Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE



Samankaltaiset tiedostot
Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN MÄÄRÄYS HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMIEN METSÄVAHINKOJEN ARVIOIMISESTA JA KORVAUSTEN LASKEMISESTA

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Valtioneuvoston asetus

Hirvivahinkojen maastoarviointiohje

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

SISÄLLYS. N:o 366. Laki. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 12 :n muuttamisesta

1. MAASTOARVIOINTIOHJE... 3

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

1 Tivax Professional 4.5

40VUOTISJUHLARETKEILY

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

METSÄ SUUNNITELMÄ

n.20,5 ha

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli

E-RESULTS LITE -OHJEET

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Ajokorttimoduuli Moduuli 2. - Laitteenkäyttö ja tiedonhallinta. Harjoitus 1

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Metsänpoika - metsästysseurojen karttaohjelma

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Skype for Business pikaohje

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Sisäänkirjautuminen Tallennus/raportit (YAP) Tallennusohjelma

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Ksenos Prime Käyttäjän opas

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Jahtipaikat.fi Käyttöohje

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Epooqin perusominaisuudet


Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

~KTJ. Page 1 of 1. Iwww.ktj.fi/tuotanto/selaintietopal velulsivusto/tuloste/karttatuloste.html?lang= FI

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

Asennuksessa kannattaa käyttää asennusohjelman tarjoamia oletusarvoja.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

1 Tivax siirto uuteen koneeseen

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

A. Peruskäyttöohje Digilehtiö

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Transkriptio:

Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE Tämä käyttöohje on tarkoitettu käsikirjaksi arvioitaessa hirvieläinten taimikoille ja taimikkovaihetta varttuneemmille puustoille aiheuttamia vahinkoja. Ohjeessa on kuvattu vahinkojen arviointimenettely maastossa kasvu- ja laatutappiokorvauksen laskennassa käytettävän Hivala -ohjelman asennus ja käyttö kasvu- ja laatutappiokorvauksen laskentaperusteet. Hirvieläinvahinkojen korvaamisesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 1162/2000. Tämän käyttöohjeen mukainen arviointimenettely vahvistetaan otettavaksi käyttöön 02.04.2001 lähtien MMM:n päätöksen Dnro 1218/621/2001 mukaisesti. Käyttöohjeessa viitataan lisäksi maa- ja metsätalousministeriön päätökseen metsälain soveltamisesta (224/1997).

SISÄLLYS 1. MAASTOARVIOINTI...1 1.1. YLEISTÄ...1 1.2. HIRVIELÄINVAHINGON ARVIOKIRJA...1 1.3. VAURIOLUOKAT...2 1.3.1. Mänty...2 1.3.2. Kuusi, lehtikuusi...2 1.3.3. Rauduskoivu, hieskoivu, visakoivu, haapa, hybridihaapa ja muut lehtipuut...3 1.4. USEAMMAN KUIN YHDEN PUULAJIN TAIMIKOT JA KAKSIJAKSOISET TAIMIKOT...4 2. LASKENTAOHJELMA...4 2.1. HIVALA -OHJELMAN ASENNUS...5 2.2. TIETOJEN SYÖTTÖ...5 2.2.1. Lähtötiedot...6 2.2.2. Hirvieläinvahingon arviokirja...6 2.2.3. Koealatiedot...7 2.2.4. Aiemmin maksettu kasvu- ja laatutappiokorvaus...7 2.2.5. Odotusarvolisä taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle...8 2.2.6. Lisätietoja...8 2.3. KORVAUKSEN LASKENTA...8 2.4. LOMAKKEEN TIETOJEN KORJAUS...9 2.5. TALLENNUS JA TULOSTUS...10 3. APUTAULUKKO JA LASKENTAKAAVAT...10 3.1. APUTAULUKKO...10 3.2. KOKONAAN TUHOUTUNEIDEN TAIMIEN LUKUMÄÄRÄ...11 3.3. KASVU- JA LAATUTAPPIOKORVAUS...12 4. KORVAUS TAIMIKKOVAIHETTA VARTTUNEEMMALLE PUUSTOLLE...13 4.1. YLEISTÄ...13 4.2. KORVAUKSEN LASKENTA...14 LIITTEET Liite 1: Esimerkkejä maastoarvioinnista Liite 2: Esimerkkejä Hirvieläinvahingon korvauslaskelmista Liite 3: Korvauksen laskeminen taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle Liite 4: Laskentapohja korvauksen laskemiseksi taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle Liite 5: HiVaGUI -lomake Liite 6: Esimerkki aputaulukosta Liite 7: Hirvieläinvahingon arviokirja / Blankett för värdering av hjortdjursskador Liite 8: Koealalomake / Provyteblankett Liite 9: Tiivistelmä vaurioluokista Erilliset metsäkeskuskohtaiset liitteet: hirvivahinkoarvioinnin aputaulukko odotusarvokertoimet

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 1(15) 20.03.2001 1. MAASTOARVIOINTI 1.1. Yleistä Arvioinnin aluksi on yleensä hyvä kiertää ilmoitettu vahinkoalue kokonaisuudessaan läpi yleiskuvan saamiseksi vahingosta ja sen varmistamiseksi, että kyseessä on hirvieläinten aiheuttama vahinko. Alustavan arvion perusteella vahinkoalue tulee tarvittaessa jakaa vahinkokuvioihin. Kuvioiden erottamisen perusteena voi tällöin olla esimerkiksi pääasiallinen kasvatettava puulaji, taimikonhoitotarve osalla vahinkoaluetta tai poikkeava jatkotoimenpide (uudelleen viljely / täydennysistutus). Kullekin vahinkokuviolle täytetään hirvieläinvahingon arviokirja (liite 7) ja lasketaan kasvu- ja laatutappiokorvaus. Arviokirjaan tulee lisätä ne liitteet, jotka on mainittu maa- ja metsätalousministeriön metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle antamassa määräyksessä Dnro 1218/621/2001. Vahinkokuvion pinta-alan alaraja on 0,1 hehtaaria. Vahinkojen arviointi tehdään linjoittaisella koeala-arvioinnilla käyttäen ympyräkoealoja, joiden koko on 50 m 2 (säde 3,99 m). Koealojen lukumäärää hehtaaria kohti määritettäessä voidaan ohjeena käyttää alla olevaa Tapion Maastotarkastusten ohjeissa esitettyä taulukkoa systemaattisen koealaverkoston mitoituksesta (versio 8.2.2001, s. 14). Taulukko 1. Systemaattisen koealaverkoston mitoitus. Kuvion koko, ha < 1.0 1,0-2,0 2,1-3,0 3,1-4,0 4,1-6,0 > 6,0 Linja- ja koealaväli, m Koealoja noin, kpl/ha 25 30 35 40 45 50 16 11 8 6 5 4 1.2 Hirvieläinvahingon arviokirja Vahingoittunut puulaji on se kasvatuskelpoinen puulaji, joka on mahdollista kasvattaa päätehakkuuseen asti, tai se puulaji, jonka hyväksi taimikonhoitotyöt on tehty tai tullaan tekemään. Keskipituus koealalla tarkoittaa ympyräkoealan mediaanipuun pituutta ennen hirvieläinvahinkoa. Keskipituus arvioidaan 10 cm:n tarkkuudella. Mikäli hirvieläimet ovat vahingoittaneet taimikkoa useana vuonna peräkkäin ennen arviointia, keskipituutena käytetään pituutta, joka vastaavalla vahingoittumattomalla taimella olisi ollut ennen viimeisintä vahinkoa. Mikäli vahingoittunut puulaji on visakoivu, keskipituuden lisäksi on arvioitava myös keski-ikä. Kultakin koealalta lasketaan kaikki vahingoittumattomat kasvatuskelpoiset taimet sekä kaikki hirvieläinten vahingoittamat taimet, jotka ovat olleet ennen vahinkoa kasvatuskelpoisia. Alle 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevista taimista lasketaan vain yksi taimi mukaan siten, että mikäli vahingoittuneen taimen läheisyydessä alle 0,5 m:n etäisyydellä on vahingoittumaton taimi, ei

