mm. seuraavia yhteistyo asioita: 1. Kuntatalouden kehityksen alueellinen arviointi, 2. Maakuntaliiton tehta vien ja aseman arviointi, 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja rjestelma, 4. Alueellisen ennakointi-, aluevaikutus- ja tilastoyhteistyo n vahvistaminen, 5. Alueellisen ICT-toiminnan vahvistaminen, 6. Kulttuurin koordinaation toimintamallin ma a rittely, 7. Viestinna n yhteistyo, tavoitteena aluemarkkinoinnin tehostamisen alueen veto- voiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, 8. Toimitilaratkaisujen selvitta minen erityisesti tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden osalta.

26 26

27 Kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet Suomessa Tilanne helmikuussa Olli Breilin

28 GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun ja elinkeinoelämään. Lähtökohtana ovat alueiden omat kehittämissuunnitelmat, vahvuudet ja haasteet. Tavoitteena ovat yritysten toimintaedellytysten varmistaminen, alueiden kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen ja uusien työpaikkojen luominen. Maankäyttöä ja energiahuoltoa palveleva toiminta Kokkola Rovaniemi Kuopio Kaivosteollisuutta palveleva toiminta Kaivannaisteollisuutta ja ympäristönhuoltoa palveleva toiminta Outokumpu Loppi Espoo Kasvukeskuksia palveleva toiminta ja kansainväliset projektit 28

29 Tutkimuslaitosuudistus

30 30

31 Maakuntien kansainvälisyysselvitys 2012 CIMO:n / OKM:n tutkimus: Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys maakunnissa tarkoittaa ja miten se näkyy käytännössä? Mikä motivoi ja/tai rajoittaa kansainvälisyyttä? Miten kansainvälisyys on linjattu? Miten asetettuja tavoitteita seurataan? Mikä on kansainvälistymisen nykytilanne ja merkitys yleissivistävässä, ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa? Miten kansainvälisyyteen maakunnissa asennoidutaan? 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39

Samankaltaiset tiedostot

Proaktiivinen Keski-Pohjanmaa - me teemme huomista! Haasteita on, mutta yhdessä hyvän kehityksen kierrettä! Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula

Proaktiivinen Keski-Pohjanmaa - me teemme huomista! Haasteita on, mutta yhdessä hyvän kehityksen kierrettä! Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula 1 Ihmisten systeemit ovat sekaisin, vain ihminen voi tehdä korjauksia