SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU LIITE 1

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU LIITE 1 TULOSANALYYSI VUODEN 2006 TOIMINNASTA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Rauman korkeakoulutus yhdelle kampukselle? SAMKin rehtorin lukuvuoden 2006 2007 avajaispuheessa esiin nostama ajatus Rauman korkeakoulukampuksesta on johtanut nopeasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Rauman kaupunki on perustanut työryhmän, jonka tarkoituksena on selvittää yhden korkeakoulukampuksen rakentamista Raumalle. Raumalla toimii SAMKin toimipisteiden lisäksi Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos ja kaksi Tampereen teknillisen yliopiston erillistoimipistettä. Työryhmä aloittaa toimintansa tammikuussa. Selvitystyön pitäisi valmistua toukokuussa. Rakenteellisessa kehittämisessä käytännön päätöksiä Tavoitesopimuksessa vuosille 2007-2009 on sovittu liiketalouden opetuksen loppumisesta Kankaanpäässä ja sosiaali- ja terveysalan loppumisesta Harjavallassa. Samoin siellä on sovittu tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksen keskittämisestä Vähärauman kampukselle Poriin. Kankaanpäässä liiketalouden ja Harjavallassa sosiaali- ja terveysalan viimeinen sisäänotto on sovittu vuodelle 2008. SAMKin ylläpitäjän päätösvaltaa käyttävä lautakunta on päättänyt kokouksessaan 19.12.2006, että koulutus Harjavallassa päättyy kokonaan 31.12.2009 ja liiketalouden koulutus Kankaanpäässä 31.7.2009. Harjavallan opiskelijat jatkavat opintojaan joko Porissa tai Raumalla ja Kankaanpäässä liiketaloutta opiskelevat joko Raumalla, Porissa tai Huittisissa. Tietojenkäsittelyn viimeinen sisäänotto Huittisissa toteutettiin 2006. Tietotekniikkaan ei esitetä Raumalle aloituspaikkoja enää vuodelle 2008. Harjavallan ja Kankaanpään osalta henkilöstö- ja tilajärjestelyihin liittyvät päätökset tehdään 31.5.2007 mennessä. Elinkeinoelämä panostaa ammattikorkeakouluosaamiseen Huittisissa SAMK on sopinut yhdessä mm. Huittisten kaupungin kanssa Huittisten toimipisteen kehittämisestä. Tähän kehittämiseen liittyy opetukseen, yritysyhteistyöhön ja tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvä panostus kahden yliopettajan palkkaamisella. Liiketoiminnan yliopettajan tehtävänä on opetuksen ja opinnäytetöiden ohjaamisen lisäksi erityisesti Kaakkois-Satakunnan alueella tapahtuva pk-yritysyhteistyö. Huittisten kaupunki ja viisi yritystä ovat sitoutuneet rahoittamaan yliopettajuudesta aiheutuvat kustannukset kolmen vuoden ajan. Lisäksi palkataan markkinoinnin yliopettaja, jonka työpanos kohdistuu Huittisten toimipisteen lisäksi kaikkiin muihin SAMKin liiketalouden toimipisteisiin. On sovittu myös, että vuoden 2007 alussa käynnistetään Huittisissa skenaariotyöskentely erilaisista vaihtoehtoisista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Konsulttina skenaariotyöskentelyssä toimii konsulttitoimisto Capful. Talous- ja henkilöstöpalveluja ulkoistettu SAMK on vuoden 2006 aikana valmistellut talous- ja henkilöstöpalveluiden osittaista ostamista Porin kaupungin ja viiden muun kunnan ja kuntayhtymän perustamalta Länsi-Suomen Taloustuki Oy:ltä. Yhtiössä hoidetaan seudun kuntien ja kuntayhtymien talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä, kuten palkanlaskentaa, kirjanpitoa ja laskutuksia. Uuden toimintamallin tavoitteena on nykyaikaisen tietoteknologian käyttöönotolla ja toimintatapojen uudistuksella tehostaa tukipalvelutuotantoa, vähentää kustannuksia vähintään 20 % nykytasosta, poistaa varahenkilöongelmia, turvata pätevän työvoiman saanti tulevaisuudessa sekä säilyttää osaaminen ja palvelujen tuottaminen seudulla. SAMKin palveluksesta siirtyy 1.1.2007 alkaen kolme henkilöä yhtiöön huolehtimaan ostoslaskujen masteroinnista ja palkkahallinnon tehtävistä. KOULUTUS- JA OPETUS Opetuksen laatu valmistuvien palautteen perusteella hyvä ja opiskelijat tyytyväisiä SAMK hyödyntää opetuksen laadun ja opiskelijatyytyväisyyden seurannassa valmistuvien OPALA-kyselyä. Opetuksen laatutason mittarina käytetään suoraan OPALAN kysymystä Opetus on SAMKissa ollut korkeatasoista ja asiantuntevaa. Tyytyväisyysmittari on rakennettu opetuksen laatuun, ohjauksen ja neuvonnan laatuun ja harjoittelun laatuun liittyvistä kysymyksistä. Opetuksen laadusta valmistuneet antoivat arvosanan 3,0 ja tyytyväisyydestä 3,1 (asteikko 1-4). Molemmissa arvosanoissa oli pieni parannus vuoteen 2005. Am-

