Määräys 1 (33) Antopäivä: xx.xx.2012 Voimaantulopäivä: 24.01.2013 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa Trafin aikaisemman määräyksen tavaraliikenteen vaunuista (TRA- FI/10805/03.04.02.00/2011) Soveltamisala: Tätä määräystä sovelletaan Liikkuva kalusto tavaraliikenteen vaunut -osajärjestelmään rautatielain (304/2011) 2 :n 1 momentin 2 kohdassa määritellyllä Suomen rataverkolla lukuun ottamatta Venäjän Federaatiosta tulevia yhdysliikenteessä käytettäviä tavaravaunuja. Tavaraliikenteen vaunut SISÄLTÖ I OSA... 3 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 II OSA... 4 1 YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ LIIKKUVA KALUSTO TAVARALIIKENTEEN VAUNUT... 4 OSA III... 5 1 KANSALLISET VAATIMUKSET... 5 1.1 II osan avoimiin kohtiin sovellettavat kansalliset vaatimukset... 5 1.1.1 Liitännät käyttötoiminnan ja liikenteenhallinnan osajärjestelmään (II osa, kohta 4.3.3)... 5 1.1.2 Akselilaakerin kunnon tarkkailu (II osa, Liite JJ)... 5 1.1.3 Sivutuuliherkkyys (II osa 4.2.6.3)... 6 1.1.4 Hitsisaumojen arviointi (II osa, kohta 6.1.2.2)... 6 1.1.5 Pyörän kulkupinnan viat, kuten lovipyörät, hilseilyt tai lohkeilut, halkeamat, urat, onkalot jne. (II osa, Liite E; Suomen erityistapaus: II osa, kohta 7.7.2.2.4.1)... 6 1.1.6 Pyörä (II osa, Liite L)... 6 1.1.7 Jarruanturat (II osa, Liite P, P.1.10, P.2.10)... 6 1.2 Huomioon otettavat asiat, joita II osassa ei käsitellä... 6 1.2.1 Staattinen akselipaino, massa pituusyksikköä kohden ja akselivälin geometria (II osa, kohta 4.2.3.2)... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1.2.2 Jarrutuskyvyn osatekijät (II osa 4.2.4.1.2.2)... 7 1.2.3 Pystysuuntaisten kaarteiden aiheuttamat vaatimukset... 7 1.2.4 Kaarresäteet ja automaattikytkin... 7
Määräys 2 (33) 1.2.5 Suomen ja Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän 1435 mm rataverkkojen välillä kulkeva liikkuva kalusto... 7 LIITE III.A. KOMPOSIITTIJARRUANTUROIDEN HYVÄKSYMINEN KÄYTETTÄVÄKSI ANKARISSA TALVIOLOSUHTEISSA... 8 LIITE III.B. VAATIMUKSET TAVARAVAUNUILLE, JOTKA LIIKENNÖIVÄT EUROOPAN LAAJUISEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN 1435 MM JA SUOMEN RATAVERKOLLA... 11 1 YLEISTÄ... 11 2 SOVELTUVUUS SUOMEN RATAVERKOLLE... 11 3 TELEILLÄ VARUSTETTU TAVARAVAUNU... 11 4 KAKSIAKSELINEN TAVARAVAUNU... 12 5 PYÖRÄKERTA JA PYÖRÄ... 12 6 KAHDEN KALUSTOYKSIKÖN VÄLINEN LIITYNTÄ... 12 7 JARRUT... 13 8 VARUSTEET... 13 9 MERKITSEMINEN... 14 10 TELIEN TAI PYÖRÄKERTOJEN VAIHTOTOIMENPIDE... 14 LISÄYKSET 15 LISÄYS 1 - Teli K16 ja sen vaatima tila... 15 LISÄYS 2 - Teli K16 ja sen liittymämitat vaunuun... 16 LISÄYS 3 - Telin pikairrotus... 17 LISÄYS 4 - Telin törmäysvaste ja telin noston vaatima tila... 18 LISÄYS 5 - Lehtijousi-lenkkiripustus - jousen tukeminen... 19 LISÄYS 6 - Akselinohjaimien tukirauta... 20 LISÄYS 7 - Pyöräkerran pyörien vaatimat tilat eri raideleveyksillä... 21 LISÄYS 8 - Pyöräkerta ja sen päämitat... 22 LISÄYS 9 - Vaunun ja telin välisten paineilmaliittimien sijoittelu... 23 LISÄYS 10 - Punnitusventtiilien ominaiskuvaaja kuorma-ohjauspaine... 24 LISÄYS 11 - Jarrukolmion mitat ja -kannattimen asemoinnin rajoittimet... 25 LISÄYS 12 - Jarrutangon pikairrotus... 27 LISÄYS 13 Lauttaliikenteen vaatimat varmistuslenkit... 28 LISÄYS 14 - Vaunun nostoon tarvittavan nostopukin muoto... 29 LISÄYS 15 - Nosturinostossa tarvittava nostopalkki... 30 LISÄYS 16.1 - Nosturin päämitat... 31 LISÄYS 16.2 - Nostoköysien ja nostopalkin kokoonpano... 32 LISÄYS 17 - Nostopisteen ympärillä oleva köyden varmistus... 33
