1. MAASTOARVIOINTIOHJE... 3

Transkriptio

1

2 2 SISÄLLYS 1. MAASTOARVIOINTIOHJE MAASTOARVIOINNIN SUORITTAMINEN Koealojen sijoittaminen ja määrä, koordinaatit Mittaukset koealalla Kasvatuskelpoiset taimet, täydentävien puulajin (hieskoivun) taimet Vaurioituneet taimet, toistuva vahinko Poikkeavat koealat Kaksijaksoiset taimikot Valtapituuden määrittäminen Toimenpide-ehdotuksien arviointi Taimikonhoitotarve Täydennys- ja uudelleenviljelyn edellytykset Taimikkovaihetta varttuneemman puuston arviointi VAHINGON KORVAAMINEN Korvattava vahinko Puuston arvon merkittävä aleneminen Täydennys- ja uudelleenviljelyn korvausmenettely Aiemmin maksetun korvauksen vähentäminen HIRVI-VIRTA OHJELMA Hirvivahinkotarkastuksen tietojen tallentaminen Maastoarvioinnissa käytettävien kenttien määrittely Maastoarvioinnin suorittaminen maastotallentimella Perusohje Täydentävien taimien mukaan lukeminen Kaksijaksoinen taimikko Taimikkovaihetta varttuneemman puuston arviointi Laskennat ja tietojen muuttaminen maastotallentimen PC-versiolla Esimerkkejä virhemahdollisuuksista tallennustilanteessa Vahinkoarvion raporttien tarkistaminen KORVAUKSEN LASKENTA Aputaulukot Laskentakaavat LIITTEET Liite 1. Koeala-apuruudukon (pisteiden) tekeminen maastotallentimella.. 35 Liite 2. MVj kuviorajojen siirtäminen Aarnista maastotallentimelle Liite 3. Metsälain 8.1 :n kasvatuskelpoinen taimikko.. 42 Liite 4. Puulajikohtaiset vaurioluokat 43 Liite 5. Tallennusnäytön kenttien määrittely... 44

3 3 1. MAASTOARVIOINTIOHJE Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvaamisesta ja niiden perusteista säädetään riistavahinkolaissa (105/2009) ja valtioneuvoston asetuksessa riistavahingoista (309/2013). Tämän maastoarviointiohjeen tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää maastoarviointien tekemisessä sovellettavia käytäntöjä ja korvausten maksamiseen liittyviä periaatteita. Ohjeen päivitys 2014 Metsälakia (1096/1996) muutettiin alkaen. Samalla astui voimaan myös uusi valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013). Maastoarviointiohjeen päivityksessä on otettu huomioon edellä mainittujen säädösmuutosten vaikutukset hirvieläinvahinkojen maastoarviointiin ja korvaamiseen. Metsälain 8 :n 1 momentin vaatimukset täyttävästä taimikosta (määritelty metsälaissa (1096/1996) ja valtioneuvoston asetuksessa (1308/2013) metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä), käytetään tässä ohjeessa termiä kasvatuskelpoinen taimikko. Valtioneuvoston asetuksessa määritellystä hyväksyttävästä taimesta käytetään termiä kasvatuskelpoinen taimi. Maastoarviointiohjeeseen tehdyt tärkeimmät muutokset ovat: Kasvatuskelpoiset taimet ja täydentävän puulajin (hieskoivun) taimet muutettu ohjetekstiä vastaamaan metsälain vaatimuksia hyväksyttävien puulajien ja taimimäärien osalta muutettu esimerkkejä vastaamaan edellä mainittuja muutoksia Vaurioituneet taimet, toistuva vahinko muutettu kohdan Toistuva vahinko taimimäärät vastaamaan metsälain vaatimusta Täydennys- ja uudelleenviljelyn edellytykset muutettu taimimäärät vastaamaan metsälain vaatimusta Täydennys- ja uudelleenviljelyn korvausmenettely muutettu kuusen käyttömahdollisuutta viljeltävänä puulajina VT:llä lievemmäksi LIITE 3 muutettu liite 3 vastaamaan metsälain 8 :n 1 momentin ja valtioneuvoston metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä antaman asetuksen vaatimuksia hyväksyttävästä/kasvatuskelpoisesta taimikosta

4 4 2. MAASTOARVIOINNIN SUORITTAMINEN 2.1. Koealojen sijoittaminen ja määrä, koordinaatit Hirvieläinten puustolle aiheuttamat vahingot määritetään joko laskemalla vioitetun puuston määrä, tai milloin se vahingon suuruuden vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista, ne selvitetään vahinkoalueelta tehtävällä riittävällä otannalla. Vahinkoarviointia suoritettaessa on yleensä aluksi hyvä kiertää ilmoitettu vahinkoalue kokonaisuudessaan läpi yleiskuvan saamiseksi vahingosta ja sen varmistamiseksi, että kyseessä on hirvieläinten aiheuttama vahinko. Tarvittaessa ilmoitettu vahinkoalue tulee jakaa useammaksi vahinkokuvioksi. Vahinkokuvioiden erottamisen perusteena voi tällöin olla esimerkiksi pääasiallinen kasvatettava puulaji, kasvupaikkatyyppi, taimikonhoitotarve osalla vahinkoaluetta tai poikkeava jatkotoimenpide (täydennys- / uudelleenviljely). Vahinkokuvion pinta-alan alaraja on 0,1 hehtaaria. Maastoarviointi suoritetaan kuvioittain. Vahinkojen arviointi tehdään linjoittaisella koeala-arvioinnilla käyttäen ympyräkoealoja, joiden koko on 50 m 2 (säde 3,99 m). Koealojen lukumäärää hehtaaria kohti määritettäessä voidaan ohjeena käyttää oheista taulukkoa systemaattisen koealaverkoston mitoituksesta. Systemaattisen koealaverkoston mitoitus Kuvion koko, ha Linja- ja koealaväli, m Koealoja noin, kpl/ha 2, ,1-4, ,1-10, > 10, Koealojen paikat kuviolla voidaan määrittää etukäteen tai maastossa maastotallentimen koealojen apuruudukko-toimintoa hyväksi käyttäen. Mikäli kuvio joudutaan maastossa jakamaan osakuvioihin, tehdään koealaverkosto osakuvioille samalla tavalla. Tämän maastoarviointiohjeen liitteessä 1 on esitetty koeala-apuruudukon (pisteiden) tekeminen tallentimella. Apuruudukon käytön edellytyksenä on, että kuvio on piirretty viranomaiskartalle etukäteen ja kuviolla on tunnuspiste merkittynä. Hirvivahinkoarvioissa kuvion piirtäminen viranomaiskartalle tehdään maastotallentimella. Piirtämisessä kannattaa käyttää apuna Aarnista tallentimelle siirrettyjä MVj -kuvioiden rajoja. MVj -kuvioiden siirto tallentimelle on esitetty liitteessä 2. Vahinkokuvion koordinaattitiedot ovat välttämättömiä. Kun Virtatiedostot siirretään tulevaan Riistavahinkorekisteriin, arvioidulla vahingolla pitää olla sijaintitieto. Koordinaatteina käytetään EUREF- järjestelmän koordinaatteja (esim. keskusyksikkö Lahti pohjoiskoordinaatti N , itäkoordinaatti E ). Jos koordinaatit eivät siirry siirrossa maastotallentimelta Virta-järjestelmään, pitää ne tallentaa MaastoVirtaan (joskus koordinaatit siirtyvät toisinaan eivät, syytä virheeseen ei ole löytynyt).

5 Mittaukset koealalla Kasvatuskelpoiset taimet, täydentävän puulajin (hieskoivun) taimet Kultakin koealalta lasketaan kaikki vahingoittumattomat kasvatuskelpoiset taimet sekä kaikki hirvien vahingoittamat taimet, jotka ovat olleet ennen vahinkoa kasvatuskelpoisia. Alle 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevista taimista lasketaan vain yksi taimi mukaan siten, että jos vahingoittuneen taimen läheisyydessä alle 0,5 m etäisyydellä on kasvatettavaan jaksoon sopiva vahingoittumaton taimi, ei vahingoittunutta tainta lasketa mukaan taimimäärään. Metsälain 8 :n 1 momentin vaatimukset täyttävä (myöhemmin tekstissä kasvatuskelpoinen) taimikko on määritelty metsälaissa (1093/1996) ja valtioneuvoston asetuksessa (1308/2013) metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (liite 3). Hyväksyttävillä (= kasvatuskelpoisilla) taimilla tarkoitetaan sellaisia metsälain 8 a :ssä tarkoitettujen puulajien latvukseltaan elinvoimaisia ja vaurioitumattomia taimia, jotka ovat rinnankorkeusläpimitaltaan alle 7 cm. Eri kasvupaikoilla kasvatuskelpoiset puulajit on määritelty metsälain 8 a :ssä. Kasvatuskelpoisen taimen on sovelluttava pituutensa puolesta kasvatettavaan taimikkoon. Täydentävät taimet ovat siemensyntyisiä hieskoivun taimia. Siemensyntyiset hieskoivun taimet ovat täydentäviä taimia kaikilla muilla kasvupaikoilla paitsi turv la, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla, joilla hieskoivu on kasvatuskelpoinen puulaji. Milloin täydentävän puulajin (hieskoivun) taimet luetaan mukaan? Kasvatuskelpoisessa taimikossa tulee olla kasvatuskelpoisten puulajien taimia vähintään havupuuvaltaisissa taimikoissa 1500 kpl/ha pohjoisessa Suomessa 1200 kpl/ha lehtipuuvaltaisissa taimikoissa 1100 kpl/ha Kasvatuskelpoisten puulajien taimien lisäksi näihin hyväksyttävien taimien vähimmäismääriin voidaan laskea mukaan 20 % täydentäviä taimia (hieskoivu), pohjoisessa Suomessa 50 %. Jos taimikossa on ennen hirvivahinkoa ollut kasvatuskelpoisten puulajien taimia em. vähimmäismäärä, ei täydentävän puulajin (hieskoivun) taimia lueta mukaan. Täydentävän puulajin taimia luetaan mukaan vain silloin, kun kasvatuskelpoisten puulajien taimien määrä ennen hirvivahinkoa ei täytä vähimmäismäärää ( kpl/ha). Mukaan lukemisen tarkoituksena on todeta, onko taimikko ennen hirvivahinkoa ollut taimimäärän suhteen kasvatuskelpoinen. Ennen mittauksen aloittamista on päätettävä luetaanko kuviolta täydentävät taimet mukaan vai ei. Jos täydentävät taimet luetaan mukaan, toimitaan seuraavasti ensin koealalta luetaan kaikki kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomat ja vaurioituneet taimet jos luettu taimimäärä on 2000 kpl/ha tai suurempi, koealalta ei enää lueta täydentäviä taimia jos luettu taimimäärä on alle 2000 kpl/ha, luetaan lisäksi ennen vahinkoa kasvatuskelpoisia täydentäviä taimia niin paljon, että runkoluvuksi saadaan 2000 kpl/ha esim. jos mäntyjä on 2600 kpl/ha, hieskoivuja ei lueta koealalta jos mäntyjä on 1600 kpl/ha, luetaan lisäksi hieskoivuja 400 kpl/ha jos mäntyjä on 1000 kpl/ha, luetaan lisäksi hieskoivuja 1000 kpl/ha

6 6 täydentävät taimet luetaan vahingoittumattomiin taimiin, niitä ei luokitella vauriotaimiin alle 0,5 metrin etäisyydellä vaurioituneesta kasvatuskelpoisen puulajin taimesta oleva täydentävä taimi jätetään lukematta koealamittauksessa (koska kasvatuskelpoisen puulajin taimi on jo luettu) kun kaikki koealat on mitattu, lasketaan taimien keskiarvo puulajeittain jos kuviolla on kasvatuskelpoisten puulajien taimia metsälain vähimmäismäärä ( kpl/ha) tai enemmän, niin täydentäviä taimia ei huomioida runkoluvussa jos kuviolla on kasvatuskelpoisten puulajien taimia vähemmän kuin metsälain vähimmäismäärä, täydentäviä taimia otetaan mukaan kuvion runkolukuun niin paljon, että vähimmäismäärä täyttyy, kuitenkin enintään 20 % vähimmäismäärästä (mäntyvaltaiset taimikot 300 kpl/ha) tai pohjoisen Suomen alueella 50 % vähimmäismäärästä (mäntyvaltaiset taimikot 600 kpl/ha) Esimerkkejä kuivahkon kankaan (VT) mäntytaimikko koevahingoittumattomat kpl/ha vaurioituneet kpl/ha ala mänty hieskoivu mänty (IV) koealalla jossa mäntyjä < 2000 kpl, luetaan hies koivun taimia niin paljon, että taimia yhteensä 2000 kpl lasketaan taimien keskiarvo mäntyjä 1057 kpl/ha (kasvatuskelpoinen puulaji) hieskoivuja hyväksytään = 443 kpl/ha taimikon tiheys ennen vahinkoa = 1500 kpl/ha k.arvo kokonaan tuhoutuneet taimet = 143 kpl/ha Tuoreen kankaan kuusitaimikossa on mitattu kuusia 800 kpl/ha ja hieskoivuja 2400 kpl/ha. Paljonko hieskoivuja voidaan lukea mukaan? Saako taimikko korvausta? Kuusivaltaisessa taimikossa tulee olla taimia vähintään 1500 kpl/ha Täydentävän puulajin hieskoivun taimia voidaan lukea mukaan enintään 20 % vähimmäismäärästä eli 300 kpl/ha Taimikko ei ole ollut kasvatuskelpoinen ennen hirvivahinkoa (taimia yhteensä 1100 kpl/ha) Taimikolle ei voida myöntää korvausta, koska korvaus olisi suurempi kuin taimikon käypä arvo. Miten täydentävät puulajit huomioidaan, jos esim. syödyn männyn taimen lähellä (alle 0,5 m) on toinen luontaisesti syntynyt hieskoivun taimi? Miten huomioidaan kokonaisuutena näiden täydentävien tainten osuutta? Jos täydentävät taimet luetaan mukaan (kasvatuskelpoisten puulajien taimien määrä on alle vähimmäismäärän), luetaan vaurioitunut mänty Jos kasvupaikka on soistunut kangasmaa, turvemaa luetaan vahingoittumaton hieskoivu Koko kuviolla täydentävien taimien osuus voi olla enintään 20 % (50 %) vähimmäismäärästä, osuutta ei määritellä koealakohtaisesti Minkä verran täydentävien taimien koko voi poiketa varsinaisesta taimikosta? Täydentävien taimien tulee kooltaan kuulua kasvatettavaan jaksoon Lisäksi on otettava huomioon tilajärjestys, aukkopaikassa pidempi tai lyhyempikin taimi voidaan lukea mukaan

