Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti, 2 momentti kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 13 f)

Etelä-Suomi Päätös Nro 202/2012/1 Dnro ESAVI/332/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 5.12.2012 ASIA Päätös jätteen hyödyntämis- ja käsittelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, Espoo HAKIJA Kuusakoski Oy PL 9 02781 ESPOO LAITOS JA SEN SIJAINTI Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen jätteen hyödyntämis- ja käsittelylaitos, joka sijaitsee Espoon kaupungin Kauklahden kaupunginosassa kiinteistöllä 49-428-6-55, osoitteessa Hyttimestarintie 1, Espoo. Kiinteistön omistaa Jokirantakiinteistöt Oy. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 27.12.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti, 2 momentti kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 13 f) ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentin kohta 13 f) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain mukaisella päätöksellään 29.12.2004 (No YS 1567) myöntänyt Kuuskoski Oy:n Hyttimestarintien toimipisteelle ympäristöluvan jätteiden laitos- ja ammattimaiselle hyö- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

dyntämiselle ja käsittelytoiminnalle. Ympäristöluvassa määrätty hakemus luvan tarkistamiseksi tuli jättää viimeistään 31.12.2011. 2 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on vahvistetussa asemakaavassa merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT-1), johon saa rakentaa teollisuus- tai tutkimuslaitoksia niihin liittyvine aputiloineen. Alueella ei ole vireillä uusia kaavoitushankkeita. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hyttimestarin toimipiste sijaitsee Espoon Kauklahdessa. Lähin asuinrakennus sijaitsee toimipisteen tontilla. Kyseinen rakennus on Kuusakoski Oy:n omistuksessa ja se toimii sijaismajoituksena. Muut lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 metrin päässä toimipisteeltä. Lähistöllä on myös Lasinpuhaltajan päiväkoti noin 250 metrin päässä toimipisteeltä. Hyttimestarin toimipiste ei sijaitse pohjavesialueella. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Hyttimestarin toimipisteellä vastaanotetaan, varastoidaan, kuivataan, jauhetaan, sekoitetaan ja pelletöidään kupari-, nikkeli-, sinkki-, tina- ja hopeapitoisia suotopuristinsakkoja ja pölyjä. Toiminnan tarkoituksena on tuotteistaa nämä perinteisesti loppusijoitukseen kulkeutuvat jäteainekset primäärimetalleja valmistavien tuotantolaitosten raaka-ainevirtoihin sopiviksi. Työskentely tapahtuu sisätiloissa joka päivä vuorokauden ympäri. Ulkona lastaustoimintaa on pääasiassa ma pe klo 6 18. Poikkeuksellisesti voidaan joutua työskentelemään myös muina aikoina. Laitokselle vastaanotettava ja käsiteltävä materiaalimäärä on yhteensä noin 3 000 tonnia vuodessa, josta metallipitoisten sakkojen ja pölyjen osuus on noin 2 500 t/a. Lisäksi toimipisteessä on erottelulinjasto, erilaisille metallia sisältäville kuiville materiaaleille, jonka vuotuinen käsittelymäärä on noin 500 tonnia. Materiaalin punnitus- ja vastaanottotoiminnot tapahtuvat Kauklahden palvelupisteellä. Kauklahden palvelupisteen toiminnassa syntyy myös Hyttimestarin toimipisteellä käsiteltäviä sakkoja.

3 Jätteiden vastaanotto, varastointi ja käsittely Hakija on täydentänyt hakemustaan 31.7.2012 toimipisteellä vastaanotettavien ja käsiteltävien materiaalien osalta. Toimipisteellä otetaan vastaan seuraavia jätteitä jäteluokittain: Pintakäsittelyteollisuuden sakat ja pölyt 11 01 09* ja 11 01 10 Ei-rautametallien hydrometallurgiassa syntyvät jätteet (11 02) Muita sakkoja ja pölyjä, joiden laatu sopii toimipisteellä tehtävään käsittelyyn Sähkö- ja elektroniikkaromun metallipitoiset kuivat jakeet 16 02 16, 16 03 04 ja 19 12 12 Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen toimintoja ovat kupari-, nikkeli-, sinkki-, tina- ja hopeapitoisten suotopuristinsakkojen ja pölyjen vastaanotto, varastointi, kuivaaminen, jauhaminen ja sekoittaminen. Lisäksi sisätiloissa on toimiva seulonta- ja magnetointilinja erilaisille elektroniikkateollisuudessa syntyville metallia sisältäville kuiville materiaaleille. Toiminta tapahtuu pääasiallisesti sisätiloissa, vain lastauksia ja kuorman purkuja tehdään ulkona. Seulontalinjaston kapasiteetti on noin tonni/tunti. Erottelulinjasto perustuu seulontaan ja magnetointiin erottaen magneettisen- ja ei-magneetisen materiaalin toisistaan. Rakenteet ja niiden sijainti Välivarastointi Hyttimestarin toimipisteen tontilla sijaitsee noin 4 600 m 2 :n rakennus, jossa materiaalien varastointi ja käsittely tapahtuvat. Päästöt maaperään ja vesiin on estetty rakenteellisesti. Tontti on aidattu. Saapunut kappaletavara, esim. suursäkeissä ja laatikoissa saapuva sakka tai pöly, punnitaan ja varastoidaan sisätiloissa kuljetusastioissa ennen prosessointia. Kuusakoski Oy:n Kauklahden palvelupisteellä punnitut irtokuormat tyhjennetään ulkona sijaitsevaan varastokatokseen. Prosessoitu, ts. kuivattu, sakka kuormataan sisätiloissa tiiviisiin varastolaatikoihin odottamaan jatkotoimitusta. Sakan kulkeutuminen maaperään sekä viemäri- ja sadevesiputkistoon on estetty rakenteellisesti. Vaikka vastaanotettava sakka sisältää vettä noin 2/3 massastaan, siitä ei puristettaessa irtoa vettä. Muilta osin muutoksia ei ole tapahtunut. Energiantuotanto, kemikaalit ja polttoaineet Toimipisteen kevytöljykäyttöinen keskuslämmityskattila on tilavuudeltaan 3 000 litraa ja polttoöljyä kuluu vuodessa noin 80 000 litraa. Toimipisteellä ei varastoida kemikaaleja.

