YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 189/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/73/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2012 ASIA HAKIJA Pesuaineita ja lasinpesuaineita valmistavan laitoksen ympäristölupa, Lempäälä. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan muutos. Finn-Elox Oy Hulikanperä 2 37570 Lempäälä LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Laitos sijaitsee Lempäälän kunnassa Herralan kylässä kiinteistöllä 418-406- 2-291. Laitoksen käyntiosoite on Hulikanperä 2, Lempäälä. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin perusteella, 28 2 momentin kohdan 4 perusteella (jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 4 f) kohdan perusteella, koska kyseessä on biosidivalmisteita valmistava tehdas, 4 h) kohdan perusteella, koska kyseessä pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa, 5 a) kohdan perusteella, koska kyseessä on vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 m 3, 6 a) kohdan perusteella, koska kyseessä on laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on yli 200 tonnia vuodessa sekä 13 f) kohdan perusteella, koska kyseessä on jätteen ammatti- tai laitosmainen käsittely. Toiminta on lisäksi ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 3 momentin perusteella, koska kyseessä on luvan saaneen toiminnan olennainen muuttaminen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 4 f), 6 a) ja 13 f) kohtien perusteella. Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 30.03.2011.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET Lempäälän kunnan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa dnro 2743/13-135/07. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristönsuojelulain mukainen päätös koeluontoisesta toiminnasta dnro LSSAVI/171/04.08/2011. Tukesin 26.5.2011 myöntämä lupa vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen varastointiin ja käsittelyyn sekä Tukesin 18.9.2012 antama päätös, joka koskee varastoitavien kemikaalimäärien lisäystä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Laitos sijaitsee teollisuus- ja varastoalueiden korttelialueella. Laitoksen välittöminä naapureina on muita teollisuuskiinteistöjä. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa noin 250 m. Tehdas ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimpään luokiteltuun pohjavesialueeseen on matkaa useita kilometrejä. Laitos ei sijaitse luonnonsuojelullisesti merkittävällä alueella eikä sen läheisyydessä ole vesistöjä. Tehdasalue on kahdessa vaiheessa (10.4.2002 ja 19.1.2005) vahvistetussa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastoalueiden korttelialueeksi (T-7). Yleiskuvaus toiminnasta ja sen muutoksesta Toiminta Laitos kehittää, valmistaa ja markkinoi korkealaatuisia teknokemian tuotteita kuljetus-, maanrakennus-, korjaamo- sekä maa- ja metsätalouskonealojen tarpeisiin. Päätuoteryhmät ovat maitoputkistojen ja elintarviketeollisuuden kiertopesuaineet, kasviöljypesuaineet ja lasinpesunesteet. Tuotteiden valmistus tapahtuu panosprosessina. Yritys on aloittamassa myös raaka-ainekauppaa, joka nostaa kemikaalien kokonaisvarastointimääriä. Lisäksi laitos toimittaa eteenpäin aerosoleja, mutta ei valmista niitä itse. Eteenpäin toimitettavat kemikaalit ovat pääosin samoja kuin laitoksella raaka-aineena käytettävät kemikaalit. Laitos on rakennettu vuonna 2007 ja koostuu tuotanto- ja varastohallista, sekä samassa rakennuksessa olevista sosiaali- ja toimistotiloista. Laitoksen toiminta on laajentunut syksyllä 2011, jolloin laitokselle on valmistunut erillinen varastohalli jo olemassa olevien tilojen yhteyteen. Uudessa hallissa varastoidaan raaka-aineet, valmiit tuotteet, astiat ja tarvikkeet. Uuteen halliin on siirtynyt myös tavaran vastaanotto ja lähettäminen. Vanhalle puolelle keskittyy koko tuotantotoiminta. Toiminnanharjoittajalla on ympäristövahinkovakuutus. Tuotanto ja toiminnan muutos Laitoksen tuotanto on kokonaisuudessaan kasvanut kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vuonna 2007 myöntämän ympäristöluvan jälkeen. Ympäris-