7 Vaurioituneet taimet, toistuva vahinko Koealalta lasketaan kaikki hirvieläinten vahingoittamat taimet, jotka ovat olleet ennen vahinkoa kasvatuskelpoisia. Vahingoittuneet taimet luokitellaan puulajin ja syntyneen vahingon perusteella vaurioluokkiin. Mikäli vahingoittuneen taimen läheisyydessä alle 0,5 m:n etäisyydellä on vahingoittumaton taimi, ei vaurioitunutta tainta lasketa mukaan taimimäärään. Puulajikohtaiset vaurioluokat on määritelty asetuksessa riistavahingoista (309/2013) (liite 4). Taimikon vahingoittunut pääpuulaji on se kasvatuskelpoinen puulaji, joka on mahdollista kasvattaa päätehakkuuseen asti, tai se puulaji, jonka hyväksi taimikonhoitotyöt on tehty tai tullaan tekemään. Useamman kuin yhden puulajin taimikossa jokainen taimi luokitellaan oman puulajikohtaisen vaurioluokituksensa mukaisesti, mutta kuviolle merkitään vahingoittuneeksi puulajiksi vain pääpuulaji. Muiden tuhonaiheuttajien kasvatuskelvottomaksi vahingoittamia taimia ei lasketa mukaan taimimäärään eikä oteta huomioon puuston kasvu- ja laatutappiokorvausta laskettaessa. Vahingonaiheuttajan määrittämiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Taimikossa saattaa esiintyä hirvieläinvahinkoja, mutta pääasiallinen tuhonaiheuttaja ei olekaan hirvieläin, vaan kyseessä on myyrätuho, versoruoste tms. Vaikka käytännön arviointityössä kohteella käytettävä aika on rajallinen, tulee tuhonsyyn tulkinta tehdä kuitenkin aina perusteellisesti, jotta varmistetaan, että kyseessä on hirvieläimen aiheuttama vahinko. Jos vahinkoalueella tehdään täydennys- tai uudelleenviljely hirvieläinten ja muiden tuhonaiheuttajien yhteensä aiheuttamien vahinkojen vuoksi, voidaan korvausta täydennys- ja uudelleenviljelystä maksaa siltä osin kuin vahingot ovat hirvieläinten aiheuttamia. Kolme vuotta vanha vahinko Hirvivahingon arviointi on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Vahingon arvioinnille on asetettu lyhyehkö määräaika sen vuoksi, että maastotarkastuksessa vahingon aiheuttajaa ei voida varmuudella todeta enää muutaman vuoden kuluttua. Tällä pyritään siihen, että muiden tuhonaiheuttajien vahingot voidaan luotettavasti erottaa hirvivahingoista. Korvattavan vahingon tulee olla syntynyt em. ajan kuluessa eikä yksittäisten taimien sitä vanhempia syöntejä voida laskea mukaan vahinkoon. Kolmen vuoden aika lähdetään laskemaan vahingon syntymisestä. Käytännössä vahingon syntymisen ajankohdan tarkka toteaminen voi kuitenkin olla vaikeaa tuoretta vahinkoa lukuun ottamatta. Onko vahinko syntynyt keväällä vai syksyllä vai onko syöntiä tapahtunut molempina aikoina? Tämän vuoksi 3 vuoden aikaa joudutaan useimmiten tarkastelemaan täysinä kalenterivuosina. Jos taimikko on syöty vuonna 2010, niin vuonna 2011 vahinko on 1 vuotta vanha vuonna 2012 vahinko on 2 vuotta vanha vuonna 2013 vahinko on 3 vuotta vanha vuonna 2014 vahinko on yli 3 vuotta vanha vahinko. Vuonna 2013 arvioinnissa otetaan siis mukaan v ja sen jälkeen syntyneet vahingot.

8 8 Toistuva vahinko Arvioitaessa taimikon kasvatuskelpoisuutta ennen vahinkoa sellaisessa taimikossa, jossa on hirven aiheuttamia toistuvia tuhoja, käytetään myöhemmissä vahinkoarvioissa taimikon tiheytenä taimikon tiheyttä ennen ensimmäistä vahinkoarviota. Jos taimikon tiheys ennen vahinkoa on ensimmäisessä vahinkoarvioinnissa ollut havupuuvaltaisessa taimikossa yli 1500/1200 kpl/ha ja lehtipuuvaltaisissa taimikoissa yli 1100 kpl/ha, taimikko on taimimäärän suhteen kasvatuskelpoinen myös myöhemmässä arvioinnissa vaikka tiheys ennen uutta vahinkoa olisikin alle 1500/1200 kpl/ha tai 1100 kpl/ha. Jos vahinkoalalle on edellisen vahingon jälkeen tehty täydennys- tai uudelleenviljely tai alalle on syntynyt luontaisesti täydennys- tai uudelleenviljelyä vastaava määrä kehityskelpoisia taimia, taimikon kasvatuskelpoisuus arvioidaan normaalisti (tiheys ennen viimeistä 3 vuoden aikana tapahtunutta hirvivahinkoa). Jos taimikossa on ensimmäisen vahinkoarvion jälkeen tapahtunut merkittävästi muiden tuhonaiheuttajien (myyrätuho, versoruoste) aiheuttamia vahinkoja, taimikon kasvatuskelpoisuus arvioidaan myöhemmissä vahinkoarvioissa normaalisti. Vahingon arvioimisessa toistuvasti syödyssä taimikossa on olennaista se, mitkä taimet ovat olleet kasvatuskelpoisia ennen viimeistä (3 vuoden aikana tapahtunutta) vahinkoa. Kasvatuskelpoisiksi taimiksi katsotaan vahingoittumattomat taimet sekä ne taimet, joissa on ollut 1 tai 2 vaurioluokan vahinko ennen viimeistä vahinkoa. Ensin on siis selvitettävä mitkä taimet ovat olleet kasvatuskelpoisia ja mitkä taimet kasvatuskelvottomia ennen viimeistä 3 vuoden aikana tapahtunutta vahinkoa. Sen jälkeen kasvatuskelpoisiksi luokitellut taimet luokitellaan uuden, viimeisen 3 vuoden aikana tapahtuneen vahingon perusteella vaurioluokkiin. Pensastuneella taimella tarkoitetaan tainta, jossa päärankaa ja sivuoksia on syöty niin voimakkaasti, että taimesta ei voi kehittyä enää laadultaan tukkipuuta, vaikka se saisi kehittyä häiriöttä. Pensastunut taimi kuuluu vaurioluokkaan IV eli rinnastetaan kuolleeseen taimeen Poikkeavat koealat Normaalisti ympäristöstään täysin poikkeava kohta kuviolla (soistunut painanne, kallio tms.) tulee kuvioida omaksi kuvioksi ja poistaa mitattavasta kuviosta. Alla on kuvattu menettelytapa silloin, kun kuviolla muutama yksittäinen ylitiheä koeala vaikuttaa vääristävästi koko kuvion keskiarvoon. Koeala on poikkeava, kun sen mittaustulos on vähintään kolminkertainen verrattuna koealojen mediaaniin ja koealakohtainen runkoluku on vähintään 4000 kpl/ha. Mittaustulosta tarkastellaan ositteittain, jokaisen vaurioluokan sekä vahingoittumattomien taimien runkolukua erikseen. Poikkeavia koealoja voi olla enintään 20 % kuvion koealoista. Jos niitä on enemmän, ne eivät ole enää poikkeavia, vaan kuuluvat kuvion keskiarvoon. Kun koealalla on poikkeava määrä vaurioituneita taimia, koeala erotetaan osakuvioksi, jonka pinta-ala on koealan edustama osuus koko kuvion pinta-alasta. Kun koealalla on poikkeava määrä vahingoittumattomia taimia, koealan tiedot poistetaan laskelmasta ja koealan edustama osuus vähennetään kuvion pinta-alasta. Jos pintaalavähennys tehdään, perusteet tulee kirjata vahinkoarvion lisätietoihin.

9 9 Esimerkki mäntytaimikko, pinta-ala 1,0 ha, taimikon arvo 1000 e/ha Kuvio 1 Koealalla poikkeava määrä vaurioituneita taimia koeala ei vaurioita I II III IV yhteensä keskiarvo mediaani Koealalla 5 merkittävä vaikutus IV-vaurioluokan taimimäärään koeala erotetaan omaksi osakuvioksi Kuvio 1 osa 1 9 koealaa 0,9 ha kasvu- ja laatutappiokorvaus 329 euroa keskiarvo Kuvio 1 osa 2 1 koeala 0,1 ha kasvu- ja laatutappiokorvaus 66 euroa keskiarvo Kuvio 2 Koealalla poikkeava määrä vahingoittumattomia taimia koeala ei vaurioita I II III IV yhteensä keskiarvo mediaani Koealalla 5 merkittävä vaikutus vahingoittumattomien taimimäärään poikkeavan koealan tiedot ja pinta-alan osuus poistetaan laskelmasta Kuvio 2 9 koealaa 0,9 ha kasvu- ja laatutappiokorvaus 204 euroa keskiarvo

10 Kaksijaksoiset taimikot Kaksijaksoisessa taimikossa on kaksi selvää kasvatettavaa jaksoa, ylempi jakso ja alempi jakso. Alemman jakson taimet ovat pituudeltaan alle puolet ylemmän jakson taimien valtapituudesta. Alempaa jaksoa ei pidä sekoittaa alikasvokseen, joka ei ole kasvatettavaa jaksoa. Kaksijaksoisessa taimikossa on voinut vaurioitua joko ylempi tai alempi jakso, jolloin koealatiedot täytetään vain vahingoittuneen jakson taimille. Vahinkoa on voinut syntyä myös molemmissa jaksoissa, jolloin molemmista jaksoista täytetään omat koealat. Toimenpideehdotus tehdään aina ottaen huomioon molemmat jaksot. Hirvieläinten verhopuustolle aiheuttamia vahinkoja ei arvioida. Epätasaisessa taimikossa taimet ovat eripituisia, mutta taimikossa on vain yksi kasvatettava jakso. Kasvatettavaan jaksoon luetaan taimet, jotka ovat pituudeltaan yli puolet valitsevan jakson valtapituudesta. Valtapituutta määritettäessä mukaan ei lueta selvästi etukasvuisia taimia. Tämän lisäksi tulee huomioida taimikon tilajärjestys, aukkopaikassa lyhyempikin taimi voi olla kasvatettava taimi, ja taimikon normaali ryhmittäinen pituusvaihtelu. Taimia joiden pituus on alle puolet vallitsevan jakson valtapituudesta, ei lueta kasvatuskelpoisiin taimiin vaan ne ovat alikasvosta (= toisen jakson taimia). Alikasvos on kasvatettavan jakson tai jaksojen alle luontaisesti syntynyttä taimistoa, jolla on merkitystä ainoastaan taimikon tulevia toimenpiteitä suunniteltaessa. Sille ei määritetä vaurioluokkia. Toisen jakson taimien (alikasvos) lukumäärä lasketaan silloin, kun tuho on ollut niin voimakas, että joudutaan harkitsemaan täydennys- tai uudelleenviljelyä. Esim. Tuore kangas (MT) viljelty pääpuulaji mänty on syöty. Tilalle on kasvanut alikasvoksesta täystiheä kuusen taimikko. Kasvutappiota on varmasti syntynyt, mutta syntyykö korvattava vahinko? Jos syntynyt kuusen taimikko on pituudeltaan yli ½ vallitsevan jakson pituudesta, mänty ja kuusi luokitellaan vaurioluokkiin korvaus? (tuskin jos kuusen taimikko on täystiheä) Jos syntynyt kuusen taimikko on pituudeltaan alle ½ vallitsevan jakson pituudesta, kyse on joko kaksijaksoisesta taimikosta (ylempi jakso mänty vaurioitunut, alempi kuusi ei vaurioita) tai kuusi muodostaa taimikossa alikasvoksen eli toisen jakson molemmissa tapauksissa mänty luokitellaan vaurioluokkiin korvaus kuusen taimikosta syntyy uusi taimikko, ei täydennys- tai uudelleenviljelyesitystä Valtapituuden määrittäminen Valtapituus koealalla tarkoittaa ympyräkoealan paksuimman puun pituutta ennen vahinkoa. Jos arviointi tehdään kasvukauden jälkeen (syksyllä), on pituudesta vähennettävä kasvukauden aikana syntynyt pituus. Valtapituus määritetään 100 m 2 (säde 5,64 m) koealalta, määrittelyssä huomioidaan sekä vahingoittumattomat että vahingoittuneet taimet. Mukaan ei lueta kasvatettavasta jaksosta kooltaan selvästi poikkeavia etukasvuisia taimia. Pituus arvioidaan 0,1 metrin tarkkuudella. Taimikon valtapituus ennen vahinkoa saadaan koealamittausten keskiarvona. Korvauksen laskennassa käytettävä taimikon arvo määräytyy puulajin, kasvupaikkatyypin ja taimikon valtapituuden perusteella, joten pituuden määrittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Mikäli hirvieläimet ovat vahingoittaneet taimikkoa useana vuonna peräkkäin ennen arviointia, valtapituutena käytetään pituutta, joka vastaavalla kasvatuskelpoisella vahingoittumattomalla taimella olisi ollut ennen viimeisintä vahinkoa. Näin menetellen saadaan eliminoitua aiempien vahinkojen vaikutukset taimikon pituuteen.

11 11 Esimerkki vahingoittumaton taimi (verrokki) ja taimi, joka on syöty vuonna 1 ja vuonna 3 arviointi tehdään vuonna 3 minkä pituinen taimikko on tuhoutunut? 160 cm ARVIOINTI vuosi 1 vuosi 2 vuosi 3 kevät syksy kevät syksy kevät syksy 140 cm 120 cm 100 cm 80 cm 100 cm 80 cm 120 cm 100 cm 120 cm 100 cm 140 cm 120 cm 140 cm 100 cm 160 cm 120 cm PITUUS ennen vahinkoa 100 cm 100 cm 100 cm 120 cm 120 cm vastaavalla ehjällä 140 cm 140 cm ennen viimeisintä vahinkoa 2.3. Toimenpide-ehdotuksien arviointi Taimikonhoitotarve Korvauksen laskennassa käytettävä summa-arvomenetelmän aputaulukoista haettu taimikon arvo soveltuu sellaisenaan vain säännöllisesti hoidettujen taimikoiden arvonmääritykseen. Mikäli taimikko on ylitiheä tai muuten vajaatuottoinen on taimikon arvoa alennettava. Taimikonhoitotarpeen arvioimisen tarkoituksena on huomioida hoitamattomuuden vaikutus taimikon arvoon. Mikäli toimenpide-ehdotuksena on taimikonhoitotarve, laskentaohjelma vähentää aputaulukosta haetusta taimikon arvosta taimikonhoitotyön kustannuksen. Taimikon arvon voidaan katsoa alentuneen hoitamattomuuden vuoksi kun kasvatettavan jakson runkoluku on yli 5000 kpl/ha ja taimikko on pituutensa puolesta mahdollista hoitaa taimikonhoitona (ylitiheyttä 3000 kpl/ha) taimikon varhaishoitovaiheessa, kun kasvatettavan jakson runkoluku on yli 7000 kpl/ha (ylitiheyttä 3000 kpl/ha) Taimikon perkauksen tarve on syytä merkitä taimikonhoitotarpeena, mikäli lehtipuuvesakko uhkaa pääpuulajina olevaa havupuuta, erityisesti silloin kun pitemmät koivut piiskaavat pienempiä mäntyjä. Yleensäkin lehtipuusto mäntytaimikossa on aina metsänhoidollisesti haitallisempaa kuin mäntyjen ylitiheys. Taimikonhoitotarvetta mietittäessä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että metsäsuunnittelussa taimikonhoidon kiireellisyysluokka olisi heti Täydennys- ja uudelleenviljelyn edellytykset Hirvieläimen aiheuttamasta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat vahinkoalueen välttämättömästä täydennys- tai uudelleenviljelystä.

