TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan johtaja Päijät-Hämeen perheneuvola
Sosiaali- ja terveystoimiala Otsikko
Turvasta Koti merkitsee turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Se on paikka jossa ihminen kokee olevansa oma itsensä ja jossa hän voi tehdä itselleen tärkeitä asioita. Turvallisuuden tunne on Maslowin tarvehierarkiassa yksi viidestä ihmisen perustarpeesta. Tunteena turvattomuus liittyy yleensä tulevien tapahtumien ennustamattomuuteen. Ihminen tuntee olonsa turvattomaksi, jos lähitulevaisuuden uhkakuvat ovat vaikeasti ennustettavia tai -ymmärrettäviä. Aikuinen 30 v kertoo: Selkäsauna saattoi seurata mistä tahansa. Turvallisuuden tärkeitä tekijöitä ovat siis tapahtumien ennustettavuus ja ymmärrettävyys!
Turvattomuudesta Sosiaaliturvan keskusliiton julkaisemaan haastattelututkimukseen vastasi 7 000 suomalaista. Vastaavaa yhtä laajaa tutkimusta ei kuopiolaisen professori Pauli Niemelän mukaan ole tehty missään muualla maailmassa. Turvattomuuden käsite on hyvin laaja. Ulottuvuuksia ovat: sairausturvattomuus, ihmissuhdeturvattomuus, työelämän turvattomuus, taloudellinen turvattomuus, asumisturvattomuus, yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisten leikkausten aiheuttama turvattomuus, yhteiskunnan turvattomuus, maailmantilanteen aiheuttama turvattomuus, ympäristöturvattomuus, arvo- ja aateturvattomuus ja syrjäytymisen aiheuttama turvattomuus.
"Onnellinen lapsuus on tärkeä asia. Jos lapsuus on onneton, seuraukset näkyvät monilla turvattomuuden ulottuvuuksilla. Jos on hyviä hetkiä kymmenen kertaa enemmän kuin huonoja, ei se tee huonoja hetkiä olemattomaksi. Vanhempien parisuhde on lapsen koti Voiko esimerkiksi raivoäidin, kanttuveiäidin, psykoäidin, kylmäisän, kauhuisän, juoppoisän kodit olla sellaisia, joissa kukaan perheenjäsenistä on turvassa? Onko lapsen elämä tuollaisissa kodeissa aina ennustettavaa saatikka ymmärrettävää? Mitä ajatella lapsesta ja mitä ajattelee lapsi, joka kertoo, että silloin on turvallinen olo kun on ovi ja ovessa lukko ja asuu kerrostalossa ja ylimmässä kerroksessa ja että on puhelin, jolla voi soittaa poliisin?
Mitä tuntee äiti, joka joutuu myöntämään, että on ollut lapsilleen kohtuuton äiti ja että hänen lapsilleen tulee hirmumyrskystä ensimmäisenä mieleen oma äiti? Onko hän raivoäiti? Mistä isyyteensä saa eväät mies, joka muistelee omaa lapsuuttaan ja sitä, ettei saanut isän läsnäollessa itkeä kun kauhuisä ei kestänyt heikkoutta? Paitsi silloin kun isä kuritti, jolloin piti itkeä. Ellei itkenyt, isä uhkasi: kyllä sinusta vielä luonto lähtee.
Kotiin turvaan turva perheessä Pieni lapsi tutustuu ympäristöönsä tekemällä alati laajenevia tutustumismatkoja lähipiirissään. Mutta aina hän palaa äidin sylin suojaan. Isommatkin lapset odottavat että perheessä heidän kolhunsa hoidetaan Perheeseen turvautuvat myös aikuiset silloin kun elämä koettelee. Elämän karikoissa ja sen asettamien monenlaisten vaatimusten edessä lapsi tarvitsee kehitykselleen kaiken tuen, mitä hän läheisiltään voi saada. Perheen ihmissuhteet ovat lapsen kehityksessä se kaikkein merkittävin tuki.