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 2(15) 20.03.2001 vahingoittunutta tainta lasketa mukaan taimimäärään. Kasvatuskelpoisuus on määritelty maaja metsätalousministeriön päätöksessä metsälain soveltamisesta (224/1997). Saman päätöksen 7 :ssä on määritelty kasvatuskelpoiset puulajit ja 8 :ssä taimikon vähimmäistiheydet. Muun, kuin hirvieläimen (myyrä yms.) vahingoittamia kasvatuskelvottomia taimia ei lasketa mukaan taimimäärään. 1.3. Vaurioluokat 1.3.1. Mänty Ei kasvua tai laatua alentavaa pysyvää vahinkoa Taimelle ei katsota aiheutuneen kasvua tai laatua alentavaa pysyvää vahinkoa, jos taimessa on vain vähäisiä oksavaurioita. Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Taimi kuuluu vaurioluokkaan I, jos pääranka on katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta. Taimi kuuluu vaurioluokkaan II, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: Pääranka on katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. Pääranka on katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta ja koko ylin oksakiehkura on vaurioitunut. Taimessa ei ole päärankavauriota, mutta neulasmassasta on menetetty yli 75 %. Taimi kuuluu vaurioluokkaan III, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy: Pääranka on katkaistu kolmannen vuosikasvaimen kohdalta. Taimessa on pieni kuorivaurio. Taimi kuuluu vaurioluokkaan IV, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: Pääranka on katkaistu neljännen vuosikasvaimen kohdalta tai alempaa. Taimessa on päärankavaurio ja neulasmassasta on menetetty yli 75 %. Taimi on kuollut. Taimi on pensastunut. Taimessa on suuri kuorivaurio. Pieni kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 50 %. Suuri kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 50 %. 1.3.2. Kuusi, lehtikuusi

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 3(15) 20.03.2001 Ei kasvua tai laatua alentavaa pysyvää vahinkoa Taimelle ei katsota aiheutuneen kasvua tai laatua alentavaa pysyvää vahinkoa, jos taimessa on vain vähäisiä vaurioita latvakasvaimessa tai oksissa tai pääranka on katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta. Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Vaurioluokkaa I ei käytetä kuuselle aiheutuneita vahinkoja arvioitaessa. Taimi kuuluu vaurioluokkaan II, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy: Pääranka on katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. Taimessa ei ole päärankavauriota, mutta neulasmassasta on menetetty yli 75 %. Taimi kuuluu vaurioluokkaan III, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy: Pääranka on katkaistu kolmannen vuosikasvaimen kohdalta. Taimessa on pieni kuorivaurio. Taimi kuuluu vaurioluokkaan IV, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: Taimessa on päärankavaurio ja neulasmassasta on menetetty yli 75 %. Taimi on kuollut. Taimi on pensastunut. Taimessa on suuri kuorivaurio. Pieni kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 25 %. Suuri kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 25 % tai vaurion pinta-ala on yli 300 cm 2. 1.3.3. Rauduskoivu, hieskoivu, visakoivu, haapa, hybridihaapa ja muut lehtipuut Ei kasvua tai laatua alentavaa pysyvää vahinkoa Taimelle ei katsota aiheutuneen kasvua tai laatua alentavaa pysyvää vahinkoa, mikäli jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy: Päärangan katkaisukohdan läpimitta on korkeintaan 0,5 cm ja katkaistun osan pituus on enintään 1/3 taimen pituudesta. Taimessa on vain vähäisiä oksavaurioita. Vaurioluokka I Vaurioluokkaa I ei käytetä rauduskoivun, hieskoivun, visakoivun, haavan, hybridihaavan tai muiden lehtipuiden vahinkoja arvioitaessa. Vaurioluokka II Taimi kuuluu vaurioluokkaan II, jos

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 4(15) 20.03.2001 päärangan katkaisukohdan läpimitta on suurempi kuin 0,5 cm ja katkaistun osan pituus on enintään 1/3 taimen pituudesta. Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Taimi kuuluu vaurioluokkaan III, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: Päärangan katkaistun osan pituus on enemmän kuin 1/3 mutta vähemmän kuin 1/2 taimen pituudesta. Taimessa ei ole päärankavauriota, mutta lehtimassasta on menetetty yli 75 %. Taimessa on pieni kuorivaurio. Taimi kuuluu vaurioluokkaan IV, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: Taimessa on päärankavaurio ja lehtimassasta on menetetty yli 75 %. Taimi on kuollut. Taimi on pensastunut. Taimessa on suuri kuorivaurio. Pieni kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 25 %. Suuri kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 25 %, tai vaurion pinta-ala on yli 300 cm 2. 1.4. Useamman kuin yhden puulajin taimikot ja kaksijaksoiset taimikot Useamman kuin yhden puulajin taimikossa vahingoittuneeksi puulajiksi katsotaan se kasvatuskelpoinen puulaji, joka on mahdollista kasvattaa päätehakkuuseen asti tai se puulaji, jonka hyväksi taimikonhoitotyöt ensi sijassa on tehty tai tehdään. Koealalta luokitellaan oman puulajikohtaisen vaurioluokituksensa mukaisesti kukin taimi, joka on ennen hirvieläinvahinkoa ollut kasvatuskelpoinen. Arviokirjaan merkitään vahingoittuneeksi puulajiksi vain yksi puulaji. Mikäli taimikko on selkeästi kaksijaksoinen (esim. eri puulajit) ja molemman jakson taimia on vahingoitettu, täytetään arviokirja molemmille jaksoille erikseen. Muuten arviokirja täytetään vain vahingoittuneen jakson taimille. Toimenpide-ehdotus vahingoittuneille jaksoille tehdään ottaen huomioon molemmat jaksot. Hirvieläinten verhopuustolle aiheuttamia vahinkoja ei arvioida. Koealalomakkeeseen merkitään koealoilta myös toisen jakson taimien lukumäärä. Mikäli kaksijaksoisessa taimikossa vain jompaa kumpaa jaksoa on vahingoitettu, tähän sarakkeeseen merkitään koealoilta vahingoittumattoman jakson taimien lukumäärä. Tätä tietoa tarvitaan ehdotettaessa vahinkokuviolle toimenpidettä. 2. LASKENTAOHJELMA

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 5(15) 20.03.2001 2.1. HiVaLa -ohjelman asennus HiVaLa ohjelma on testattu ja todettu toimivaksi Microsoft WindowsNT 4.0 ja Windows 2000 -ympäristössä. Asennusohjelma tekee tarvittavat päivitykset, mikäli käytössäsi on tätä vanhempi versio, mutta saatat tarvita tällöin asennuksessa atk tukihenkilön apua. Metsäkeskuksiin on toimitettu kolme levykettä: HiVaLa 1.1 1/2, HiVaLa 1.1 2/2 ja Aputaulukko. Laita levyke HiVaLa 1.1 1/2 levyasemaan A:, kaksoisnapsauta Oma tietokone -kuvaketta, napsauta levyke A: -kuvaketta, kaksoisnapsauta setup.exe -kuvaketta ja toimi sen jälkeen ruudulle ilmestyvien ohjeiden mukaan. Asennusohjelma kysyy asennuksen kuluessa mihin hakemistopolkuun ohjelma asennetaan. Oletusarvona on hakemisto C:\Apps\HiVaLa. Mikäli antamaasi hakemistopolkua ei ole olemassa, ohjelma luo tarvittavat kansiot. Lisäksi asennusohjelma kysyy mihin valikkoon ohjelma asennetaan Käynnistä valikon alla. Oletusarvona on polku: Käynnistä, Ohjelmat, HiVaLa. Voit halutessasi muuttaa tätä polkua asennusohjelman sitä kysyessä. Kun ohjelma on onnistuneesti asennettu, kopioi vielä Aputaulukko -levykkeellä oleva tiedosto samaan hakemistoon kuin Hi- VaLa ohjelma. Avaa asennuksen jälkeen Hivagui.ini -tiedosto jossain tekstieditorissa (esim. Muistiossa) ja tee tiedostoon seuraavat muutokset. 1. Tiedostossa on ensimmäisellä rivillä teksti: KAYTTOLIITTYMA_KIELI=S; (S=Suomi, R=Ruotsi) Vaihda kirjaimen S tilalle R, mikäli haluat käyttää Hivala ohjelman ruotsinkielistä versiota. 2. Toisella rivillä on teksti: RAPORTIN_KATSELUOHJELMA=C:\Program Files\Microsoft Office\Office\Winword.exe; Muuta tämä hakemistopolku tarvittaessa sellaiseksi, mistä omalla koneellasi löytyy Winword.exe tiedosto. (Esimerkiksi Tapiossa hakemistopolku on C:\Ohjelmatiedostot\Microsoft Office\Office\Winword.exe). 3. Kolmannella rivillä on teksti: METSAKESKUS=1B Rannikko 1 ; Muuta tähän oman metsäkeskuksesi nimi. Pakollinen minimitieto on numero- tai numerokirjaintunnus + välilyönti (esim. 1A_ tai 13_). Tallenna Hivagui.ini tiedostoon tekemäsi muutokset valitsemalla Tiedosto valikosta Tallenna. Sulje käyttämäsi tekstieditori. Voit poistaa HiVaLa -ohjelman koneeltasi kaksoisnapsauttamalla uninstaller.exe kuvaketta. Tallentamasi aputaulukko on poistettava erikseen. 2.2. Tietojen syöttö 1 Täsmällinen muoto: 1A Rannikko, 1B Rannikko, 2 Lounais-Suomi, 3 Häme-Uusimaa, 4 Kaakkois- Suomi, 5 Pirkanmaa, 6 Etelä-Savo, 7 Etelä-Pohjanmaa, 8 Keski-Suomi, 9 Pohjois-Savo, 10 Pohjois-Karjala, 11 Kainuu, 12A Pohjois-Pohjanmaa, 12B Pohjois-Pohjanmaa pohjoisosa, 13 Lappi.