12 12 Täydennysviljely voidaan tehdä silloin, kun hirvivahingon seurauksena taimikon kasvatuskelpoisten taimien määrä on pienempi kuin metsälaissa kasvatuskelpoiselle taimikolle asetettu vähimmäismäärä ja täydentäminen on metsänhoidollisesti perusteltua (taimien pituus). Uudelleenviljely voidaan tehdä silloin, kun taimikon tiheys on ennen vahinkoa ylittänyt kasvatuskelpoisten taimien vähimmäismäärän ja kasvatuskelpoisten taimien määrä on hirvivahingon seurauksena laskenut alle 600 kpl/ha (E-S) ja alle 500 kpl/ha (P-S). Täydennys- tai uudelleenviljelyn edellytysten täyttymistä arvioitaessa, kasvatuskelpoisten taimien määrään luetaan mukaan vahingoittumattomat taimet sekä vahinkoluokkiin I ja II kuuluvat taimet. Kasvatuskelpoisten/hyväksyttävien taimien vähimmäismäärät (VNA 11 ) pohjoisen Suomen alueella a) havupuuvaltaisissa taimikoissa 1200 tainta/ha; b) lehtipuuvaltaisissa taimikoissa 1100 tainta/ha keskisessä ja eteläisessä Suomessa a) havupuuvaltaisissa taimikoissa 1500 tainta/ha; b) lehtipuuvaltaisissa taimikoissa 1100 tainta/ha 2.4. Taimikkovaihetta varttuneemman puuston arviointi Taimikkovaihetta varttuneemmissa puustoissa hirvieläimien aiheuttamat vahingot ovat joko hampailla kaluamisen tai sarvilla hankaamisen seurauksena syntyneitä kuorivaurioita. Seuraavassa kuvattavaa menetelmää käytetään silloin, kun vahinkokuvion puusto on pidempää kuin mitä hirvivahinkoarvioinnin aputaulukon suurimmat pituusluvut ovat ja vahingoittuneelle puustolle voidaan laskea hakkuuarvo. Korvaus lasketaan vahingoittuneiden puiden odotusarvolisän menetyksenä, ei hakkuuarvon menetyksenä. Maastomittaus suoritetaan linjoittaisena ympyräkoeala-arviointina kuten taimikkovahingoissakin. Vahinkokuvion ollessa pieni voidaan käyttää myös yksinpuin lukua (tällöin vahinkokuviolta tehdään vain yksi koeala, jonka pinta-alaksi merkitään koko kuvion pinta-ala). Ennen mittauksia on arvioitava onko kuviolla harvennustarve lähivuosina. Korvaus lasketaan niiden hirvieläimen vahingoittamien puiden perusteella, jotka jätettäisiin seuraavan harvennuksen yhteydessä jäljelle. Jos seuraavassa harvennuksessa poistettavia puita ei voida riittävällä varmuudella yksilöidä (harvennus ajoittuu kauas tulevaisuuteen tai kuvio on vasta harvennettu), korvaus lasketaan kaikille hirvieläimen vahingoittamille puille. Kultakin koealalta luetaan kaikki vahingoittumattomat puut ja kaikki hirvieläinten vahingoittamat puut vahingoittuneet puut luokitellaan kuorivaurion vakavuuden perusteella vaurioluokkiin mitataan keskipituus, pohjapinta-ala/keskiläpimitta, puuston ikä arvioidaan puulajisuhteet ja tukkipuuosuus puulajeittain Korvauksen laskenta 1. Lasketaan kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä (kpl/ha) Mukaan lasketaan puolet niistä puista, joilla on pieni kuorivaurio sekä kaikki puut, joilla on suuri kuorivaurio. 2. Lasketaan vahinkoalueen puustolle hakkuuarvo ennen hirvivahinkoa (euroa/ha) Lasketaan vahinkoalueen puuston kuutiomäärä (m 3 /ha) ja jaetaan puusto maastossa mitattujen tietojen pohjalta puutavaralajeihin. Puutavaralajit hinnoitellaan asetuksen (309/2013) liitteen 5 kantohinnoilla.

13 13 3. Lasketaan kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvo (euroa/ha) Kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä (kohdasta 1) jaetaan vahinkoalueen kokonaisrunkoluvulla ja kerrotaan se vahinkoalueen puuston hakkuuarvolla (kohdasta 2) 4. Lasketaan odotusarvolisä kokonaan tuhoutuneille puille (euroa/ha) Vahinkoalueen puulajin, kasvupaikkatyypin ja puuston iän perusteella haetaan aputaulukosta vahinkoalueen puustolle odotusarvokerroin. Odotusarvolisä saadaan vähentämällä odotusarvokertoimesta luku 1 ja kertomalla tämä kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvolla (kohdasta 3) 5. Lasketaan odotusarvolisän menetys (euroa) Odotusarvolisä (kohdasta 4) kerrotaan vahinkoalueen pinta-alalla. Esimerkki korvauksen laskennasta taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle Etelä-Savo (Etelä-Suomi) Kasvupaikkatyyppi: lehtomainen kangas Kuvion pinta-ala: 2,4 ha Puulaji: kuusi Puuston ikä: 35 vuotta Hirvieläinten vahingoittamat puut A B Keski- Vahingoittu- Vaurioluokka 3 Vaurioluokka 4 Keski- ppa läpi- Puulajisuhteet Tukkipuuosuus mattomat PIENI kuori- SUURI kuori- pituus m 2 /ha mitta % puut kpl/ha vaurio kpl/ha vaurio kpl/ha m cm mä ku ko mä ku ko Runkoluku ennen vahinkoa Kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä TIH = 1200 kpl/ha (vahingoittumattomat + harv. jäävät vahingoittuneet) TUH = 0,5 * A + B = 275 kpl/ha Puusto ennen vahinkoa tilavuus 96 m 3 /ha ku kuitua 76 m 3 /ha * 23,54 euroa/m 3 = 1789 euroa/ha ku tukkia 18 m 3 /ha * 47,55 euroa/m 3 = 856 euroa/ha Hakkuuarvo yhteensä HAK 1 = 2645 euroa/ha Kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvo HAK 2 = TUH/TIH * HAK 1 = 606 euroa/ha Odotusarvokerroin (aputaulukosta puulajin, kasvupaikkatyypin ja iän perusteella) = 1,8 Odotusarvolisä Korvaus ODOL = (odotusarvokerroin - 1) * HAK 2 = 485 euroa/ha KOR = ALA * ODOL = 1164 euroa

14 14 3. VAHINGON KORVAAMINEN 3.1. Korvattava vahinko Hirvieläimen aiheuttamasta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat metsänviljelyaineiston arvon merkittävästä alenemisesta, taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta sekä vahinkoalueen välttämättömästä täydennysviljelystä tai uudelleen metsityksestä. Korvauksen enimmäismäärä ei saa ylittää vahingoittuneen omaisuuden käypää arvoa (RVL 9 ). Silloin kun taimikko on ennen hirvieläimen aiheuttamaa vahinkoa ollut kasvatuskelpoinen (ML 8.1, VNA 11, 12 ), korvaus voidaan maksaa. Jos taimikko ei ole ollut kasvatuskelpoinen, taimikon arvo ei ole voinut merkittävästi alentua eikä korvausta voida maksaa. Riistaeläimen aiheuttama vahinko korvataan, jos korvauksen hakijalle aiheutuneiden riistavahinkolaissa tarkoitettujen vahinkojen yhteenlaskettu määrä kalenterivuotta kohti on enemmän kuin 170 euroa. Jos vahinko korvataan, maksetaan korvaus myös korvauksen hakijan maksamista vahingon selvittämisen kannalta tarpeellisista ja kohtuullisista vahingon arviointikustannuksista Puuston arvon merkittävä aleneminen Korvausta ei makseta, jos kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomien taimien lukumäärä tasaisesti jakaantuneena ylittää metsänhoitosuositusten mukaiset metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet. Metsänhoitosuositusten tavoitetiheys Metsänuudistamisen tavoitteena on taimikko, jossa on varsinaisen taimikonhoidon jälkeinen metsänhoitosuositusten mukainen määrä taimia. Metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet puulajeittain ovat taulukossa seuraavalla sivulla. Hirvieläimen aiheuttamasta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat taimikon arvon merkittävästä alenemisesta. Taimikon arvo alenee merkittävästi, kun taimikonhoidon jälkeen taimikossa on vahingoittumattomia taimia vähemmän kuin 2000 kpl/ha (mänty). Silloin joudutaan kasvattamaan puustoa, jossa on laatuvikoja ja jonka kasvussa on menetetty esimerkiksi 2 vuotta. Taimien jakaantumisen tasaisuuden määrittäminen koealatietojen perusteella Korvausta ei makseta, jos vahingoittumattomia taimia on tasaisesti jakaantuneena enemmän kuin metsänuudistamisen tavoitteena oleva tavoitetiheys. Jos vahingoittumattomien taimien määrä on yli tavoitetiheyden, mutta taimet ovat kuviolla epätasaisesti jakaantuneena, korvaus maksetaan. Vahingoittumattomien taimien jakaantumisen tasaisuus/epätasaisuus ratkaistaan koealakohtaisten taimimäärien vaihtelun perusteella. Vahingoittumattomat taimet katsotaan epätasaisesti jakaantuneeksi silloin, kun vähintään 1/3 koealoista on sellaisia, joissa vahingoittumattomia taimia on 60 % tai vähemmän kyseisen puulajin tavoitetiheydestä. Seuraavalla sivulla on taulukko koealakohtaisista kynnysarvoista sekä asiaa valaiseva esimerkki.

15 15 Tavoitetiheydet ja koealakohtaiset kynnysarvot puulaji tavoitetiheys kpl/ha kynnysarvo 60 % (kerroin 200) mänty kpl tai vähemmän kuusi kpl tai vähemmän rauduskoivu kpl tai vähemmän hieskoivu kpl tai vähemmän lehtikuusi kpl tai vähemmän ESIMERKKI mäntytaimikko, vahingoittumattomia yli 2000 kpl/ha tiheys ennen vahinkoa koe ala vahingoittumattomat vaurioituneet IV luokka tiheys ennen vahinkoa koe ala vahingoittumattomat vaurioituneet IV luokka % tavoitetiheydestä = 1200 kpl/ha 60 % tavoitetiheydestä = 1200 kpl/ha vahingoittumattomia 1200 kpl/ha tai vähemmän vahingoittumattomia 1200 kpl/ha tai vähemmän 2 koealalla = 17 % koealoista 4 koealalla = 1/3 eli 33 % koealoista taimet ovat tasaisesti jakaantuneena taimet ovat epätasaisesti jakaantuneena korvausta ei makseta korvaus maksetaan Täydennys- ja uudelleenviljelyn korvausmenettely Vahinkoalan välttämättömästä täydennysviljelystä tai uudelleen metsityksestä aiheutuvan korvauksen laskemisessa otetaan huomioon kohtuulliset kustannukset, jotka aiheutuvat metsänviljelyaineiston hankkimisesta, viljelytoimenpiteen tai uudistamisen edellyttämästä suunnittelusta, työnjohdosta ja työstä. Kustannusten määrittämisessä noudatetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuja säännöksiä (RVL 21 ). Täydennysviljelystä tai uudelleen metsityksestä aiheutuvan korvauksen maksaminen edellyttää, että toimenpiteestä laaditaan edellä olevaan riistavahinkolain kohtaan viitaten kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisessa metsänuudistamisessa sovellettavaa käytäntöä noudattaen suunnitelma ja kustannusarvio. Korvaukseen ei voida sisällyttää mahdollisia taimisuojia, heinäntorjunta-aineita ja niiden hankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Toimenpiteen toteutuksen maksatuksissa noudatetaan vastaavasti rahoituslain metsänuudistamisessa sovellettavia periaatteita.

16 16 Täydentämistä tai uudelleenmetsittämistä koskevat työt on syytä toteuttaa vasta korvauspäätöksen ja siihen liittyvän suunnitelman hyväksymisen jälkeen. Näin toimittaessa maanomistaja saa varmuuden korvauksen myöntämisestä. Toisaalta riistavahinkolaista ei löydy oikeudellista perustetta evätä korvausta, vaikka työt olisi aloitettu vahinkoarvion jälkeen, ennen varsinaista korvauspäätöstä. Jos vahinkoalueella tehdään täydennys- tai uudelleenviljely hirvieläinten ja muiden tuhonaiheuttajien yhteensä aiheuttamien vahinkojen vuoksi, voidaan hirvieläinten aiheuttamasta vahingosta maksettavaan korvaukseen sisällyttää täydennys- tai uudelleenviljelyn kustannuksista se osuus, mikä aiheutuu hirvieläinten aiheuttamista vahingoista. Osuus lasketaan hirvieläinten aiheuttamien kasvatuskelvottomien taimien perusteella. Kuusi hyväksytään hirvivahinkovaroin viljeltäväksi puulajiksi kuivahkolle kankaalle (VT) silloin, kun on kysymyksessä hirvien talvilaidunalue, tuhot mäntytaimikossa ovat toistuvia ja männyn viljely ei enää ole tarkoituksenmukaista Aiemmin maksetun korvauksen vähentäminen Korvauksen määrää laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon samalle vahinkoalalle korvauksen hakemista edeltävän 3 vuoden aikana taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta maksetut korvaukset (RVL 20.3 ). Vähennystä ei tehdä, jos vahinkoalalle on edellisen vahingon jälkeen tehty täydennys- tai uudelleenviljely vahinkoalalle on edellisen vahingon jälkeen syntynyt luontaisesti täydennys- tai uudelleenviljelyä vastaava määrä kehityskelpoisia taimia uudet vahingot kohdistuvat pääasiassa taimiin, jotka ovat edellisen vahingon jälkeen olleet vahingoittumattomia (pääasiassa = vähintään 75 %) Säännöksellä pyritään varmistamaan, ettei samaa vahinkoa korvattaisi toiseen kertaan. Yli 3 vuotta vanhoista vahingoista maksettuja korvauksia ei vähennetä uuden vahingon korvauksesta. Vuosilla tarkoitetaan vahingon syntymisvuotta. Aiemmin maksetun korvauksen huomioiminen koskee siis vain niitä tapauksia, joissa uusi arviointi (3 vuoden jakso taaksepäin) kohdistuu osin jo arvioituihin vahinkoihin ja uusi vahinko on lisäksi kohdistunut samoihin jo kertaalleen hirvieläimen vahingoittamiin taimiin. Mikäli aiemmin maksettu kasvu- ja laatutappiokorvaus tulee vähentää samalle alueelle kohdistuvasta uudesta kasvu- ja laatutappiokorvauksesta, ohjelmaan annetaan tieto vähennettävästä euromäärästä. Tämä on katsottava aiemmasta korvauspäätöksestä. Jos aiemmin maksettu korvaus vähennetään, niin uusi korvaus lasketaan käyttämällä taimikon tiheytenä tiheyttä ennen edellistä vahinkoa, ei nyt mitattua taimikon tiheyttä.