3 töluvassa vuositasolla tuotannon arvioitiin olevan noin 400-500 tonnia. Maksimikapasiteetiksi arvioitiin 1500 tonnia vuodessa, mutta sen toteutumista pidettiin epätodennäköisenä. Laitoksen nykyinen tuotannon maksimikapasiteetti on 3000 tonnia tuotteita vuodessa. Vuonna 2010 todellinen tuotanto oli noin 1200 tonnia ja vuonna 2011 päätuotteita tuotettiin noin 1500 tonnia, kokonaistuotantomäärän noustessa vielä tämän yli. Tuotanto kasvaa edelleen. Tuotannossa työskennellään kahdessa vuorossa klo 6-21 välisenä aikana. Tuotannossa on yhteensä 4-5 työntekijää, jonka lisäksi toimistossa, mm. myynnissä ja hallinnossa on 12 työntekijää. Laitoksella aiotaan käyttää jäteglykolia värinvalmistuksen raaka-aineena ja merkintäväriä valmistetaan jäteglykolista tällä hetkellä koetoimintana. Lisäksi yritys on laajentanut toimintaansa raaka-ainekaupan puolelle. Vuonna 2011 laitoksella valmistettiin tuotteita seuraavasti Pesunesteet ja vastaavat - metanolilasinpesunesteet (Metapro) 540 t - etanolilasinpesunesteet (Etawind) 340 t - Trefoil Raskaspesu 75 t - Optima ja Optima Pro pesuaineet 30 t - Winter Tornado WC-kemikaali 11 t - jäähdytinneste 12 t - Kompo emäspesu (biosidi) 215 t - Karbo hapanpesu 130 t - Yhdistelmäpesu 30 t - Top-Dip vedinkasto (biosidi) 85 t Merkintävärit - Merkintäväri (metanolista) 90 t - Merkintäväri (jäteglykolista) 47 t Muut - Liuottimet 20 t - Muut 80 t Raaka-ainekauppaa käytiin vuonna 2011 seuraavasti - natriumhydroksidi 50 % 415 t - natriumhypokloriitti 10 % 52 t - ferrisulfaatti 65 t - metanoli 22 t - muut 20 t Lisäksi laitos toimitti vuonna 2011 eteenpäin aerosoleja n. 15 tonnia. Tuotteiden valmistus Tuotteet valmistetaan tuotantotilassa panosprosessina sekoittimissa (2,5 m 3 10 m 3 ) sekä tarpeen mukaan 1 m 3 konteissa. Sekoitusprosessi on pääosin suljettu. Yhden erän valmistus vie 4-8 tuntia. Tuotteet pakataan purkamalla ne letkulla valmistusastiasta suoraan tuotepakkauksiin. Lasinpesunesteet sekoitetaan niille erikseen varatussa, suljetussa, palavien nesteiden EX-hyväksytyssä käsittelytilassa, jossa on oma ilmanvaihto. Aineet
4 sekoitetaan paineilmatoimisilla lavoilla. Pienemmät tuotepakkaukset (pääasiassa 1-10 litraa) purkitetaan erillisellä pakkauslinjalla, joka on EX-hyväksytty. Myös tavallisia pesuaineita ja merkintävärejä purkitetaan pakkauslinjalla. Jäteglykolin käyttö värinvalmistuksen raaka-aineena Toiminnanharjoittaja on tehnyt 12.10.2011 ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen jäteglykolin käytöstä värinvalmistuksen raaka-aineena. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen koeluontoisesta toiminnasta 11.11.2011. Koetoiminnassa on todettu, että glykoli soveltuu hyvin suunniteltuun käyttöönsä merkintäväreissä. Jäteglykolia aiotaan käyttää värinvalmistuksen raaka-aineena myös koekäytön jälkeen. Raaka-aineena käytetään puhdistettua, suodatettua jäteglykolia (jätekoodi 16 01 14*), joka ostetaan Lassila & Tikanojan jätteenkäsittelylaitokselta. Jäteglykoli luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Jäteglykoli on alun perin huoltamoilta kerättyä jäteglykolia (jarrujen jäähdytysnestettä). Jäteglykoli on Lassila & Tikanojan jätteenkäsittelylaitoksella puhdistettu keraamisella ultrasuodatusmembraanilla, jonka läpi tulevat vain alkoholit, kuten glykoli. Laatua tarkkaillaan L&T:llä tekemällä erälle pakkasenkestävyystesti, jonka avulla saadaan selville, paljonko kyseinen erä sisältää vettä. Tulevaisuudessa jäteglykolia saatetaan ostaa myös muilta sitä toimittavilta yrityksiltä. Jäteglykolia tullaan arviolta käyttämään maksimissaan 250 tonnia vuodessa. Sekoitusastioiden pesuvedet pyritään käyttämään tuotteiden raaka-aineena, jolloin sitä ei jää jätteeksi. Jäteglykolin toimituksessa kiertävät samat astiat toiminnanharjoittajan ja jäteglykolin toimittajan välillä. Mikäli glykolivesiseoksesta ei saada aikaan onnistunutta tuotetta, jäte toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn Ekokemille. Tällaista jätettä ei kuitenkaan ole tähän mennessä syntynyt. Koska suodatukset tehdään jäteglykolin toimittajan toimesta, ei normaalitoiminnassa synny ongelmajätteitä, kuten suodattimia. Muu toiminta Raaka-ainekauppaa tullaan tekemään aputoiminimellä Finn-Chem Oy, jonka kautta tullaan välittämään jatkossa pääasiassa samoja kemikaaleja, joita käytetään laitoksen omassa tuotannossa. Raaka-ainekaupan myötä kemikaalien varastointimäärät ja sisäänostomäärät nousevat, mutta kemikaalien käyttömäärät eivät nouse. Lisäksi yritys toimittaa eteenpäin aerosoleja, mutta ei valmista niitä itse Raaka-aineet Tuotteiden valmistuksessa tullaan käyttämään vuonna 2012 noin 1200-1300 tonnia kemikaaleja, joista VOC-yhdisteitä on noin 450 tonnia. Tuotannossa käytetään myös raakavettä. Raakavettä käytetään tuotannossa noin 1000 m 3 vuodessa. Merkittävimpien kemikaalien vuotuinen kulutus sekä yhteenlaskettu enimmäismäärä prosessissa ja varastossa (maks. varasto) on esitetty alla olevassa taulukossa. Kyseessä on arvio vuonna 2012 käytettävistä määristä. Enimmäismäärä prosessissa ja varastossa sisältää myös raaka-ainekauppaa koskevat kemikaalien enimmäisvarastointimäärät. Normaalitilanteessa kemikaalien varastointimäärä on huomattavasti pienempi verrattuna enimmäisvarastointimääriin.