4 Vedenhankinta ja viemäröinti Toimipisteellä vettä käytetään pääasiassa kuivaustilan lattioiden pesuun. Hallin lattia on asfaltoitu. Kuivaustilan lattianpesuvedet johdetaan selkeyttimen kautta viemäriin ja saniteettivedet johdetaan viemäriin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Suotopuristinsakkojen ja -pölyjen käsittelystä ei ole olemassa BATtekniikkaa määrittelevää BREF-asiakirjaa (BAT Reference Document). Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen toiminta edustaa teknistaloudellisesti parasta tekniikkaa, koska: Sakkojen ja pölyjen käsittely tapahtuu sisätiloissa ja pohjarakenteet on suunniteltu ja rakennettu kantaviksi. Kuivaustilan lattioiden pesuvedet kerätään ja johdetaan kiintoaineen erotuksen kautta viemäriin. Käytettävät koneet ja laitteet ovat tarkoitukseen erittäin hyvin soveltuvia. Koneet ja laitteet ovat hyväkuntoisia ja suunnitelmallisella ennakkohuollolla ennalta ehkäistään öljyvuodot tms. normaalista poikkeavat päästötilanteet. Urakoitsijoiden koneille ja laitteille asetetaan samat toimintavaatimukset kuin omilla koneilla. Kaikki hyödynnettävät jätteet pyritään ohjaamaan hyötykäyttöprosessiin. Onnettomuustapauksia varten on laadittu toimintaohjeet. Toimipisteen valaistukseen käytetään sähköä. Kiinteistö lämmitetään sakankuivauksen hukkalämmöllä. Termiseen sakankuivaukseen käytetään kiinteistön kevytöljykäyttöisellä keskuslämmityskattilalla tuotettavaa lämmintä kiertovettä (epäsuora kuivaus altapäin). Kattilan lämpöteho on noin 100 kw ja arvioitu polttoöljyn kulutus on noin 80 000 litraa vuodessa. Pelletointikone käy 55 kw:n sähkömoottorilla. Laitoksen energiankulutus minimoidaan säätämällä laarin lämmitystehoa ja suojapeitteen alta tuuletettavan, sakasta haihtunutta vesihöyryä sisältävän ilman poistovirtausta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Ympäristöluvan lupamääräyksessä 4 mainittuja kondenssivesiä ei toiminnassa synny. Käsittelyhallin lattia on asfaltoitu ja kuivaushallin lattiakaivoon valuneet vedet johdetaan selkeytysaltaan kautta viemäriin. Erottelulinjasto sijaitsee rakennuksen sisällä. Käsittelyssä syntyy pölyä, mutta linjastolla on kohdesuodattimet prosessoinnissa syntyville pölyille. Vaikutuksia ympäristöön aiheutuu lähinnä sakkojen kuivauksessa ulos johdettavasta poistoilmasta sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöistä.

Laitokselle ei vastaanoteta haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tai syanidia sisältävää sakkaa. Jos sakka sisältää vapaata epäorgaanista sulfidia tai ammoniakkia, sakka stabiloidaan ennen kuivausta. Tästä johtuen höyryssä tai pois tuuletettavassa ilmassa ei esiinny mainittuja yhdisteitä. Vuonna 2004 toimipisteellä on suoritettu kuparisakan arinakuivausprosessin kiintoainemittaukset. Hiukkaspitoisuudet jäivät alle mittausmenetelmän hyväksytyn määritysrajan. 5 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu Suotopuristinsakkojen kuivaus tapahtuu sisätiloissa. Kuivaustilan lattianpesuvedet johdetaan selkeyttimen kautta viemäriin. Varastotiloissa päästöt maaperään ja pohjaveteen estetään rakenteellisesti. Hallin lattia on asfaltoitu. Toiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Koska toiminta tapahtuu pääasiassa sisätiloissa, toiminnasta ei aiheudu melua ympäristöön. Ulkona tapahtuu vain lastausta ja liikennöintiä, joten ainoat melun lähteet ovat ajoneuvojen käyntiäänet ja lastauksessa syntyvät äänet. Jätteet ja jätehuolto Toiminnassa muodostuvia jätteitä ovat käsiteltävien sakkojen ja pölyjen mukana tuleva pakkausjäte, puu (noin 2 t/a) sekä muovi (noin 1 t/a). Puhdas pakkausjäte, puu ja muovi, toimitetaan Kuusakoski Oy:n toimipisteelle tai muulle luvan omaavalle hyödyntäjälle. Prosessijätteitä ei toiminnassa synny. Lisäksi syntyy sekalaista yhdyskuntajätettä (noin 1 t/a), joka toimitetaan luvan omaavalle vastaanottajalle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnalle ei ole määrätty päästö- ja vaikutustarkkailua. Lupamääräyksen mukainen yhteenveto edellisen vuoden toimintaa koskevasta kirjanpidosta on toimitettu TYVI-VAHTI -palvelun kautta valvovalle viranomaiselle sekä tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tullaan toimittamaan kirjallinen yhteenveto (v. 2011 alkaen) valvovan viranomaisen tarkastuksessa (11.10.2011) esitetyn määräyksen mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisia prosessiin ja yleiseen toimintaan liittyviä riskejä ovat mm. tulipalo, työkoneiden hydrauliikkavuodot sekä liikenteeseen ja työkoneisiin liittyvät henkilövahinkoriskit. Liikenteen aiheuttamaa henkilövahinkoriskiä on

pienennetty riittävällä valaistuksella sekä asiattomien henkilöiden pääsyn estämiselle palvelupisteen alueelle. Sakat koostuvat metallioksideista ja - hydroksideista, jotka ovat palamattomia. Käsiteltävät pölyt ovat tulenarkoja hienojakoisuutensa takia. Työtiloissa on ensisammutusvälineistö. Kuusakoski Oy on laatinut ISO 14001 mukaisen turvallisuusohjeistuksen koskien mm. päivittäistä palontorjuntaa sekä toimintaa tapaturma- ja sairauskohtaustilanteissa. Häiriötilanteita ei ole raportoitu vuoden 2005 jälkeen eikä sidosryhmäyhteydenottoja ole tullut. Kuusakoski Oy:ssä riskien sekä mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallinnassa hyödynnetään sertifioitua ISO 14001 ympäristöjärjestelmää. Ympäristökäsikirjassa on mm. ohjeistusta toiminnasta erilaisissa onnettomuustilanteissa sekä turvallisuusohjeita. Paikkakuntakohtaiseen turvallisuussuunnitelmaan on kerätty listausta näistä ohjeista. 6 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Ympäristöluvan (Dnro UUS-2002-Y-439-111) mukaisiin määräyksiin ei haeta muutoksia (uusissa lupamääräyksissä huomioitava viranomaisen 11.1.2005 lupamääräykseen 1 tekemä muutos). Hakija esittää ympäristölupaan lisäystä koskien erottelulinjaston käyttöä. Erottelulinjaston käyttö on vähäistä (vuonna 2011 linjasto oli käytössä muutaman viikon) ja sillä käsiteltävä vuotuinen materiaalimäärä on noin 500 tonnia. Erottelulinjaston käyttö tapahtuu muun toiminta-ajan puitteissa ja muun toiminnan tapaan sisätiloissa. Linjasto ei melua ja siinä on syntyviä pölyjä varten suodattimet. Toiminnasta ei siis aiheudu päästöjä ympäristöön, vaan sillä pystytään tuotteistamaan jätettä materiaalihyötykäyttöön. VAKUUS Toimintaa koskeva vakuus (10 000 ) on asetettu ympäristöluvan (Dnro UUS-2002-Y-439-111) mukaisesti. Vakuus on voimassa toistaiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Lupahakemusta on täydennetty 26.1.2012, 31.7.2012 ja 19.9.2012 ja 12.10.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut hakemuksesta Espoon kaupungin ilmoitustaululla 24.2. 26.3.2012 välisen ajan sekä ilmoittanut hakemuksesta Hufvudstadsbladet Ab ja Länsiväylä Oy- lehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisil-

le. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Espoon kaupungin ympäristökeskuksessa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu 4.9.2012. Neuvottelumuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupunginhallitukselta, Espoon Vedeltä/HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Espoon kaupungin terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen 18.4.2012 Espoon ympäristökeskukseen ei ole valitettu laitoksen toiminnasta ympäristöluvan (2004) voimassaoloaikana. Toimintakiinteistö 49-428-6-55 rajoittuu Espoonjokeen. Kiinteistönumero tulee muuttumaan, sillä kaupungin kiinteistötietojen mukaan paikalla on sitovan (hyväksytyn) tonttijaon mukainen tontti 49-43-6-2. Tontti ei ulotu Espoonjokeen. Hakemuksen mukaan kiinteistön omistaja on Kuusakoski Oy. Espoon kaupungin kiinteistötietojen mukaan omistaja on Jokirantakiinteistöt Oy. Ympäristölautakunta esittää, että kiinteistön omistustiedot varmennetaan hakijalta. Laitosrakennuksen pohjoispuolella virtaa Espoonjoki 50 m etäisyydellä. Jokeen nousee muun muassa meritaimen. Espoonjoki laskee 1,5 km etäisyydellä Espoonlahden luonnonsuojelualueelle, joka on valtakunnallisesti arvokas kosteikkolintujen pesimäalue ja tärkeä muuton aikainen levähdysalue. Espoonlahdella on erityisesti suojeltavan lajin, uhanalaisen meriuposkuoriaisen esiintymispaikkoja, jotka Uudenmaan ympäristökeskus on rajannut. Espoon puolella on rajattu alueet, jotka sijaitsevat joen laskupaikasta 1,5 km etelään Kallvikissa, 2,5 km etelään Saunalahdessa ja 3,5 km etelään Marinsatamassa. Meriuposkuoriaisia on havaittu esiintyvän myös em. Espoonlahden luonnonsuojelualueella. Laitoksen piha aukeaa joesta vastakkaiseen suuntaan kaakkoon Hyttimestarintielle. Piha on päällystämätön. Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt tarkastuksen laitokselle syksyllä 2011. Mukana oli myös Espoon ympäristökeskuksen edustaja. Piha oli sateesta liettynyt. Pihalla oli selvästi vierasainetta, joka mm. värjäsi pysäköidyn auton renkaat. Metallipöly todennäköisesti leviää toimintahallista pihalle. Myös lastauksen aikana aiheutunut maaperän pilaantuminen on mahdollista. Sadevedet kulkeutuvat pihalta Espoonjokeen. Pihalla on sadevesikaivo, mutta sadevesien tarkempi reitti jäi liettyneellä pihalla epäselväksi. Hyttimestarintielle joutuvat vedet kulkeutuvat idän kautta Espoonjokeen virrattuaan 250 metriä. Tämä laskupaikka joessa on kaupungin sadevesiviemäri Hyttipojankujan kohdalla. 7

Laitoksella käsiteltävien raskasmetallien ja niiden yhdisteiden on todettu olevan myrkyllisiä vesieliöille kuten kaloille, selkärangattomille ja leville. Jo pienet pitoisuudet (esim. kertaluokkaa 0.01 mg/l) voivat olla akuutisti myrkyllisiä. Myrkyllisyys riippuu mm. yhdisteestä, veden ph-arvosta ja veden kovuudesta. On mahdollista, että sade hetkellisesti huuhtoo pihalta raskasmetalleja suurina pitoisuuksina. Lisäksi on huomattava, että päästöt lisäävät kokonaiskuormitusta joessa ja Espoonlahdessa. Kiinteistöllä on aikaisemmin toiminut Suomen Sinkkivalko Oy:n laitos. Maaperä on todennäköisesti pilaantunut jo sen aikaisesta toiminnasta. Lautakunta kuitenkin katsoo, että kiinteistön enempi pilaantuminen ja sen johdosta tapahtuva myrkyllisten aineiden kulkeutuminen vesistöön on estettävä. Pihan päällystäminen mahdollistaisi sen, että pihalle levinnyt aines voidaan ottaa talteen ennen aineksen huuhtoutumista eteenpäin. Samalla valumat olisivat hallittavissa. Nykyinen ympäristölupamääräys 5 metallisakkojen leviämisen estämisestä ei ole riittävä. On myös huomattava, että sammutusvesiin liuenneiden aineiden pääsy Espoonjokeen ja Espoonlahteen voi aiheuttaa merkittävää haittaa. Edellä mainittuun perustuen lautakunta katsoo, että piha on päällystettävä ja että sadevedet on johdettava sadevesiviemäriin kiintoaineen erotuksen ja sulkuventtiilin kautta. Samalla tulee toteuttaa sammutusvesien keräily -rakenteet pelastuslaitoksen lausunnon mukaisesti (ks. jäljempänä). Lautakunta esittää, että aluehallintovirasto tekee paikalla tarkastuksen ja pyytää tarvittavat selvitykset ennen lupapäätöksen antamista. Lautakunta esittää, että luvassa lisäksi annetaan määräykset pihan puhtaana pitämisestä metallijätteestä sekä metallien leviämisen (esim. renkaiden mukana) estämisestä. Lautakunta katsoo, että pihan päällystämisen yhteydessä ainakin pintamaan pilaantuneisuus on tutkittava. Päällystämisen yhteydessä poistettava maa on toimitettava sen pilaantuneisuuden vaatimaan vastaanottopaikkaan. Toimenpiteille tulee olla pilaantuneiden maiden kunnostuksia valvovan viranomaisen Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyntä. Lautakunta esittää, että lupapäätöksessä määrätään kiinteistöltä poistuvien sadevesien metallipitoisuuksien tarkkailusta. Tarkkailun yhteydessä tulisi antaa arvio virtaamatilanteesta. Näin voidaan valvoa, että toiminnasta ei pääse raskasmetalleja haitallisessa määrin Espoonjokeen. Lautakunta esittää, että hakemusta täydennetään tiedolla siitä, onko rakennuksen sisällä sadevesiviemärikaivoja (hakemuksen kohta 8). Lautakunta katsoo, että rakennuksen sisäpuoliset mahdolliset kaivot tulee sulkea. Ympäristölautakunta esittää, että hakemusta täydennetään rakenne- ja pohjapiirroksin, joista mm. ilmenee rakennuksessa oleva selkeytysallas, lattiakaadot ja se miten sakkojen pääsy jätevesiviemäriin on estetty. Hakemuksessa on ilmoitettu, että lattiapesuvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Lautakunta katsoo, että laitoksella muodostuvat vedet ovat raskasme- 8