17 17 4. HIRVI-VIRTA OHJELMA 4.1. Hirvivahinkotarkastuksen tietojen tallentaminen Virta-järjestelmään ja Virtaan liittyvälle maastotallentimelle on lisätty hirvivahinkojen arviointiin tarvittavat kentät sekä raportit. Maastotallennin laskee korvausten määrittämisessä tarvittavat tiedot, jotka siirretään ja arkistoidaan Virtaan. Laskennoissa tarvittavat tiedot on tallennettu maastotallentimelle XML-tiedostoina. Maastotallennin päättelee käytettävät summaarvotaulukot sekä kantohinnat kiinteistötunnuksen kunta-kentän perusteella. Jotta hirvivahinkoarvion pohjatiedot voi ladata Virrasta tallentimelle, on Kemeran kustannuslajit 978 ja 979 tallennettava suunnittelun työosuudelle (tarkenne 2). Näin saadaan hankkeesta tarvittavat tiedot Virtaan jo arviointivaiheessa. Tarkastuksen voi kuitenkin aloittaa myös tyhjältä pohjalta tallentimella ja myöhemmin kytkeä tiedot Virrassa olevaan tarkastukseen. Ennen vahinkoarvioinnin suorittamista maastossa on aluksi hyvä kiertää ilmoitettu vahinkoalue kokonaisuudessaan läpi yleiskuvan saamiseksi vahingosta ja sen varmistamiseksi, että kyseessä on hirvieläinten aiheuttama vahinko. Vahinkoalueella tarkoitetaan vahinkoilmoituksessa ilmoitettua aluetta. Vahinkoalue jakaantuu yhdeksi tai useammaksi vahinkokuvioksi. Vahinkokuvioiden erottamisen perusteita ovat pääpuulaji, taimikon valtapituus, taimikonhoitotarve tai poikkeava jatkotoimenpide (täydennys-/uudelleenviljely). Vahinkokuvion pinta-alan alaraja on 0,1 ha. Vahinkokuviot ovat Virtajärjestelmän KOHDE-TASOLLA. Jokaisella vahinkokuviolla on vähintään yksi osakuvio. Osakuviot ovat Virta-järjestelmän OSAKOHDE-TASOLLA. Kullekin vahinkokuviolle KOHDE- TASOLLA kirjataan maastoarvioinnissa tiedot OSAKOHDE-, KOEALA- JA PUUTASOILLE. Hirvivahinkoarvion maastoarviointia varten valitaan käyttöliittymäksi Hirvivahinkotarkastus, jolloin tallentimella näkyvät vain hirvivahinkotarkastuksessa tarvittavat kentät. Tämä tapahtuu seuraavasti: Alapalkista valitaan kohta ASETUKSET, josta valitaan kohta VIRTA-ASETUKSET. Kohdasta KÄYTTÖLIITTYMÄ painetaan oikeassa reunassa olevaa nuolta, jolloin aukeavasta valikosta valitaan HIRVIVAHINKOTARKASTUS ja painetaan alapalkista OK. Pakolliset kentät on korostettu keltaisella. Silloin kun hakemus on Kemera- järjestelmässä, niin pohjatiedot siirtyvät tallentimelle suoraan Virta-järjestelmästä. Tyhjältä pohjalta tarkastusta tallentimella aloitettaessa tiedot syötetään manuaalisesti tallentimelle Maastoarvioinnissa käytettävien kenttien määrittely TARKASTUSTASO Maanomistaja. Korvauksen hakijan/maanomistajan nimi selvitetään ja viimeistään ennen maksatusta tarkistetaan, että Virtaan Asteesta haettu maanomistajatieto on oikea. Kiinteistötunnuksen kunta. Valtakunnallisen kiinteistötunnusjärjestelmän kuntanumero KOHDETASO (Kuviotaso) Kuvion tai kohteen numero. Esim. 203 ja tarvittaessa alakuvion numero (käytä desimaalipistettä). Kuviokohtainen lisätieto (LISATK). Lisätietoihin voidaan kirjoittaa tarvittaessa vapaamuotoista tekstiä tarkentamaan tarkastustietoa. Kirjoitettu teksti tulostuu valmiiseen Hirvieläinvahingon arviokirja-tulosteeseen lisätiedoksi. OSAKOHDETASO (Osakuviotaso) Osan numero. Jokaisesta hakemuskuviosta tehdään vähintään yksi osakuvio.

18 18 Osan havaittu määrä. Pinta-ala voidaan merkitä Virtaan ja maastotallentimelle 0,01 hehtaarin tarkkuudella. Pienin sallittu pinta-ala on 0,1 ha. Osan itä- ja pohjoiskoordinaatit. Hyväksytään nollaa suuremmat kokonaisluvut, pohjoinen (N) 7-numeroa, itä (E) 6-numeroa, joiden viimeinen numero on nolla (10 metrin tarkkuus). Aiempi korvaus euroa (akor). Mikäli aiemmin maksettu korvaus vähennetään, niin se merkitään tähän kohtaan euroina. Samalla uusi korvaus lasketaan käyttämällä taimikon tiheytenä tiheyttä ennen edellistä vahinkoa, ei nyt mitattua taimikon tiheyttä. Tämän vuoksi käyttäjän on manuaalisesti poistettava tallentimen laskema arvo ja muutettava osakuvion tiheydeksi kohtaan RLK tiheys ennen edellistä vahinkoa. Taimikonhoitotyön tarve (tata). Arvolistalla on valmiina vaihtoehdot 1 = kyllä, 2 = ei. Muita ei hyväksytä. Mikäli vastaus on kyllä, ohjelma vähentää aputaulukosta haetusta taimikon arvosta taimikonhoitotyön kustannuksen. Toimenpide-ehdotus (toe). Arvolistalla on valmiina vaihtoehdot: 11=ei toimenpiteitä, 12=täydennysviljely ja 13=uudelleenviljely. Muita ei hyväksytä. Pääpuulaji (ppl). Tallentimen ja Virran hakulistalla ovat valmiit vaihtoehdot. Kuvion puuston vahingoittunut puulaji on se kasvatuskelpoinen puulaji, joka on mahdollista kasvattaa päätehakkuuseen asti, tai se puulaji, jonka hyväksi taimikonhoitotyöt on tehty tai tullaan tekemään. KOEALATASO Koealan itä- ja pohjoiskoordinaatit (ikd ja pkd). Hyväksytään nollaa suuremmat kokonaisluvut, pohjoinen (N) 7-numeroa, itä (E) 6-numeroa, joiden viimeinen numero on nolla (10 metrin tarkkuus). Koealan valtapituus (vpit). Taimikon valtapituus ennen vahinkoa. Valtapituus määritetään koealan paksuimman puun pituutena 100 m 2 koealalta. Määrittelyssä on huomioitava sekä vahingoittumattomat että vahingoittuneet taimet. Mukaan ei lueta kasvatettavasta jaksosta kooltaan selvästi poikkeavia etukasvuisia taimia. Hyväksytään vain nollaa suurempi luku. Pituus merkitään metreinä 0,1 metrin tarkkuudella. Mikäli hirvieläimet ovat vahingoittaneet taimikkoa useana vuonna peräkkäin ennen maastoarviointia, valtapituutena käytetään pituutta, joka vastaavalla vahingoittumattomalla taimella olisi ollut ennen viimeistä vahinkoa. Toisen jakson taimet kpl (tjt). Luetaan niissä tapauksissa, kun on syytä epäillä mahdollista täydennys-/uudelleenviljelyn tarvetta. Toisen jakson taimia ei pidä sekoittaa kaksijaksoisen taimikon alempaan jaksoon. PUUTASO Puutasolle merkitään kaikki vahingoittumattomat kasvatuskelpoiset taimet sekä kaikki hirvieläinten vahingoittamat taimet, jotka ovat olleet ennen vahinkoa kasvatuskelpoisia. Alle 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevista taimista lasketaan vain yksi taimi mukaan siten, että mikäli vahingoittuneen taimen läheisyydessä alle 0,5 m:n etäisyydellä on vahingoittumaton taimi, ei vahingoittunutta tainta lasketa mukaan taimimäärään. Riistavaurioluokka (rvl). Maastotallentimen puutietotasolle puut luokitellaan vaurioluokittain. Riistavaurioluokkien koodit ovat seuraavat: 1=I, 2=II, 3=III, 4=IV, 5=pieni kuorivaurio, 6=suuri kuorivaurio. Luokkia 1-4 käytetään taimikoissa ja kuorivaurioita 5-6 varttuneemmissa metsissä. Vaurioluokkaa I käytetään vain puulajeilla 1 = mänty ja 8 = muu havupuu. Ennen kunkin jakson tietojen tallennusta tarkastajan on päätettävä, käyttääkö hän arvoja 1-4 vai arvoja 5-6. Puulajikohtaiset vaurioluokat ovat liitteessä 3. Tallennettavilta tiedoiltaan identtiset puut voidaan summata samalle puutietoriville siten, että niiden lukumäärä merkitään LKM- kenttään.

19 Maastoarvioinnin suorittaminen maastotallentimella Perusohje VIRTA-JÄRJESTELMÄ AMKV käyttäjätunnus-salasana-tietokanta metipro1 Mene VIRTA järjestelmään ja valitse KEMERA TARKASTUKSET Kirjoita kemeranumero ja paina kuvaketta TEE HAKU Täytä kohdat: - Kohdevalinta = 3 (harkinta) - Ilm. p-ala (hakemuksessa mukana olevien kuvioiden kokonaispinta-ala) - Tarkastaja (muodossa sukunimi etunimi JP alueyksikkö, hae arvolistalta) - Tark.kohde ja Ilm.määrä (hakemuksessa oleva kuvio/kuviot ja niiden pinta-ala) Paina yläpalkissa toisena vasemmalta olevaa kuvaketta (levyke) TALLENNA Tästä eteenpäin tulet tarvitsemaan näytössä olevaa numerosarjaa VIRTANUMERO Tämän jälkeen sulje näyttö vasemmassa yläkulmassa olevasta juoksijan kuvasta, tulet VIRTA- näyttöön, josta valitset kohdan MAASTOTALLENNUS - Anna kohtaan VIRTANRO virtanumero ilman väliviivoja yhdessä pötkössä - Paina yläpalkin TEE HAKU nappia Mikäli oikea hirvivahinkoarvio ei tule heti näkyviin, paina yläpalkissa olevasta sinisestä nuolesta oikealla niin kauan kuin oikea hirvivahinkoarvio näkyy ruudulla - Muuta kohdassa TLJ oleva luku 1 luvuksi 8 ja tallenna (yläpalkki levykkeen kuva) - Sulje MAASTOTALLENNUS vasemman yläkulman juoksijan kuvasta HIRVIVAHINKOARVION SIIRTO VIRRASTA MAASTOTALLENTIMELLE MVj- siirtotiedoston haku tallentimelle Siirry maastotallentimelle ja paina START-METSÄCE Seuraavassa näytössä pyydetään käyttäjätunnusta, ohita tämä painamalla OK Olet nyt AarniPDA:ssa ja valitse alapalkista TIEDOSTO - AARNI AINEISTOT - Valitse avautuvasta listasta hirvivahinkoarvioosi liittyvä MVj -siirtotiedosto ja ellei sitä vielä ole listalla, tee MVj -kuviorajojen siirto tämän maastoarviointiohjeen liitteen 2 mukaisesti - Kun oikea MVj -siirtotiedosto on listalla, napauta sitä, se muuttuu siniseksi ja paina alapalkista VALITSE - Ohjelma kysyy Varmuuskopioidaanko nykyinen työalue? Vastaa YES Haluamasi kartta-aineisto MVj -kuvioineen näkyy nyt AarniPDA:ssa

20 20 Valitse alapalkista TYÖKALUT VIRTA - Käyttäjätunnus ja Salasana on sama kuin Virta-järjestelmään mennessä ja alueyksikkö haetaan valikosta - Olet nyt maastotallentimen työtilassa, johon hirvivahinkoarviot haetaan Mikäli tulet näyttöön, joka on jonkin tarkastuksen TARKASTUS tasolla, valitse alapalkista TIEDOSTO - LATAA TYÖTILAAN Paina HAE painiketta ja anna käyttäjätiedot ja paina alapalkista OK Avautuvassa näytössä poista ruksit päivämäärien kohdalta painamalla rukseja ja anna kohtaan VIRTANUMERO hirvivahinkoarvion Virta-numero ilman väliviivoja ja paina alapalkista OK Avautuvassa näytössä on yleensä samalla Virta-numerolla useampia tarkastuksia, valitse ruksaamalla se tarkastus, jolla on oikea kemera-numero (kemeraid) ja paina OK Avautuvassa näytössä kirjoita maanomistajan nimi ja paina OK Hirvivahinkoarvio on nyt maastotallentimen työtilassa Työtilassa näkyvät kaikki maastotallentimelle siirtämäsi hirvivahinkoarviot MAASTOTALLENNUS Mene maastotallentimen työtilassa halutun hirvivahinkoarvion kohdalle ja paina alapalkissa painiketta VALITSE Ohjelma kysyy: Varmuuskopioidaanko nykyinen työtila? Vastaa YES Anna käyttäjätiedot ja hyväksy OK Näytössä on nyt se hirvivahinkoarvio, joka on tarkoitus mitata Valitse alapalkista ASETUKSET VIRTA-ASETUKSET - Kohdassa Käyttöliittymä paina alaspäin osoittavaa nuolta ja valitse avautuvasta valikosta HIRVIVAHINKOTARKASTUS OK Tietojen tallennus voi alkaa Näytössäsi näkyvää riviä nimitetään TARKASTUS tasoksi (TASO 1), jonka pakolliset tallennettavat tiedot ovat - kv = 3 - ipala = hirvivahinkoarviossa mukana olevien kuvioiden kokonaispinta-ala - tarkpvm = arviointipäivämäärä Tallenna tiedot alapalkissa olevasta levykkeen kuvasta KOHDE tasolle (TASO 2) pääset painamalla alapalkin alaspäin osoittavaa nuolta - Mene haluamallesi kuviolle osoittamalla kuviota, jolloin kuvion numero värjäytyy siniseksi Tämän jälkeen mene nuolella alaspäin OSAKOHDE tasolle (TASO 3) - Anna kuvionosan numero (ensimmäiselle kuvion osalle 1) kohtaan OSA ja sille pinta-ala kohtaan OHPALA. Paina TALLENNA painiketta alapalkista

21 21 Kuvion piirtäminen kartalle Tämän jälkeen avaa Virta-ohjelma TYÖKALUT VIRTA, anna Virran käyttäjätiedot ja paina alapalkista OK Napauta kuvionosaa 1 (OSA), joka muuttuu siniseksi Paina alapalkissa olevaa kartan kuvaa ja mene kartalle Karttanäkymässä paina toiseksi alimman palkin aivan oikeassa reunassa olevaa kaksoisnuolta oikealle, jolloin kolmanneksi alimman palkin piirtotyökalut tulevat näkyviin. Valitse piirtotyökaluista kynän kuva toinen vasemmalta ja valitse avautuvasta näytöstä Lajityypiksi VIRTA Lajiksi VIRRAN OSAKUVION RAJA Piirtotavaksi MANUAALINEN PIIRTO Hyväksy valinnat painamalla VALITSE painiketta alapalkista Tämän jälkeen piirrä arvioitava kuvio kartalle MVj -kuviorajoja hyväksi käyttäen - Piirtäminen tapahtuu naputtelemalla pisteitä piirustuspuikolla kartalle peräkkäin ja kun kuvion kuvioraja on kierretty, niin viimeinen viiva piirretään leikkaamaan ensimmäisen viivan yli. Lopuksi painetaan piirtotyökaluista kynän kuvaa toinen vasemmalta, jolloin piirretty viiva tulee näkyviin ja painetaan TALLENNA painiketta - Jos piirrettyyn kuvioon jäi ylimääräisiä viivoja piirtämisen aloitus- ja lopetuskohtaan, painetaan keskimmäisestä alapalkista kuvaketta, jossa on nuoli ylöspäin ja tähti, avautuu näyttö, jossa valitaan valittavan kohteen tyypiksi VIIVA ja painetaan alapalkista OK - Osoitetaan piirtopuikolla poistettavaa viivaa, jolloin viiva muuttuu keltaiseksi, jonka jälkeen painetaan ylimmässä alapalkissa olevaa punaista ruksia ja haluttu viiva on nyt pois. Poistettavaa viivaa piirtopuikolla osoitettaessa voi näkyviin tulla valikko, josta valitaan viivalajiksi VIRRAN OSAKUVION RAJA Nyt arvioitava kuvio on piirretty kartalle. Palaa takaisin OSAKOHDE tasolle painamalla alapalkista TIEDOSTO SULJE Kuvion tunnuspisteen lisääminen Anna kuvion osalle 1 tunnuspiste kartalle - Paina alapalkissa olevasta vihreästä plus-painikkeesta - Valitse karttanäkymässä ylimmästä alapalkista kynän kuva toinen vasemmalta ja valitse avautuvasta näytöstä Lajityypiksi VIRTA Lajiksi VIRRAN KOEALAPISTE Piirtotavaksi MANUAALINEN PIIRTO Hyväksy valinnat painamalla VALITSE painiketta alapalkista - Napauta piirtopuikolla aiemmin piirretyn kuvionosan rajan sisäpuolelle, jolloin kuvionosan tunnuspiste tulee kartalle Tämän jälkeen näyttö siirtyy automaattisesti OSAKOHDE tasolle ja kuvionosa, jolle tunnuspiste annettiin, on värjäytynyt koko rivin pituudelta keltaiseksi ja kuvionosalle on tullut näkyviin OSAN ITÄKORDINAATIT ja POHJOISKOORDINAATIT Siirry OSAKOHDE tasolta nuolella alaspäin KOEALA tasolle (TASO 4) - Merkitse koealan numero kohtaan KA - Merkitse koealan koko (50) kohtaan KOKO

22 22 Koealaverkoston luominen Mene kartalle alapalkissa olevasta kartta-kuvakkeesta Luo arvioitavalle kuvionosalle koealaverkosto (pisteet) tämän maastoarviointiohjeen liitteessä 1 esitetyllä tavalla ja palaa takaisin KOEALA tasolle valitsemalla alapalkista TIEDOSTO SULJE TÄHÄN SAAKKA TALLENNUKSEN VOI TEHDÄ TOIMISTOLLA, MUTTA SEURAAVAT VAIHEET TEHDÄÄN MAASTOSSA Koealan tunnuspisteen lisääminen Paina KOEALA tasolla alapalkissa olevaa kartan kuvaa - Laita gps päälle keskimmäisen alapalkin GPS painikkeesta ja kulje luomasi koealaverkoston ensimmäiselle koealapisteelle - Sammuta gps ja paina alapalkista TIEDOSTO - SULJE Olet takaisin KOEALA tasolla ja nyt anna koealalle 1 tunnuspiste kartalle - Napauta koealaa 1 niin, että se muuttuu siniseksi - Paina alapalkissa olevasta vihreästä plus-painikkeesta - Valitse ylimmästä alapalkista kynän kuva toinen vasemmalta ja valitse avautuvasta näytöstä Lajityypiksi VIRTA Lajiksi VIRRAN KOEALAPISTE Piirtotavaksi GPS PIIRTO Hyväksy valinnat painamalla VALITSE painiketta alapalkista Laita gps päälle GPS painikkeesta. Koealan tunnuspiste tulee kartalle ja näyttö siirtyy automaattisesti takaisin KOEALA tasolle koealan 1 kohdalle ja koealarivi on värjäytynyt keltaiseksi Siirry nuolella alaspäin PUU tasolle (TASO 5) - Merkitse vaurioluokka kohtaan RVL (luokat 1-4, tyhjä on vahingoittumaton taimi) - Merkitse vaurioluokkaa vastaava taimien lukumäärä kohtaan LKM (samalla kohtaan PT tulee juokseva numero) - Voit tallentaa taimet yksitellen, pienissä ryhmissä tai yhden vaurioluokan kerralla Kun kaikki taimet koealalta on tallennettu, siirry KOEALA tasolle nuolella ylöspäin ja merkitse taimikon valtapituus kohtaan VPIT ja toisen jakson taimet kohtaan TJT Nyt olet tallentanut ensimmäisen koealan tiedot, jotka kannattaa tallentaa alapalkista olevasta levykkeen kuvasta Seuraavaksi merkitse uuden koealan numero kohtaan KA ja napauta kohtaa KOKO, jolloin koealan koko tulee automaattisesti. Lisää koealan tunnuspiste kartalle kuten edellä on esitetty ja siirry nuolella alaspäin PUU tasolle ja tallenna uuden kuvion tiedot Kun kuvion viimeisen koealan tallennus on valmis KOEALA tasolla, siirry nuolella ylöspäin OSAKOHDE tasolle ja tallenna seuraavat tiedot - tt = 1 tarkastustapa - tata = taimikonhoidon tarve, hae valikosta että tulee oikein - toe = toimenpide-ehdotus, hae valikosta että tulee oikein - kap = kasvupaikkaluokka - ppl = pääpuulaji

23 23 Tämän jälkeen siirry nuolella alaspäin KOEALA tasolle ja palaa nuolella ylöspäin takaisin OSAKOHDE tasolle: Laskenta tapahtuu tässä vaiheessa Mikäli hirvivahinkoarviossa on useampia kuvioita, siirry tämän jälkeen vielä nuolella ylöspäin KOHDE tasolle ja valitse seuraava kuvio... MAASTOSTA => TOIMISTOLLE Viimeisen kuvion laskentojen jälkeen siirry ylimmälle eli TARKASTUS tasolle ja tallenna vielä seuraavat asiat, jotka voi kyllä tallentaa vaikkapa toimistolla - ham = hakijan mukanaolo, alapalkin valikosta, joka on merkitty kolmella pisteellä - rhm = rhy mukanaolo, valikosta - hka = hakijan käsitys vahingosta, valikosta - hte = hakijan käsitys toimenpide-ehdotuksesta, valikosta - rho = rhy:n arvio hirvien osuudesta vahingossa % - rha = rhy näkemys tuloksesta, valikosta - vjmk = vakuutuksen ja muun lainsäädännön perusteella saatu korvaus - lisatkj = teksti mikä halutaan kirjoittaa hirvivahinkoarviosta Tämän jälkeen mene nuolella alaspäin KOHDE tasolle ja toisen kerran nuolella alaspäin OSAKOHDE tasolle ja tallenna kuvioittain - akor = aiempi korvaus euroa - jos aiempi korvaus vähennetään, niin runkoluvuksi RLK tulee korjata kuviolle tehdyn ensimmäisen hirvivahinkoarvion runkoluku Tämän jälkeen siirry nuolella ylöspäin ensin KOHDE tasolle ja sitten vielä ylöspäin TARKASTUS tasolle ja tallenna koko homma Maastotallennus on nyt suoritettu HIRVIVAHINKOARVION SIIRTO TAKAISIN MAASTOTALLENTIMELTA VIRTAAN Hirvivahinkoarvio siirretään tallentimelta Virta-järjestelmään takaisin TARKASTUS tasolta valitsemalla alapalkista TIEDOSTO SIIRRÄ AINEISTO - Joudut antamaan tunnukset - Mikäli näyttöön tulee lista virheistä, paina OK ja vastaa kysymykseen NO - Onnistuneesta siirrosta tulee kaksi ilmoitusta, joista jälkimmäinen on: Aineiston siirto onnistui. Molemmat ilmoitukset kuitataan OK:lla. Hirvivahinkoarvio on nyt Virta-järjestelmässä RAPORTTIEN JA KARTAN TULOSTUS Siirry Metsäkeskuksen tietojärjestelmiin ja sieltä VIRTA järjestelmään ja edelleen kohtaan MAASTOTALLENNUS Anna kohtaan VIRTANRO hirvivahinkoarvion virtanumero ilman väliviivoja ja paina yläpalkista TEE HAKU painiketta Oikean hirvivahinkoarvion löydät painamalla yläpalkin sinisestä nuolesta oikealle niin monta kertaa, että oikea hirvivahinkoarvio on näytössä Mikäli sinulla on tarvetta kirjoittaa jotakin selventävää lisätietoa hirvivahinkoarviosta, voit kirjoittaa sen kohtaan LISÄTKJ

24 24 Tulostusta varten paina kohdasta KOEALARAPORTTI Valitse yksitellen kohdasta TARKASTUSRAPORTTI raportit - Arviokirja hirvivahingosta - Hirvivahingon korvauslaskelma - Koealaraportti (hirvivahinko) Tulosta raportit TEE RAPORTTI TIEDOSTO TULOSTA Kartan tulostaminen - Paina näytön vasemmasta reunasta KARTALLE painiketta - Avautuvassa Virta-karttakäsittely-näytössä paina yläpalkista LATAA TYÖALUE painiketta ja näkyviin tulevat hirvivahinkokuviot sekä mitatut koealat - Valitse vasemmassa reunassa olevista karttatasoista PERUSKARTAT ja poista MS-KOHTEET JA SYKE - Ennen kartan tulostusta sitä voidaan joko suurentaa tai pienentää yläpalkissa olevilla + tai - painikkeilla, lisäksi karttaa voi siirrellä yläpalkissa olevalla kämmenen kuva-painikkeella - Kartan tulostus tapahtuu painamalla vasemmasta reunasta TULOSTUS painiketta - Avautuvassa näytössä anna kartalle otsikko kohtaan Title, valitse LARGE kohdasta Map Size ja paina LUO TULOSTUSSIVU - Avautuvassa näytössä paina yläpalkista TIEDOSTO-TULOSTA - Avautuvassa näytössä valitse kohtaan SIVUT 1, laita kopioiden määrä ja paina TULOSTA LASKUTUS Laskutus tapahtuu Ahjon kautta (INTERNET EXPLORER SUOSIKIT AHJO-TUOTANTO) Anna käyttäjätiedot Olet Ahjossa, valitse yläpalkista ASIAKKAAT kontaktien haussa laita esim. maanomistajan sukunimi ja etunimi, paina HAE - Napsauta listassa olevaa oikeaa maanomistajaa Avautuvassa näytössä valitse TOIMENPITEET, sitten LISÄÄ UUSI TOIMENPIDE Avautuvassa näytössä täytä seuraavat kohdat - Kategoria = Tilaus - Suoritustapa = Sähköposti - Laskutus (ruksi kohtaan laskutettava) - Tiedot laskulle: Toimitus ajalta xx.xx.2013, Laskun aihe (hirvivahinkoarvio), Arvioitu pinta-ala xx,x ha, Tila Tuhotila - Alueyksikkö - Tekijä: Maastoarvion tekijä arvolistalta - Tärkeys: normaali - Otsikko: Hirvivahinkoarviolasku Kuvaus: 1 ha x ha x ha x 30, Henkilö (henkilönumero), Projekti Aiheet (ruksi kohtaan Metsätuhoasiat) - Lähetä tehtävä sähköpostina: Viesti lähetetään ruksi Kyllä ja vastaanottajille: Arvolistalta henkilö, joka laskun tekee. TALLENNA JA SULJE

25 Täydentävien taimien mukaan lukeminen Maastotallennus silloin kun kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomien ja vahingoittuneiden taimien määrä ennen hirvivahinkoa ei täytä metsälain vähimmäismäärää ja joudutaan lukemaan mukaan täydentäviä taimia. Tapaus eroaa perusohjeen mukaisesta tallennuksesta seuraavasti: PUU tasolle merkitään puulaji kohtaan PL - kasvupaikalle sopivalle vahingoittumattomalle puulajille (=pääpuulaji) - kasvupaikalle sopivalle vahingoittuneelle puulajille (= pääpuulaji) - vahingoittumattomalle täydentävälle puulajille (= hieskoivu) - täydentäviä taimia luetaan PUU tasolle 0,5 metrin-säännön mukaisesti sen verran, että kasvupaikalle sopivien vahingoittumattomien ja vahingoittuneiden taimien sekä vahingoittumattomien täydentävien taimien yhteismäärä on 2000 kpl/ha (1 taimi = 200 tainta/ha) Kuvion viimeisen koealan PUU tason tietojen tallennuksen jälkeen siirry nuolella ylöspäin KOEALA tasolle ja sieltä edelleen nuolella ylöspäin OSAKOHDE tasolle ja tallenna seuraavat tiedot - tt = 1 tarkastustapa - tata = taimikonhoidon tarve, hae valikosta että tulee oikein - toe = toimenpide-ehdotus, hae valikosta että tulee oikein - kap = kasvupaikkaluokka - ppl = pääpuulaji Tämän jälkeen käy laskettamassa tallennetut tiedot siirtymällä nuolella alaspäin KOE- ALA tasolle ja palaamalla nuolella ylöspäin OSAKOHDE tasolle OSAKOHDE tasolla siirry kohtaan runkoluku (= rlk) ja muuta siihen metsälain vähimmäisrunkoluku (mänty 1500 r/ha, pohjoisessa Suomessa 1200 r/ha), mikäli olet varma, että kasvatuskelpoisten puulajien taimien määrä jää sen alle. Mikäli et ole varma asiasta, älä tee tätä muutosta eikä kahta alla olevaa vaan siirry tämän ohjeen kohtaan: täydentäviä taimia ei tarvita - Tämän jälkeen laske yhteen vaurioluokkien 1-4 runkoluvut (kohdat irvlk, iirlk, iiirlk ja ivrlk kpl/ha) - Vähennä tämä saamasi vaurioituneiden runkojen määrä kohdan runkoluku (= rlk) metsälain vähimmäisrunkoluvusta ja merkitse saamasi runkoluku kohtaan ei riistavaurioita (= eivrlk) Tämän jälkeen älä mene enää KOEALA tai PUU tasolle, vaan jatka nuolella ylöspäin KUVIO tasolle. Mikäli palaat vielä KOEALA tai PUU tasolle tapahtuu laskenta uusiksi ja se palauttaa äsken muuttamasi luvut takaisin KOHDE tasolla voit sitten aloittaa uuden kuvion tallennuksen