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 6(15) 20.03.2001 2.2.1. Lähtötiedot Käynnistä HiVaLa -ohjelma klikkaamalla oheista HiVaGUI kuvaketta joko Oma tietokone kuvakkeen tai Käynnistä painikkeen kautta. Ruudulle aukeaa HiVaGUI lomake (liite 5), johon täytetään maastolomakkeille kerätyt tiedot. Tarkista aluksi, että seuraavat ohjelman ehdottamat lähtötiedot ovat oikein: Metsäkeskus. Vierityspalkissa tarjotaan valmiit vaihtoehdot, muita ei hyväksytä. Kussakin metsäkeskuksessa voidaan laskea vain oman metsäkeskuksen tiedoilla. Laskentapäivämäärä ilmoitetaan muodossa pv.kk.vuosi (esim. 03.09.2000). 2.2.2. Hirvieläinvahingon arviokirja Hirvieläinvahingon arviokirjasta tallennetaan ohjelmaan tiedot ruuduista, joiden vasen ylänurkka on merkitty tummennetulla kolmiolla. Kuntakoodi. Käytetään valtakunnallisen kiinteistötunnusjärjestelmän kolminumeroista kuntanumeroa, jonka perään voidaan kirjoittaa kunnan nimi (esim. 217 Kannus). Korvauksen hakijan nimi. Etu- ja sukunimi. Kuvion numero. Esim. 203 tai tarvittaessa osakuvio 203.1 (käytä desimaalipistettä). Kuvion koordinaatit, P: ja I:. Hyväksytään nollaa suuremmat 7-numeroiset kokonaisluvut, joiden viimeinen numero on nolla (20 metrin tarkkuus). Esim. 1112220 ja 1234560. Vahingoittuneen alueen pinta-ala. Hyväksytään nollaa suurempi luku, jonka ohjelma pyöristää yhteen desimaaliin (10 aarin tarkkuus). Pienin sallittu kuvio on 0,1 hehtaaria. Käytä desimaalipilkkua (esim 1,5). Metsätyyppi. Vierityspalkissa on valmiit vaihtoehdot: (2) OMT ja vastaava (lehtomainen kangas, vastaava suo ja ruohoturvekangas) (3) MT ja vastaava (tuore kangas, vastaava suo ja mustikkaturvekangas) (4) VT ja vastaava (kuivahko kangas, vastaava suo ja puolukkaturvekangas) (5) CT ja vastaava (kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas) Muita ei hyväksytä. Metsätyyppi, lisätieto: Tähän voidaan tarvittaessa kirjoittaa sanallinen vapaamuotoinen metsätyyppiä koskeva lisäselvitys. Vahingoittunut puulaji. Vierityspalkissa on valmiit vaihtoehdot: (1) mänty, (2) kuusi, (3) viljelty rauduskoivu, (4) luontainen rauduskoivu, (5) luontainen hieskoivu, (6) viljelty hieskoivu, (7) visakoivu, (8) haapa, (9) hybridihaapa, (10) lehtikuusi, (11) muu lehtipuu, (12) muu havupuu. Muita ei hyväksytä. Taulukko 3: Ohjelman hyväksymät metsätyyppi-puulaji yhdistelmät. metsätyyppi puulajit

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 7(15) 20.03.2001 (2) OMT ja vast. (1) mänty, (2) kuusi, (3) viljelty rauduskoivu, (4) luontainen rauduskoivu, (5) luontainen hieskoivu, (6) viljelty hieskoivu, (7) visakoivu, (8) haapa, (9) hybridihaapa, (10) lehtikuusi, (11) muu lehtipuu, (12) muu havupuu (3) MT ja vast. (1) mänty, (2) kuusi, (3) viljelty rauduskoivu, (4) luontainen rauduskoivu, (5) luontainen hieskoivu, (6) viljelty hieskoivu, (7) visakoivu, (10) lehtikuusi, (12) muu havupuu (4) VT ja vast. (1) mänty, (5) luontainen hieskoivu (5) CT ja vast. (1) mänty Taimikon keski-ikä. Tähän kenttään voidaan antaa arvo vain, jos valittu puulaji on visakoivu. Ohjelma sallii visakoivulle iän välillä 1-15 vuotta. Taimikon keskipituus ennen vahinkoa. Hyväksytään vain nollaa suurempi luku, jonka ohjelma pyöristää yhteen desimaaliin (10 cm:n tarkkuus). Käytä desimaalipilkkua (esim. 2,4). Taimikonhoitotyön tarve. Vaihtoehdot 1 = ei, 2 = kyllä. Muita ei hyväksytä. Mikäli vastaus on kyllä, ohjelma vähentää aputaulukosta haetusta taimikon arvosta taimikonhoitotyön kustannuksen. Toimenpide-ehdotus. Vierityspalkissa on valmiit vaihtoehdot: 11=ei toimenpiteitä, 12=täydennysviljely ja 13=uudelleenviljely. Muita ei hyväksytä. 2.2.3. Koealatiedot Koealalomakkeelta tallennetaan ohjelmaan vahingoittumattomien ja hirvieläinten vahingoittamien taimien kappalemäärät vahinkoluokittain. Lisäksi tallennetaan koealojen lukumäärä. Ohjelma laskee näillä tiedoilla vahingoittumattomien ja vahingoittuneiden taimien hehtaarikohtaiset lukumäärät. Mikäli jossain vahinkoluokassa ei ole lainkaan taimia, on tähän kenttään annettava arvo nolla, sillä ohjelma ei hyväksy kenttään tyhjää arvoa. Ainoastaan puulajeilla 1=mänty ja 12=muu havupuu voidaan antaa tieto taimien lukumäärästä vahinkoluokassa I. 2.2.4. Aiemmin maksettu kasvu- ja laatutappiokorvaus Aiemmin maksettua kasvu- ja laatutappiokorvausta ei vähennetä uudesta kasvu- ja laatutappiokorvauksesta, mikäli jokin seuraavista ehdoista toteutuu: Vahinkokohteelle on edellisen vahingon jälkeen tehty uudelleenviljely. Vahinkokohteelle on edellisen vahingon jälkeen tehty täydennysviljely tai vahinkokohteelle on tullut luontaisesti täydennysviljelyä vastaava määrä kehityskelpoisia taimia. Uudet vahingot kohdistuvat pääasiallisesti taimiin, jotka ovat edellisen vahingon jälkeen olleet vahingoittumattomia. Muussa tapauksessa aiemmin maksettu kasvu- ja laatutappiokorvaus vähennetään uudesta kasvu- ja laatutappiokorvauksesta. Edellä kuvatulla menettelyllä pyritään siihen, että uusi vahinko korvataan aina kokonaisuudessaan, mutta vanhoja vahinkoja ei korvata kahteen kertaan.

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 8(15) 20.03.2001 Mikäli aiemmin maksettu kasvu- ja laatutappiokorvaus vähennetään uudesta kasvu- ja laatutappiokorvauksesta, ohjelmaan annetaan tieto vähennettävästä markkamäärästä. Tämä on katsottava aiemmasta korvauspäätöksestä. Tällöin ohjelma kysyy taimikon tiheyden (TIH) ennen edellistä vahinkoa, joka on myös katsottava aiemmasta korvauspäätöksestä. Ohjelma käyttää uutta korvausta laskiessaan taimikon tiheytenä käyttäjän antamaa tiheyttä eikä maastoarvioinnin perusteella saatua tiheyttä. 2.2.5. Odotusarvolisä taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle Luvussa 4 on selvitetty, kuinka lasketaan korvaus taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle. Laskelmat tehdään käsin ja valmis markkamäärä syötetään ohjelmaan. Mikäli odotusarvolisään annetaan jokin markkamäärä ei koealatietoja pystytä tämän jälkeen antamaan, mutta kaikki hirvieläinvahingon arviokirjan tiedot on annettava. 2.2.6. Lisätietoja Tähän kohtaan voidaan kirjoittaa tarvittaessa vapaamuotoista tekstiä lisätiedoksi. Kirjoitettu teksti tulostuu valmiiseen Hirvieläinvahingon korvauslaskelmaan. 2.3. Korvauksen laskenta HiVaGUI lomakkeella on käytössä seuraavat toiminnot: Avaa aiemmin tallennettu HivaGUI -lomake Tallenna HivaGUI -lomake Tarkista syötettyjen tietojen oikeellisuus alustavasti Laske Tyhjennä kentät (tyhjentää kaikki kentät, paitsi metsäkeskus ja päivämäärä) Tiedosto valikon ja Työkalut valikon alta löytyvät samat toiminnot kuin yllä olevista kuvakkeista. Lisäksi Tiedosto valikosta löytyvät Tallenna nimellä ja Poistu toiminnot. Poistuminen HiVaLa ohjelmasta tapahtuu tätä kautta. Täytettyäsi kaikki tarvittavat HiVaGUI -lomakkeen kentät voit tehdä tiedoille alustavan oikeellisuustarkistuksen napsauttamalla Tarkista painiketta. Laskenta tapahtuu napsauttamalla Laske painiketta. Ohjelma tuottaa virheilmoituksen, mikäli jokin lomakkeen pakollisista tiedoista puuttuu tai on virheellinen. Korjaa mahdolliset virheet ja napsauta uudelleen Laske painiketta. Laskennan tuloksena ruudulle aukeaa oheinen info ruutu, josta näkyy korvauslaskelman tiivistelmä.

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 9(15) 20.03.2001 Mikäli hyväksyt korvauslaskelman, napsauta OK, muussa tapauksessa napsauta Cancel. Hyväksyttyäsi korvauslaskelman ruudulle aukeaa Word tiedostona Hirvieläinvahingon korvauslaskelma (liite 2). Tallenna korvauslaskelma haluamaasi hakemistoon haluamallasi nimellä. HUOM: Sulje tallentamasi Hirvieläinvahingon korvauslaskelma ennen kuin teet seuraavan korvauslaskelman. Palaa HiVaLa ohjelmaan. Voit tallentaa täyttämäsi HiVaGUI lomakkeen valitsemalla Tiedosto valikosta Tallenna nimellä. Tallenna lomake haluamaasi tiedostoon haluamallasi nimellä. Lomake tallentuu tekstitiedostoksi. HUOM: Älä tallenna HiVaGUI lomaketta ja sitä vastaavaa Hirvieläinvahingon korvauslaskelmaa saman nimisiksi tiedostoiksi. 2.4. Lomakkeen tietojen korjaus Voit korjata HiVaGUI -lomakkeen tietoja ennen Laske painikkeen painamista missä lomakkeen kohdassa tahansa. Painettuasi Laske painiketta ruudulle ilmestyy info ruutu. Mikäli et hyväk-

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 10(15) 20.03.2001 sy info ruudulla näkyvää korvauslaskelman tiivistelmää, voit palata korjaamaan lomakkeen tietoja napsauttamalla info ruudussa Cancel painiketta. Mikäli olet tallentanut Word- tiedostona valmiin Hirvieläinvahingon korvauslaskelman, voit korjata laskelman käynnistämällä HiVaLa ohjelman ja avaamalla tallentamasi HiVaGUI -lomakkeen, jonka tietojen perusteella korvauslaskelma on tehty. Korjaa haluamasi tiedot HiVaGUI - lomakkeelle, paina Laske painiketta, hyväksy info ruutu painamalla OK painiketta ja tallenna Word- tiedostona avautuva Hirvieläinvahingon korvauslaskelma saman nimisenä kuin korjattava laskelma, jolloin uusi laskelma korvaa vanhan. 2.5. Tallennus ja tulostus Voit tallentaa HiVaLa ohjelmassa täyttämäsi HiVaGUI -lomakkeen valitsemalla Tiedosto valikosta Tallenna nimellä. Lomake tallentuu tekstitiedostoksi. Lomakkeen tallentaminen ei ole pakollista, mutta lomakkeen tallentamisesta on hyötyä lähinnä silloin, jos myöhemmin tulee tarve korjata jo tehtyjä laskelmia. Tällöin aiemmin täytetty lomake voidaan avata HiVaLa ohjelmassa valitsemalla Tiedosto valikosta Avaa ja hakemalla haluttu tiedosto. HiVaGUI lomaketta ei ole tarpeen tulostaa. Hirvieläinvahingon korvauslaskelma tallennetaan ja tulostetaan normaalisti Word tiedostona. 3. APUTAULUKKO JA LASKENTAKAAVAT 3.1. Aputaulukko Kullakin metsäkeskuksella on oma hirvivahinkoarvioinnin aputaulukko tämän käyttöohjeen erillisenä liitteenä. Aputaulukossa on taimikon arvo (mk/ha) puulajeittain ja metsätyypeittäin sekä taimikon perustamisen yksikkökustannukset (raivaus, äestys, istutus) ja taimikonhoitokustannus. Aputaulukot päivitetään tarvittaessa. Taimikon arvot on laskettu summa-arvomenetelmällä, josta saa lisätietoja Metsäkeskus Tapion julkaisusta 3/1994 tai Tapion taskukirjasta, 23. uudistettu painos, ss. 445-449. Taimikon perustamisen yksikkökustannukset ja taimikonhoitokustannukset ovat 10 vuoden indeksoituja keskiarvoja. Tiedot on kerätty Metsätilastollisista vuosikirjoista ja Tapion vuosikirjoista. Ohjelma hakee aputaulukosta laskennassa tarvittavan taimikon arvon puulajin, metsätyypin ja taimikon keskipituuden perusteella. Ohjelma laskee tarvittaessa taimikon arvon valmiiden taulukkoarvojen väliin sellaiseen kohtaan, joka vastaa taimikon keskipituutta (10 cm tarkkuus). Mikäli taimikon keskipituus on pienempi kuin aputaulukosta löytyvä pienin pituus, ohjelma käyttää tätä pienintä pituutta vastaavaa taimikon arvoa. Mikäli taimikon keskipituus on aputaulukosta löytyvän toiseksi suurimman ja suurimman pituuden välillä, ohjelma käyttää toiseksi suurinta pituutta vastaavaa taimikon arvoa. Taimikon arvo haetaan aputaulukosta puulajin ja metsätyypin perusteella seuraavasti: puulaji 1 (mänty) männyn taimikon arvo puulaji 2 (kuusi) kuusen taimikon arvo