Määräys 3 (33) I OSA 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tällä määräyksellä pannaan kansallisesti täytäntöön komission päätöksellä 2006/861/EY annettu Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän (jäljempänä TEN-verkko) liikkuva kalusto tavaraliikenteen vaunut osajärjestelmää (jäljempänä tavaravaunu) koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä, siten kun se on muutettu komission päätöksellä 2009/107/EY (jäljempänä WAG YTE) sekä komission päätöksellä 2012/464/EU. 2. WAG YTE:n vaatimukset ovat esitetty sellaisenaan tämän määräyksen II osassa ja niitä sovelletaan sekä TEN-verkolle että TEN-verkon ulkopuolelle käyttöönotettavaan kalustoon. 3. Tämän määräyksen III osaa sovelletaan II osassa mainituissa avoimissa kohdissa sekä niiltä osin, kuin II osassa viitataan kansallisiin määräyksiin. 4. TEN-verkolle käyttöön otettavan tavaravaunun tai osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden arvioinnista vastaa tämän määräyksen II osan osalta ilmoitettu laitos, joka on nimetty tehtäväänsä yhteentoimivuusdirektiviin 2008/57/EY mukaisesti. TEN-verkolle käyttöönotettavan tavaravaunun ja yhteentoimivuuden osatekijän EYvaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävät moduulit on määritelty II osassa kohdissa 6.1.2 ja 6.2.2. 5. TEN-verkon ulkopuoliselle rataverkolle käyttöön otettavan tavaravaunun tai osatekijän käyttöönottoluvan edellytyksenä oleva vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain (304/2011) 65 :n mukaisesti. 6. Tämän määräyksen III osan osalta käyttöönottoluvan edellytyksenä oleva vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain (304/2011) 65 :n mukaisesti. 7. Liitettä III.B voidaan soveltaa osoittamaan II osan vaatimusten täyttyminen sellaisen tavaravaunun osalta, joka on tarkoitettu liikkumaan sekä Suomen rataverkolla, että Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän 1435 mm rataverkolla.
Määräys 4 (33) II OSA 1 YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ LIIKKUVA KALUSTO TAVARALIIKENTEEN VAUNUT Komission päätös 2006/861/EY 1 (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3345) Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuva kalusto tavaraliikenteen vaunut - osajärjestelmää koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä, siten kun se on muutettu komission päätöksellä 2009/107/EY 2 3 (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 38) sekä komission päätöksellä 2012/464/EU (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 4985.) 4 1 Komission päätös 2006/861/EY: http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2006:344:0001:0467:fi:pdf. Viitattu: 15.11.2012 2 Komission päätös 2009/107/EY: http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2009:045:0001:0016:fi:pdf. Viitattu 15.11.2012 3 Päätösten 2006/861/EY ja 2009/107/EY koonnos: http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=consleg:2006d0861:20090701:fi:pdf. Viitattu:.15.11.2012 4 Päätös 2012/464/EU: http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2012:217:0020:0045:fi:pdf Viitattu 15.11.2012
Määräys 5 (33) OSA III 1 KANSALLISET VAATIMUKSET 1.1 II osan avoimiin kohtiin sovellettavat kansalliset vaatimukset Tässä luvussa on esitetty II osan avoimiin kohtiin sovellettavat kansalliset vaatimukset. 1.1.1 Liitännät käyttötoiminnan ja liikenteenhallinnan osajärjestelmään (II osa, kohta 4.3.3) Liitännät käyttötoiminnan ja liikenteenhallinnan osajärjestelmään on esitetty määräyksessä Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta (TRAFI/18213/03.04.02.02/2010) 8.2 kohdassa. Kaikki vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat erityissäännöt on vahvistettu neuvoston direktiivin 96/49/EY ja sen liitteen (RID) kulloinkin voimassa olevassa versiossa. Myös kaikki poikkeukset, rajoitukset ja vapautukset on luetteloitu neuvoston direktiivin 96/49/EY kulloinkin voimassa olevan version osassa II. 1.1.2 Akselilaakerin kunnon tarkkailu (II osa, Liite JJ) Tavaravaunu on mahdollistettava akselilaakerin kunnon tarkkailu joko radanvarressa olevilla laitteilla tai tavaravaunun osana olevalla laitteella. Pyörän laakerien hälytysrajat tulee ilmoittaa tavaravaunun teknisissä tiedoissa. Tavaravaunun, jossa akselilaakerien kuntoa tarkkaillaan radanvarressa olevilla laitteilla, on täytettävä seuraavat vaatimukset: Valmistajan on ilmoitettava