26 26 Täydentäviä taimia ei tarvita: Suorita maastoarviointi kuten edellä, mutta älä tee ohjeen loppuosan toimenpiteitä vaan viimeisen koealan tallennuksen jälkeen siirry PUU tasolta ylöspäin KOEALA tasolle ja edelleen OSAKOHDE tasolle - Täytä laskentoja varten tarvittavat kentät: tt, tata, toe, kap ja ppl - Siirry alaspäin KOEALA tasolle ja palaa ylöspäin OSAKOHDE tasolle, jolloin laskennat tapahtuvat Siirry ylöspäin KOHDE tasolle ja edelleen TARKASTUS tasolle Täytä tarvittavat perusohjeen mukaiset kentät MAASTOSTA => TOIMISTOLLE Siirrä hirvivahinkoarvio perusohjeen mukaisesti maastotallentimelta Virta järjestelmään ja tulosta Koealaraportti Hirvivahinko Laske koealaraportin PUU tason tietojen perusteella paljonko kasvupaikalle sopivien vahingoittumattomien ja vahingoittuneiden taimien määrä on - Mikäli määrä on yli metsälain vähimmäismäärän (1500/1200/1100 kpl/ha), siirrä hirvivahinkoarvio takaisin maastotallentimelle ja poista PUU tasolla kaikilta koealoilta täydentävän puulajin rivit - Mikäli määrä jää alle metsälain vähimmäismäärän, siirrä hirvivahinkoarvio takaisin maastotallentimelle ja poista PUU tasolla koealoilta täydentävän puulajin kappaleita (lkm) sen verran, että metsälain vähimmäismäärä täyttyy (1 taimi = 200 tainta/ha) Tämän jälkeen siirry ylöspäin OSAKOHDE tasolle, KOHDE tasolle ja TARKASTUS tasolle, jonka jälkeen siirrä hirvivahinkoarvio maastotallentimelta Virta järjestelmään ja suorita tulostukset Kaksijaksoinen taimikko Maastotallennuksen suorittaminen taimikossa, jossa on kaksi selvää jaksoa ja molempia jaksoja on vahingoitettu. Vahinkokuvio on piirretty viranomaiskartalle etukäteen ja koealat merkitään maastossa kartalle (kuviolla tulee olla osakuvion raja ja tunnuspiste merkittynä). Tallennus eroaa perusohjeen mukaisesta tallennuksesta seuraavasti: Siirry KOHDE tasolta nuolella alaspäin OSAKOHDE tasolle ja merkitse kaksi osaa 1 ja 2, joille molemmille tulee sama pinta-ala Valitse osa 1 ja siirry nuolella KOEALA tasolle. Merkitse koeala 1(ka), anna sille KOKO 50 ja vie koeala kartalle seuraavasti Paina alapalkissa vihreää plus-painiketta, karttaikkuna avautuu automaattisesti - Laita gps päälle ja paina piirtotyökaluista Pisteen lisäys painike, joka on ylärivissä kolmas vasemmalta ja valitse avautuvassa näytössä Lajityypiksi VIRTA Lajiksi VIRRAN KOEALAPISTE Piirtotapa voi olla MANUAALINEN PIIRTO tai GPS PIIRTO - Onnistuneen klikkauksen jälkeen koealapiste tulee kartalle ja palataan automaattisesti KOEALA tasolle koealan 1 tietoihin Koealan 1 rivi näkyy nyt keltaisena, joka osoittaa, että koealalla on tunnuspiste

27 27 Samalla koealan 1 koordinaatit tulevat näkyviin KOEALA tasolla Siirry koealalta 1 sitten nuolella alaspäin PUU tasolle, jonne merkitään ylempää jaksoa kuvaavien vahingoittumattomien ja vahingoittuneiden taimien tiedot - Kun ylemmän jakson taimet on tallennettu, ei siirrytä maastossa uudelle koealalle vaan tallennetaan alemman jakson taimet vielä samalta koealalta Tämän jälkeen siirry ylöspäin KOEALA tasolle ja merkitse koeala 2 (ka) ja napauta kohtaa KOKO, jolloin luku 50 tulee automaattisesti Koealaa 2 ei viedä kartalle vaan siirry alaspäin PUU tasolle ja merkitse samalta koealalta kuin koeala 1 alempaa jaksoa kuvaavien vahingoittumattomien ja vahingoittuneiden taimien tiedot Tämän jälkeen siirry maastossa uudelle koealalle Siirry PUU tasolta ylöspäin KOEALA tasolle ja merkitse koeala 3 sekä vie se kartalle kuten koeala 1 Siirry KOEALA tasolta alaspäin PUU tasolle ja tallenna ylempää jaksoa kuvaavat puutiedot. Ylemmän jakson taimien tallennuksen jälkeen ei siirrytä maastossa uudelle koealalle vaan tallennetaan myös alemman jakson tiedot Tämän jälkeen siirry ylöspäin KOEALA tasolle ja merkitse koeala 4, jota ei viedä kartalle Siirry PUU tasolle ja tallenna alemman jakson puutiedot Tässä tallennustavassa parittomat koealat 1,3,5 kuvaavat ylempää jaksoa ja parilliset koealat 2,4,6 kuvaavat alempaa jaksoa Kun kaikki kuvion koealat on mitattu, niin jaksot erotetaan toisistaan seuraavasti: - Siirry ylöspäin ensin KOEALA tasolle ja sitten vielä OSAKOHDE tasolle - Valitse osa 2 ja paina alapalkissa olevaa TYÖKALUT painiketta ja valitse kohta SIIRRÄ KOEALOJA - Avautuu näkymä, jossa ovat kaikki tallentamasi koealat (koealan numero on oikeassa reunassa) - Laita ruksi kaikkien parillisten 2,4,6 koealojen kohdalle vasempaan reunaan ja paina alapalkista VALITSE - Nyt parilliset alemman jakson koealat ovat siirtyneet OSAKOHDE tason osalle 2 Tämän jälkeen lasketetaan molemmat OSAKOHDE tason osat 1 ja 2 kuten perusohjeessa on esitetty ja laskentojen jälkeen siirrytään ylöspäin KOHDE tasolle ja edelleen TARKASTUS tasolle TARKASTUS tasolla arviointikustannukset (ark) on muutettava oikeaksi, sillä kaksijaksoisen taimikon pinta-ala tulee molemmilta jaksoilta ja näin kaksinkertaisena Taimikkovaihetta varttuneemman puuston arviointi Taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle maastoarviota tehtäessä on syytä muistaa, että PUU tasolla on käytössä vain vaurioluokat 5 pieni kuorivaurio ja 6 suuri kuorivaurio

28 28 Varmista TARKASTUS tasolla, että SUMMA-ARVOTAULUKON ALUE (salue), KANTO- HINTA-ALUE (kalue) ja YKSIKKÖKUSTANNUSTEN ALUE (yalue) ovat oikeat ja siirry KOHDE tasolle. Alueet haetaan alapalkin arvolistalta Siirry KOHDE tasolta alaspäin OSAKOHDE tasolle ja merkitse osa 1 ja sille pinta-ala, jonka jälkeen lisää osan tunnuspiste kartalle, kuten perusohjeessa on esitetty Tunnuspisteen lisäyksen jälkeen näyttö palautuu automaattisesti OSAKOHDE tasolle, josta siirrytään nuolella alaspäin KOEALA tasolle KOEALA tasolla merkitse koeala (ka) 1 ja sille KOKO 50, jonka jälkeen lisää koealan tunnuspiste kartalle perusohjeessa esitetyllä tavalla Koealan tunnuspisteen lisäyksen jälkeen näyttö palautuu automaattisesti KOEALA tasolle, jonne merkitään - vahingoittumattomista rungoista puulaji (pl) ja lukumäärä (lkm) - vahingoittuneista rungoista puulaji (pl), lukumäärä (lkm) ja vaurioluokka (5 tai 6) Siirry PUU tasolta KOEALA tasolle ja merkitse - klpm = koealan puiden keskiläpimitta - kpit = koealan puiden keskipituus - ppa = koealan pohjapinta-ala KOEALA tasolla merkitse seuraavaksi koeala (ka) 2 ja napauta kohtaa KOKO, jolloin koealan kooksi tulee automaattisesti 50 Siirry KOEALA tasolta alaspäin PUU tasolle ja tallenna samat tiedot kuin koealalta 1 jne. Näin jatketaan kunnes kaikki koealat on arvioitu MAASTOSTA => TOIMISTOLLE Siirry ylöspäin ensin KOEALA tasolle ja sitten vielä OSAKOHDE tasolle ja täytä seuraavat kohdat: - tt = 1 tarkastustapa - ikä = puuston ikä - kap = kasvupaikkaluokka - Edellisten lisäksi määritä OSAKOHDE tason pohjapinta-alan (ppa), keskipituuden (kpit) sekä puulajisuhteiden perusteella hehtaarikohtaiset puutavaralajikertymät puulajeittain. Näitä ei maastotallennin laske vaan ne on laskettava erikseen. Saadut hehtaarikohtaiset m 3 merkitään kohtiin MÄT, KUT, KOT, MÄK, KUK ja KOK - Mikäli arvioidulla kuviolla on muuta puutavaralajia kuin edellä lueteltuja merkitse sen arvo kohtaan MPTL ja tämän puutavaralajin arvo euroina/hehtaari. - Mikäli arvioidulla kuviolla on energiapuuta, niin merkitse sen arvo kohtaan EPUU euroina/hehtaari Tämän jälkeen siirry alaspäin KOEALA tasolle ja palaa ylöspäin OSAKOHDE tasolle, jolloin laskennat tapahtuvat Laskentojen jälkeen siirry ylöspäin KOHDE tasolle ja edelleen TARKASTUS tasolle ja täytä tarvittavat perusohjeessa esitetyt tiedot

29 Laskennat ja tietojen muuttaminen maastotallentimen PC-versiolla Maastotallennin sovelluksesta on tehty PC-versio, jolla on mahdollista tutkia maastossa tallennettuja tietoja, tehdä tietoihin muutoksia ja suorittaa laskentoja. PC-version näyttöjen ulkoasu poikkeaa hieman maastotallentimen näytöistä, mutta pienellä harjaantumisella käyttö kyllä sujuu. Hirvivahinkoarvio siirretään Virta-järjestelmästä PC-versiolle samalla tavalla kuin maastotallentimelle. Huomattavaa on, että mikäli PC-versiolla muutetaan tai muokataan tietoja, jotka vaikuttavat laskentoihin, tulee laskenta suorittaa kuten maastotallentimella ennen Virta-järjestelmään siirtoa Esimerkkejä virhemahdollisuuksista tallennustilanteessa Maastotallentimella työskentely vaatii käyttäjältään tarkkuutta ja järjestelmällistä etenemistä edellä esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Ohjeiden mukaan toimittaessa virhemahdollisuudet ovat pienet. Seuraavassa on muutamia tyypillisimpiä tilanteita, joissa virheitä on syntynyt. Tietoja muutetaan tallennuksen jälkeen, uudelleen laskenta unohtuu. Laskenta tapahtuu vain silloin kun palataan KOEALA tasolta takaisin OSAKOHDE tasolle. Tietoja muutetaan tallentimella ennen siirtoa. Tehdään muutos OSAKOHDE tasolle, esimerkiksi muutetaan pinta-ala, mutta ei muisteta käydä KOEALA tasolla uudestaan. Ohjelma ei laske tietoja muutetulle pinta-alalle, vaikka muutettu pinta-ala näkyy tulosteissa. Maastotallentimelta siirrettyjä tietoja muutetaan Maasto-Virrassa tai Virrassa eikä suoriteta uudelleen laskentaa. Mikäli Virrassa tai Maasto-Virrassa muutetaan sellaisia tietoja, jotka vaikuttavat laskentoihin, tulee koko hirvivahinkoarvio siirtää uudelleen maastotallentimelle ja käydä suorittamassa laskenta uudelleen. Tämän jälkeen hirvivahinkoarvion voi siirtää takaisin Virta-järjestelmään ja tulostaa sen. Virta-järjestelmässä on hirvivahinkoarvioon tallennettu kuvio ja sille pinta-ala (hirvivahinkoarviossa ei ole ollut muita kuvioita). Hirvivahinkoarvio on tämän jälkeen siirretty Virta järjestelmästä maastotallentimelle. Maastotallentimelle hirvivahinkoarvion tekijä on jostakin syystä lisännyt saman kuvionumeron ja sille saman pinta-alan. Maastoarviointi on tallennettu tälle maastossa lisätylle kuvionumerolle ja maastoarvioinnin jälkeen takaisin Virta-järjestelmään. Virta-järjestelmässä on ollut kaksi samaa kuvionumeroa ja pinta-alaa, mutta vain toisella on arviointitiedot. Normaalitapauksessa ylimääräisen kuvion voi poistaa Maasto-Virrassa viemällä kursorin ylimääräiselle kuvion numerolle ja painamalla yläpalkissa olevaa punaista ruksia (Poista tietue). Edellä mainitussa tapauksessa ylimääräinen kuvio ei kuitenkaan poistu ja arviointikustannus tulee kaksinkertaisena, koska molempien kuvioiden pinta-alat tulevat mukaan. Virhettä ei voi korjata kuin ohjelman toimittaja. Koskaan ei voi korostaa liikaa tallennuksen merkitystä. Muista siis tallentaa merkitsemäsi tiedot maastotallentimelle mieluummin liian usein kuin liian harvoin!