tallipitoisia ja että niitä saa johtaa jätevesiviemäriin ainoastaan HSY:n luvalla. Jätevesiä tulee tarkkailla HSY:n hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mikäli HSY:n antamat raja-arvot ylittyvät, vesien johtaminen jätevesiviemäriin on keskeytettävä. Lautakunta ehdottaa, että hakemusta täydennetään tiedolla siitä, miten pesuvedet käsitellään hakemusaikana. ELY-keskuksen tarkastuksen (2011) aikana vesiä ei johdettu jätevesiviemäriin ja HSY:lle ei ole tehty lupahakemusta. Espoon kaupungin tietoihin perustuen lähimmät teollisuusalueen ulkopuoliset asuinrakennukset (asutut) sijaitsevat 300 m etäisyydellä idässä sekä 300 m etäisyydellä radan pohjoispuolella. Rakennukset ovat hakemuksessa ilmoitettua lähempänä. Lisäksi 100 m etäisyydellä luoteessa on karttatietojen mukaan asuin/liikerakennus. Hyttimestarintien vastakkaisella puolella sekä Vantinmäentien varrella asutaan teollisuusrakennuksissa. Rakennusten etäisyydet toimintakiinteistön rajasta ovat 60 m ja 140 metriä. Laitoksen ympäristössä on 500 metrin säteellä 3 päiväkotia ja 1000 metrin säteellä 12 päiväkotia. Lähimmät kaksi koulua sijaitsevat 600 metrin etäisyydellä lännessä ja lounaassa. Nämä koulut puuttuvat hakemuksen liitteestä 22.1. Pölyihin liittyy tulipalo- ja räjähdysvaara. Tulipalon johdosta haitta-aineita leviäisi ilman kautta ympäristöön. Tästä syystä lautakunta katsoo, että hakijan on pelastuslaitoksen lausunnon (ks. jäljempänä) mukaisesti arvioitava räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintymisen todennäköisyys ja tarvittaessa laadittava Atex-asiakirja (räjähdyssuojausasiakirja), mikäli näin ei ole tehty. Arinakuivausprosessin päästöjä on mitattu viimeksi vuonna 2004, jolloin hiukkaspitoisuudet jäivät alle mittausmenetelmän hyväksytyn päästörajan. Mittausraportista kuitenkin ilmenee, että poistopuhallin toimi vajaalla teholla. Ympäristölautakunta ehdottaa, että aluehallintovirasto harkitsee mittauksen uusimista ja tarvittaessa lisää mitattavia parametrejä. Toiminta ulkona tapahtuu pihalla, joka on avoin ainoastaan kaakkoon. Teollisuusrakennukset estävät melun leviämistä teollisuusalueen ulkopuolelle. Ympäristöluvassa ei ole annettu määräystä lastaustoiminnan ajoista. Ympäristöluvan kertoelmaosassa ja uudessa lupahakemuksessa lastausajaksi on ilmoitettu ma pe klo 6.00 18.00. Poikkeuksellisesti voidaan työskennellä muina aikoina. Lautakunta esittää, että aluehallintovirasto harkitsee lastaustoiminnan sallimista vasta klo 7.00 alkaen eli päiväsaikaan. Satunnaisista klo 18 jälkeen tai viikonloppuna päivällä tapahtuvista lastauksista ei arvioida olevan haittaa. Ympäristölautakunta esittää, että hakemusta täydennetään käsiteltävien aineiden ja niistä muodostuvien tuotteiden vaarallisuusluokituksilla sekä arvioilla kerralla varastoitavien/käsiteltävien aineiden suurimmista määristä. Syksyllä 2011 pihan siisteydessä oli parantamisen varaa. Lautakunta katsoo, että toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista ja epäsiisteyttä. Pihan päällystäminen edesauttaisi pihan siistinä pitämistä. Lupamääräyksessä 10 on määrätty, että polttoöljysäiliön kunto on tarkistettava säännöllisesti. Ympäristökeskus ehdottaa, että samalla tarkastetaan 9

säiliön mahdollisen paluuputken kunto. Paluuputki voi vuotaa pitkään niin, että sitä ei havaita. Ympäristölautakunta esittää, että vuosiraportointitiedot edellisen vuoden toiminnasta toimitetaan Espoon ympäristökeskukseen kirjallisena, sillä TYVI-VAHTI järjestelmän käytettävyydessä on kuntatasolla puutteita. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto Espoon ympäristökeskus on 9.3.2012 pyytänyt Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta lausunnon lupahakemuksesta. Pelastuslaitos on 26.3.2012 antanut seuraavan lausunnon: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos esittää, että ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittajaa edellytetään varautumaan seuraaviin seikkoihin: Sammutusjätevesien keräilyyn varaudutaan esim. allastamalla pihaaluetta ja johtamalla hulevedet pois suljettavan kaivon kautta. Toiminnanharjoittajan on arvioitava räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintymistodennäköisyys ja tarvittaessa laadittava Atex-asiakirja. Kemikaalisäiliöiden vuodontorjuntaan varaudutaan varaamalla sopivaa kalustoa. Kemikaalien varastoinnissa on otettava huomioon kemikaalien yhteensopivuustaulukko (Tukes) siten, että vaarallisesti keskenään reagoivia kemikaaleja ei varastoida samassa tilassa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat 5.4.2012 ELY-keskus katsoo, että päätöksessä tulee antaa määräykset ympäristöhaittojen estämiseen parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttämällä erityisesti pölyntorjunnan osalta. ELY-keskuksen 11.10.2011 suorittamassa määräaikaistarkastuksessa kiinnitettiin huomiota piha-alueen epäsiisteyteen. Sadevesikaivo ei pitänyt pihaa kuivana ja maaperä näytti värjääntyneen kuormauksessa levinneestä metallipölystä. Laitoksen piha-alue tulisi siistiä ja kunnostaa sitten, että kuormauksessa leviävän metallipölyn ja kuormauskaluston mahdollisten öljyvuotojen imeytyminen maaperään olisi estettävissä. Espoon kaupunki Espoon Vesi/HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymä 10.4.2012 Kuusakoski Oy:n Hyttimestarintien toiminta on kupari-, nikkeli-, sinkki-, tinaja hopeapitoisten suotopuristinsakkojen ja pölyjen hankinta, vastaanottoa, varastointi ja tuotteistaminen sekä tuotteiden varastointi, lastaus ja lähettäminen. Toimipisteessä kuivataan ja sekoitetaan metallipitoiset suotopuristinsakat ja pölyt primäärimetalleja valmistavien tuotantolaitosten käyttöön. Sakkojen kuivausprosessissa ei hakijan mukaan synny jätevettä. Kuivaustilan lattianpesuvedet pumpataan selkeyttimen kautta viemäriin. HSY:llä ei ole tietoa lattianpesuvesien laadusta. On oletettavaa, että ne sisältävät raskasmetalleja. HSY esittää, että veden laatu ja määrä selvitetään, minkä jälkeen HSY päättää, voiko kyseiset vedet johtaa viemäriin. HSY muistuttaa, että jätevesien sallitut raja-arvot koskevat kaikkia viemäriin johdettavia jätevesiä. 10