Entäpä jos turvaa ei löydy? Vanhemmuuteen kasvetaan oman yksilöllisen elämänhistorian kautta. Omaan lapsuuteen liittyvät muistot ja kokemukset ovat läsnä omassa vanhemmuudessa. Kotoa saatu malli siirtyy helposti sukupolvelta toiselle. Joskus näitä malleja halutaan tietoisesti muuttaa ettei toistettaisi omien vanhempien tekemiä virheitä Myös turvattomuus voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Lapsi 7 v kertoo: Isovanhemmat eivät lyö lapsenlapsia, koska ne ovat nyt pienempiä kun siihen aikaan kun ne löivät meidän vanhempia. Mutta miksi meistä tulee sellaisia kuin tulee?
Ihmisen kokemukset läheisistä ihmisistä vaikuttavat parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Erityisen vaikuttavia ovat lapsuuden ihmissuhteet koska pieni vauva on täysin häntä hoitavien aikuisten varassa. Vauva voi vain huutaa olemassaoloaan: täällä minä olen, onko siellä ketään? Mikäli hän saa vastakaikua, hän oppii luottamaan siihen, että hänestä huolehditaan ja maailma on turvallinen paikka. Mikäli hän ei saa vastakaikua, voi vai kuvitella sitä yksinäisyyden ja irrallisuuden tunnetta jopa kauhua - mitä hän tuntee.
Vauvalla on synnynnäinen kyky pelästyä kovia ääniä. Luonto on tarkoittanut sen vauvan suojaksi. Vauva saa tietoa ympäristöstään pääsääntöisesti tuntoaistinsa avulla vaikka näkö ja kuulokin jo toimivat. Voi vain kuvitella, millaisena vauva kokee sellaisen ympäröivän maailman, jossa kosketukset ovat repiviä ja tylyjä ja ilma täynnä kovia, vihaisia ääniä. Tällaisia vauvoja nähdään vetäytyneenä omaan sisäiseen maailmaansa kun ulkoinen maailma on kaaosmainen ja pelottava.
Turvallisuuden tekijöitä Vanhempien omat, varhaislapsuuden kokemukset luovat perheen turvallisuudelle perustaa. Ellet ole saanut, vaikeaa on antaa. Varhaislapsuudessa saadut mallit muodostavat sen keinovalikoiman, joita käytät ellet ole saanut uusia. Opitut mallit eivät kohtalonomaisesti määrää ihmisen elämää, vaan hän voi omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa niihin. Jos et pidä itseäsi arvokkaana, et uskalla luottaa toiseen ihmiseen etkä usko kenenkään rakastavan sinua. Et tunne ihmissuhteissasi turvallisuutta ja saadaksesi rakkautta, olet valmis miellyttämään, sitomaan ja lopuksi aggressiivisesti vaatimaan.
Perheessä lapsen pitää saada olla lapsi ja aikuisten on uskallettava olla aikuisia. Lapset eivät ole perheen mielipidejohtajia. Kasvatuksen päätehtävä ei ole suojella lapsia kaikilta pettymyksiltä eikä täyttää heidän kaikkia mahdollisia tarpeita. Vanhempien tärkeä tehtävä on tuottaa lapselle turvallisia pettymyksiä. Perheellä tulee olla sekä ulkoiset että sisäiset rajat. Tämä tarkoittaa sitä, ettei puolitutut kävele lasten- tai teini-ikäisten huoneeseen perheen vanhemmista piittaamatta juomaan kaljaa ja pelaamaan korttia. Ja että isän ja äidin makuuhuoneeseen lapset eivät ryntäile mennen tullen ja osallistu puolisoiden helliin hetkiin edes katsojina.