30 Vahinkoarvion raporttien tarkistaminen Ennen vahinkoarvion raporttien toimittamista päätöskäsittelyyn on syytä tarkistaa, että raporteissa on kaikki tarvittavat tiedot sekä tietojen oikeellisuus. Myös hakemuksen tiedot on hyvä käydä läpi. HAKEMUS onko hakija pyytänyt ko. vuonna arviointia muusta riistavahinkolaissa korvattavasta vahingosta (korvaus maksetaan jos riistavahinkolaissa tarkoitettujen vahinkojen yhteenlaskettu määrä kalenterivuotta kohti on yli 170 euroa) onko hakija saanut aikaisemmin korvausta samalta alueelta hakijan allekirjoitus, jos yhteisö, yhtymä, kuolinpesä kaikkien allekirjoitus/valtakirja ARVIOKIRJA lisätietoon merkintä jos hakemuksen kuvioita on yhdistelty tai jätetty pois mittauksesta tarkastuksen suorittajan allekirjoitus ilmoitettu hakijalle ja rhy:lle, ilmoittajan nimi hakijan käsitys vahingosta (hyväksyy tai ei) ja allekirjoitus hakijan allekirjoitus aina riippumatta siitä onko ollut mukana maastotarkastuksessa rhy:n edustajan käsitys vahingosta ja allekirjoitus, jos on ollut mukana arvioinnissa Arviokirjan vertaaminen TARKASTUSRAPORTTIIN arviointikustannus (euroa) on oikein ja sama kuin tarkastusraportissa (ark) jos arviointikustannus on eri suuri kuin tarkastusraportissa (mikä on mahdollista), laskelmassa on jotain vialla korvattavaa yhteensä on yhtä suuri kuin tarkastusraportin korvattavaa (kye) jos ei ole, laskelmassa on jotain vialla tarkastusraportissa puuluokat pitää olla tyhjänä tarkastusraportin runkoluku = korvauslaskelmassa tiheys ennen vahinkoa KORVAUSLASKELMA kaikista kuvioista + kartta jos vahingoittumattomia taimia on yli 2000 kpl/ha, korvausta ei makseta, paitsi jos taimimäärä on jakautunut epätasaisesti (merkintä lisätietoon) taimikonhoitotarve koodit HirviVirta 1 = kyllä ja 2 = ei (Hivalassa toisin päin) toimenpide-ehdotus 12 tai 13 uudistamis-/täydennyssuunnitelma liitteenä koealakartta mittakaavassa josta koealat ovat luettavissa Arviointikustannus laskutetaan koko mitatulta pinta-alalta (ha), mutta kasvu- ja laatutappiokorvaus maksetaan pinta-alalta, jolta on syntynyt korvattavaa vahinkoa

31 31 5. KORVAUKSEN LASKENTA 5.1. Aputaulukot Hirvivahinkojen korvausten laskennassa käytettävät aputaulukot ovat asetuksen (309/2013) liitteissä 4, 5 ja 6. Taulukoissa on summa-arvomenetelmällä metsän arvoa määritettäessä käytettäviä valmiiksi laskettuja taulukkoarvoja (summa -arvomenetelmän aputaulukot). Jokaisella metsäkeskuksen alueyksiköllä on oma taulukko/taulukot. Ohjelmisto päättelee käytettävän taulukon kuntakoodin perusteella. Aputaulukoissa on hirvivahinkojen korvausten laskennassa käytettävät taimikon arvot, odotusarvokertoimet, kantohinnat ja taimikonhoidon yksikkökustannukset. Ohjelma hakee aputaulukosta laskennassa tarvittavan taimikon arvon puulajin, kasvupaikkatyypin ja taimikon valtapituuden perusteella. Ohjelma interpoloi tarvittaessa taimikon arvon valmiiden taulukkoarvojen väliin sellaiseen kohtaan, joka vastaa taimikon valtapituutta. Mikäli taimikon valtapituus on pienempi kuin aputaulukosta löytyvä pienin pituus, ohjelma käyttää tätä pienintä pituutta vastaavaa taimikon arvoa. Mikäli taimikon valtapituus on aputaulukosta löytyvää suurinta pituutta suurempi, ohjelma käyttää suurinta pituutta vastaavaa taimikon arvoa. Silloin kun toimenpide-ehdotuksena on taimikonhoitotarve, ohjelma hakee aputaulukosta taimikonhoidon yksikkökustannuksen ja vähentää sen taimikon arvosta. Jos toimenpide-ehdotuksena on täydennys- tai uudelleenviljely, ohjelma hakee aputaulukosta kasvu- ja laatutappiokorvauksen laskennassa tarvittavan lyhyimmän puulajiltaan ja kasvupaikaltaan vastaavan taimikon arvon (PTA). Taimikkovaihetta varttuneemman puuston laskennassa ohjelma hakee aputaulukosta tarvittavan odotusarvokertoimen puulajin, kasvupaikkatyypin ja puuston iän perusteella sekä puutavaralajien kantohinnat. Taimikon arvo haetaan aputaulukosta puulajin ja kasvupaikkatyypin perusteella seuraavasti: puulaji 1 (mänty) männyn taimikon arvo puulaji 2 (kuusi) kuusen taimikon arvo puulaji 3 (rauduskoivu) rauduskoivun taimikon arvo puulaji 4 (hieskoivu) hieskoivun taimikon arvo puulaji 5 (haapa) luontaisen hieskoivun taimikon arvo puulaji 7 (tervaleppä) rauduskoivun taimikon arvo puulaji (8) muu havupuu männyn taimikon arvo puulaji (9) muu lehtipuu rauduskoivun taimikon arvo puulaji lehtikuusi kuusen taimikon arvo Poikkeukset: jos kasvupaikkatyyppi on lehtomainen kangas ja puulaji mänty, käytetään tuoreen kankaan männyn taimikon arvoja jos kasvupaikkatyyppi on kuivahko kangas ja puulaji hieskoivu, käytetään tuoreen kankaan hieskoivun taimikon arvoja Silloin kun kyseessä on visakoivu, arvioidaan myös taimikon ikä. Ohjelmassa visakoivua käsitellään rauduskoivuna. Tieto visakoivusta tallennetaan lisätietoihin. Visakoivutaimikon kyseessä ollessa ohjelman antamaa taimikon arvoa korjataan manuaalisesti ohjelmaan seuraavalla tavalla: ikä 1 v: rauduskoivun taimikon arvo * 2 ikä 2 v: rauduskoivun taimikon arvo * 2,1 ikä 3 v: rauduskoivun taimikon arvo * 2,2 ikä 10 v: rauduskoivun taimikon arvo * 2,9 ikä v: rauduskoivun taimikon arvo * 3

32 Laskentakaavat Taimikolle ja taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle aiheutuneen vahingon suuruuden määrittämiseen käytettävät laskentakaavat ovat Valtioneuvoston riistavahingoista antaman asetuksen (309/2013) liitteessä 2 ja liitteessä 3. Taimikolle aiheutuneen vahingon suuruuden määrittämiseen käytettävät laskentakaavat (2 ) A. Kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä a) Kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä (TUH, kpl/ha) männylle ja muille havupuille, lukuun ottamatta kuusta ja lehtikuusta, lasketaan kaavalla: TUH = 0,15*A + 0,3*B + 0,5*C + D, missä A = taimet vahinkoluokassa I, kpl/ha B = taimet vahinkoluokassa II, kpl/ha C = taimet vahinkoluokassa III, kpl/ha D = taimet vahinkoluokassa IV, kpl/ha b) Kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä (TUH, kpl/ha) kuuselle, lehtikuuselle ja lehtipuille lasketaan kaavalla: TUH = 0,3*B + 0,5*C + D, missä B = taimet vahinkoluokassa II, kpl/ha C = taimet vahinkoluokassa III, kpl/ha D = taimet vahinkoluokassa IV, kpl/ha B. Kasvu- ja laatutappiokorvaus a) Kun vahinkoalueella ei toteuteta toimenpiteitä eli taimikko jätetään vahingon jälkeiseen tilaan, kasvu- ja laatutappiokorvaus lasketaan kaavalla: KOR = ALA * (TUH/TIH) * TAI, missä ALA = vahinkokuvion pinta-ala, ha TUH = laskennallisesti kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä, kpl/ha TIH = taimikon tiheys ennen vahinkoa, kpl/ha TAI = aputaulukosta haettu taimikon arvo, euroa/ha Kun taimikon tiheys ennen vahinkoa on pienempi kuin ohjetiheys (TIH<OTI), käytetään tiheytenä ohjetiheyttä.

33 33 b) Kun vahinkoalueella toteutetaan täydennysviljely, kasvu- ja laatutappiokorvaus (KOR) lasketaan kaavalla: KOR = ALA * (TUH/TIH) * (TAI PTA), missä ALA = vahinkokuvion pinta-ala, ha TUH = laskennallisesti kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä, kpl/ha TIH = taimikon tiheys ennen vahinkoa, kpl/ha TAI = aputaulukosta haettu taimikon arvo, euroa/ha PTA = aputaulukosta haettu lyhyimmän puulajiltaan ja kasvupaikaltaan vastaavan taimikon arvo, euroa/ha Kun taimikon tiheys ennen vahinkoa on pienempi kuin ohjetiheys (TIH<OTI), käytetään tiheytenä ohjetiheyttä. c) Kun vahinkoalueella toteutetaan uudelleenviljely, kasvu- ja laatutappiokorvaus (KOR) lasketaan kaavalla: KOR = ALA * (TIH/OTI) * (TAI PTA), missä ALA = vahinkokuvion pinta-ala, ha TIH = taimikon tiheys ennen vahinkoa, kpl/ha OTI = taimikon ohjetiheys, kpl/ha TAI = aputaulukosta haettu taimikon arvo, euroa/ha PTA = aputaulukosta haettu lyhyimmän puulajiltaan ja kasvupaikaltaan vastaavan taimikon arvo, euroa/ha Kun taimikon tiheys ennen vahinkoa on suurempi kuin ohjetiheys (TIH>OTI), käytetään tiheytenä ohjetiheyttä. Puulajikohtaiset ohjetiheydet ovat: 1) mänty, hieskoivu, visakoivu, haapa, muu lehtipuu ja muu havupuu 2000 kpl/ha 2) kuusi 1800 kpl/ha 3) rauduskoivu 1600 kpl/ha 4) lehtikuusi 1300 kpl/ha 5) hybridihaapa 1000 kpl/ha

34 34 Taimikkoa varttuneemmalle puustolle aiheutuneen vahingon suuruuden määrittämiseen käytettävät laskentakaavat (3 ) A. Kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä (TUH, kpl/ha) lasketaan kaavalla: TUH = 0,5*A + B, missä A = puut, joilla on pieni kuorivaurio, kpl/ha B = puut, joilla on suuri kuorivaurio, kpl/ha B. Kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvo HAK_2 (euroa/ha) lasketaan kaavalla: HAK_2 = TUH / TIH * HAK_1, missä TUH = kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä, kpl/ha (kohta A) TIH = puuston tiheys ennen vahinkoa, kpl/ha HAK_1 = vahinkoalueen puuston hakkuuarvo (euroa/ha) ennen hirvieläinvahinkoa Hakkuuarvo (HAK_1) lasketaan kertomalla arvioitu puutavaralajikertymä (m 3 /ha) liitteen 5 aputaulukosta haetulla kantohinnalla (euroa/m 3 ). C. Odotusarvolisä kokonaan tuhoutuneille puille (ODOL, euroa/ha) lasketaan kaavalla: ODOL = (odotusarvokerroin 1) * HAK_2, missä Odotusarvokerroin haetaan liitteen 4 aputaulukosta HAK_2 = kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvo, euroa/ha (kohta B) D. Korvaus (KOR, euroa) lasketaan kaavalla: KOR = ALA * ODOL, missä ALA = vahingoittuneen kuvion pinta-ala, ha ODOL = kokonaan tuhoutuneiden puiden odotusarvolisä, euroa/ha (kohta C)

35 35 Koeala-apuruudukon (pisteiden) tekeminen maastotallentimella Veikko Kaikkonen LIITE 1 Valitse kuvion OSAKOHDE tasolta osa, jolle koeala-apuruudukko tehdään. Valitse alavalikosta ASETUKSET ja sieltä KOEALOJEN APURUUDUKKO. Muuta kohtaan ETÄISYYS pinta-alan mukainen koealaväli ja kohtaan RIVIEN koealarivien määrä Esimerkissä koealarivien määrä on 4. Silloin keskilinjan molemmille puolille tulee 4 riviä koealoja mukaan luettuna keskilinja eli yhteensä 7 riviä (katso karttakuva). Kun valitaan rivien määräksi yksi, tulee vain keskilinja. Ohjelma huomauttaa koealarivien määrästä. Rivien määrää valittaessa kannattaa ensin mitata kuvion leveys, jotta ei tee turhaan koealapisteitä. Liiat koealapisteen paikat naapurikuviolla, jos sekin täytyy mitata, hidastavat tällä ohjelmaversiolla työskentelyä. Toiselle kuviolle menevät pisteet pitää ensin poistaa ennen kuin kannattaa tehdä sille kuviolle apuruudukko. Koeala-apuruudukon pisteiden poisto neuvotaan tässä ohjeessa myöhempänä. Valitse tämän jälkeen osakuvio jolle haluat tehdä koeala-apuruudukon ja siirry kartalle KARTTA painikkeella.

36 36 Valitse piirto painikkeella piirrettävä laji APURUUDUKKO KOEALOJEN SIJOITTELUUN Osoita kartalta (piirustuspuikolla) keskilinjan aloituskohta ja sen jälkeen linjan päätepiste. Ohjelma tekee koeala-apuruudukon (pisteet) näytölle.

37 37 Koeala-apuruudukon pisteiden poisto Koeala-apuruudukon poisto ei onnistu vielä ohjelmaversiolla , vaan jokainen poistettava piste on valittava erikseen. Valitse valinta painikkeella poistettavat pisteet. Avautuvasta valikosta valitaan kohteen tyypiksi VIIVA. Valitaan kartalta poistettava piste. Ohjelma varmistaa poistettavan kohteen. Valitse APURUUDUKKO KOEALOJEN SIJOITTELUUN. Voit valita useita pisteitä peräkkäin ja sen jälkeen poistat ne painikkeella.

38 38 LIITE 2 MVj kuviorajojen siirtäminen Aarnista maastotallentimelle

39 39

40 40

41 41

42 42 LIITE 3 Metsälain (1093/1996) 8 :n 1 momentin vaatimukset täyttävä (=kasvatuskelpoinen) taimikko; Metsälaki (1093/1996) 8 Uudistamisvelvoitteen täyttäminen (1085/2013) Metsän uudistamisvelvoite on täytetty, kun käsittelyalueelle on saatu aikaan taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä. Taimikko katsotaan saaduksi aikaan, kun se on riittävän tiheä, taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus. 8 a Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit Edellä 8 :n 1 momentissa tarkoitetussa metsän uudistamisessa taimikon saa perustaa männyn, kuusen, rauduskoivun, haavan, siperianlehtikuusen, vaahteran, tervalepän, tammen, kynäjalavan, vuorijalavan, metsälehmuksen, saarnen ja hybridihaavan alkuperältään ja kasvupaikalle sopivilla taimilla tai siemenillä. Taimikon saa perustaa hieskoivun taimilla tai siemenillä vain turv la, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla. Muilla kasvupaikoilla hieskoivua voidaan käyttää sen kasvupaikasta ja alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen täydentävänä puulajina. Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) 11 Taimikon arviointiperusteet Arvioitaessa sitä, täyttääkö taimikko metsälain 8 :n 1 momentissa säädetyt vaatimukset, on otettava huomioon uudistusalan maantieteellinen sijainti, taimikon pääpuulaji sekä uudistusalan viljavuus ja pintakasvillisuus. Taimikossa on oltava uudistamisvelvoitteen määräajan päättymiseen mennessä riittävän tasaisesti jakautuneena hyväksyttäviä taimia hehtaaria kohden vähintään: 1) pohjoisen Suomen alueella: a) havupuuvaltaisissa taimikoissa 1200 tainta; b) lehtipuuvaltaisissa taimikoissa 1100 tainta; 2) keskisessä ja eteläisessä Suomessa: a) havupuuvaltaisissa taimikoissa 1500 tainta; b) lehtipuuvaltaisissa taimikoissa 1100 tainta. Taimikon puulajivaltaisuus määritetään metsikkökuvioittain hyväksyttävien taimien lukumäärän perusteella. Alle 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevista hyväksyttävistä taimista vain yksi taimi voidaan laskea mukaan hyväksyttävien taimien vähimmäismäärään. Jos käsittelyalueella on kasvatuskelpoisten puiden muodostamia ryhmiä, niiden vaatimaa kasvualaa ei lasketa mukaan käsittelyalueen pinta-alaan hyväksyttävien taimien vähimmäismäärää laskettaessa. 12 Hieskoivun käyttö täydentävänä puulajina Muilla kuin metsälain 8 a :n 1 momentissa mainituilla kasvupaikoilla hieskoivun osuus taimikon täydentävänä puulajina voi olla pohjoisen Suomen alueella enintään 50 prosenttia ja muualla Suomessa enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä taimista.

43 43 LIITE 4 Puulajikohtaiset vaurioluokat (VNA 309/ ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta ja koko ensimmäinen oksakiehkura vaurioitunut - ei päärankavaurioita, mutta neulasmassasta menetetty yli 75 % - pääranka katkaistu kolmannen vuosikasvaimen kohdalta - pieni kuorivaurio - pääranka katkaistu neljännen vuosikasvaimen kohdalta tai alempaa - pääranka vaurion lisäksi neulasmassasta menetetty yli 75 % - taimi kuollut - taimi pensastunut - suuri kuorivaurio Kuusi ja lehtikuusi - vähäisiä vaurioita latvakasvaimessa tai oksissa - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta Rauduskoivu, hieskoivu, visakoivu, haapa, hybridihaapa, muut lehtipuut - päärangan katkaisukohdan läpimitta korkeintaan 0,5 cm ja katkaistun osan pituus enintään 1/3 taimen pituudesta - vähäisiä oksavaurioita - luokka ei käytössä - luokka ei käytössä - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta - ei päärankavaurioita, mutta neulasmassasta menetetty yli 75 % - pääranka katkaistu kolmannen vuosikasvaimen kohdalta - pieni kuorivaurio - päärankavaurion lisäksi neulasmassasta menetetty yli 75 % - taimi kuollut - taimi pensastunut - suuri kuorivaurio - päärangan katkaisukohdan läpimitta suurempi kuin 0,5 cm ja katkaistun osan pituus enintään 1/3 taimen pituudesta - päärangan katkaistun osan pituus on enemmän kuin 1/3 mutta alle ½ taimen pituudesta - ei päärankavauriota, mutta lehtimassasta menetetty yli 75 % - pieni kuorivaurio - päärankavaurion lisäksi lehtimassasta menetetty yli 75 % - taimi kuollut - taimi pensastunut - suuri kuorivaurio Pieni kuorivaurio - vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 50 % - vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 25 % - vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 25 % Suuri kuorivaurio - vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 50 % - vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 25 % tai vaurion pinta-ala on yli 300 cm 2 - vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 25 % tai vaurion pinta-ala on yli 300 cm 2

44 44 LIITE 5 Kenttien määrittely - tallennusnäyttö Riistavahinko Taso Maastotallennus kenttä Hiiriselite Selitys, kooditus, laskentasääntö tai yksikkö 1 virtanro Virtanro Virtanumero 1 tlj tarkastuslaji 8 = Riistavahinkotarkastus 1 k-id kemera-id Kemeranumero 14 tai juokseva numero 1 Maanom. Maanomistaja Kiintestön omistaja "yrittäjä" Mastosta (Asteesta) 1 Kunta Kitu kunta Kiinteistötunnuksen kunta. 1 Kylä Kitu kylä Kiinteistötunnuksen kylä. 1 Talo Kitu talo Kiinteistötunnuksen talo. 1 Tila Kitu tila Kiinteistötunnuksen tila. 1 Määräala Kitu määräala Kiinteistötunnuksen määräala. 1 KKunta Kemera-kunta Kemera-Virta-kunta 1 Saapvm Saapumispv Hakemuksen tai ilmoituksen saapumispvm. 1 Kv Kohdevalinta 3 = harkinta 1 Pj Perusjoukko Virran automaattisesti antama perusjoukko koodistosta. 1 Tl Työlaji 15 = luonnontuhometsitys 1 Vh Vaihe 3 = muu 1 Tilat Hankeen tila 3 = valmis 1 Ipala ilm. pinta-ala ilmoitettu pinta-ala 1 Per Peruste 2 = rahoituslaki 1 Tvssapvm Tarkast.vissa Kemeravirran tarkastettavissa pvm. 1 salue Summaarvotaulukon alue 1 kalue Kantohinta-alue yalue Yksikkökustannusten alue Arviointi kustannukset euroa Summa-arvotaulukon alue. Päätellään tallentimella kuntakoodin perusteella tiedostosta, johon kunnat on ryhmitelty alueittain. Käyttäjä voi päivittää pääteltyä arvoa, jolloin laskennat tapahtuvat päivitetyn arvon mukaisesti. Kantohinta-alue. Päätellään tallentimella kuntakoodin perusteella tiedostosta, johon kunnat on ryhmitelty alueittain. Käyttäjä voi päivittää pääteltyä arvoa, jolloin laskennat tapahtuvat päivitetyn arvon mukaisesti. Metsähoitotöiden yksikkökustannustan alue. Päätellään tallentimella kuntakoodin perusteella tiedostosta, johon kunnat ryhmitelty. Käyttäjä voi päivittää pääteltyä arvoa, jolloin laskennat tapahtuvat päivitetyllä arvolla Kustannukset lasketaan automaattisesti näytölle. Arviointikustannusten laskennassa käytettävä pinta-ala on niiden osakuvioiden pinta-alojen (ohpala) tarkastuskohtainen summa, joiden tarkastustapa ei ole 4. 1 ark 1 vjmk muu korvaus Vakuutuksen tai muun lainsäädännön nojalla maksettavat korvaukset 1 kye Korvattava Korvattava yhteensä euroa. 1 ham Hakija mukana Hakija oli mukana arviointitilaisuudessa 1=kyllä, 2=ei 1 rhm Rhy mukana Riistanhoitoyhdistyksen edustaja mukana arviointitilaisuudessa 1=kyllä, 2=ei 1 hka 1 hte 1 rho Hakijan käsitys koealoista Hakijan käsitys toim.ehdotus Rhy hirvien osuus % Rhy näkemys tuloksesta Hakijan käsitys koeala-arvioinnista 1=hyväksyy, 2= ei hyväksy Hakijan käsitys toimenpide-ehdotuksesta 1=hyväksyy, 2= ei hyväksy Riistanhoitoyhdistyksen edustajan käsitys hirvieläinten osuudesta vahinkoon 0-100% Riistanhoitoyhdistyksen edustajan näkemys arviointituloksesta 1=hyväksyy, 2= ei hyväksy 1 rha 1 tarkpvm tark.päivä Tarkastuksen päivämäärä 1 tarkastaja tarkastaja Nimi voidaan tallentaa myös maastotallentimella. 1 lisätih lisätieto Tekstikenttä tarkastuksen lisätiedoille

45 45 Kenttien määrittely - tallennusnäyttö Riistavahinko 2 knro kuvion nro 2 kipala ilmoit. määrä Ilmoitettu määrä ha 2 Lisätk lisätieto Kuviokohtainen lisätieto 3 Osa Osan nro Maastotallentimella osanumerointi tehdään manuaalisesti. 3 ohpala havaittu määrä Havaittu määrä ha 3 oikd osan itäkoordinaatit osan pohjoiskoordinaatit Osakuvion numeron tunnuspisteen itäkoordinaatti tai käsin syötetty koordinaattilukema. Jos kahden osakuvion i ja p koordinaatti ovat identtiset, niin myös kuvioiden rajat ovat identtiset, mutta vain toisella osakuvioista voi olla kuviorajageometria. Kyseessä ovat silloin samalta osakuviolta mitattujen kahden eri puustojakson tiedot erillisinä osakuvioriveinä. Osakuvion numeron tunnuspisteen pohjoiskoordinaatti tai käsin syötetty koordinaattilukema 3 opkd 3 tt tarkastustapa 1=systemaattinen mittaus, 4=ei tarkastushavaintoja 3 rlk runkoluku Hirvivahinkolaskennoissa tiheys ennen vahinkoa (TIH) 3 eivrlk ei vauriota Vahingoittumattomien taimien runkoluku kpl/ha 3 irlk 1. lk vauriot 1. vaurioluokkaan kuuluvien taimien runkoluku kpl/ha (rvl kenttä on 1) 3 iirlk 2. lk vauriot 2. vaurioluokkaan kuuluvien taimien runkoluku kpl/ha (rvl kenttä on 2) 3 iiirlk 3. lk vauriot 3. vaurioluokkaan kuuluvien taimien runkoluku kpl/ha (rvl kenttä on 3) 3 ivrlk 4. lk vauriot 4. vaurioluokkaan kuuluvien taimien runkoluku kpl/ha (rvl kenttä on 4) 3 pkvrlk pieni k.vaurio taimien joissa pieni kuorivaurio runkoluku kpl/ha (rvl kenttä on 5) 3 skvrlk suuri k.vaurio taimien joissa suuri kuorivaurio runkoluku kpl/ha (rvl kenttä on 6) 3 tuh tuhoutuneet laskennallisesti kokonaan tuhoutuneiden taimien määrä kpl/ha 3 V tilavuus m3 Puuston tilavuus m3/ha 3 mät mäntytukki m3 Mäntytukkitilavuus m3/ha 3 kut kuusitukki m3 Kuusitukkitilavuus m3/ha 3 kot koivutukki m3 Koivutukkitilavuus m3/ha 3 mäk mäntykuitu m3 Mäntykuitutilavuus m3/ha 3 ytu tukkipuu yht. Tukkipuutavaralajin tilavuus yhteensä m3/ha 3 yku kuitupuu yht. Kuitupuutavaralajin tilavuus yhteensä m3/ha 3 kuk kuusikuitu m3 Kuusikuitutilavuus m3/ha 3 kok koivukuitu m3 Koivukuitutilavuus m3/ha 3 mptl muu puut.laji Muun puutavaralajin arvo euroa/ha 3 epuu energiapuu Energiapuun arvo e/ha. Kenttää ei yleensä käytetä hirvivahinkojen tarkastuksissa. 3 hak1 hakkuuarvo Puuston hakkuuarvo euroa/ha ennen hirvivahinkoa 3 hak2 3 odok 3 odol tuhoutuneiden hakkuuarvo odotusarvokerroin odotusarvo-lisä e/ha Kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvo e/ha. Odotusarvokerroin Taulukko tallennettu tallentimelle tiedostona, josta arvo lasketaan suoraviivaisena interpolointina. Odotusarvolisä (euroa/ha) varttuneelle puustolle lasketaan (odotusarvokerroin - 1) x kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvo. 3 kor korvaus euroa Kasvu- ja laatutappiokorvaus euroa. Taimikon arvosta vähennetään taimikonhoitotyön arvo, mikäli tata-kenttä = 1. 3 akor aiempi korv. Aiemmin maksettu kasvu- ja laatutappiokorvaus euroa 3 kory korvaus yht Korvaus yhteensä euroa 3 tata 3 toe 3 otjt Taimikonhoitotarve Toimenpideehdotus Toisen jakson taimet kpl/ha Taimikonhoitotyön tarve 1=kyllä 2=ei 11=ei toimenpidettä, 12=täydennysviljely, 13=uudelleenviljely Lasketaan koealatason tjt kentän perusteella.

46 46 Kenttien määrittely - tallennusnäyttö Riistavahinko Ohjetiheys kpl/ha Määräytyy puulajin ja kasvupaikan perusteella automaattisesti. Haetaan tallentimelta näytölle. Käyttäjä ei voi päivittää 3 oht 3 ppa 3 klpm keskiläpimitta Pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta cm. 3 Ikä metsikön ikä Metsikön ikä vuosissa 3 vpit valtapituus m Osan koealojen valtapituuksien keskiarvo. 3 kpit keskipituus m Osan koealojen keskipituuksien keskiarvo. 3 Kl kehitysluokka A0=Aukea,S0=Siemenpuumetsikkö, T1=taimikko alle 1,3m, T2=taimikko yli 1,3m, Y1=ylispuustoinen taimikko, 02=Nuori kasvatusmetsikkö, 03=Varttunut kasvatusmetsikkö, 04=Uudistuskypsä metsikkö, 05=Suojuspuumetsikkö 3 Pr Pääryhmä 1=metsämaa, 2=kitumaa, 3=joutomaa, 4=muu 3 Kap Kasvupaikka 1=Lehto, 2=lehtomainen kangas, 3=tuore kangas, 4=kuivahko kangas, 5=kuiva kangas 3 Ppl Pääpuulaji 1=mänty, 2=kuusi, 3=rako, 4=hiko, 5=haapa, 6=h.leppä, 7=t.leppä, 8=muu havupuu. 9=muu lehtipuu 3 mä mänty osuus männyn osuus kymmenyksinä 3 ku kuusen osuus kuusen osuus kymmenyksinä 3 ko koivun osuus koivun osuus kymmenyksinä 3 tuho muu tuho Muu tuhonaiheuttaja kuin hirvieläin 4 ka koealan nro Koealakohtainen juokseva numero joka riville 4 ikd koealan itäkoordinaatit gps:n antama tai käsin syötetty koordinaattilukema 4 pkd pohjoiskoord. gps:n antama tai käsin syötetty koordinaattilukema 4 koko koealan koko Koealan koko neliömetriä m2 Koealan pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta.cm. Lasketaan puutietojen 4 klpm koealan klpm läpimitoista tai tallennetaan suoraan. 4 kpit keskipituus m Koealan keskipituus, m. Lasketaan puutiedoista tai tallennetaan suoraan koealatasolle. 4 vpit 4 ppa 4 tjt 5 pt koealan valtapituus m koealan ppa m2/ha Toisen jakson taimet kpl koealan puutiedon nro Koealan valtapituus, m. Tallennetaan suoraan koealatasolle. Jos koealan puilla ei ole lpm tietoja, jätetään tyhjäksi manuaalista syöttöä varten eikä laiteta nollaa. Ppa lasketaan tasolta 5 tasolle 4 vain jos jokaisella rivillä, jolle on syötetty lpm on syötetty myös lkm. Toisen jakson taimien kappalemäärä koealalla Koealakohtainen puutietorivin juokseva numero, joka tallennetaan manuaalisesti maastotallentimella. 5 pl puulaji 1=mänty, 2=kuusi, 3=rako, 4=hiko, 5=haapa, 6=h.leppä, 7=t.leppä, 8=muu havupuu. 9=muu lehtipuu 5 lpm läpimitta cm d 1,3 eli rinnankorkeusläpimitta, cm 5 pit pituus m Puun pituus syntypisteestä eli maanpinnan tasosta 5 lkm lukumäärä kpl Uudelle riville mentäessä lukumäärän oletukseksi tulee 1 kpl ja muihin tietoihin oletuksena edellisen rivin tieto 5 rvl riistavaurioluokka Vaurioluokka 1=I, 2=II, 3=III, 4=IV, 5=pieni kuorivaurio, 6=suuri kuorivaurio. Luokkia 1-4 käytetään taimikoissa ja kuorivaurioita 5-6 varttuneemmissa metsissä. Käyttäjää huomautetaan sovelluksessa, jos hän yrittää käyttää yhtaikaa taimikon ja varttuneemman metsän koodeja.