11 Muistutukset ja mielipiteet Vanttilan- Kurttilan- Kauklahden- ja Muulon kylien hoitokunta (osakaskunta) 13.3.2012 Osakaskunta ei voi hyväksyä hakemuksen mukaista raskasmetallisakkojen käsittelyä, koska yhtiöllä ei ole suljettua hulevesijärjestelmää, joka estäisi myrkyllisten sakkojen käsittelyssä ja kuivatuksessa mahdollisesti syntyvien jätevesien tai lattianpesuvesien myrkyllisten päästöjen joutumista maastoon ja aivan vieressä virtaavaan Espoonjokeen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija toteaa vastineessaan 15.6.2012 Espoon ympäristölautakunnan lausuntoon kiinteistötiedoista, että ympäristölupahakemuksessa on esitetty virheellisesti tontin omistajatiedot. Tontin omistaa Jokirantakiinteistöt Oy, jolta Kuusakoski Oy on vuokrannut tontin. Maaperän pilaantumiseen hakija vastaa, että piha-alueen siisteys on kehittämiskohteena, ja siisteyden uskotaan jatkossa paranevan, kun laitoksella käsiteltävät suotopuristinsakat saapuvat enenevässä määrin kappaletavarana eikä enää kippikuormina. Mahdollisesti myös lähtevät tuotteet lähivuosina yhä useammin pakataan suursäkkeihin. Kehittämiskohdetyössä arvioidaan mahdollisuus laitoksen pihan lastausalueen päällystämiseen, kiintoaine-erottimen ja sulkuventtiilin asennukseen. Tämä mahdollistaisi renkaiden pesemisen ennen alueelta poistumista, sekä pinnoitetun alueen viikoittaisen konelakaisun. Maaperän pilaantuneisuuteen laitosalueella hakija toteaa, että vuonna 2002 kiinteistöllä on selvitetty maaperän pilaantumista aiemman toiminnan johdosta. Koska alue on säilynyt teollisuusaluekäytössä, ei puhdistamista ole katsottu tarpeelliseksi. Nykyisen toiminnan ei myöskään arvioida merkittävästi lisäävän maaperän pilaantumista alueella. Mikäli alueella tehdään pinnoitustöitä, tutkitaan alueen pilaantuneisuus ennen pinnoitustöiden suorittamista ja tarvittaessa tehdään ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Uudenmaan ELY-keskukselle. Hulevesien viemäröinnin sekä pihan siisteyden ja puhtaanapidon osalta hakija toteaa, että mahdollisuus laitoksen pihan lastausalueen päällystämiseen sekä kiintoaine-erottimen ja sulkuventtiilin asennukseen tullaan selvittämään. Kiinteistön viemäri- ja hulevesijärjestelmistä on tekeillä ajanmukaiset piirustukset. Sammutusvesien keräilystä hakija toteaa, että sammutusvesien johtuminen jokeen on suljettavissa hulevesiputkesta, jolle pelastuslaitoksella on nykyaikaisine sulkutulppineen pääsymahdollisuus joko rakennuksen luoteiskulman tarkistuskaivosta tai jokitörmällä putken laskupäästä. Sisätiloissa ei ole sadevesikaivoja. Viemäröintikuvien yhteydessä päivitetään myös pohjapiirroksia.

Lattianpesuvesien johtamiseen jätevesiviemäriin hakija toteaa, että lattioita ei ole, alkuperäisestä käyttösuunnitelmasta poiketen, pesty vedellä, vaan puhdistettu ajoittain suurtehoimuroinnilla. Imuripöly on yhdistetty metallitehtaille toimitettavaan tuotteeseen. Toiminnasta ei siis synny jätevesiviemäriin johdettavia teollisuusjätevesiä. Mikäli teollisuusjätevesiä haluttaisiin johtaa jätevesiviemäriin, tullaan asiassa olemaan etukäteen yhteydessä HSY:n. Sadevesien metallipitoisuuksien tarkkailuun hakija toteaa, että koska alueella ei toistaiseksi ole hulevesiviemäröintiä, on vesien tarkkailu mahdotonta. Mikäli piha-alue pinnoitetaan ja viemäröidään, on näytteenotto mahdollista järjestelmään kuuluvasta tarkkailukaivosta. Tarkkailukaivosta ei voi määrittää virtaamaa, joten kuormituksen laskentaan esitetään sadantaan ja pitoisuuskeskiarvoihin perustuvaa laskennallista vuosikuormitusta. Ilmapäästömittausten uusimiseen ja mitattaviin parametreihin hakija toteaa, että toiminnan pienimuotoisuuden vuoksi ilmapäästömittaukset eivät ole tarpeellisia. Mikäli ilmapäästömittauksiin kuitenkin päädytään, tulee ne hakijan käsityksen mukaan olla kertaluonteiset. Hiukkaspäästön lisäksi määritettäviä alkuaineita voisivat olla laitoksella käsiteltävät metallit (kupari, nikkeli, lyijy, tina, hopea). Hakemuksen tietoihin lähimmistä häiriintyvistä kohteista hakija toteaa, että lähin asutus on merkitty ympäristölupahakemuksen liitekarttaan. Ympäristölupahakemuksessa ilmoitettu etäisyys, noin 400 metriä on tontin keskiosasta mitattuna. Tontin rajalta mitattuna etäisyys on pienempi, noin 300 metriä. Liitekartasta puuttuu lausunnossa mainittu toimipisteestä noin 100 metrin päässä luoteessa sijaitseva asuin/liikerakennus. Hakijan tiedossa ei ole ollut Hyttimestarintien varren teollisuusrakennuksissa sijaitseva asutus. Lausunnossa mainitut koulut kyllä näkyvät liitekartassa, mutta niitä ei ole siihen erikseen korostettu. Käsiteltävien metallipölyjen tulipalo- ja räjähdysvaaraan hakija toteaa, että räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintyminen arvioidaan ja kiinteistölle laaditaan tarvittaessa räjähdyssuojausasiakirja. Lastaustoiminnan ajalliseen rajoittamiseen hakija toteaa, että toiminnasta ei aiheudu sellaista haittaa ympäristölle, että ympäristölupahakemuksen mukaisia toiminta-aikoja olisi syytä rajoittaa. Käsiteltävien aineiden ja niistä muodostuvien tuotteiden vaarallisuusluokituksiin ja arvioon kerralla varastoitavien ja käsiteltävien aineiden suurimmista määristä hakija toteaa, että käsiteltävät aineet on esitetty ympäristölupahakemuksessa. Öljysäiliön mahdollisen paluuputken kuntoon hakija toteaa, että säiliössä ei ole paluuputkea. Säiliö on betonibunkkerin sisällä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunnossaan edellyttämiin seikkoihin hakija toteaa, että sammutusvesien johtuminen jokeen on suljettavissa hulevesiputkesta, jolle pelastuslaitoksella on nykyaikaisine sulkutulppineen pääsymahdollisuus joko rakennuksen luoteiskulman tarkistuskaivosta tai jo- 12