5 Jäteglykolia tullaan käyttämään enimmillään noin 250 tonnia vuodessa ja sen käyttö tullee vähentämään metanolin vuotuista kulutusta. Jäteglykolin enimmäisvarastointimäärä laitoksella on 30 tonnia. Taulukko 1. Laitoksella käytettävät merkittävimmät kemikaalit/raaka-aineet mukaan lukien suoraan eteenpäin toimitettavat raaka-aineet (arvio vuodesta 2012) Kemikaali/ raaka-aine Varoitusmerkintä Vaarallisuutta terveydelle tai ympäristölle osoittavat R-lausekkeet Maks. varasto (t) Kulutus (t/a) Emäs 2 (neste+kiinteä) C; R22, 35 20+2 0,3 Ferrisulfaatti (1 ja 2) C; R22, 35 20+20 0 Happo 1 C; R34 5 1,5 Natriumhypokloriitti (10 % ja15 %) C; R34, 31 12+12 77 Happo 3 C; R34, 37 10 12 Happo 2 C; R35 12 22 Happo 5 C; R35 16 80 Emäs 1 (neste + kiinteä) C; R35 20+2 390 Emäs 3 C; R35 1 0,04 Alkoholi 3 F, Xi; R36, 37 6 10 Tensidi 11 F, Xi; R36,38 1 1,8 Liuotin 2 F, Xn; R65, 66 5 6 Alkoholi 1 F,T; R39, 23/24/25 45 340 Alkoholi 2 F; 45 85 Tensidi 1 N, C; R21, 22, 34,50 1,5 0,5 Hajuste 2 N, F, Xn ; R65, 50, 53 0,17 0,01 N, F, Xn, Liuotin 3 Xi, R65, 38, 67,51,53 0,3 1,5 Tensidi 20 N, Xi; R38, 41, 50 1 0,4 Hajuste 1 N, Xn, R38, 43, 65, 50, 53 0,05 0,2 Tensidi 14 N, Xn, Xi, R 22, 38, 41,50 0,2 0,2 Desinfiointiaine N, Xi; R41,R50 1 2,2 Liuotin 1 N, F, Xn; R65, 66, 67, 51,53 5 21 Tensidi 5 N, C; R21, 22,34,50 1 0,2 Tensidi 14 Xi, R36, 37, 38 1 1,4 Tensidi 4 Xi; R36 1 0,15 Kalsiumkloridi Xi; R36 10 12,3 Tensidi 9 Xi; R36, 38 1 1,7 Tensidi 3 Xi; R38, 41 1 1,1 Tensidi 19 Xi; R38, 41 1 3,1 Tensidi 6 Xi; R41 1 1,2 Tensidi 8 Xi; R38, 41 1,5 12 EDTA Xn, R20, 22, 36, 38, 41 1 6,4 Kone- ja laitesuoja Xn, R65, 66 1 1,3 Alkoholi 4 Xn, Xi; R20/21/22, 36/38 0,3 1,2 Tensidi 7 Xn, Xi; R22, 41 1 1 Monoetyleeniglykoli Xn; R22 25 72,5 Tensidi 10 Xn; R22, 41 2 11 Ei varoitusmerkintää - 8,6 19,7
6 Varastointi ja kemikaalien purku Raaka-aineiden tuonti ja purku Kemikaalien purku suoritetaan erillisellä Tukesin hyväksymällä purkupaikalla pihassa. Purkupaikka on betonista ja mahdolliset vuodot ohjautuvat kaadoin purkupaikan omaan hälyttimellä varustettuun 15 m 3 säiliöön. Alkoholeja toimitetaan kerrallaan 20 24 tonnia. Palavia nesteitä toimittavien säiliöautojen säiliöt puretaan uudella edellä mainitulla purkupaikalla. Hapot toimitetaan samalla tavalla säiliöautoilla tai 1 m 3 konteissa, jotka tuodaan sellaisenaan ja kuljetetaan osastoituun varastoon. Muut paljon käytettävät vaaralliset kemikaalit toimitetaan laitokselle pääasiassa 1 m 3 tai 30 200 kg suljetuissa astioissa. Myös nämä tuodaan laitokselle sellaisenaan ja kuljetetaan osastoituun varastoon. Suodatettu jäteglykoli toimitetaan 1 m 3 konteissa, jotka kiertävät raaka-aineen toimittajan ja Finn-Eloxin välillä. Raaka-aineiden varastointi Kemikaaleja varastoidaan kanistereissa, tynnyreissä ja konteissa. Raakaaineena käytettävän jäteglykolin säilytysastioina käytetään kierrätettäviä 1 m 3 kokoisia IBC-kontteja. Typpihappo säilytetään erikseen 10 m 3 suuruisessa kaksoisvaippasäiliössä. Määrältään merkittävimpien kemikaalien yhteenlaskettu enimmäismäärä prosessissa ja varastossa on esitetty yllä olevassa taulukossa. Kemikaaleja varastoidaan ainoastaan vuonna 2011 käyttöönotetussa varastohallissa. Uudessa varastohallissa ei valmisteta tuotteita, eikä käsitellä lainkaan avonaisia astioita. Mahdolliset vuodot varastossa ohjautuvat keruukanaalien kautta 10 m 3 suuruiseen säiliöön Palovaaralliset kemikaalit säilytetään omassa varastossaan. Happojen varastointipaikan alla on erilliset happoaltaat. F-, T-, ja N-merkinnöillä olevat raaka-aineet varastoidaan varastohallissa niille tarkoitetuilla alueilla. Hapot säilytetään syväkuormaushyllyssä happoaltaan päällä. Happoaltaan tilavuus on 1,1 kertaa suurimman sen päällä olevan happosäiliön tilavuus. Hapot säilytetään 1 m 3 suuruisissa konteissa, lukuun ottamatta typpihappoa. Tuotteiden varastointi Valmistuotevarastossa on tuotteita keskimäärin arvioiden alla olevan taulukon mukaisesti. Tuotteiden määrä varastossa kuitenkin vaihtelee suuresti ja sesongista riippuen tuotteiden varastomäärä voi olla myös suurempi. Tuote Vaaralauseke Valmisvarasto (t) Aerosolit F, Xi 1,5 Pesuaineet 1 Xi, Xn 5-8 Pesuaineet 2 N 3 Pesuaineet 3 C 5 Lasinpesunesteet 1 F, T 8 Lasinpesunesteet 2 F 4-5 Lasinpesunesteet 3 R10 24 Muut kemikaalituotteet ei merk. 5
7 Raaka-ainekauppaan kuuluvien kemikaalien enimmäisvarastointimäärä on laskettu yhteen varsinaisten käytettävien raaka-aineiden varastointimäärien kanssa. Vedenhankinta ja viemäröinti Laitos on liittynyt talousvesiverkkoon ja laitoksella käytetään talousvettä tuotannon raakavetenä noin 1000 m 3 vuodessa. Tuotannossa ei normaalitoiminnassa synny jätevettä, sillä vesi päätyy osaksi tuotetta. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevesiviemäriin. Päästöjä kunnalliseen viemäriin ei ole, koska tuotantotilojen yhteys kunnalliseen viemäriin on tulpattu. Myöskään varastohallissa ei ole yhteyttä kunnalliseen viemäriin. Mahdolliset vuodot päätyvät hälyttimillä varustettuihin säilöihin. Varasto- ja tuotantohallista vuodot päätyvät keruukanaalien kautta 10 m 3 säiliöön ja EX-tilassa sekä EX-pakkauslinjalla erilliseen 3 m 3 säiliöön, josta on ylivuoto edellä mainittuun suurempaan 10 m 3 säiliöön. Laitoksen piha-alue on päällystetty ja varustettu sadevesikaivoin. Energian käyttö ja energiatehokkuus Laitoksella ei ole omaa energiantuotantoa. Sähköä käytetään tuotannon prosesseihin, valaistukseen sekä toimisto- ja sosiaalitilojen toimintoihin. Vuonna 2010 sähkön kulutus oli noin 58 MWh ja maksimikapasiteetilla sen arvioidaan olevan noin 150 MWh. Lämmitykseen käytetään maakaasua, jota vuonna 2010 käytettiin noin 134 MWh. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Liikenne Laitoksella ei tällä hetkellä ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Laitoksella on suunniteltu ISO 14001 ympäristöjärjestelmän rakentamista ja käyttöönottoa tulevaisuudessa. Liikenne laitosalueelle koostuu henkilökunnan liikenteestä sekä tuotteiden noudoista ja raaka-aineiden toimituksista. Valmiita tuotteita noudetaan laitokselta kerran vuorokaudessa. Raaka-aineita laitokselle tuodaan 1-2 kertaa päivässä säiliö- ja kuorma-autoilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksessa on tuotu parhaan käyttökelpoisen tekniikan osalta esille muun muassa seuraavaa: - Astioita kierrätetään lukuun ottamatta pienempiä (60 l ja 200 l) astioita - Raaka-aineastioita käytetään omien tuotteiden pakkauksina. Osa raakaaineastioista on laina-astioita, jotka palautetaan toimittajalle niiden tyhjennyttyä - Tuotannon laitteiston pesuvedet käytetään prosessivetenä - Ympäristöhaitallisen mineraalitärpätin käytön osuus on pienentynyt. - Raaka-aineista on poistettu perimävaarallisia aineita. Toiminnassa pyritään valitsemaan terveydelle ja ympäristölle mahdollisimman vaarattomia aineita - Vuoto- ja hätätilanteisiin on varauduttu allastuksilla ja erottelukaivoilla - Valmisvarasto pyritään pitämään pienenä
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 8 Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Laitoksen normaalitoiminnasta ei synny jätevesiä, eikä aiheudu päästöjä vesiin, viemäriin tai maaperään lukuun ottamatta kunnalliseen viemäriin johdettavia sosiaalitilojen jätevesiä. Prosessilaitteiden pesuvedet käytetään pääasiallisesti uudelleen prosessivetenä. Tuotanto- ja varastotilojen yhteys kunnalliseen viemäriin on suljettu. Mahdollisissa poikkeustilanteissa syntyvät kemikaalivuodot tai jätevedet päätyvät erillisiin keräilysäiliöihin sekä tuotanto- että varastohallissa. Laitoksen betonilattiat on päällystetty kemikaaleja kestävällä tiiviillä pinnoitteella. Päästöt maaperään (estäminen) Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Päästöt maaperään ja vesistöön estetään suorittamalla sekä tuotanto että varastointi sisällä hallissa ja kemikaalien purku ulkona erillisellä tarkoitusta varten tehdyllä purkupaikalla. Pihan sadevesikaivojen läheisyydessä on tulpat, jotta sadevesikaivot voidaan tarpeen vaatiessa sulkea. Kaivot ja tulpat kaivetaan esiin talvisin. Mahdollisia VOC-päästöjä ilmaan voi syntyä panosprosessin sekoitusvaiheessa. Toiminnanharjoittaja arvioi päästöt kuitenkin hyvin pieniksi, sillä niitä ei itse prosessissa synny sen luonteen vuoksi, vaan liuottimet jäävät tuotteeseen. Toiminnanharjoittaja arvioi päästöiksi ilmaan 0,05 % käytettyjen aineiden määrästä. Tehtaan aiheuttama melu on hyvin vähäistä, eikä toiminnasta aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2011 sekajätettä syntyi 2,64 tonnia. Sekajätteen ja hyödynnettävien jätteiden eteenpäin toimituksesta vastaa Lassila & Tikanoja. Osa muovipakkauksista pystytään hyödyntämään uudelleen tuotteiden pakkaamisessa. Myös suurin osa pahvista hyödynnetään pakkauspahvina. Hyödynnettäviä jätejakeita toimitettiin vuonna 2011 eteenpäin seuraavasti: - Energiajae 2,14 t - Sekalainen keräyspaperi (20 01 01) 0,40 t - Pahvi ja kartonki (20 01 01) 0,40 t - Kalvomuovi (20 01 39) 0,16 t Laitoksella ei ole erillistä ongelmajätteiden varastoa. Laitoksen normaalitoiminnassa ei synny ongelmajätteitä, mutta ongelmajätteitä voi syntyä prosessissa panostuksessa, vuototilanteissa tai tuotantovirheen vuoksi. Vahinkotilanteissa syntyvät vuodot ohjautuvat keruukanaaleiden kautta säiliöihin. Näiden ongelmajätteiden kokonaismäärä on noin 1 tonni vuodessa. Laitoksen ongelmajätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Myös käyttämättömät kemikaalit toimitetaan tarpeen vaatiessa asianmukaisen käsittelyyn.
9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Laitoksen toiminnalla ei normaalitilanteessa ole vaikutuksia ympäristöön. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen. Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin on normaalitilanteessa estetty. Laitoksen aiheuttama melu on hyvin vähäistä, eikä sillä siten ole merkittäviä vaikutuksia ympäristömeluun. Laitoksen päästöt ilmaan ovat vähäiset, eikä niillä ole siten vaikutusta ilman laatuun tai ympäristön tilaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitteet, säiliöt, pumppulaitteet, varoaltaat ja muut rakenteet tarkastetaan säännöllisesti Tukesin ohjeiden mukaisesti. Tuotantoa ja säiliöitä tarkkaillaan henkilökunnan toimesta silmämääräisesti. Kemikaalien kulutusta seurataan myös sähköisesti. Raaka-aineiden kulutuksesta ja valmiiden tuotteiden määrästä pidetään kirjaa. Lisäksi pidetään kirjaa syntyneistä jätteistä. Laitoksella on laadittu vuosittain ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto, joka sisältää tiedot muun muassa syntyneistä jätteistä sekä raaka-aineiden ja energian käytöstä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Poikkeuksellisia tilanteita ovat eri syistä aiheutuvat kemikaalivahingot, -vuodot ja -onnettomuudet, kemikaalien väärä yhtyeensekoittuminen ja tulipalo. Henkilökunta koulutetaan poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Onnettomuuksia ehkäistään opasteilla, ohjeilla, koulutuksella ja valvonnalla. Laitos on vartioitu ja lukittu. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttu mm. seuraavasti: - Tuotanto- ja varastotiloissa ei ole avointa yhteyttä kunnalliseen viemäriverkkoon - Kemikaalivuodon tai -vahingon sattuessa tuotanto- tai varastotiloissa ohjautuu vuoto hälyttimellä varustettuun keräilysäilöön. Säiliö tyhjennetään vuodon jälkeen. - Laitoksen betonilattiat on päällystetty kemikaaleja kestävällä tiiviillä pinnoitteella. - Laitoksella on saatavilla imeytysainetta, joka on kemikaaleille sopivaa. - Pihassa sijaitsevien hulevesikaivojen läheisyydessä on tulpat, jotta sammutusjätevesien tai muiden aineiden pääsy viemäriin voidaan estää. Kaivot ja tulpat kaivetaan esiin myös talvisin - Kemikaalien yhteen sekoittumisen riskiä on vähennetty kemikaalien varastosijoittelulla. - Kaikki alkoholien käsittely tapahtuu erikseen varatussa hyväksytyssä EXtilassa. - Läheltä piti -tilanteet kirjataan ylös ja huomioidaan. Toiminnan merkittävin riski on ulkoisesta lähteestä syntyvä tulipalo. Laitokselle on laadittu pelastussuunnitelma. Sammutusjätevesiä ja niiden hallintaa on selvitetty aluepelastuslaitoksen kanssa. Sammutusjätevedet ohjautuvat laitoksen sisällä keräilysäiliöihin. Ulkona sammutusjätevesien pääsy viemäriin estetään onnettomuuden sattuessa tulppaamalla viemärikaivot. Täten ulkona sammutusjätevedet ohjautuvat asfaltoidun alueen ulkopuolelle ojiin ja maaperään.
10 ESITYS VAKUUDEKSI LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija esittää ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, että toiminnan yllättäen loppuessa jäteglykoli toimitetaan maksutta takaisin sen toimittajalle, joka nykyisin on Lassila & Tikanoja. Jäteglykolin toimittajan vaihtuessa selvittää toiminnanharjoittaja uuden toimittajan sitoumuksen vastaanottaa tarvittaessa takaisin aiemmin toimitettu jäteglykoli. Mikäli uusi toimittaja ei sitoudu vastaanottamaan jäteglykolia, voidaan se toissijaisena vaihtoehtona myydä eteenpäin toiselle jäteglykolin hyödyntäjälle. Kolmantena vaihtoehtona on kierrätysglykolin loppukäsittely jätteenä laitoksessa, jolla on lupa ko. jätteen loppukäsittelyyn. Hakijan mukaan kierrätysglykolin hävittäminen jätteenä maksaa enimmillään 200 /tonni, jota hakija esittää myös vakuuden suuruuden perusteeksi. Täten enimmäisvarastointimäärän (30 tonnia) mukaiseksi vakuudeksi tulisi 6 000 euroa. Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 30.3.2012, 27.4.2012 21.6.2012, 6.7.2012, 14.9.2012, 28.9.2012, 2.10.2012, 9.11.2012 ja 27.11.2012 sekä laitoskäynnillä 2.7.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lempäälän kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 21.5.2012-20.6.2012. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden sanomissa 21.5.2012. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Lempäälän kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Laitoskäynti suoritettiin 2.7.2012. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Lempäälän kunnalta sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lempäälän kunnan ympäristöjaosto on antanut asiasta 19.6.2012 seuraavan lausunnon: Laitoksen toiminta on ollut tuotantomäärien kasvua lukuun ottamatta ympäristöluvan mukaista. Lempäälän kunnan ympäristönsuojelun 4.5.2010 tekemällä valvontasuunnitelman mukaisella tarkastuksella todetut puutteet on korjattu sekä mm. yhteys kunnalliseen jätevesiviemäriin on poistettu tuotantotiloista ja korvattu sisäisellä viemäröintijärjestelmällä. Ympäristöjaostolla ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. Lempäälän kunta ja Pirkanmaan ELY-keskus eivät ole antaneet asiasta lausuntoa.
11 Muistutukset ja mielipiteet Asiasta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ilmoittanut, ettei se anna vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyy Finn-Elox Oy:n hakemuksen toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa koskevat lupamääräykset ovat kokonaisuudessaan seuraavat: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteglykolin vastaanotto ja käyttö 1 Vastaanotettava jäteglykoli ei saa sisältää muuta jätettä tai ainetta siinä määrin taikka sellaisia pitoisuuksia, että sen varastointi tai jatkokäyttö voi aiheuttaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Raaka-aineena käytettävän jäteglykolin laatua on tarkkailtava säännöllisesti. Jäteglykolia voidaan varastoida laitoksella kerrallaan enimmillään 30 tonnia. 2 Laitokselle voidaan vastaanottaa ainoastaan sellaista jäteglykolia, joka on asianmukaisesti esikäsitelty ja puhdistettu luvan omaavan laitoksen/laitosten toimesta. Jokaisesta vastaanotetusta jäteglykolivesiseoksesta on oltava toimittajan luovuttama todistus luovutetun aineen määrästä ja laadusta. Nämä todistukset on säilytettävä laitoksella vähintään kolme vuotta, ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaisille. Mikäli vastaanotettua jäteglykolia ei voida toimittajan antaman todistuksen perusteella hyödyntää, tai mikäli todistusta ei ole, ei jätettä saa vastaanottaa, vaan se on palautettava toimittajalle. Päästöt vesiin ja viemäriin 3 Tuotanto- ja varastotilojen yhteys kunnalliseen viemäriin on pidettävä suljettuna. 4 Prosessissa panostuksessa, vuototilanteissa tai tuotantovirheen vuoksi syntyvät vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat jätevedet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Edellä mainitut jätevedet on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. 5 Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava laitosalueelta siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Onnettomuus- tai muussa poikkeuksellisessa tilanteessa laitoksen pihaalueen sadevesikaivot on oltava suljettavissa nopeasti. Sadevesikaivot on varustettava sulkuventtiilillä 31.12.2013 mennessä. Sulkuventtiili on merkittävä siten, että se on helposti havaittavissa ja henkilökuntaa tulee ohjeistaa sen käytöstä.
Päästöt ilmaan 12 6 Laitoksen toiminnasta aiheutuvat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt on esimerkiksi laskelmaan perustuen arvioitava tai vaihtoehtoisesti mitattava vuosittain. Melu ja tärinä 7 Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävien kohteiden piha-alueilla päivällä klo 7 22 melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttitasoa (LAeq) 50 db. Jätteet ja niiden käsittely 8 Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa, eikä huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen, käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Toiminnassa muodostuvien jätteiden määrää ja laatua on seurattava säännöllisesti. 9 Vaarallisiksi luokiteltavat jätteet (ent. ongelmajätteet) on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katetussa varastossa tai muuten vesitiiviisti. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on varastoitava siten, että vuototapauksissa jäte saadaan kerättyä hallitusti talteen. 10 Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa käsitellä kyseisiä jätteitä. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallisten jätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen jätteen vastaanottajalle. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :ssä velvoitetut tiedot. Varastointi 11 Raaka-aineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Kemikaalit on varastoitava lukittavissa tiloissa, jotka ovat katettuja ja tiivispohjaisia. Tilojen on oltava viemäröimättömiä tai viemäreiden suljettuja. Lisäksi kemikaalit on varastoitava siten, että niiden keskenään reagoiminen estyy. Nestemäisiä kemikaaleja sisältävät astiat on varustettava suoja-altailla niin, että vuototapauksissa ne saadaan kerättyä hallitusti talteen, tai siten, että mah-
13 dolliset vuodot ohjautuvat vahinkotilanteessa varosäiliöön. Kemikaalit, jotka vuototilanteessa voivat syövyttää muita säiliöitä, on varastoitava erillisten varoaltaiden päällä. 12 Kemikaalien purku on tehtävä erillisellä purkupaikalla, josta mahdolliset vuodot ohjautuvat vahinkotilanteessa varosäiliöön. Kemikaalien kuormaus ja lastaus on tehtävä laitoksen edustajan valvonnassa. Sadevesien pääsy purkupaikan varosäiliöön on estettävä. Paras käyttökelpoinen tekniikka 13 Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja mahdollisuuksien mukaan laitosta uusittaessa otettava käyttöön tällaisia tekniikoita. Häiriö- ja poikkeustilanteet 14 Laitteistot on pidettävä toimintakunnossa huolehtimalla niiden säännöllisestä kunnossapidosta. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai jos häiriötilanteesta aiheutuvasta päästöstä saattaa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle, toiminnanharjoittajan tulee viipymättä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin siten, että mahdolliset haitalliset vaikutukset ympäristöön estetään. 15 Kemikaalien lastaus, purku, käyttö ja varastointi on järjestettävä siten, että kemikaaleja ei vahinkotapauksissakaan voi joutua maaperään tai viemäriin. Varoaltaat ja -säiliöt on tyhjennettävä aina vuodon tai vahingon jälkeen. 16 Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta laitosalueella on oltava aina varattuna riittävä määrä imeytysmateriaalia. Imeytysmateriaalia tulee olla helposti saatavilla varastotiloissa, tuotantotiloissa, purkupaikan läheisyydessä sekä laitoksen piha-alueella. Imeytysmateriaalin tulee olla kemikaaleille soveltuvaa. Vuotoina ympäristöön tai sisätiloissa lattialle päässeet kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Käytetyt imeytysaineet ja -materiaalit on toimitettava asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. 17 Häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle. Tällaisia häiriötilanteita ovat: - poikkeuksellisen suuret päästöt - vahingot ja onnettomuudet, joissa haitallisia aineita pääsee vuotamaan pintavesiin, pohjavesiin, viemäriin, maaperään tai haihtumaan ilmaan - poikkeuksellisten, erityisiä toimia vaativien, jäte-erien syntyminen Yllämainituissa tilanteissa on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tapahtumasta on raportoitava ELY-keskukselle myös kirjallisesti kuukauden kuluessa. Kemikaalivahingoista on välittömästi ilmoitettava myös Pirkanmaan hätäkeskukselle (112). Tarkkailu ja raportointi 18 Luvan saajan on nimettävä laitokselle vastuuhenkilö, jolla on riittävä asiantuntemus laitoksen jätteen käsittelytoimintaan liittyvän toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä
14 on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Henkilön vaihtumisesta on ilmoitettava vastaavasti. 19 Vastaanotetun jäteglykolin haitta-ainepitoisuudet on luvan saajan toimesta selvitettävä riittävän usein, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, jolloin jäteglykolista on tutkittava vähintään raskasmetallit ja mineraaliöljypitoisuudet. Lisäksi tutkimukset on uusittava aina jäteglykolin toimittajan vaihtuessa tai mikäli vastaanotettavassa erässä voi muutoin olla laadullisia muutoksia. Tutkimustulokset on toimitettava tiedoksi valvontaviranomaisille vuosiraportoinnin yhteydessä. 20 Raaka-aineiden ja jätteiden määrää ja laatua, prosesseja, puhdistuslaitteita, varastoja, säiliöitä, putkistoja, valvonta- ja hälytyslaitteita sekä turvajärjestelmiä on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on viipymättä ryhdyttävä huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. 21 Toiminnasta syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on selvittävä eri jätemateriaalien jätenimike, tunnusnumero (EWC-koodi), määrä, toimituspaikka sekä kuljetus-, hyödyntämis- tai käsittelytapa. Jäteglykolin vastaanotosta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot vastaanottomääristä, toimittajista ja määräyksessä 2 mainituista todistuksista. Kirjanpidon tulee olla valvovien viranomaisten nähtävillä pyydettäessä. 22 Toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sen päästöistä Pirkanmaan ELY-keskukselle. Raportissa, joka on soveltuvin osin toimitettava sähköisesti, on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: - yhteenveto laitoksen tuotannosta, energian ja veden kulutuksesta - pääraaka-aineiden/kemikaalien vuosittaiset käyttömäärät - toiminnassa syntyneet ja muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi toimitetut jätteet - jäteglykolille tehtyjen analyysien tulokset sekä käytetty jäteglykolin määrä - VOC-päästöt - erillinen yhteenvetoraportti mahdollisista häiriö- ja vuototilanteista. - tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista Toiminnan lopettaminen 23 Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista sekä lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Vakuus 24 Luvan saajan on asetettava Pirkanmaan ELY-keskukselle 6 000 euron vakuus. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuu-
15 den antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuutta koskevat asiakirjat on toimitettava 3 kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vakuuden suuruutta voidaan tarvittaessa tarkistaa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan toiminnan olennaiselle muuttamiselle, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Lupaharkinnassa on huomioitu toiminnassa jo tapahtuneet sekä suunnitellut muutokset. Luvan myöntämisen edellytykset Yleiset perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että Finn-Elox Oy:n tuotantolaitoksen toiminnasta, tämän luvan lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuksien vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta ei ole ristiriidassa hyväksytyn kaavan kanssa. Aluehallintoviraston mukaan toiminnan päästöt ja ympäristövaikutukset eivät lisäänny merkittävästi entisestään. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävä asiantuntemus toteuttaa hakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukainen jätteen käsittelytoiminta. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Lisäksi on tarpeen mukaan otettu huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon myös toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Jätelaki (646/2011) sekä jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012) tulivat voimaan 1.5.2012 tämän ympäristölupahakemuksen jo ollessa vireillä. Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) sekä yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Täten uuden jätelain ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä on sovellettu tarvittavilta osin. Päätöksen ratkai-
16 suosassa on selvyyden vuoksi käytetty vuoden 1993 jätelain termin ongelmajäte sijasta uuden jätelain termiä vaarallinen jäte. Koska kyseessä on jätteen käsittelytoiminta, on toiminnanharjoittajan asetettava riittävä vakuus. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) tuli voimaan 1.5.2012, tämän ympäristölupahakemuksen jo ollessa vireillä. Edellä mainitun säännöksen mukaan jo vireillä olevien ympäristölupahakemusten käsittelyssä jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaan vakuuteen sovelletaan ympäristönsuojelulain 43 a-43 c :ää. Vakuus on määrätty huomioiden toiminnan laajuus ja luonne sekä tässä päätöksessä sallittu jätteen enimmäisvarastointimäärä. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1-2 Ympäristönsuojelulain mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Jätteen enimmäisvarastointimäärä on rajoitettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä valvonnallisista syistä. Ympäristöluvassa ei ole asetettu vastaanotettavan jäteglykolin sisältämille haitta-aineille pitoisuusrajaa. Luvan haltijan tulee olla selvillä vastaanotetun jäteglykolin haitta-ainepitoisuuksista. Määräykset 3-4 Viemäriverkostoon saa johtaa vain sinne sopivia vaarattomia jätevesiä siten, ettei jätevesistä aiheudu haittaa viemäriverkostolle tai puhdistamon toiminnalle, minkä vuoksi viemäri on pidettävä suljettuna. Vaikka hakemuksen mukaan prosessissa ei normaalitilanteessa synny jätevesiä, voisivat vuodot, vahingot tai poikkeuksellisessa tilanteessa syntyvät jätevedet joutuessaan viemäriin aiheuttaa haittaa viemäriverkostolle tai puhdistamon toiminnalle. Suoraan viemäriin johtamisen sijaan, on tällaiset jätteet toimitettava niiden laatua vastaavaan asianmukaiseen käsittelyyn. Määräys 5 Määräys on tarpeen maaperän, pintaveden ja pohjaveden riittävän suojelutason varmistamiseksi. Hulevesien viemäröinti on järjestettävä siten, että haitallisten aineiden pääsy kunnalliseen viemäriverkkoon voidaan tarvittaessa estää. Laitosalueen hulevedet on voitava kerätä hallitusti talteen asfalttipintojen kallistusten avulla, ja laitosalueen sadevesiviemärit on oltava suljettavissa mahdollisessa onnettomuus- tai muussa poikkeuksellisessa tilanteessa. Määräys 6 Laitoksen VOC-yhdisteiden käyttömäärät sekä niiden jatkuva kasvu ovat siinä määrin merkittäviä, että kemikaalien sisältämien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tuotteeseen sitoutumattomasta, suhteellisesti vähäisestäkin osuudesta, tulisi toiminnanharjoittajan olla selvillä. Päästöt voivat myös muuttua esimerkiksi käytettävien kemikaalien tai tekniikan muuttuessa. Määräys 7 Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason
17 (LAeq) päiväajan (klo 7 22) ohjearvoa 55 db eikä yöajan (klo 22 7) ohjearvoa 50 db. Laitoksen toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Laitoksen toiminta on luonteeltaan sellaista, ettei siitä synny merkittävää melua, eikä täten ole syytä olettaa, että melutason ohjearvot voisivat ylittyä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa laitoksen toiminnan johdosta. Täten erillistä meluselvitystä ei ole määrätty tehtäväksi. Määräykset 8-10 Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksen toiminnassa syntyy jätteitä, jotka varastoidaan keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata vaarallisen jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Määräykset 11-12 Ympäristönsuojelulain mukaan haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta sekä meneteltävä toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Raaka-aineiden ja tuotteiden huolellinen varastoiminen ja käsittely on tarpeen ympäristön säilymiseksi puhtaana ja ympäristövahinkojen estämiseksi. Laitoksen nykyinen, erillinen varastohalli täyttää kemikaalien varastoinnille asetetut yleiset vaatimukset. Määräys 13 Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Määräykset 14-17 Ympäristön kannalta merkittäviä päästöjä voi aiheutua onnettomuuksissa sekä muissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, minkä vuoksi häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttava. Velvoitteet on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisten päästöjen haittojen minimoimiseksi. Viranomaisilla tulee olla mahdollisuus antaa ohjeita poikkeustilanteiden vaikutusten seurannasta ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Määräys 18 Koska laitoksella harjoitetaan jätteen käsittelyä, on sillä jätelain mukaisesti oltava nimetty vastuuhenkilö. Toiminnanharjoittajalle ja vastuuhenkilölle määräyksessä asetetut vaatimukset vastaavat jätelaissa esitettyä. Valvonnallisista syistä vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvovalle viranomaisille.
18 Määräykset 19-22 Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön, toimintaa koskevista ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Päästöjen sekä ympäristövaikutusten seuranta edellyttävät tarkkaa kirjanpitoa tuotannosta, jätteistä ja päästöistä. Jätelain mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Myös jäteglykolin vastaanottoa koskee jätelain mukainen kirjanpitovelvollisuus. Valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen myös toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Määräys 23 Toiminnan lopettamista koskeva määräys on tarpeen sen varmistamiseksi, että toiminnan päätyttyä ryhdytään tarvittaviin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon toteuttamiseksi. Mikäli toiminta päättyy, toiminnanharjoittajaa koskevat myös toiminnan lopettamisen jälkeiset ympäristönsuojeluvelvoitteet, joihin on varauduttava etukäteissuunnittelulla. Määräys 24 Ympäristönsuojelulain mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden suuruutta harkittaessa on otettu huomioon puhdistetun jäteglykolin jätehuollosta aiheutuvat kustannukset. VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Asiasta annettu lausunto on huomioitu määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.1.2023 mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto laitoksen vuosiraporteista lupakauden ajalta sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Lempäälän kunnan ympäristö- ja rakennusjaoston 15.8.2007 antaman ympäristölupapäätöksen (Dnro 2473/13-135/07). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 19 voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Tätä päätöstä noudatetaan sen saatua lainvoiman. (YSL 100 ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 28, 32, 41, 42, 43, 43a-c, 45, 46, 55, 56, 62, 76, 90, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 30 ja 37 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 12, 15, 51, 52 Jätelaki (646/2011) 6, 118 121, 141, 148, 149 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7, 8, 9, 11, 24, 37, liite 4 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Tästä päätöksestä peritään maksua 4984 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009). Maksu määräytyy sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetuksen mukainen maksu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttäville toiminnoille on 9580 euroa. Koska kysymys on toiminnan muuttamisesta, peritään käsittelystä maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, jolloin perittäväksi maksuksi tulee 2874 euroa. Asetuksen mukainen ympäristöluvan maksu laitokselle, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä, on 4870 euroa. Koska taulukon mukainen maksu, myös yhteiskäsittelyn mukaisesti alennettuna (50%, 2435 euroa), olisi tämän luvan käsittelyyn kuluneeseen työmäärään verraten kohtuuttoman korkea, peritään ongelmajätteiden käsittelyn osalta maksu tuntimaksuna (48 /h). Asian käsittelyyn on kulunut 20 tuntia, joten maksu on ongelmajätteiden käsittelyn osalta 960 euroa. Pesuaineiden valmistuksen osalta maksu on 1150 euroa, joka vastaa 50 prosenttia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vastaavan asian käsittelystä perimää maksua (2300 euroa).
20 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lempäälän kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Lempäälän-Vesilahden sanomissa. Päätös Tiedoksi Finn-Elox Oy Ilmoitus päätöksestä Lempäälän kunnanhallitus Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.
21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Maria Lövdahl Matleena Pyhälahti Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maria Lövdahl ja esitellyt ympäristötarkastaja Matleena Pyhälahti.