2 mattikorkeakoulututkintoon valmistuvien OPALA-vastausprosentti oli 90,1 vuonna 2006. OPALAkyselylomaketta hyödynnetään myös ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden palautteenkeruussa. Kaikki koulutusohjelmat saamassa osaamisperustaiset integroidut opsit SAMK on toteuttamassa merkittävää opetussuunnitelmauudistusta. Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön 1.8.2008. Uudistuksessa on olennaisinta siirtyminen oppiainelähtöisistä opetussuunnitelmista integroituihin osaamisperusteisiin opetussuunnitelmiin. Tämä edellyttää opettajien työn kehittymistä entistä enemmän yhteisölliseksi toiminnaksi. Opetussuunnitelmissa kiinnitetään tietoista huomiota osaamisen ydinainekseen ja tiukan ammattierityisen osaamisen lisäksi muun muassa yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen ja moniammatillisuuteen. Koko opetushenkilöstölle on pidetty koulutuspäiviä, joissa on tuotu esiin sekä kansalliset linjat että tehty näkyväksi SAMKin omaa osaamista ja hyviä käytäntöjä. Opetussuunnitelmaprosessiin kuuluu myös mittava toimialojen sisäinen, toimialojen välinen, koulutusohjelmien sisäinen ja koulutusohjelmien välinen yhteistyö. Riba-hankkeessa opetussuunnitelmayhteistyön kautta lisävauhtia liiketalouden koulutusohjelman kansainvälistymiseen Riba-hanke (Raising international business awareness) on kuuden eurooppalaisen korkeakoulun opetussuunnitelmayhteistyöhanke. Mukana olevat maat ovat Belgia (koordinaattori), Hollanti, Saksa, Liettua, Turkki ja Suomi. Hankkeessa jokainen osallistuja suunnitteli 30 opintopisteen omaan maahan ja omaan erityisosaamiseen perustuvan opintokokonaisuuden. Jokainen korkeakoulu voi lähettää ohjelmaan 25 opiskelijaa ja ottaa vastaan opiskelijoita. Hanke on lisännyt merkittävästi ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden määrää liiketalouden koulutusohjelmassa erityisesti Porin toimipisteessä. SAMK DKIT yhteistyö opetus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälistyminen, yrityskiihdyttämötoiminta ja verkossa opiskeleminen samassa paketissa SAMK toteutti yhteistyössä irlantilaisen partnerikorkeakoulun Dundalk Institute of Technology:n kanssa yhteistyöprojektin, jonka tavoitteena oli kehittää kahden yrityskiihdyttämöyrityksen liiketoimintaa. Yrityksille tarjottiin mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa opiskelijoiden tekemän tutkimus- ja kehitystyön avulla. Opiskelijat jaettiin 10 kansallisuudeltaan sekoitettuun ryhmään, joista viisi työskenteli irlantilaisen ja toiset viisi suomalaisen yrityksen kanssa. Opiskelijoiden kansainväliselle yhteistyölle rakennettiin yhteinen pohja SAMKin verkko-oppimisympäristöön, minkä lisäksi on-line kommunikointi hoidettiin sähköpostilla ja teamspeak-ohjelmalla. Pelit Poikkitieteellinen mediatuotannon opintoprojekti korkeakoulu- ja yritysyhteistyötä käytännössä Satakunnan ammattikorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu, Turun yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto toteuttivat yhteistyössä Satakunnan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen ja yksityisen yrityksen kanssa tähän asti laajimman ja konkreettisimmanyhteistyöprojektin opintoprojektin muodossa. Kohderyhmänä olivat toteuttavien oppilaitosten opiskelijat. Tavoitteena oli antaa opiskelijoille käsitys monimediatuotannosta. Opintojakso toteutettiin intensiivitoteutuksena. Opetuksessa Taideteollinen korkeakoulun vastuulla oli idean tuotteistaminen, monimediatuottajan rooli ja virtuaalitilan kysymykset, Turun yliopiston vastuulla mediakulttuuri ja mediateoria, Tampereen teknillisen yliopiston vastuulla multimediatekniikka, SAMKin vastuulla virtuaalitilatekniikka ja Satakunnan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen ja Villilän Studioiden vastuulla animaatiotekniikka, äänisuunnittelu ja videotuotanto. Yhteistyö koettiin onnistuneeksi. Moniammatillista opiskelua OPETA-hankkeessa Opetusterveyskeskus- eli OPETA-hankkeessa hoitotyön- ja terveydenhoitotyön opiskelijat opiskelevat yhdessä lääketieteen opiskelijoiden kanssa perusterveydenhuollossa aidoissa asiakas- ja potilastilanteissa. Toteutettu koulutus on iso askel moderniin toimintatapaan sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja lääkärien työssä. Opiskelijat ovat arvioineet harjoittelun OPETA-hankkeessa erinomaiseksi oppimismuodoksi. LAP- SOS-hankkeen kehittelyn kautta OPETA-työskentelyyn ovat liittymässä myös sosiaalialan opiskelijat. Hanketta hallinnoi Porin kaupunki. Erikoistumisopintojen kysyntä edelleen nousussa Ammatilliset erikoistumisopinnot aloitti syksyllä 2006 ennätysmäärä uusia aikuisopiskelijoita, kaikkiaan 276 henkilöä. Pääosa opetustarjonnasta on 30 opintopisteen erikoistumisopintoja. Ensimmäiset ammatilliset eri-