kitörmällä putken laskupäästä. Räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintyminen arvioidaan ja kiinteistölle laaditaan tarvittaessa räjähdyssuojausasiakirja. Kemikaalisäiliöiden vuodontorjuntaan hakija toteaa, että kiinteistöllä ei ole öljysäiliötä lukuun ottamatta kemikaalisäiliöitä. Kemikaalien varastointiin ja keskenään reagoiviin kemikaaleihin hakija toteaa, että kemikaalien yhteensopivuustaulukko huomioidaan kemikaalien varastoinnissa siten, ettei keskenään reagoivia kemikaaleja varastoida samassa tilassa. 13 HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET 31.7.2012, 19.9.2012 ja 12.10.2012 Hakija on täydentänyt hakemustaan 31.7.2012 vastaanotettavien materiaalien koodien osalta. Hakija on täydentänyt hakemustaan 19.9.2012 räjähdyssuoja-asiakirjalla. Räjähdyssuoja-asiakirjassa on tarkasteltu räjähdysvaarallisten ilmaseosten muodostumista, räjähdysvaaran arviointia (riskiluokat 1-5), tilojen luokittelua ja laitteiden vaatimusten arviointia ja muiden tietojen kokoamista. Laitoksella tehtävien toimenpiteiden riskinarvioinnin perusteella riski oli vähäinen (luokka 2) raaka-aineen kuivauksessa, seulonnassa ja tilojen siivouksessa. Muiden toimintojen osalta riski oli merkityksetön (luokka 1). Hakemuksen täydennyksessä 12.10.2012 hakija on esittänyt toimipisteen viemärilinjakartan, öljysäiliön tarkistamispöytäkirjan v. 2012, tiedot alueen maaperän pilaantumisesta sekä suunnitelman piha-alueen hulevesien keräilystä, kiintoaineen erottamisesta ja vesien johtamisesta sekä tarkkailusta. Maaperän pilaantuminen Kiinteistöllä on vuosina 1933 1997 harjoitettu pyrometallurgista sinkkioksidituotantoa. Kuusakosken omaan käyttöön v. 2003 tekemässä maaperäkartoituksessa on todettu tontin pintamaan olevan pilaantunut kauttaaltaan (yli 20 000 m 2 ). Paikoin pilaantuminen ylettyy syvemmälle. Maaperästä löytyviä haitta-aineita ovat ainakin sinkki ja lyijy. Huonokuntoiseen rakennukseen ei tulla enää tekemään peruskorjausta, eikä sijoittamaan uusia toimintoja. Kuusakoski Oy esittää, että täydellinen maaperäkartoitus ja sen vaatimat massanvaihdot suoritetaan koko kiinteistön alueella vasta sitten, kun tontin uusi käyttötarkoitus ja rakentaminen sen vaativat. Koko alueelle ei ole mielekästä tehdä vallitsevassa tilanteessa kovin laajoja ja kalliita saneeraustoimenpiteitä. Suunnitelma piha-alueen hulevesien keräilystä, kiintoaineen erottamisesta ja vesien johtamisesta Sakkavaraston lastaus- ja purkaustoiminnassa kulkeutuu jonkin verran kupari- ja hopeapitoista suotopuristinsakkaa myös piha-alueelle. Sakkaa voi pudota pihaan kuivausarinaa lastaavan kauhakuormaajan kauhasta ja pyöristä useissa eri työvaiheissa.

Liikennöitävä piha-alue on huonosti läpäisevää ja helposti liejuuntuvaa maa-ainesta. Hulevedet seisovat pihassa pitkään sateiden jälkeen. Veden poistuminen pihasta on hyvin hidasta ja lienee pääosin veden suotautumista huonosti läpäisevän maa-aineksen läpi. Piha-alueella on kaksi hulevesikaivoa, joiden poistolinja kulkee Espoonjokeen. Poistolinja on tukkeutunut, todennäköisesti sortunut, joten siitä ei ole sakkavaraston toimintaaikana voitu tehdä virtausmittauksia eikä näytteenottoja. Hakija esittää, että suotopuristinsakan ulkolastausalue (noin 30x12 metriä) pinnoitetaan ja tältä alueelta hulevedet keräillään ja johdetaan käsiteltäväksi. Alue rajoittuu rakennuksen seinään ja pihan keskellä olevaan betonilaattaan. Muuhun pihaan rajoittuvat reunat varustetaan tukevilla ja tiiviillä korotuksilla, mutta huomioiden pihan kuorma-autoliikenne. Ulkolastausalue puhdistetaan harjapesulaitteella viikoittain tai tarvittaessa. Syntynyt jäte toimitetaan sen laadun mukaan luvan omaavalle vastaanottajalle. Pinnoitetulle lastausalueelle pudonneet sakan kappaleet voidaan lakaista talteen. Pinnoitettu alue voidaan tarvittaessa pestä ja ajoneuvojen renkaat huuhdella. Tällöin sakkaa ei kulkeudu pinnoitetun alueen ulkopuolelle. Ulkolastausalueen alimpaan kohtaan sijoitetaan umpikaivo, josta uppopumppu siirtää huleveden saattolämmitettyä linjaa myöten sakkavaraston sisälle asennettavaan lamelliselkeyttimeen. Selkeyttimen ylivuoto johdetaan rakennuksen itäpuolelle kaivettavaan avo-ojaan. Uusi avo-oja kannattaa kaivaa itäpuolelle siksi, että todennäköisesti rakennuksen itäpuolella maaperä on kiinteistön käyttöhistoriasta johtuen vähän tai ei lainkaan kontaminoitunutta. Avo-oja on myös aina paikannettavissa ja tarvittaessa helposti padottavissa. Selkeytin mitoitetaan maksimivirtaamalle 7 000 litraa tunnissa, joka vastaa sademäärää 20 mm/h. Selkeyttimeen johdettava vesimäärä pyritään minimoimaan varmistamalla, että rakennuksen kattovesiä ei virtaa ulkolastausalueelle. Selkeyttimen kuntoa seurataan kuukausittain silmämääräisesti havainnoimalla pohjalle kertyvän sakan määrää ja nesteen kirkkautta. Pohjasakka tyhjennetään tarpeen mukaan selkeyttimen venttiilistä ja kuivataan sakankuivauslaitoksessa ja yhdistetään kuparitehtaalle toimitettavaan tuotteeseen. Rakennettavalle ulkolastausalueelle ei tehdä täydellistä massanvaihtoa, vaan ainoastaan vesitiiviin pinnoitteen kaltevuuden ja kantavuuden vaatimat leikkaukset 50 250 mm syvyyteen. Leikkauksessa poistettava maa-aines toimitetaan sen laadun mukaiseen luvalliseen vastaanottopaikkaan ja sen alapuolella oleva maa-aines jää paikoilleen. Esitys hulevesien tarkkailusta Huleveden laadun tarkkailua esitetään tehtäväksi kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä) purkuputkesta tai purkuojasta näytteenottohetken virtaamatilanteesta riippuen. Näytteistä määritetään ulkonäkö, haju, ph, sähkönjohtavuus, mineraaliöljyt sekä metalleista kupari, nikkeli, sinkki, hopea, kadmium ja lyijy. 14