Säännöt riesaksi asetetut? Vastuullisuus mitä se on? No sitä, että ymmärtää, mitä tekemästään tai tekemättä jättämisestä voi seurata. Perheen säännöt eivät ole jäsenilleen kiusaksi ja riesaksi asetettuja vaan merkittävän turvallisuuden tuoja. Lapselle säännöt välittävät tietoa, että vanhemmat huolehtivat ja turvaavat hänen hyvinvointiaan. Vältä huoliäidin, syyllisyysäidin, marttyyriäidin, nössöisän, kieroisän ja pettyneen isän käyttämiä likaisia temppuja kasvatuksessa. Niiden avulla opetat lapselle vain, että säännöt ovat osa peliä, jolla saavutetaan etuja, kieroillaan itsensä pulasta tai manipuloidaan toinen omien tarpeiden palvelijaksi.
Entä sitten turvaverkko? Lapsi 7 v sanoo: Isovanhemmista on iloa, jos äiti ja isä tappelee, voi mennä mummolaan. Siellä ei riidellä. Lapsi 8 v sanoo: Mummon ja papan luona on ihanaa, koska ne eivät asu erossa kuin isä ja äiti. Lastenkirjoissa, elokuvissa, viestimissä ja mainonnassa isoäiti on ihmeotus, joka hoivaa ja nukuttaa, neuloo, lukee ja laulaa ja kertoo tarinoita lapsenlapsille, opettaa ja opastaa, parantaa ja lohduttaa sekä ennen kaikkea laittaa hyvää kotiruokaa.
Isoäitikuvaan kuuluvat harmaat hiukset ja nuttura, silmälasit, esiliina, rypyt ja pyöreä olemus. Niin tai näin, isovanhempien rakkaus ja sen motivoima huolenpito ovat lapselle arvokas pääoma ja voi joskus antaa lapselle sen ratkaisevan turvan, joka auttaa häntä selviytymään elämän vaikeuksista.
Yhteenveto 1. Kuntien palvelujärjestelmää ja toimijoita ajatellen, millaisin toimenpitein voimme entistä paremmin luoda kuntalaisille edellytyksiä elää turvallista perhe-elämää? 2. Viestisi kansalaisille ja kuntalaisille kokemuksesi perusteella; miten voin luoda ja ylläpitää turvallisuutta omassa perheessäni ja lähipiirissäni?
1. Liian moni perhe saa voida huonosti ilman että kukaan välittää. Monessa perheessä talouden ja työttömyyden aiheuttama stressi peittää alleen hyvänkin tahdon. Aivan liian monessa perheessä käydään huoltajuustaistelua perheen viimeiseen lapseen asti ilman että kukaan sanoisi: Nyt riittää!! Suomalaisessa viranomaiskäytännössä ei aina isovanhemmille ole annettu sitä arvoa, mitä he ansaitsevat, mutta vuonna 2008 tullut lastensuojelulaki on kiinnittänyt huomion asiaan ja nykyisin esim. sijoituksissa lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tulee selvittää.
2. Ihmissuhteet ovat tärkeimpiä suhteitasi, vaali niitä. Ellet tiedä, ellet osaa, kysy ja opettele. Maailma on täynnä hyviä neuvoja ja usein myös hyviä neuvojia. Ihmismieli on kuin magneettinauha, siihenkin voi äänittää päälle. Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus (Ben Furman) Ei ole olemassa mitään perusluonnetta, joka saa ihmisen toimimaan aina samalla tavoin väärin. Lapsi ei voi odottaa, älä jätä muutosta ensi viikkoon tai ensi kesään. Huomioi ympäristöäsi. Lähelläsi joku lapsi voi odottaa, että sinä olet se aikuinen, joka tekee asialle jotain. Lapsen rakkautta ei mitata ämpäreillä. Toiselle osoitettuna se ei ole sinulta poissa. On oltava mahdollisuus vanhemmuuteen ja tuki että uskaltaa kantaa vastuun perheestä. Tieto lapsen mahdollisesta turvattomuudesta herättää vanhemmissa epätoivoa ja syyllisyyttä. Molemmat ovat huonoja elämän matkakumppaneita. Kenenkään lapsuus ei ole täydellisen turvallinen. Epätäydellisyys on ihmisen osa.