3 koistumisopinnot alkoivat Satakunnan ammattikorkeakoulussa syksyllä 1997 ja siitä aina vuoden 2006 loppuun mennessä on todistuksia kirjoitettu yhteensä 1790 kappaletta. Opiskelijakunta SAMMAKKOn ja SAMKin välille sopimus vertaistutoroinnin järjestämisestä SAMMAKKOn ja SAMKin välille on valmisteltu allekirjoitusta vailla oleva sopimus, jossa SAMK ja Opiskelijakunta sitoutuvat siihen, että Opiskelijakunta tuottaa SAMKille vertaistutorointitoiminnan vaatimat tehtävät vuosina 2007 ja 2008 yhteistyössä SAMKin kanssa. Opiskelijakunta tuottaa sopimuksen mukaan vertaistutoreiden rekrytoinnin, valintaprosessin, kouluttamisen, koordinoinnin, tiedottamisen ja muut asiaan liittyvät oheistoimnnot. Sopimuksen mukaan toiminta arvioidaan viimeistään lokakuussa 2008. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Kokemukset T&K-toiminnan uudesta organisoinnista hyvät kokemukset SAMK organisoi tutkimus- ja kehittämistoimintansa uudella tavalla vuonna 2005. Vastuu t&k-toiminnasta siirrettiin erillisestä palvelukeskuksesta toimialojen vastuulle. Kullekin toimialalle valittiin sisäisellä haulla toimialajohtajan alaisuudessa toimiva määräaikainen tutkimusjohtaja. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli saada t&k-toiminta tiiviimpään yhteyteen opetusprosessin kanssa ja saada entistä useampi opettaja tekemään osan työpanoksestaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Sisäinen kehittämistavoite näyttäisi toteutuvan vähintään hyvin. Myöskään uudistuksen mahdolliseksi haitaksi ennalta tunnistetusta näkyvyyden vähenemisestä O Sadan poistuttua markkinoilta ei ole ollut merkkejä. Monialaisuus hankkeissa vahvistumassa Vuonna 2006 käynnistyi kolme kaikkia toimi- ja koulutusaloja koskevaa laajaa hanketta: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälisyysvalmiuksien nostaminen, Asiakkuudenhallinta sekä Hyvinvointi ja teknologia. Hyvinvointi ja teknologia-hanke koostuu kolmesta osahankkeesta, jotka ovat Sähköinen potilasohjaus, ITPV:n arkipäiväistäminen senioriväestön hyötykäyttöön ja Automaatio ja uuden sukupolven verkot saumattomassa palveluketjussa. Hankkeet jatkuvat vuodelle 2007. Esimerkkinä jatkuvista monialaisista projekteista voidaan mainita sosiaali- ja terveysalan liiketalouden asiantuntemusta ja tekniikan kokemusta yrityskiihdyttämötoiminnassa hyödyntävä VERKA-hanke. Samoin jatkui tekniikan vetämä Reaaliaikaista diagnostiikkaa hyvinvoinnin ja teollisen tuotannon tarpeisiin projekti, joka liittyy sosiaali- ja terveysalan Lämpökameraprojektiin ja jossa liiketalous laatii liiketoimintasuunnitelman uudelle yritystoimintakonseptille. Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan kansainvälisyys vahvistumassa SAMKin strategisena tavoitteena on löytää kansainvälisiä avainpartnereita, joiden kanssa voidaan tehdä laajaa opetukseen, tutkimukseen ja kehittämistoimintaan sekä aluekehitykseen liittyvää yhteistyötä. Tavoitteena on myös kehittää yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa alueen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan kansainvälisiä verkostoja. Kuluvana vuonna SAMKin kansainvälisiä partnereita t&ktoiminnassa olivat mm. Fachhochschule Gelsenkirchen, Högskolan Dalarna, University of Lancashire, Universiteit Leuven ja Fachhochschule Ludwigshaven. Lisäksi esim. merenkulun SafeOscar-hankkeessa on ollut useita ulkomaisia kumppaneita ja tekniikka on ollut edelleen mukana EU:n Proton-verkostohankkeessa. Ruotsalaisten ja saksalaisten kumppanien kanssa yhteistyössä suunniteltu ERA-Net-ohjelmaan kuuluva REPRASSACASH-hanke läpäisi kansainvälisen arvioinnin, mutta kaatui muiden osapuolten kansallisen rahoituksen eväämiseen. Virkeätä toimintaa T&K-strategiaan kirjatuilla painopistealueilla Strategiaan kirjatut painopisteet ovat johtaminen ja yrittäjyys, automaatio, elektroniikka, tietoliikenne, energia ja ympäristö, hyvinvointiosaaminen sekä pk-yritysten liiketoimintaosaaminen. Johtamiseen panostaminen näkyy selvimmin ylempien amk-tutkintojen opinnäytetöissä ja yrittäjyyteen panostaminen yrityskiihdyttämö- ja sukupolvenvaihdostoiminnassa. Kaikilla tekniikan painopistealueilla on ollut toimintaa ja julkisrahoitteisia projekteja. Myös automaatioteknologian ylempään amk-tutkintoon on panostettu. Lisäksi meriteknologia on noussut korkeakoulujen yhteistyöstrategian kautta yhdeksi kärkihankkeeksi. Hyvinvointiosaamisen kehittämisessä kaikki ikäluokat ovat olleet esillä.

4 Valtakunnallinen hyvinvointialan hanke yhdistää monen amkin monialaista osaamista SAMK, Laurea ja TuAMK toteuttivat yhdessä hyvinvoinnin pilottiverkostohankkeen. Jokainen ammattikorkeakoulu toi hankkeeseen monialaisen osaamisensa (hyvinvointi, tietoliikenne, tietotekniikka, verkot, infrapuna, kuvankäsittely). Tavoitteena oli projektoida sovellus, jossa toteutetaan kunnossapidon teolliseen tuotantoon tai hyvinvointiin liittyvä reaaliaikainen tiedonsiirto. Kohteeksi valittiin verenkierron muutosten kuvantaminen infrapunatekniikalla ja saadun datan reaaliaikainen siirto erityyppisten verkkojen yli (IP, puhelin, langaton, UHF, digi) joko mobiiliin päätelaitteeseen tai digiboxiin. Lisäksi analysoitiin sovellus road mapmuodossa kuvaten mahdollisia hyvinvoinnin kaupallisia että teknologisia sovelluksia. Pilottiverkosto osoittautui erinomaiseksi tavaksi muodostaa T&K -pohjaista hyvinvointiteknologian kehittämisverkostoa Etelä - Suomen alueelle sen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen koheesion edistämiseksi. Alue on suuruudeltaan sen eurooppalaisia, aasialaisia ja amerikkalaisia esimerkkejä vastaava. ALUEKEHITYS SAMKin hankkeiden tuloksena alueelle pysyviä rakenteita ja käytäntöjä SAMKin t&k-hankkeissa on valmistunut mm. Satakunnan hyvinvointihankerekisteri, Karhukuntien palvelusetelijärjestelmä ja yleisölle jaettava Kotitalousvähennysopas. Hyvinvointihankerekisteri palvelee niitä tahoja, jotka ovat kiinnostuneet Satakunnan hyvinvointialan hanketiedoista, hankkeiden toteuttajista, toimenpiteistä ja hankkeiden omista www-sivuista. Vuoden 2006 lopussa rekisteriin oli ilmoittautunut yhteensä 103 hanketta tai projektia. Palvelusetelihankkeen avulla luotiin toimintamuoto, jossa kunnat sitoutuivat ostamaan rekisteröidyiltä hyvinvointipalvelujen tuottajilta palveluseteliä vastaan hyvinvointipalveluita. Hankkeen jatkohallinnointi siirtyi SAMKilta Harjavallan kaupungille vuoden 2006 lopussa. ESR-projektina toteutetussa kotitalousvähennysopas-projektissa laadittiin kansalaisille esite kotitalousvähennyksestä. Esitteen laatijoina olivat muun muassa sekä SAMKin että Kankaanpään aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijat. Vuonna 2005 käynnistyneen SAMKin, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän, Rauman kaupungin ja alueen potilasjärjestöjen yhteistyössä toteuttaman hankkeen tuloksena perustettiin Raumalle perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakkaille yhteinen potilasoppimiskeskus Tietotorni. Ikäihmiset voimavarana projektin aloitteesta Poriin perustettiin Vanhustuki ry, joka mm. koordinoi vanhusneuvolakokeilua Porin keskustassa. Toward Active Old Age projektin tuloksena perustettiin koko maan kattava Vanhustyön osaajat yhdistys. Yrityskiihdyttämö jatkaa voittokulkuaan Yrittäjyyden edistämisen työkalu on ollut Satakunnan ammattikorkeakouluun perustettu myös koulutuksen laatuyksikköpalkinnolla palkittu yrityskiihdyttämö, jonka mentoriprosessia on sovellettu jo 127 joko perustettuun tai perustamisvaiheessa olevaan yritykseen. Kiihdyttämöprosessi on synnyttänyt alueelle perustettujen osaamisintensiivisten yritysten kautta jo lähes 200 työpaikkaa tai varmistanut yrittäjäpolvenvaihdosprosessin kautta noin 70 työpaikan säilymisen. Yrittäjyyden edistämisestä valtakunnallinen palkinto Yrittäjyyden edistämisessä voi ansioituakin, Matti Lähdeniemi palkittiin ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkoston ensimmäisellä palkinnolla yrittäjyyden edistämiseksi tehdystä työstä, jossa tärkeää on vahvistaa ammattikorkeakoulun kykyä synnyttää vahvaan omaan näkemykseen perustuvaa yrittäjyyttä. Näkemys syntyy koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan, yrittäjyyden sekä opiskelijan aktiivisesta vuorovaikutuksesta. Sosiaali- ja terveysalalle tunnustusta Sydäntautiliitolta Sydäntautiliitto nimesi SAMKin vuoden 2006 merkittäväksi kansalaisten terveyden edistämisen toimijaksi. Tunnustuksessa korostui SAMKin vahva rooli sekä kansalaisten keskuudessa tehdyssä sairakusia ehkäisevässä työssä että opetuksen asiantuntemuksessa terveysalan koulutuksessa. Ensiksi mainitussa on opiskelijoiden rooli ollut olennainen. JYVA-hanke valmistui ja jalkautumassa JYVA-hanke eli Julkisten tutkimuslaitosten yhteiskunnallinen vaikuttavuus-hanke oli VTT:n asiantuntijoiden koordinoimassa hanke, jossa olivat mukana SAMKin lisäksi Helia, PVTT ja MTT. Hankkeessa tarkas-

5 teltiin ja kehitettiin tutkimuksen ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointikäytäntöjä, haasteita ja mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Ammattikorkeakoulujen osalta tarkastelu keskittyi t&k - toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuraamiskäytäntöihin ja toimenpiteisiin ja vaikuttavuuden arviointiin liittyviin kehittämishaasteisiin. Kyseessä ei ollut tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi, vaan t&k - hankkeita koskevan johtamisen ja seurannan käytäntöjen ja valmiuksien kehittäminen SAMKissa. Hanke palveli erinomaisesti SAMKin tavoitteita ja aihe oli myös ajankohtainen, koska aluevaikutus on yksi SAMKin kolmesta ydinprosessista ja muodostaa myös merkittävän osan käyttöönotossa olevaa käytännössä aluevaikutuksen ohjaustyökalua eli BSC-mittaristoa. ALUEELLINEN KORKEAKOULUYHTEISTYÖ Alueellisessa korkeakouluyhteistyössä strategian pohjalta käytännön toimiin Satakunnan korkeakoululaitos 2008 strategia on etenemässä konkreettiseen toteutukseen laajalla rintamalla. Strategiatyön johtoryhmä on perustanut strategian pohjalta 11 työryhmää ja määritellyt niille tavoitteet. Eri korkeakoulut ovat nimittäneet työryhmiin omat jäsenensä (noin 130). Työryhmät laativat annetun tehtäväkuvauksen pohjalta toimintasuunnitelman ja raportoivat etenemisestään strategiatyön johtoryhmälle. Tavoitteena on edetä selviin esityksiin yhteistyön toteuttamisesta. Korkeakoulut ovat myös palkanneet yhteistyössä asiamiehen, jonka tehtävänä on koordinoida asetettujen työryhmien toimintaa, valmistella esityksiä strategiajohtoryhmän päätettäväksi ja valmistella vuoden 2007 loppuun mennessä esitykset Satakunnan korkeakoululaitoksen vaihtoehtoisista toimintamalleista vuonna 2010. Porin yliopistokeskukselta aloite täydennyskoulutuksen yhtiöittämisen mahdollisuudesta/esa Porin yliopistokeskuksessa on valmisteltu täydennyskoulutustoiminnan yhtiöittämistä. Loppuvuodesta UC Pori ehdotti yhteisen selvityksen tekemistä, jossa olisi Satakunnassa toimivien korkeakoulujen lisäksi myös muita tahoja. Selvitys on tarkoitus tehdä syksyyn 2007 mennessä. Koska maksullisena palvelutoimintana toteutettava täydennyskoulutus on vain osa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutusta ja aluekehitystoimintaa, on rajauskysymyksiin ja toisaalta jo nykyorganisaatioiden yhteistyömahdollisuuksiin kiinnitettävä huomiota selvitystyössä. SISÄINEN TOIMINTA: ONNISTUMISIA JA HAASTEITA Porin kaupungin uudet vuokrakäytännöt kiristävät SAMKin taloutta Porin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 20.11.2006 päättänyt Satakunnan ammattikorkeakoulun talousarviosta vuodelle 2007. SAMKin talousarvioehdotuksesta ja aikaisemmasta käytännöstä poiketen Porin kaupunki alkaa periä pääomavuokraa Porin kaupungin pääomistajana olevien kiinteistöyhtiöiden Vääntiö Oy:n ja Kiinteistö Oy AMKin tiloista. Menettely on SAMKin näkemyksen mukaan ristiriidassa sopijaosapuolten hyväksymien vuokrasopimusehtojen kanssa ja nostaa Porin kaupungissa toimivien toimipisteiden vuokraa 840 000 euroa. Sen lisäksi Porin kaupunki korottaa omista tiloistaan perimää vuokraa 38,5 %. Korotukset kiristävät SAMKin taloutta yhteensä 1 100 000 euroa vuonna 2007. Laadunhallintajärjestelmän uudistaminen loppusuoralla uusia prosessien laatua varmistavia ja kehittäviä käytäntöjä SAMKin uudistettu laadunhallintajärjestelmä pohjautuu ISO9001:2000 ja ISO9004:2000 standardeihin. Laatukäsikirja tulee kattamaan koko SAMKin toiminnan. ISO-standardistoon sisältyvä prosessimaisen toimintamallin ja asiakaslähtöisyyden toteuttaminen ovat auttaneet tunnistamaan prosessien laadun varmistamisen kannalta vahvistettavia menettelyjä. Koko SAMKissa on otettu käyttöön joka opintojaksoon liittyvä opintojaksopalaute ja palautteen käsittelymekanismit. Uuden henkilöstön perehdyttämisohjelma on uudistettu. Uudistuneessa käytännössä painottuvat suunnitelmallisuus, toteutumisen seuranta ja perehdytyksen arviointi. Jokaiseen opintojaksoon liittyvä opettajan laatima opintojaksoseloste on otettu käyttöön kaikilla toimialoilla, samoin selosteeseen liittyvät vahvistamismenettelyt on luotu. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ollaan ottamassa käyttöön hankkeiden esi- ja jälkiarviointikäytäntöä. Laadunvarmistamisprosessissa on otettu käyttöön sisäiset auditoinnit ja johdon katselmoinnit. SAMK on kouluttanut omasta henkilökunnasta sisäisten auditointien toteuttamista varten arvioitsijapoolin. Laatukäsikirjan kuvausosan valmistuttua suurena haasteena on uusien käytäntöjen jalkauttaminen toiminnaksi.

6 Strategiauudistus tehostamassa tavoitteellista toimintaa Henkilöstö antoi vuoden 2003 henkilöstötutkimuksessa selvää palautetta SAMKin strategioista. Vastaajien mielestä johto viestitti tavoitteista ja päämääristä epäselvästi ja strategiat aukenivat vain joka toiselle vastaajalle. Tästä käynnistyi strategioiden sekä sisällöllinen että rakenteellinen uudistaminen. SAMKin strategiasalkku muodostuu nyt yleisstrategiasta, jossa kuvataan mm. SAMKin toimintaa ohjaavat arvot, valinnat ydinprosesseiksi ja strategiakauden strategiset tavoitteet. Yleisstrategiaa täydentävät eri toiminta-alueita (esim. aikuiskoulutus, kirjasto- ja tietopalvelut tietohallinto, tutkimus ja kehittämistoiminta) tarkemmin kuvaavat yhteisellä perusrungolla toteutetut osastrategiat. Kaikkien strategioiden kausi vastaa tavoitesopimuskautta. Strategioiden toteutumista tuetaan yhdeksi strategisen johtamisen välineeksi valitulla tasapainotetulla mittaristolla (BSC), jonka strategiset tavoitteet ovat yhtenevät yleisstrategiaan kirjattujen strategisten tavoitteiden kanssa. SAMKissa strategiat vahvistaa hallitus. Hyvät kokemukset opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston ja tutkimuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston toiminnasta SAMKissa on toiminut vuodesta 2005 opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto ja tutkimuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto. Nimiensä mukaisesti opetusneuvosto vastaa opetusprosessin ja tutkimusneuvosto tutkimus- ja kehittämistoimintaprosessin kehittämisestä. Neuvostoille kuuluu myös ko. prosessien laadunhallinnan kehittäminen. Opetusneuvoston puheenjohtajana toimii kehitysjohtaja ja tutkimusneuvoston puheenjohtajana yksi toimialajohtajista. Asiantuntijajäsenet tulevat toimialoilta. Vuonna 2006 neuvostot mm. valmistelivat tavoitesopimukseen 2007-2009 kirjatut kehittämistavoitteet ja ovat vastanneet uudistuvassa laatujärjestelmässä vastuullaan olevien prosessien ja arviointikäytäntöjen kuvaamisesta. Kokemukset neuvostojen toiminnasta ovat hyvät. Imagotutkimuksen tulos rohkaiseva SAMK toteutti ensimmäisen väestön osalta Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Etelä- Pohjanmaalle ja työnantajien osalta Satakuntaan ulottuvan imagotutkimuksen. Saatua palautetta voidaan pitää rohkaisevana. Yleisarvosanaksi muodostui 8,1 (asteikko 4 10). Tunnettuus oli vastaajien keskuudessa hyvä. Tavoitemielikuvista opetuksen laatu ja monipuolinen koulutustarjonta kuvasivat SAMKia parhaiten. Myös arvostus työmarkkinoilla, valmistuneiden hyvä työllistyminen ja hyvä maine olivat mielikuvien kärjessä. Neljä prosenttia piti SAMKia maan parhaana ammattikorkeakouluna, 27 % yhtenä parhaista ja 55 % hieman keskitasoa parempana. Parantamista SAMKilla on tehdyn tutkimuksen mukaan ennen kaikkea muista ammattikorkeakouluista erottumisessa ja yritysyhteistyön kehittämisessä. MUUTA SAMK luomassa uutta opintotukiasioiden käsittelyn vakuutuspiiri ammattikorkeakoulumallia SAMKin ja Kelan Porin toimiston välillä käynnistettiin 19.7.2004 vuoden kestävä pilottihanke, jossa Kelan vakuutuspiiri otti vastuulleen SAMKin opintotukiasiat. Siihen asti kaikkien 29 ammattikorkeakoulun opintotukiasiat oli käsitelty keskistetysti Jyväskylässä Opintotukikeskuksessa. Keskitetty järjestelmä ruuhkautti Opintotukikeskuksen työt ja opintotukiasioiden käsittelyajat venyivät opiskelijoiden kannalta liian pitkiksi. Pilotin tavoitteena olikin Opintotukikeskuksen työn tasaaminen, Kelan palveluverkoston säilyttäminen ja opintotukihakemusten käsittelyaikojen lyhentäminen. Pilotin onnistumista kuvaa se, että malli on nyt laajennettu useampiin ammattikorkeakouluihin ja vakuutuspiireihin. Kelan pääjohtaja ja johtaja ovat hyväksyneet Opintotukikeskuksen aloitteen, jolla 11 ammattikorkeakoulun opintotukiasioiden käsittely siirretään pysyvästi paikallisen vakuutuspiirin tehtäväksi.

7 YHTEENVETO TASO 2004-2006 ESITETTYJEN KEHITTÄMISTAVOITTEIDEN TOTEUTUMI- SESTA Rakenteellinen kehittäminen SAMKin lautakunnan esityksen pohjalta päätettiin, ettei sosiaali- ja terveysalalle Harjavaltaan ja liiketalouteen Kankaanpäähän oteta uusia opiskelijoita enää vuonna 2009. Myös aikaisemmin aloitettujen koulutusten siirtämisestä Harjavallasta ja Kankaanpäästä muihin toimipisteisiin on olemassa lautakunnan päätökset. Opetuksen kehittäminen Verkko-opetusosaamista ja -tarjonta Opettajien verkko-opetusosaamistavoitteet saavutettiin hyvin. OPE.FI I-taso on 100 %:lla, II-taso 80 %:lla ja III-taso 30 %:lla. Opiskelijoiden suorittamien verkko-opintojen kokonaismäärä saavutettiin. Suoritukset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti opiskelijoiden keskuudessa. Verkko-opetustarjonnassa on ollut tavoitteen mukainen kasvu (vähintään 25 %). Kasvua on tapahtunut erityisesti opintojaksojen sisällä toteutettavassa verkko-opetuksessa. Kokonaan verkko-opetuksena toteutettujen määrässä sen sijaan ei ole välttämättä ollut tavoitteen mukaista kasvua. VirtuaaliAMK:ssa toteutettu tarjonta on kasvanut merkittävästi. Opintojen ohjauksen kehittäminen SAMKin oman tutorointimallin kehittämiseksi toteutettiin itsearviointi, jonka pohjalta ollaan siirtymässä kokonaisvaltaisempaan ohjausmalliin. Kokonaisvaltaiseen ohjauksen malliin sisällytetään mm. koko opiskelukaaren ajalle aikaisemmin erillään kehitetyt tutorointi ja uraohjaus. Itsearvioinni pohjalta osoittautui myös tarpeelliseksi kehittää erityisesti opiskelijoiden vertaistutorointia. Vertaistutoroinnin kehittämiseksi käynnistettiin tehostettu yhteistyö Opiskelijakunnan ja SAMKin välillä. Opetustarjonta-aikataulujen rationalisointi Aikataulurationalisointi jätettiin odottamaan käynnissä olevaa opetussuunnitelmauudistusta. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 2008. Aikataulurationalisoinnin kannalta merkittävää on yhteinen moduulirakenne. Kirjaston rooli opetuksessa Kirjastostrategia uudistettiin. Kirjasto- ja tietopalvelujen roolia opetusprosessissa vahvistettiin. Edustajat osallistuvat aktiivisesti mm. opetussuunnitelmaprosessiin ja verkko-opetuksen toteutukseen ja kehittämiseen. Valmistuvat opiskelijat ovat antaneet kirjastopalveluista erittäin hyvän palautteen 3,5 asteikolla 1-4 (OPA- LA-kyselyyn liitetty kysymys). Harjoittelun kehittäminen Harjoittelun kehittämistä varten on toiminut toimialojen edustajista koottu kehittämisryhmä. Ryhmä on todennut toimialojen harjoittelukulttuurit hyvin erilaisiksi, mikä on hidastanut yhteisten toimintaperiaatteiden ja suositusten aikaansaamista. Ryhmä on kuitenkin edennyt asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Opinnäytetöiden laadunvarmistusmalli Varsinaista laadunvarmistusmallia ei toistaiseksi ole. Opinnäytetyöprosessi auditoitiin keväällä 2006. Sopimuskauden aikana laadittiin kuitenkin arvioinnin tueksi koko SAMKille yhteiset tavoitetasokuvaukset, otettiin käyttöön numeerisen arvioinnin rinnalle kirjallinen lausunto ja perustettiin SAMKin oma opinnäytetietokanta. Opinnäytetyön ohjausta on kehitetty mm. opinnäytetyön mentorointiprojektissa ja ryhmätyöohjausprojektissa. Molemmat projektit jatkuvat edelleen. Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus ja kehittämistoiminta Keskeisin uudistus kuluneella sopimuskaudella t&-k-toiminnassa oli toiminnan uudelleenorganisointi. Tutkimus- ja kehittämiskeskus O Sadasta luovuttiin ja vastuu t&k-toiminnasta siirrettiin toimialoille. Toimialajohtajien alaisuuteen rekrytoitiin tutkimusjohtajat. Toimintansa aloitti myös tutkimuksen ja kehittämistoiminnan arviointi- ja kehittämisneuvosto. Neuvoston toimikausi on neljä vuotta. Neuvoston tavoitteena on

8 ollut ensimmäisen toimintavuotensa aikana koota toimialoittain tapahtuva toiminta yhdeksi SAMKin tietokokonaisuudeksi ja mitattavaan muotoon. Keskeistä kehittämisessä on ollut tutkimuksen ja kehittämistoiminnan laadunhallintamenettelyjen luominen ja systematisointi. Laatuprosesseja on kehitetty kolmella tasolla: laatukäsikirjaan on tehty prosessikuvaukset ja määritelty vastuut, tasapainotettuun mittaristoon (BSC) on tehty mittaristomäärittelyt ja hankeprosessiin on luotu systemaattinen hankkeen esiarviointi- ja jälkiarviointimenettely. Alumnitoiminnan vahvistaminen Alumnitoiminnassa ollaan siirrytty toimiala- ja toimipistekohtaisesta toiminnasta koko SAMKin kattavaan alumnitoimintaan. Erityiskehittämiskohteena on ollut säännöllisen alumnitiedotuskäytännön luominen. Toiminnan vaikuttavuuden tutkiminen SAMKista valmistuneille ja heidän työnantajilleen suunnattu seurantatutkimus toteutettiin syyskuussa 2004. Tutkimus on raportoitu SAMKin julkaisusarjassa nimellä Mitä teille kuului vuonna 2004? Sen sijaan jatkotutkinnon suorittaneille ja erikoistumisopinnot suorittaneille suunnattava seurantatutkimus siirtyi myöhempään ajankohtaan. Kansainvälistäminen SAMK on onnistunut kansainvälisessä toiminnassaan vuosina 2004-2006 lisäämään kansainvälistymismahdollisuuksia mm. tukemalla opiskelijoiden harjoittelua ulkomailla, nostamalla apurahatasoja sekä lisäämällä opettajavaihtoja. Kv-toiminnan painopisteenä on edelleen ollut henkilövaihto, maantieteellisesti yhteistyö on keskittynyt EU-maiden lisäksi Venäjälle, Thaimaaseen sekä Yhdysvaltoihin. Toimialat ovat valinneet avainpartnereita, joiden kanssa pyritään monipuolistamaan ja syventämään yhteistyötä vaihtojen ulkopuolelle. SAMK on ollut mukana myös valtakunnallisessa kv-toiminnassa osallistuen aktiivisesti sekä kansallisiin että alueellisiin kv-yhteistyöverkostoihin. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön koulutustaso ja kouluttautumishalukkuus ovat pysyneet hyvinä. Henkilöstön osaamisen kehittämisen pohjaksi kaikilla toimialoilla laadittiin laajat osaamistarve- ja osaamisselvitykset eli osaamisstrategiat. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisaatiomuutoksella T&K-toiminta vietiin toimialojen vastuulle. Yhtenä tavoitteena oli saada T&K-prosessi lähemmäksi opetusprosessia ja jokaista opettajaa. Opettajakunnan virtuaaliympäristötaidot ovat kehittyneet hyvin (kts. opetuksen kehittäminen). Kehityskeskustelukäytäntöjä on uudistettu laatuprojektin yhteydessä. Tutkimustaitojen kehittämiseksi on järjestetty kaikille koulutusaloille yhteisiä koulutuksia. Laatujärjestelmän osana käyttöön on otettu myös kaksi kertaa vuodessa toistettava indikaattorityyppinen tyytyväisyysmittaus.