15 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Uudenmaan ympäristökeskuksen Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen jätteen käsittelytoiminnalle 29.12.2004 myöntämän ympäristöluvan No YS 1567 lupamääräykset. Toimintaa koskevat tarkistetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Laitokselle saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida sekä käsitellä ympäristölupahakemuksen mukaisesti kupari-, nikkeli-, sinkki-, tina- ja hopeapitoisia sakkoja ja pölyä (koodit 11 01 09*, 11 01 10 ja 11 02) sekä niihin rinnastettavia jätteitä yhteensä noin 2 500 tonnia vuodessa. Laitokselle saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida sekä mekaanisesti erotella metallia kuivista materiaaleista (koodit 16 02 16, 16 03 04 ja 19 12 12) sekä niihin rinnastettavia jätteitä yhteensä noin 500 tonnia vuodessa. Käsiteltävät sakat ja pölyt eivät saa sisältää haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, haisevia yhdisteitä eikä syanidia. Hyödynnettäviä jätemateriaaleja saa välivarastoida laitoksella enintään yhden vuoden ajan. Laitokselle ei saa ottaa vastaan yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa laitoksella ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa ko. jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava sen haltijalle. 2. Materiaalikuormien purku, lastaaminen ja muu melua tuottava toiminta on sallittu maanantaista perjantaihin kello 6 18 pois lukien arkipyhät. Muu toiminta muina aikoina on sallittu vain sisätiloissa. 3. Laitosalue on oltava aidattu ja aita on pidettävä kunnossa. Alueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin laitoksen toiminta-aikoina. 4. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on järjestettävä siiten, että toiminnasta ei aiheudu roskaantumista eikä pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Kiinteistölle johtavat kulkureitit ja lastausalueet on pidettävä puhtaana ja valumavesien kerääntyminen kulkureiteille ja lastausalueelle on estettävä. 5. Toiminnanharjoittajan on esitettävä ulkopuolisen asiantuntijan tekemänä selvitys laitosalueen maaperän ja pohjaveden tilasta, mahdollisesta pilaantumisesta, puhdistustarpeesta ja muista tarvittavista toimenpiteistä aikatauluineen 30.6.2013 mennessä. Suunnitelma maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden selvittämisestä on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen näytteenottoa. Sel-

vityksessä on esitettävä ainakin maaperän rakenne- ja pohjavesiolosuhteet, mahdollisesti pilaantuneiden maamassojen määrät ja sijainnit, maaperän ja pohjaveden haitta-ainepitoisuudet sekä haitta-aineiden mahdollinen alkuperä ja levinneisyys. Selvitykseen tulee sisältyä riskinarviointi sekä siihen perustuva esitys toimenpiteiksi aikatauluineen. Selvityksen perusteella Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi antaa tarvittaessa lisämääräyksiä maaperän ja pohjaveden tilaan tai puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä tai velvoittaa hakija hakemaan lupaviranomaiselta lupamääräysten tarkistamista maaperän suojelutoimien osalta. 6. Vastaanotettavat ja toiminnassa syntyvät jätteet, joista saattaa valua tai sateen mukana irrota öljyä tai muita vaarallisia aineita, on kaikissa eri toiminnan vaiheissa käsiteltävä ja varastoitava katetussa tilassa ja tiiviillä, nesteitä läpäisemättömällä alustalla siten, että mahdolliset nestevuodot saadaan kerättyä talteen. Irtokuormina käsittelyyn tuleva metallipitoinen jäte on purettava, lastattava ja varastoitava hallin sisätiloissa, siihen välittömästi liittyvässä seinällisessä katetussa, nestetiiviisti pinnoitetussa varastohallissa tai muuten siten, että metallipitoisen jätteen kulkeutuminen ympäristöön toiminnan kaikissa eri vaiheissa estetään. Irtokuormina laitokselle tulevaa jätettä ei saa käsitellä niin, että sitä purkamisen, lastauksen ja siirtämisen aikana voi karista autoliikenteen kulkuväylille ja muulle piha-alueelle. Metallipitoisen jätteen väliaikainenkin säilyttäminen maapohjalla on kielletty. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä irtotavarana lastattavien jätteiden varastointi ja lastausalueen pinnoitus, sade- ja sulamisvesien johtaminen ja kiintoaineen erotus siten, että lastauspölyn leviäminen ympäristöön ehkäistään ja että sade- ja sulamisvedet sekä mahdolliset sammutusvedet voidaan kerätä talteen. Hallin edessä oleva piha-alue on päällystettävä asfaltilla. Koko piha-alueen sade- ja sulamisvedet on kerättävä hallitusti ja johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon sekä näytteenottokaivon kautta. Lähtevässä viemärilinjassa on oltava sulkuventtiili. Vesien keräysjärjestelmää mitoitettaessa on huomioitava mahdollisten sammutusvesien keräily ja johtaminen. Toimenpiteet on toteutettava 30.7.2014 mennessä. Laitoksen piha-alueen hulevesien kokonaishiilivetyjen (C 10 -C 40 ) enimmäispitoisuus ei saa ylittää 5 mg/l. Tarkempi suunnitelma toiminta-alueen varastojen uudelleenjärjestelyistä, piha-alueen pinnoittamisesta, vesien keräily-, johtamis-, käsittely- ja tarkkailujärjestelyineen sekä rakennepiirustuksineen on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuusi kuukautta ennen kuin toimet on määrä toteuttaa. Suunnitelmassa on otettava huomioon alueen aikaisempi maaperän pilaantuminen ja siitä tehty lupamääräyksen 5. mukainen riskinarviointi. 7. Jätteiden käsittelytiloissa kertyneet mahdolliset kondenssivedet, pesuvedet ja nestevuodot on johdettava säiliöön, umpikaivoon tai muulla tavoin kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Käsittelytiloissa oleva vesihuoltolaitoksen viemäriliittymä on suljettava. Muutokset sisätilojen 16