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 11(15) 20.03.2001 puulaji 3 (viljelty rauduskoivu) viljellyn rauduskoivun taimikon arvo puulaji 4 (luont. rauduskoivu) ja toimenpide-ehdotus 12 tai 13 viljellyn rauduskoivun taimikon arvo puulaji 4 2 (luont. rauduskoivu) ja toimenpide-ehdotus 11 luontaisen hieskoivun taimikon arvo * 1,3 puulaji 5 (luontainen hieskoivu) luontaisen hieskoivun taimikon arvo puulaji 6 (viljelty hieskoivu) ja toimenpide-ehdotus 12 tai 13 luontaisen hieskoivun taimikon arvo puulaji 6 3 (viljelty hieskoivu) ja toimenpide-ehdotus 11 viljellyn rauduskoivun taimikon arvo * 0,8 puulaji 7 (visakoivu) viljellyn rauduskoivun taimikon arvo soveltaen puulaji 8 (haapa) luontaisen hieskoivun taimikon arvo puulaji 9 (hybridihaapa) ja toimenpide-ehdotus 11 viljellyn rauduskoivun taimikon arvo * 0,8 puulaji 9 (hybridihaapa) ja toimenpide-ehdotus 12 tai 13 viljellyn rauduskoivun taimikon arvo puulaji 10 (lehtikuusi) kuusen taimikon arvo puulaji 11 (muu lehtipuu) viljellyn rauduskoivun taimikon arvo puulaji 12 (muu havupuu) männyn taimikon arvo Poikkeukset: metsätyyppi 2 (OMT) ja puulaji 1 (mänty) käytetään MT männyn taimikon arvoja metsätyyppi 4 (VT) ja puulaji 5 (luont. hieskoivu) käytetään luontaisen hieskoivun taimikon arvoja metsätyypillä MT kun metsätyyppi on 4 (VT) tai 5 (CT) ja puulaji on 1 (mänty) ja taimikon tiheys ennen vahinkoa (TIH) on > 3 000 kpl/ha lisää ohjelma aputaulukosta hakemaansa männyn taimikon arvoon 10 %. Viljellyn rauduskoivun aputaulukoiden luvuissa on myös ikätiedot mukana. Ikätietoja tarvitaan laskettaessa kasvu- ja laatutappiokorvausta visakoivulle. Ohjelma laskee visakoivun taimikon arvon viljellyn rauduskoivun taimikon arvoista 15 vuoden ikäiseksi asti seuraavasti: ikä 1 v: rauduskoivun taimikon arvo * 2 ikä 2 v: rauduskoivun taimikon arvo * 2,1 ikä 3 v: rauduskoivun taimikon arvo * 2,2... jne. ikä 10 v: rauduskoivun taimikon arvo * 2,9 ikä 11-15 v: rauduskoivun taimikon arvo * 3 3.2. Kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä Ohjelma laskee kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärän (TUH, kpl/ha) männylle ja muille havupuulle kaavalla: TUH = 0,15*A + 0,3*B + 0,5*C + D, missä 2 Suurin sallittu taimikon keskipituus on tällöin sama, kuin aputaulukosta löytyvä luontaisen hieskoivun suurin pituusarvo vastaavalla metsätyypillä. 3 Suurin sallittu taimikon keskipituus on tällöin sama, kuin aputaulukosta löytyvä viljellyn rauduskoivun suurin pituusarvo vastaavalla metsätyypillä.

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 12(15) 20.03.2001 A = taimet vahinkoluokassa I, kpl/ha B = taimet vahinkoluokassa II, kpl /ha C = taimet vahinkoluokassa III, kpl/ha D = taimet vahinkoluokassa IV, kpl/ha Ohjelma laskee kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärän (TUH, kpl/ha) kuuselle, lehtikuuselle ja lehtipuille kaavalla: TUH = 0,3*B + 0,5*C + D, missä B = taimet vahinkoluokassa II, kpl /ha C = taimet vahinkoluokassa III, kpl/ha D = taimet vahinkoluokassa IV, kpl/ha 3.3. Kasvu- ja laatutappiokorvaus Kun annettu toimenpide-ehdotus on 11 (ei toimenpiteitä, taimikko jää vahingon jälkeiseen tilaan), kasvu- ja laatutappiokorvaus lasketaan seuraavasti: KOR = ALA * (TUH/TIH) * TAI, missä KOR = kasvu- ja laatutappiokorvaus ALA = vahinkokuvion pinta-ala, ha TUH = laskennallisesti kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä, kpl/ha TIH = taimikon tiheys ennen vahinkoa, kpl/ha TAI = aputaulukosta haettu taimikon arvo, mk/ha HUOM: Kun taimikon tiheys ennen vahinkoa on pienempi kuin ohjetiheys (TIH<OTI), ohjelma käyttää tiheytenä ohjetiheyttä. Kun annettu toimenpide-ehdotus on 12 (täydennysviljely), kasvu- ja laatutappiokorvaus lasketaan: KOR = ALA * (TUH/TIH) * (TAI - KUS), missä KOR = kasvu- ja laatutappiokorvaus ALA = vahinkokuvion pinta-ala, ha TUH = laskennallisesti kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä, kpl/ha TIH = taimikon tiheys ennen vahinkoa, kpl/ha TAI = aputaulukosta haettu taimikon arvo, mk/ha KUS = aputaulukosta haetut taimikon perustamiskustannukset, mk/ha (raivaus+äestys+istutus 4 ) HUOM: Kun taimikon tiheys ennen vahinkoa on pienempi kuin ohjetiheys (TIH<OTI), ohjelma käyttää tiheytenä ohjetiheyttä. Kun annettu toimenpide-ehdotus on 13 (uudelleenviljely), kasvu- ja laatutappiokorvaus lasketaan: KOR = ALA * (TIH/OTI) * (TAI - KUS), missä

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 13(15) 20.03.2001 KOR = kasvu- ja laatutappiokorvaus ALA = vahinkokuvion pinta-ala, ha TIH = taimikon tiheys ennen vahinkoa, kpl/ha OTI = taimikon ohjetiheys, kpl/ha TAI = aputaulukosta haettu taimikon arvo, mk/ha KUS = aputaulukosta haetut taimikon perustamiskustannukset, mk/ha (raivaus+äestys+istutus 4 ) HUOM: Ohjelma käyttää taimikon tiheyden (TIH) sijasta ohjetiheyttä (OTI), mikäli taimikon tiheys on suurempi kuin ohjetiheys. Ohjelma käyttää seuraavia puulajeittaisia ohjetiheyksiä: mänty, hieskoivu, visakoivu, haapa, muu lehtipuu ja muu havupuu 2 000 kpl/ha kuusi 1 800 kpl/ha rauduskoivu 1 600 kpl/ha lehtikuusi 1 300 kpl/ha hybridihaapa 1 000 kpl/ha 4. KORVAUS TAIMIKKOVAIHETTA VARTTUNEEMMALLE PUUSTOLLE 4.1. Yleistä Taimikkovaihetta varttuneemmissa puustoissa joudutaan arvioimaan hirvieläinvahinkoja lähinnä silloin, kun kyseessä ovat kuorivauriot joko hampailla kaluamisen tai sarvilla hankaamisen seurauksena. 4 puulaji mänty (1) männyn istutuskustannus puulaji kuusi (2) kuusen istutuskustannus puulaji rauduskoivu (3, 4) koivun istutuskustannus puulaji hieskoivu (5, 6), istutuskustannusta ei oteta huomioon puulaji visakoivu (7) visakoivun istutuskustannus, vakio 7 000 mk/ha puulaji haapa (8), istutuskustannusta ei oteta huomioon puulaji hybridihaapa (9) koivun istutuskustannus puulaji lehtikuusi (10) kuusen istutuskustannus puulaji muu lehtipuu (11) koivun istutuskustannus puulaji muu havupuu (12) männyn istutuskustannus

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 14(15) 20.03.2001 Seuraavassa kuvattavaa menetelmää käytetään silloin, kun vahinkokuvion puusto on pidempää, kuin mitä hirvivahinkoarvioinnin aputaulukon suurimmat pituusluvut ovat ja vahingoittuneelle puustolle voidaan laskea hakkuuarvo. Tällöin korvaus lasketaan vahingoittuneiden puiden odotusarvolisän menetyksenä. Lisätietoa menetelmästä löytyy Tapion taskukirjasta, 23. uudistettu painos, luku Metsän arvon määrittäminen, kappale Summa-arvomenetelmä. Vahinkoa arvioitaessa käytetään tarvittaessa linjoittaista ympyräkoeala-arviointia, samoin kuin taimikkovahingoissakin. Vahinkokuvion ollessa pieni voidaan käyttää myös yksinpuin lukua, mutta tunnusluvut on tällöin muutettava hehtaarikohtaisiksi. Liitteissä 3 on esimerkkilaskelma ja liitteessä 4 valmis laskentapohja. 4.2. Korvauksen laskenta Arvioitaessa taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle aiheutunutta hirvieläinvahinkoa, voidaan vahingoittunut puusto luokitella kahdella eri tavalla: Tapaus 1: Tapaus 2: Mikäli seuraava harvennus ajoittuu niin kauas tulevaisuuteen, ettei harvennuksessa poistettavia puita voida kohtuullisen varmasti vielä yksilöidä, korvaus lasketaan kaikille hirvieläinten vahingoittamille puille. Mikäli seuraava harvennus ajoittuu lähivuosiin siten, että harvennuksessa poistettavat puut voidaan kohtuullisen varmasti yksilöidä, korvaus lasketaan vain niistä hirvieläinten vahingoittamista puista, jotka jätettäisiin harvennuksen yhteydessä jäljelle. Korvauksen laskenta: 1. Arvioidaan vahinkokuvion runkoluku/ha (TIH). Mukaan lasketaan sekä vahingoittumattomat että hirvieläinten vahingoittamat puut. 2. Hirvieläinten vahingoittamat puut luokitellaan samalla kuorivaurion vakavuuden perusteella kahteen eri luokkaan: A = pieni kuorivaurio, kpl/ha B = suuri kuorivaurio, kpl/ha 3. Lasketaan kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä (TUH) kaavalla: TUH = 0,5*A + B, missä TUH = kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä, kpl/ha A = puut, joilla on pieni kuorivaurio, kpl/ha B = puut, joilla on suuri kuorivaurio, kpl/ha 4. Lasketaan vahinkoalueen puustolle (TIH) hakkuuarvo HAK_1 (mk/ha) ennen hirvieläinvahinkoa.

Hirvieläinvahinkojen arviointi ja korvauksen laskenta Käyttöohje 15(15) 20.03.2001 5. Lasketaan kokonaan tuhoutuneiden puiden (TUH) hakkuuarvo HAK_2 (mk/ha): HAK_2 = TUH / TIH * HAK_1 6. Etsitään erillisessä liitteessä olevasta taulukosta sopiva odotusarvokerroin. 7. Lasketaan odotusarvolisä (mk/ha) kokonaan tuhoutuneille puille (TUH) hakkuuarvon HAK_2 (mk/ha) ja odotusarvokertoimen avulla. 8. Lasketaan korvaus kaavalla: KOR = ALA * ODOL, missä KOR = korvaus, mk ALA = vahingoittuneen kuvion pinta-ala, ha ODOL = odotusarvolisä, mk/ha Hakkuuarvo: hinnoitellaan voimassa olevilla kantohinnoilla arvioitu puutavaralajikertymä. Muiden puutavaralajien (hake, polttopuu) hinnat on arvioitava erikseen. Odotusarvokerroin saadaan erillisessä liitteessä olevasta taulukosta metsätyypin, puulajin ja metsikön iän perusteella. Odotusarvolisä = (odotusarvokerroin 1) * hakkuuarvo.

LIITE 1 (1/2) Esimerkkejä maastoarvioinnista Esimerkki 1 Lähtötiedot: Metsätyyppi VT Puulaji mänty (2 m), taimikon tiheys ennen vahinkoa 3500 kpl/ha. Koealoilta lasketaan kaikki taimet, merkitään vahingoittumattomat ja hirvieläinten vahingoittamat taimet vahinkoluokkiin koealatiedot lomakkeelle. Arvioidaan mahdollinen taimikonhoitotyön tarve. Tehdään toimenpide-ehdotus. Esimerkki 2 Lähtötiedot: Metsätyyppi MT Sekataimikko, jossa puulajeina istutettu rauduskoivu (4 m), luontainen hieskoivu (4 m) ja kuusi (1 m) Hirvieläin on vahingoittanut kaikkia puulajeja samassa suhteessa. Ylemmän jakson muodostavat raudus- ja hieskoivu. Ylemmän jakson taimet luokitellaan koivun vahinkoluokituksen mukaisesti ja kasvu- ja laatutappiokorvaus lasketaan merkitsemällä vahingoittuneeksi puulajiksi rauduskoivu. Alemman jakson kuuset luokitellaan kuusen vahinkoluokituksen mukaisesti. Kasvu- ja laatutappiokorvaus lasketaan alemman jakson taimille merkitsemällä vahingoittuneeksi puulajiksi kuusi. Näin ollen koealatiedot lomakkeita on täytettävä kaksi kappaletta, yksi koivuille ja yksi kuuselle. Ennen kasvu- ja laatutappiokorvauksen laskemista on päätettävä kummallekin jaksolle erikseen toimenpide-ehdotus ottaen kuitenkin molemmat jaksot huomioon. Esimerkki 3 Lähtötiedot: Metsätyyppi OMT Sekataimikko, jossa puulajeina istutettu mänty (0,8 m) ja luontainen rauduskoivu (1,5 m) Hirvieläin on vahingoittanut molempia puulajeja. Vahinkokuviota ei voida arvioida kaksijaksoisena taimikkona. Ensin on päätettävä, kumpi puulajeista on kasvatettava puulaji. Jos kasvatettava puulaji on mänty, vahinkoluokitus tehdään männylle ja lasketaan kasvu- ja laatutappiokorvaus pääpuulajina mänty. Ylikasvuisia koivun taimia ei lasketa taimimääriin mukaan. Taimikonhoitotyön tarpeen koodiksi on merkittävä 2, jolloin ohjelma vähentää männyn taimikon arvosta taimikonhoidon kustannukset. Jos kasvatettava puulaji on rauduskoivu, vahinkoluokitus tehdään koivulle ja lasketaan kasvu- ja laatutappiokorvaus pääpuulajina luontainen rauduskoivu. Mäntyjä ei lasketa mukaan taimimääriin. LIITE 1 (2/2)

Esimerkki 4 Lähtötiedot: Metsätyyppi MT Sekataimikko, jossa puulajeina mänty (1 000 kpl/ha), haapa, harmaaleppä ja pihlaja (yhteensä 500 kpl/ha) Kaikki taimet suunnilleen samanpituisia ja kaikki puulajit hirvieläinten vahingoittamia. Haapa, harmaaleppä ja pihlaja eivät täytä metsätyypillä MT eikä haapa männyn seuralaisena kasvatuskelpoisuuden vaatimuksia. Männyn tiheys ei myöskään riitä täyttämään kasvatuskelpoisuuden vaatimuksia. Näin ollen taimikko ei ole ollut ennen hirvieläinvahinkoa kasvatuskelpoinen, joten sille ei voida myöntää korvausta. Esimerkki 5 Lähtötiedot: Metsätyyppi OMT Yhden puulajin taimikko, jossa kuusen taimikkoa (4 m) on täydennetty kuusen taimilla (1 m) Vain metrin pituiset kuusen taimet ovat hirvieläinten vahingoittamia. Taimikko on selkeästi kaksijaksoinen, vaikka molemmissa jaksoissa onkin sama puulaji. Vahinkoluokitus tehdään alemman jakson kuuselle ja kasvu- ja laatutappiokorvaus lasketaan pääpuulajina kuusi. Ylemmän jakson kuusia ei lasketa mukaan taimimääriin. Toimenpide-ehdotus tehdään ottaen huomioon ylemmän jakson taimet. Esimerkki 6 Lähtötiedot: Metsätyyppi OMT Sekataimikko, jossa puulajeina istutettu rauduskoivu (4 m), lehtikuusi (4 m), luontainen hieskoivu (3-4 m) ja istutettu kuusi (1 m) Kaikki puulajit hirvieläinten vahingoittamia. Taimikko on selkeästi kaksijaksoinen. Ylemmän jakson rauduskoivu ja hieskoivu luokitellaan koivun vahinkoluokituksen mukaisesti ja lehtikuusi männyn vahinkoluokituksen mukaisesti. Ylemmän jakson kasvu- ja laatutappiokorvaus lasketaan merkitsemällä vahingoittuneeksi puulajiksi joko rauduskoivu tai lehtikuusi. Alemman jakson kuusi luokitellaan kuusen vahinkoluokituksen mukaisesti ja kasvu- ja laatutappiokorvaus lasketaan merkitsemällä vahingoittuneeksi puulajiksi kuusi. Koealatiedot lomakkeita on siis täytettävä kaksi kappaletta: yksi ylemmän jakson puulajeille ja yksi alemman jakson kuuselle. Ennen kasvu- ja laatutappiokorvauksen laskemista on päätettävä kummallekin jaksolle erikseen toimenpide-ehdotus ottaen kuitenkin molemmat jaksot huomioon.

LIITE 2 (1/3) Esimerkkilaskelma Hirvieläinvahingon korvauslaskelma KUVIOTIEDOT: Laskentapäivämäärä........................ 10.09.2000 Kunta.................................... 000 xxxxxxx Korvauksen hakija.......................... Matti Petäjä Kuvion numero............................ 107 Kuvion P-koordinaatti....................... xxxxxxx Kuvion I-koordinaatti....................... xxxxxxx Vahingoittuneen kuvion pinta-ala, ha........... 2.0 Metsätyyppi.............................. 2 Vahingoittunut puulaji...................... 3 Taimikon keskipituus ennen vahinkoa, m........ 1.3 Taimikonhoitotyön tarve..................... 2 Toimenpide-ehdotus........................ 11 KOEALATIEDOT: Koealojen lukumäärä 20 kpl. Vahingoittu- Hirvieläinten vahingoittamat taimet mattomat Vahinkoluokka taimet I II III IV Kpl 100 52 22 0 kpl/ha 1000 520 220 0 Taimikon tiheys ennen vahinkoa............... 1 740 kpl/ha (1000+520+220) Ohjetiheys................................ 1 600 kpl/ha Laskennallisesti kokonaan tuhoutuneet taimet..... 266 kpl/ha (0,3*520+0,5*220+0) Kasvu- ja laatutappiokorvaus (+) 2 420 mk (2,0*266/1740*7900) Aiemmin maksettu kasvu- ja laatutappiokorvaus ( ) 0 mk Yhteensä 2 420 mk Lisätietoja: METSÄKESKUS / xxxxxxx

LIITE 2 (2/3) Esimerkkilaskelma Hirvieläinvahingon korvauslaskelma KUVIOTIEDOT: Laskentapäivämäärä....................... 10.9.2000 Kunta................................... 000 xxxxxxxx Korvauksen hakija......................... Oili Oksa Kuvion numero........................... 260.1 Kuvion P-koordinaatti...................... xxxxxxx Kuvion I-koordinaatti...................... xxxxxxx Vahingoittuneen kuvion pinta-ala, ha.......... 1.5 Metsätyyppi.............................. 3 Vahingoittunut puulaji...................... 1 Taimikon keskipituus ennen hirvieläinvahinkoa, m 0.8 Taimikonhoitotyön tarve..................... 2 Toimenpide-ehdotus........................ 12 KOEALATIEDOT: Koealojen lukumäärä 16 kpl. Vahingoittu- Hirvieläinten vahingoittamat taimet mattomat Vahinkoluokka taimet I II III IV Kpl 60 20 8 50 40 kpl/ha 750 250 100 625 500 Taimikon tiheys ennen vahinkoa............... 2 225 kpl/ha (750+250+100+625+500) Ohjetiheys................................. 2 000 kpl/ha Laskennallisesti kokonaan tuhoutuneet taimet..... 880 kpl/ha (0,15*250+0,3*100+0,5*625+500) Kasvu- ja laatutappiokorvaus (+) 1 530 mk (1,5*880/2225*(7350-4775)) Aiemmin maksettu kasvu- ja laatutappiokorvaus ( ) 0 mk jossa 4775=422+835+3518 Yhteensä 1 530 mk Lisäksi korvataan täydennysviljelyn kustannukset. Lisätietoja: METSÄKESKUS / xxxxxxxx

LIITE 2 (3/3) Esimerkkilaskelma Hirvieläinvahingon korvauslaskelma taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle KUVIOTIEDOT: Laskentapäivämäärä....................... 03.11.2000 Kunta................................... 000 xxxxxxx Korvauksen hakija......................... Mauri Metsä Kuvion numero........................... 76 Kuvion P-koordinaatti...................... xxxxxxx Kuvion I-koordinaatti...................... xxxxxxx Vahingoittuneen kuvion pinta-ala, ha.......... 1.0 Metsätyyppi.............................. 3 Vahingoittunut puulaji...................... 2 Keskipituus ennen hirvieläinvahinkoa, m....... 15 Taimikonhoitotyön tarve..................... 1 Toimenpide-ehdotus........................ 11 Odotusarvolisä (+) Aiemmin maksettu kasvu- ja laatutappiokorvaus ( ) Yhteensä 3 700 mk 3 700 mk Lisätietoja: METSÄKESKUS / xxxxxxx

LIITE 3 Esimerkkilaskelma Korvauksen laskeminen taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle. Lähtötiedot: Pinta-ala 2,4 ha Metsätyyppi OMT Puulaji kuusi Ikä 35 vuotta Valtapituus 13 m Vahinkokuvion runkoluvuksi arvioidaan 1800 kpl/ha. Sellaisia hirvieläinten vahingoittamia puita, jotka jätettäisiin seuraavassa harvennuksessa jäljelle (tapaus 2), arvioidaan olevan 300 kpl/ha. Nämä luokitellaan vaurioluokkiin seuraavasti: A = 50 kpl/ha (pieni kuorivaurio) B = 250 kpl/ha (suuri kuorivaurio) Kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä (TUH) on tällöin: TUH = 0,5 * 50 + 250 = 275 kpl/ha Harvennuksen jälkeen runkoluku (TIH) olisi arviolta 1300 kpl/ha (vahingoittumattomat + jäljelle jäävät vahingoittuneet). Vahinkokuviolla arvioidaan olevan 23 m 3 /ha tukkia ja 73 m 3 /ha kuitua. Hakkuuarvo (HAK_1) tälle kuutiomäärälle olisi 13 959 mk/ha, jos käytetään kuusikuidulle hintaa 126 mk/m 3 ja kuusitukille 207 mk/m 3. Kokonaan tuhoutuneiden puiden (TUH) hakkuuarvo (HAK_2) olisi silloin: HAK = 275/1300 * 13 959 mk/ha = 2 953 mk/ha Taulukosta haettu odotusarvokerroin on 2,1. Odotusarvolisä (ODOL) saadaan laskemalla: Korvaus lasketaan: ODOL = (2,1 1) * 2 953 mk/ha = 3 248 mk/ha KOR = 2,4 ha * 3 248 mk/ha = 7 795 mk

LIITE 4 Laskentapohja korvauksen laskemiseksi taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle. Vahinkokuvion runkoluku. TIH = kpl/ha Vahinkokuvion pinta-ala. ALA = ha Puut, joilla on pieni kuorivaurio. A = kpl/ha Puut, joilla on suuri kuorivaurio. B = kpl/ha Kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä. TUH = 0,5 * A + B = kpl/ha Vahinkokuviolla kuitua m 3 /ha, kuitu mk/ m 3 muut puutavaralajit (hake, polttopuu) mk/ha (ei pakollinen) tukkia m 3 /ha, tukki mk/ m 3 hakkuuarvo mk/ha hakkuuarvo yhteensä, HAK_1 = mk/ha Kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvo (HAK_2) HAK_2 = TUH/TIH * HAK_1 = mk/ha Liitetaulukosta haettu puulajin, metsätyypin ja iän perusteella odotusarvokerroin. odotusarvokerroin = Odotusarvolisä. ODOL = (odotusarvokerroin 1) * HAK_2 = mk/ha Korvaus. KOR = ALA * ODOL = mk

HiVaGUI -lomake LIITE 5

LIITE 6 HIRVIVAHINKOARVIOINNIN APUTAULUKKO Esimerkki TAIMIKON ARVO PUULAJEITTAIN JA METSÄTYYPEITTÄIN, mk/ha MÄNTY Pituus, m 0,2 1,3 2,0 4,5 7,2 9,4 MT ja vast. 5000 9300 10150 13450 16400 Pituus, m 0,2 1,3 2,5 4,9 7,2 9,1 VT ja vast. 4900 9100 10500 13400 15900 Pituus, m 0,2 1,3 2,2 3,7 5,6 7,3 8,7 CT ja vast. 4850 9150 10250 11750 13500 15450 KUUSI Pituus, m 0,3 1,3 1,9 4,4 6,8 9,0 11,0 OMT ja vast. 5700 9250 10850 13950 16700 19950 Pituus, m 0,3 1,3 2,0 3,5 5,2 6,8 8,5 10,1 11,5 MT ja vast. 5650 8800 10100 12500 14350 16400 18800 21500 RAUDUSKOIVU, viljelty Pituus, m 0,5 1,3 3,8 6,9 10,6 13,6 Ikä, v 1 4 8 13 18 23 OMT ja vast. 6300 7900 9100 11700 13900 Pituus, m 0,5 1,3 4,0 6,9 10,2 12,8 15,0 Ikä, v 1 4 9 14 19 24 29 MT ja vast. 6300 7850 9200 11700 13700 16000 HIESKOIVU, luontainen Pituus, m 0,5 1,3 1,8 4,2 7,1 9,7 11,2 OMT ja vast. 1300 2450 2550 3950 4750 5650 Pituus, m 0,5 1,3 2,2 4,7 7,1 9,4 10,6 MT ja vast. 1300 2450 2650 4000 4700 5550 YKSIKKÖKUSTANNUKSET, mk/ha RAIVAUS 422 ÄESTYS 835 ISTUTUS Mänty 3518 Kuusi 4346 Koivu 4967 TAIMIKONHOITO 915

LIITE 7 (1/2) HIRVIELÄINVAHINGON ARVIOKIRJA Kuviotiedot: Arviointipäivä......................................... Kuntakoodi........................................... Korvauksen hakijan nimi................................ Kuvion numero........................................ Kuvion koordinaatit... (20 m:n tarkkuus)............... P I Vahingoittuneen kuvion pinta-ala, ha Metsätyyppi... 11=muu lehtipuu, 12=muu havupuu) (2=lehtomainen kangas, vastaava tai parempi........ 3=tuore kangas tai vastaava 4=kuivahko kangas tai vastaava 5=kuiva kangas, vastaava tai huonompi) Taimikon keskipituus ennen vahinkoa, m................... Taimikonhoitotyön tarve................... (1 =ei, 2 = kyllä) Toimenpide-ehdotus................................... 11=ei toimenpiteitä 12=täydennysviljely 13=uudelleenviljely......... (10 a:n tarkkuus) Vahingoittunut puulaji.................................. (1=mä, 2=ku, 3=vilj.rako, 4=luont.rako, 5=luont.hiko, 6=vilj.hiko, 7=visako, 8=haapa, 9=hyb.haapa, 10=lehtikuusi, Korvauksen hakija ei ollut läsnä arviointitilaisuudessa. Riistanhoitoyhdistyksen edustaja ei ollut läsnä arviointitilaisuudessa. Visakoivun ikä, v / 20 Paikka Päivämäärä Arvioijan allekirjoitus Korvauksen hakijan käsitys vahingosta Koeala-arviointi: hyväksyn en hyväksy Perustelut: Toimenpide-ehdotus: hyväksyn en hyväksy Perustelut: / 20 Paikka Päivämäärä Korvauksen hakijan allekirjoitus Riistanhoitoyhdistyksen edustajan käsitys vahingosta Vahinko on kokonaan hirvieläinten aiheuttama Hyväksyn arviointituloksen Hirvieläinten aiheuttaman vahingon osuus vahingosta on % En hyväksy arviointitulosta Hirvieläimet eivät ole aiheuttaneet vahinkoa Perustelut: / 20 Paikka Päivämäärä Riistanhoitoyhdistyksen edustajan allekirjoitus Liitteenä koealalomake

LIITE 7 (2/2) BLANKETT FÖR VÄRDERING AV HJORTDJURSSKADOR Figuruppgifter: Värderingsdag.......................................... Kommunkod........................................... Ersättningssökandens namn............................... Figurens nummer....................................... Figurens koordinater.... (noggrannhet 20 meter)......... P I Det skadade figurens areal, ha (10 ars noggrannhet)............... Skogstyp...... (2=lundartad mo, motsvarande eller bättre............. 3=frisk mo eller motsvarande 4=torr mo eller motsvarande 5=karg mo, motsvarande eller svagare) Skadat trädslag.......................................... (1=tall, 2=gran, 3=odlad vårtbj, 4=självföryngrad vårtbj. 5=självföryngrad glasbj, 6=odlad glasbj, 7=masurbj, 8=asp, 9=hyb.asp, 10=lärk, 11=annat lövträd, 12=annat barrträd) Plantbeståndets medelhöjd före skadan, m................... Behov av plantbeståndsskötsel................. (1 = nej, 2 = ja) Åtgärdsförslag........................................... 11=inga åtgärder 12=hjälpplantering 13=nyplantering Ersättningssökanden var inte närvarande vid värderingen Jaktvårdsföreningens representant var inte närvarande vid värderingen masurbjörkens ålder / 20 Ort Datum Värderarens underskrift Ersättningssökandens åsikt om skadan: Provytevärdering jag godkänner Motiveringar: jag godkänner inte Åtgärdsförslag jag godkänner jag godkänner inte Motiveringar: / 20 Ort Datum Ersättningssökandens underskrift Jaktvårdsföreningens åsikt om orsaken till uppkomsten av skadan: Skadan är i sin helhet förorsakad av hjortdjur Jag godkänner värderingsresultat Hjortdjurens andel av skadan är % Jag godkänner inte värderingsresultatet Hjortdjur har inte förorsakat skadan Motiveringar: / 20 Ort Datum Underskrift av jaktvårdsföreningens representant Bilaga: provyteblankett

LIITE 8 (1/2) KOEALALOMAKE (ympyräkoealan koko 50 m 2, säde 3,99 m, kerroin 200) Vahingoit- Hirvieläinten vahingoittamat taimet (Toisen Keskipituus Koealan tumattomat Vaurioluokka jakson koealalla numero taimet I (mänty) II III IV taimet) ennen vahinkoa kpl kpl kpl m Yht. kpl Kpl/ha Koealojen lukumäärä, kpl Lisätietoja:

LIITE 8 (2/2) PROVYTEBLANKETT (cirkelprovytans storlek 50 m 2, radie 3,99 m, koefficient 200) Av hjortdjur skadade plantor (Plantor Medelhöjd Provytans Oskadade Skadeklass i det andra på provytan nummer plantor I (tall) II III IV skiktet) före skadan st st st m tot. st st/ha Provytornas antal, st Tilläggsuppgifter:

LIITE 9 (1/2) TIIVISTELMÄ VAURIOLUOKISTA MÄNTY Ei vahinkoa Vähäisiä oksavaurioita. Vaurioluokka I Pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta. Vaurioluokka II pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta ja koko ensimmäinen oksakiehkura vaurioitunut ei päärankavauriota, mutta neulasmassasta menetetty yli 75 %. Vaurioluokka III pääranka katkaistu kolmannen vuosikasvaimen kohdalta pieni kuorivaurio. Vaurioluokka IV pääranka katkaistu neljännen vuosikasvaimen kohdalta tai alempaa päärankavaurion lisäksi neulasmassasta menetetty yli 75 % taimi kuollut taimi pensastunut suuri kuorivaurio. Pieni kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 50 %. Suuri kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 50 %. RAUDUSKOIVU, HIESKOIVU, VISAKOIVU, HAAPA, HYBRIDIHAAPA JA MUUT LEHTIPUUT Ei vahinkoa päärangan katkaisukohdan läpimitta korkeintaan 0,5 cm ja katkaistun osan pituus enintään 1/3 taimen pituudesta vähäisiä oksavaurioita. Vaurioluokka I Luokka ei käytössä. Vaurioluokka II Päärangan katkaisukohdan läpimitta suurempi kuin 0,5 cm ja katkaistun osan pituus enintään 1/3 taimen pituudesta. Vaurioluokka III päärangan katkaistun osan pituus 1/3 1/2 taimen pituudesta ei päärankavauriota, mutta lehtimassasta menetetty yli 75 % pieni kuorivaurio. Vaurioluokka IV päärankavaurion lisäksi lehtimassasta menetetty yli 75 % taimi kuollut taimi pensastunut suuri kuorivaurio. Pieni kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 25 %. Suuri kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 25 %, tai vaurion pinta-ala on yli 300 cm 2.

KUUSI, LEHTIKUUSI LIITE 9 (2/2) Ei vahinkoa vähäisiä vaurioita latvakasvaimessa tai oksissa pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta Vaurioluokka I Luokka ei käytössä. Vaurioluokka II pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta ei päärankavauriota, mutta neulasmassasta menetetty yli 75 %. Vaurioluokka III pääranka katkaistu kolmannen vuosikasvaimen kohdalta pieni kuorivaurio. Vaurioluokka IV päärankavaurion lisäksi neulasmassasta on menetetty yli 75 % taimi kuollut taimi pensastunut suuri kuorivaurio. Pieni kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 25 %. Suuri kuorivaurio: vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 25 % tai vaurion pinta-ala on yli 300 cm 2.