teknisissä tiedoissa laakeripesän alaosassa oleva mittauksen kohdealue (kohdealue I, II tai molemmat), jonka radan varteen asennettu kuumakäynti-ilmaisin pystyy esteettä näkemään. Standardissa EN 15437 1:2009 kohdissa 5.1 ja 5.2 määritellyt kohdealueen mitat korvataan seuraavilla: Määritellyt kaksi erilaista kohdealuetta (I ja II) sulku- ja mittausalueineen ovat seuraavat: Kohdealueen I mitat: Mitan W TA on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 50 mm Mitan L TA on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 200 mm Mitan Y TA on oltava 1045 1115 mm Mitan W PZ on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 140 mm Mitan L PZ on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 500 mm Mitan Y PZ on oltava 1080 mm ± 5 mm Kohdealueen II mitat: Mitan W TA on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 14 mm Mitan L TA on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 200 mm Mitan Y TA on oltava 892 896 mm Mitan W PZ on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 28 mm Mitan L PZ on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 500 mm
Määräys 6 (33) Mitan Y PZ on oltava 894 mm ± 2 mm 1.1.3 Sivutuuliherkkyys (II osa 4.2.6.3) Suunnittelussa käytetty tuuliarvo ja arviointimenetelmä on huomioitava komission asetuksen 352/2009 5 mukaisessa riskien arvioinnissa. 1.1.4 Hitsisaumojen arviointi (II osa, kohta 6.1.2.2) Kantavissa rakenteissa hitsisaumojen tulee olla standardin SFS-EN ISO 5817:2003/Cor. 1:2006 vähintään laatuluokan D mukaisia. 1.1.5 Pyörän kulkupinnan viat, kuten lovipyörät, hilseilyt tai lohkeilut, halkeamat, urat, onkalot jne. (II osa, Liite E; Suomen erityistapaus: II osa, kohta 7.7.2.2.4.1) Pyörän kulkupinnan viat tulee käsitellä huollon yhteydessä. 1.1.6 Pyörä (II osa, Liite L) Valuteräksisten pyörien käyttö ei ole sallittu. 1.1.7 Jarruanturat (II osa, Liite P, P.1.10, P.2.10) Koko Euroopan alueella käyttöön hyväksytyt komposiittijarruanturatyypit on esitetty ERA:n julkaisemassa teknisessä asiakirjassa ERA/TD/2009-02/INT 6. Suomen rataverkolla rajoittamattomaan käyttöön vaaditaan erillinen talvitestaus, johon liittyvät vaatimukset on esitetty tämän osan liitteessä III.A. 1.2 Huomioon otettavat asiat, joita II osassa ei käsitellä 1.2.1 Staattinen akselipaino, massa pituusyksikköä kohden ja akselivälin geometria (II osa, kohta 4.2.3.2) Korkeampi akselipaino on otettava suunnittelussa ja testauksessa huomioon. Kulkuominaisuudet on testattava standardin EN 15687:2010 mukaisesti, lukuun ottamatta testiolosuhteita seuraavien parametrien osalta: - raiteen geometria - nopeuden, kaarteisuuden ja kallistuksenvajauksen yhdistelmät. 5 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 352/2009, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun riskien arviointia koskevan yhteisen turvallisuusmenetelmän hyväksymisestä 6 ERA:n tekninen dokumentti List of fully approved k composite brake blocks for international transport : http://www.era.europa.eu/document-register/documents/wagon%20tsi%20technical%20document%20-02.pdf viitattu 15.11.2012
Määräys 7 (33) Enintään 25 tonnin radoilla vaunun sallittu hyötykuorma määritellään soveltamalla standardin EN 15528:2008 6.1 ja 6.1 kohtaa. Liikenteenohjausjärjestelmien ominaisuudet asettavat vaunuille lisävaatimuksia (katso ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän YTE, liite A, lisäys 1). 1.2.2 Jarrutuskyvyn osatekijät (II osa 4.2.4.1.2.2) Jarrulajien käytöstä tavarajunassa määrätään (RVI/363/412/2008 Junan jarrutuskyky sekä jarrujen tarkastus ja koettelu ). Jarrupainoprosenttia kokonaismassasta käytetään edelleen hidastuvuusprofiileihin perustuvan menetelmän rinnalla; valmistajan on esitettävä nämä arvot. 1.2.3 Pystysuuntaisten kaarteiden aiheuttamat vaatimukset Laskumäen yli kulkemaan tarkoitetun tavaravaunun on testaamalla käytännössä tai simuloimalla osoitettava selviytyvän seuraavan säteisistä kaltevuustaitteiden pyöristysympyröistä pystysuunnassa: 250 m (huippu) ja 300 m (notko) vaakasuoran kaarresäteen ollessa samanaikaisesti 150 m. Tavaravaunun on testaamalla osoitettava selviytyvän kytkettynä laskumäen ohitusraiteen kaltevuustaitteen pyöristysympyrästä, jonka säde on 500 m (huippu ja notko) ja vaakasuoran kaarresäteen ollessa samanaikaisesti 150 m. 1.2.4 Kaarresäteet ja automaattikytkin Jos tavaravaunu on varustettu automaattikytkimellä, se on voitava kytkeä UIC 530-1 mukaisesti suoran ja kaarteen R=150 m yhtymäkohdassa. 1.2.5 Suomen ja Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän 1435 mm rataverkkojen välillä kulkeva liikkuva kalusto Tavaravaunun, joka liikennöi sekä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän 1435 mm että Suomen rataverkoilla, tulee täyttää osan II vaatimusten lisäksi tämän osan liitteen III.B vaatimukset.
Määräys 8 (33) LIITE III.A. KOMPOSIITTIJARRUANTUROIDEN HYVÄKSYMINEN KÄYTETTÄVÄKSI ANKARISSA TALVIOLOSUHTEISSA Komposiittijarruanturoiden hyväksyminen käytettäväksi ankarissa talviolosuhteissa - Käytännön luotettavuus- ja turvallisuustestimenetelmä riittävien jarrutusominaisuuksien varmistamiseksi Testijärjestelyt - viittä komposiittijarruanturoilla (jäljempänä anturat) varustettua testivaunua (UIC 541-4:n mukaisesti) käytetään normaalissa tavarajunakäytössä - kaikki anturat testivaunuissa (jäljempänä vaunu) tulee olla samaa tyyppiä ja läpäisseet UIC 541-4 mukaiset kenttä- tai penkkitestit; kaikki vaunut on varustettava näillä testattavilla anturoilla. - testijakson tulee sijoittua siten, että testejä tehdään vähintään neljänä kuukautena viidestä marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Kokonaistestimatka per yksikkö Marras- ja maaliskuun välisenä aikana Lämpötila -10ºC Lämpötila 0ºC Vähimmäistestimatka 20 000 km 15 000 km 6 500 km 13 000 km - testisuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat o kaikkien erityyppisten pyörävaurioiden tunnistaminen ja o kriteerit, joiden perusteella tietty vaurio johtaa pyörän uudelleen profilointiin tai vaihtamiseen o kaikkien erityyppisten anturavaurioiden tunnistaminen ja o kriteerit, joiden perusteella tietty vaurio johtaa anturan vaihtamiseen Koeajovastaava määrittelee kaikille seuraavassa kohdassa Testit, tarkastukset ja käyttörajaarvot luetelluille parametreille käyttöraja-arvot. Testit, tarkastukset ja käyttöraja-arvot - Ilmasto-olosuhteet testin aikana on dokumentoitava siten, että niiden oikeellisuus on varmistettavissa. Testivaatimusten täyttyminen on siis voitava esittää rinnakkain meteorologisen datan kanssa. - Suurin ja pienin ulkolämpötila on dokumentoitava kolmessa käytettävää rataosuutta kuvaavassa paikassa päivittäin testijakson aikana - Lumiolosuhteet on dokumentoitava seuraavasti:
Määräys 9 (33) o Onko pöllyävää lunta (kyllä/ei)? Sataako lunta (kyllä/ei)? Onko lunta radalla (kyllä/ei)? Olosuhteet dokumentoidaan mahdollisuuksien mukaan aina samassa neljässä paikassa rataosalla joka päivä testijakson aikana. - Kulkupäiväkirjaan tulee dokumentoida seuraavat asiat: o rataosat, joilla vaunut kulkivat o junan kohta, missä testattavat vaunut olivat, mikäli mahdollista o päivämäärät o lumen tiivistyminen anturoiden ympärille, jääkerroksen muodostuminen anturoiden ja pyörän väliin; onko havaittu vaikutusta jarruvoimaan, mikäli mahdollista - Anturat ja pyörät tarkistetaan säännöllisesti kerran viikossa tai aina 5000 km välein, kumpi ensiksi toteutuu, sekä testijakson päättyessä. Anturoita käytetään noudattaen valmistajan ilmoittamia käyttörajamittoja tai muita kunnossapito-ohjeita. Seuraavat asiat on tarkastettava: o Lumi- ja jääkertymät anturoiden ympärille ja pyörä-antura -kosketuspinnalle. HUOM! Jääkerros anturan ja pyörän välillä voi olla erittäin ohut. o Pyörän kulkupinnan kunto (halkeamat, pinnan kuoriutuminen, lohkeamat) o Anturan kosketuspinnan (ts. pyörään kosketuksessa pinnan) kunto (halkeamat, pinnan kuoriutuminen, lohkeamat) o Pyörän kulkupinnan profiili aina, kun anturat vaihdetaan tai ennen kuin pyörä profiloidaan uudelleen o Valokuvat pyörän kulkupinnasta ja anturan kosketuspinnasta testin alkaessa, aina 5000 km välein sekä testijakson päättyessä o käyttöraja-arvot ja vauriot: pyörän kulkupinnassa ei saa olla muita vaurioita kuin mitä on kuvattu valmistajan ilmoittamissa käyttöraja-arvoissa tai muussa kunnossapitoohjeessa kun anturat vaihdetaan kulumisen vuoksi, niissä ei saa olla halkeamia, kuoriutunutta pintaa tai lohkeamia. Dokumentaatio Testeistä tulee laatia suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen raportti. Raportissa on esitetty vähintään seuraavat tiedot: - Yhteenveto, sisältäen myös koeajovastaavan suosituksen Liikenteen turvallisuusvirastolle siitä, tulisiko testattu anturatyyppi hyväksyä käyttöön ankariin talviolosuhteisiin vai ei. - Loppupäätelmät jokaisesta kohdassa Testit, tarkastukset ja käyttöraja-arvot esitetystä parametrista. Päätös
Määräys 10 (33) Liikenteen turvallisuusvirasto tekee päätöksen anturan hyväksymisestä tai hylkäämisestä käytettäväksi ankarissa talviolosuhteisessa raportin perusteella.
Määräys 11 (33) LIITE III.B. VAATIMUKSET TAVARAVAUNUILLE, JOTKA LIIKENNÖIVÄT EUROOPAN LAAJUISEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN 1435 MM JA SUOMEN RATAVERKOLLA 1 YLEISTÄ Tavaravaunua (jäljempänä vaunu) koskevat vähimmäisvaatimukset on esitetty II osassa. Tässä liitteessä määritetään lisävaatimukset vaunulle, joka liikennöi sekä Suomen rataverkolla, että Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän 1435 mm rataverkolla (jäljempänä 1435 mm rataverkko), ja jonka pyörästö vaihdetaan erityisellä telinvaihtolaitteella (telivaunu) tai pyöräkerran vaihtolaitteella (kaksiakselinen vaunu) Lisäksi junalautalle menemään tarkoitetun vaunun mitoituksessa on otettava huomioon ajo junalautoille, jolloin vaunu on yhtä aikaa S-kaarteessa ja menossa rampille. S-kaarteen mitat ja lauttakulmarampin jyrkkyys riippuu käytettävästä lauttaterminaalista ja sen infrastruktuurista. Ramppikulman tutkiminen suoritetaan UIC 507 kohdan 2.2 mukaisesti. 2 SOVELTUVUUS SUOMEN RATAVERKOLLE Vaunun on läpäistävä II osan kohdissa 4.2.3.4.2.1 ja 4.2.3.4.2.2 esitetyt kulkuominaisuustestit Suomen rataverkolla, mikäli sen telit tai ripustukset eivät ole II osan liitteessä Y hyväksyttyä tyyppiä. 3 TELEILLÄ VARUSTETTU TAVARAVAUNU Vaunussa on otettava huomioon kaikki telin tai pyöräkerran vaihtoon liittyvät seikat siirryttäessä 1435 mm rataverkolta Suomen rataverkolle tai päinvastoin. Yhdysliikenteen vaunuun on oltava mahdollista liittää Suomen rataverkolle soveltuva teli, jolle on varattava riittävä liikevara kääntymistä varten. Riittävä liikevara on osoitettava graafisella ja sen jälkeen käytännön tilatarkastelulla, jossa simuloidaan telin kääntymiset pienimmissä vaaka- ja pystykaarteissa. Pienin huomioonotettava vaakakaarre on kaarevuussäteeltään 150 m S-kaarre 6 metrin välisuoralla. Pienin huomioon otettava pystykaarre on määritetty III osan kohdassa 1.3.3. Jos käytetään K16 teliä, tilatarkastelussa voidaan käyttää apuna lisäyksen 1 mukaista tilavarausta. On varmistuttava siitä, että 1435 mm ja Suomen rataverkoille valitut telityypit ovat yhteensopivia keskenään. Telien liittymämitat vaunun runkoon on oltava samat. Jos käytetään K16 teliä, liittymämitat ovat lisäyksen 2 mukaiset. Telikeskiökupin kaarevuussäde on tällöin 190 mm mitattuna laakerimateriaalin yläpinnasta. 1435 mm ja Suomen rataverkoille valitut telit on oltava helposti ja nopeasti irrotettavia vaunusta telinvaihdon yhteydessä. Toteutettu pikairrotus on oltava samanlainen molemmissa telityypeissä. Telin pikairrotuslaitteena voidaan käyttää lisäyksen 3 mukaista toteutusta. Jos valitaan toisentyyppinen pikairrotusratkaisu kuin on esitetty lisäyksessä 3, hakijan on todennettava sen toimivuus, laadittava riittävät käyttöohjeet sekä laadittava erityiset huolto-ohjeet rakenteen toimintakunnon varmistamiseksi.
Määräys 12 (33) Telin rakenteessa on oltava huomioitu telin nostomahdollisuus käyttäen erityisiä nostokoukkuja. Nostokoukuille on oltava järjestetty telirakenteeseen tila esimerkiksi lisäyksen 4 mukaisesti. Telin käsittelyä varten telin päät on oltava varustettu erityisillä törmäysvasteilla telin törmätessä toiseen teliin. Törmäysvasteet ja telin runko on mitoitettava telin törmäystapaukselle vasten pitkää teliletkaa nopeudella 1,0 m/s. Pitkäksi teliletkaksi katsotaan vähintään kymmenen telin ryhmä. Törmäysvasteen periaatepiirustus on esitetty lisäyksessä 4. 4 KAKSIAKSELINEN TAVARAVAUNU Vaunussa on otettava huomioon kaikki pyöräkerran vaihtoon liittyvät seikat siirryttäessä 1435 mm rataverkolta Suomen rataverkolle tai päinvastoin. Yhdysliikenteen vaunuun on oltava mahdollista liittää Suomen rataverkolle soveltuva pyöräkerta. Pyöräkerralle ja sen ripustukselle on varattava riittävä liikevara. Riittävä liikevara on osoitettava graafisella ja sen jälkeen käytännön tilatarkastelulla, jossa simuloidaan pyöräkerran ja ripustuksen liikkeet pienimmissä vaaka- ja pystykaarteissa. Pienin huomioonotettava vaakakaarre on kaarevuussäteeltään 150 m S-kaarre 6 metrin välisuoralla. Pienin huomioon otettava pystykaarre on määritetty III osan kohdassa 1.3.3. Ripustus on oltava nopeasti ja helposti irrotettavissa siten, että pyöräkerta voidaan irrottaa ja vaihtaa vaunusta. Pyöräkerran asettuminen ripustukseen nähden oikeaan asentoon on oltava helppo toteuttaa ja oikea asettuminen on oltava helposti todennettavissa vaunun sivusta. Jotta ripustuksen putoaminen estettäisiin vaunua nostettaessa, vaunun ripustus on varustettava erillisillä tukiratkaisuilla. Jos käytetään lehtijousi-lenkkiripustusta, tukiratkaisuksi suositellaan lisäyksen 5 mukaista ratkaisua. Jos käytetään UIC:n mukaisia akselinohjainlevyjä ja lenkkiripustusta, akselinohjainlevyt yhdistävänä tukirautana suositellaan käytettävän lisäyksen 6 mukaista ratkaisua. Vaunun rungossa on huomioitava molemmille raideleveyksille tarkoitettujen pyöräkertojen vaatimat tilat. Jos käytetään UIC:n mukaista lenkkiripustusta, tilavaatimuksena on käytettävä lisäyksen 7 mukaista tilaa. 5 PYÖRÄKERTA JA PYÖRÄ Pyöräkertojen tulee olla Suomen rataverkkoon hyväksyttyjä. Pyöräkerran päämitat on esitetty lisäyksessä 8. 6 KAHDEN KALUSTOYKSIKÖN VÄLINEN LIITYNTÄ Puskin-vetolaiteyhdistelmän on täytettävä vähimmäispuskinpeittovaatimus 50 mm II osan kohdan 4.2.2.1.2.3 mukaisesti vaunun ollessa kytkettynä toiseen vaunuun. Tarkastelussa käytetään aiotun käytön mukaisia, puskinten peiton kannalta kriittisimpiä kalustoyksikköyhdistelmiä.
Määräys 13 (33) Puskinlautasen mitoitus on oltava UIC 527-1 mukainen. Jos käytetään puskimien keskilinjojen välisenä etäisyytenä 1750 mm, mitan arvona käytetään + 80 mm. Veto- ja puskinlaitteisiin liittyen rakenne on suunniteltava siten, että puskinvoimat eivät ylitä 250 kn kaarresäteeltään 150 m kaarteessa (II osa 4.2.2.1.2.3). Puskinvoimatarkastelu on tehtävä simuloimalla aiotun käytön mukaisilla, kriittisimmillä kalustoyksikköyhdistelmillä. 7 JARRUT Käytettäessä automaattista kuormajarrua, paineilmaliittimien sijoitus telin ja vaunun välissä voidaan toteuttaa lisäyksen 9 kuvan mukaisesti. Pikaliittimien tyyppi on avoin. Punnitusventtiilin on oltava tyypiltään sellainen, jonka ohjauspaineen arvona on 0,8 (tyyppi 1) tai 0,88 bar (tyyppi 2) / 10 kn (UIC 541-04, kohta 3.4.1). Telin kuormitus ohjauspaineen funktiona on oltava lisäyksen 10 mukainen riippuen venttiilityypistä. Koko Euroopan alueella hyväksytyt jarruanturatyypit luettelevaan tekniseen dokumenttiin on viitattu III osan kohdassa 1.1.8. Käytettäessä jarrutönkkiä, on niiden lukittuminen kumpaakin raideleveyttä vastaavaan asentoon toteuttava luotettavasti ja siten, että lukittuminen voidaan helposti todeta vaunun sivulta. Jarrutönkkien on mahdollistettava yhdenmukainen jarrutus 1435 mm ja Suomen rataverkoilla. Jarrujen toiminta Suomen rataverkolla on todennettava erillisellä jarrukokeella, jolla todennetaan, että jarrujärjestelmä täyttää II osan määräykset. Käytettäessä jarrukolmioita, se on toteutettava siten, että pyöräkerran vaihdon yhteydessä jarrutönkät voidaan säätää toiseen raideleveyteen ilman vaikeuksia. Jarrukolmion mitat ja jarrukolmion kannattimen asemoinnin rajoittimet suositellaan toteutettaviksi lisäyksen 11 mukaisesti. Jos valitaan joku toinen jarrukolmioratkaisu kuin on esitetty lisäyksessä 11, on hakijan todennettava sen toimivuus, laadittava riittävät käyttöohjeet sekä laadittava erityiset huolto-ohjeet rakenteen toimintakunnon varmistamiseksi. Jarruvivusto tulee olla irrotettavissa helposti ja nopeasti siirryttäessä 1435 mm rataverkolta Suomen rataverkolle ja päinvastoin. Pikairrotus suositellaan toteutettavaksi lisäyksen 12 mukaisella järjestelyllä. Jos valitaan joku toinen pikairrotusratkaisu kuin on esitetty lisäyksessä 12, hakijan on todennettava sen toimivuus, laadittava riittävät käyttöohjeet sekä laadittava erityiset huolto-ohjeet rakenteen toimintakunnon varmistamiseksi. 8 VARUSTEET Junalautoilla paikoillaan pysymisen varmistamiseksi vaunu on varustettava erityisillä varmistuslenkeillä. Kaksiakselisilla vaunuilla on oltava kummallakin sivulla vähintään 2 lenkkiä. Teleillä varustetuilla vaunuilla on oltava kummallakin sivulla vähintään 4 lenkkiä. Päätylenkit tulee olla nostopisteiden lähettyvillä. Erityisesti teleillä varustetuilla vaunuilla varmistuslenkit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan tasavälein. Varmistuslenkkien toteutus suositellaan tehtäväksi lisäyksen 13 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti toteutus on oltava sellainen,
Määräys 14 (33) että varmistuslenkin toiminta on vastaava huomioiden lujuus, reiän sisähalkaisija ja asemointi suhteessa vaunun alustan sivupalkkiin. Vaunu on varustettava vähintään kahdella siirtosangalla eli vaijerivetokoukulla. Vaijerivetokoukku on toteutettava UIC 535-2 mukaisesti. Vaijerivetokoukut ja varmistuslenkit voidaan yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaikki edellä mainitut vaatimukset ovat kuitenkin voimassa myös yhdistelmäkoukulle. 9 MERKITSEMINEN Vaunu tulee merkitä II osan liitteen B mukaisesti soveltuvin osin. 10 TELIEN TAI PYÖRÄKERTOJEN VAIHTOTOIMENPIDE Vaunussa on oltava neljä nostopistettä symmetrisesti. Nostopisteet on suunniteltava lujuuden osalta II osan mukaisesti huomioiden koko vaunun nosto pyörästöineen. Vaunu on voitava nostaa ilman pyörästöä kahdella vaihtoehtoisella menetelmällä. Vaunussa on siksi oltava huomioitu nostopisteiden sijoittelun, niiden ympärillä olevien tilojen ja varusteiden puolesta molemmat nostovaihtoehdot. Vaihtoehto 1: Nosto radan sivulla sijaitsevilla tunkeilla Nostopisteet on sijoitettava siten, että vaunun nosto lisäyksen 14 mukaisella nostopukilla on mahdollista. Vaunun nostopisteiden muotoilussa on otettava huomioon erityisesti se, että poikkileikkauksessa vaunun molemmilla puolin olevien nostopisteiden maksimietäisyys tulee olla lisäyksen 15 mukaisesti vähintään 2800 mm. Vaihtoehto 2: Nosturilla nosto - vaijerien ja erityisen nostopalkin avulla Nostopisteen muotoilu on toteutettava siten, että vaihtoehdon 2 mukaisessa tavassa nostaa vaunu, lisäyksen 15 mukainen nostopalkki voidaan tuoda sivusuunnassa nostopisteen alle. Vaunun nostopisteiden on sijaittava vaunussa lisäysten 16.1 ja 16.2 mukaista nosturijärjestelmärakennetta vastaavasti etäisyydellä 9000-12000 mm toisistaan vaunun pituussuunnassa. Nostopisteen kahden puolen on oltava pyörötangoin tai vastaavin elementein toteutettu järjestely, jolla varmistetaan nostovaijerien ja nostopalkin pysyminen paikallaan noston aikana. Esimerkki toteutetusta järjestelystä on esitetty lisäyksessä 17. Lisäksi nostopalkin pysymisen varmistamiseksi ainakin toisella puolen nostopistettä on oltava sivustoppari, jolla estetään nostopalkin luiskahtaminen nostopisteen alta. Nostopiste on sijoitettava suhteessa vaunun koriin, säiliöön ja muihin rakenteisiin siten, että nostovaijerit eivät kosketa vaunun rakenteisiin noston aikana.
Määräys 15 (33) LISÄYKSET LISÄYS 1 - Teli K16 ja sen vaatima tila
Määräys 16 (33) LISÄYS 2 - Teli K16 ja sen liittymämitat vaunuun
Määräys 17 (33) LISÄYS 3 - Telin pikairrotus
Määräys 18 (33) LISÄYS 4 - Telin törmäysvaste ja telin noston vaatima tila
Määräys 19 (33) LISÄYS 5 - Lehtijousi-lenkkiripustus - jousen tukeminen
Määräys 20 (33) LISÄYS 6 - Akselinohjaimien tukirauta
Määräys 21 (33) LISÄYS 7 - Pyöräkerran pyörien vaatimat tilat eri raideleveyksillä
Määräys 22 (33) LISÄYS 8 - Pyöräkerta ja sen päämitat
Määräys 23 (33) LISÄYS 9 - Vaunun ja telin välisten paineilmaliittimien sijoittelu
Määräys 24 (33) LISÄYS 10 - Punnitusventtiilien ominaiskuvaaja kuorma-ohjauspaine
Määräys 25 (33) LISÄYS 11 - Jarrukolmion mitat ja -kannattimen asemoinnin rajoittimet
Määräys 26 (33)
Määräys 27 (33) LISÄYS 12 - Jarrutangon pikairrotus
Määräys 28 (33) LISÄYS 13 Lauttaliikenteen vaatimat varmistuslenkit Symmetrinen taso vaunun pituussuunnassa Kiskon selän taso
Määräys 29 (33) LISÄYS 14 - Vaunun nostoon tarvittavan nostopukin muoto
Määräys 30 (33) LISÄYS 15 - Nosturinostossa tarvittava nostopalkki
Määräys 31 (33) LISÄYS 16.1 - Nosturin päämitat
Määräys 32 (33) LISÄYS 16.2 - Nostoköysien ja nostopalkin kokoonpano
Määräys 33 (33) LISÄYS 17 - Nostopisteen ympärillä oleva köyden varmistus Pyörätanko, jolla nostoköyden pysyminen on varmistettu Sivustoppari, jolla on estetty nostopalkin luiskahtaminen ulos