viemäröintiin on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. 8. Polttoaineiden pääsy maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen on estettävä. Polttoaineet on varastoitava kaksoisvaippasäiliöissä tai säiliöt on varustettava katoksella ja vähintään suurimman säiliön tilavuutta vastaavalla valuma-altaalla. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. 9. Laitoksen toiminnasta sekä laitosalueen liikenteestä aiheutuva melun keskiäänitaso ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päiväaikaan kello 7 22 tasoa 55 db(l Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 tasoa 50 db (L Aeq ). Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista mittaus- tai laskentatulokseen on lisättävä 5 db ennen sen vertaamista raja-arvoon. 10. Kuivauslinjaston pölynerottimen hiukkaspitoisuuden keskiarvo ei saa ylittää 50 mg/nm 3. Pölynerottimen päästöt on mitattava määräyksen 17. mukaisesti. 11. Jätteet on kuljetettava siten, ettei niitä kuljetuksen aikana pääse leviämään ympäristöön. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on jätelain mukainen valvontaviranomaisen päätös jätehuoltorekisteriin tai jätetiedostoon merkitsemisestä. Laitoksella syntyvät jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Vastuuhenkilö 12. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 13. Toiminnanharjoittajan on nimettävä toimipisteen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön ja hänen sijaisensa nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liiken- 17

Tarkkailumääräykset ne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Mikäli vastuuhenkilön nimi- ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Käyttötarkkailu 14. Toimipisteen poistoilmanvaihtoa ja pölynerottimien kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla päivittäin. Ilmanvaihto ja suodattimet on pidettävä asianmukaisessa toimintakunnossa ja ne on huollettava säännöllisesti. Huolloista ja laitehäiriöistä tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaisille. Kulkureittien ja lastausalueiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava välittömästi. 15. Käsittelyyn tulevien jätteiden laatua, määrää ja ominaisuuksia on seurattava ja pidettävä niistä kirjaa määräyksen 19. mukaisesti. Kaatopaikalle toimitettavien muiden kuin yhdyskuntajätteisiin rinnastettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä jätejakeittain. Jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa toteutettavin vastaavuustestauksin. Päästötarkkailu 16. Piha-alueelta pois johdettavien hulevesien laatua on tarkkailtava tarkkailukaivoista ennen jokeen johtamista kahden kuukauden välein ensimmäisen vuoden ajan ja sen jälkeen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on aloitettava tämän päätöksen saatua lainvoiman. Näytteistä on analysoitava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kemiallinen hapen kulutus (COD Cr ), lyijy, kadmium, kupari, nikkeli, arseeni, tina, sinkki ja kokonaishiilivedyt (C 10 -C 40 ). Näytetulokset ja niihin perustuvat arviot laitoksen kuormituksesta Espoonjokeen laskentaperusteineen on toimitettava viipymättä niiden valmistuttua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkempi suunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 28.2.2013 mennessä. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 17. Kuivauslinjaston pölynerottimen jälkeisestä poistoilmasta on mitattava hiukkaspitoisuutta kertaluonteisesti 31.3.2013 mennessä. Mittaus on suoritettava kuivauksen ja poistopuhaltimen toimiessa normaaliteholla. Kolmen mit- 18

tausjakson hiukkaspitoisuuksien keskiarvo ei saa ylittää määräyksessä 10. annettua raja-arvoa. Raportti mittaustuloksista ja niiden perusteella lasketusta hiukkasten kokonaispäästöstä on toimitettava kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Ympäristöluvassa määrätyt mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin. Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä jäteasetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaista jaottelua yleisimmistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä. Kirjanpito- ja raportointimääräykset 19. Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä määräyksessä 20. esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Toiminnanharjoittajan on laadittava jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma ja toimitettava se vuosiraportoinnin yhteydessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Suunnitelmassa on otettava huomioon mitä uudessa jätelaissa 646/2011 ja sen pykälissä 118, 119 ja 120 määrätään toiminnanharjoittajan velvollisuudesta pitää kirjaa sekä seurata ja tarkkailla järjestämäänsä jätehuoltoa. Suunnitelman raportointiosa on laadittava niin, että valvontaviranomaisille raportoidaan vähintään samat tiedot kuin mitä määräyksessä 20. edellytetään. Toimitettua suunnitelmaa on lähtökohtaisesti noudatettava. 20. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva yhteenvetoraportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: - tiedot tuotannosta, hyödynnettäväksi vietyjen materiaalien laadusta, määristä ja toimituspaikoista sekä laitoksen käyntiajoista - laitoksella vastaanotettujen ja käsiteltyjen jätteiden lajit, määrät alkuperä ja irtotavarana lastatun jätteen määrä; - vuoden vaihteessa varastossa olevien jätteiden lajit ja määrät; - laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden lajit, määrät ja toimituspaikat; - vastaanottamatta jätetyn jätteen laji ja määrä - tehdyt kaatopaikkakelpoisuusselvitykset ja muut selvitykset jätteen koostumuksesta - toteutettujen tarkkailujen ja mittausten tulokset ja niihin perustuva yhteenveto ja arvio laitoksen ympäristövaikutuksista 19

- selvitys mahdollisista poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneista häiriö- tai onnettomuustilanteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä; - laitoksella toimintavuoden aikana toteutetut ympäristönsuojelua edistävät toimenpiteet. Laitoksen vuosiraportointi on tehtävä soveltuvin osin sähköisesti valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Raportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle pyydetyllä tavalla. Jäteraportoinnin yhteydessä on ilmoitettava niiden asetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaiset jätekoodit. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen Vakuus 21. Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta, ennen toiminnan tai sen osan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi. 22. Toiminnanharjoittajan on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 10 000 euron suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuutena hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen antama takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a 43 c mukaisesti. 20 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten tarkistamisen yleiset perustelut Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja kun noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankin-